www.ampumaurheiluliitto.fi Suomen Ampumaurheiluliiton jäsenlehti 2/2026 Ensimmäinen suomalaisvoitto miesten skeetin maailmancupissa J T TIMI VALLIONIEMEN KOVA SAAVUTUS ”Ampumaurheilun imago kohentunut valtavasti” → 6–7 Lauri Syrjä – kaksinkertainen NCAA:n mestari → 16–17 Kurt Thune jäi eläkkeelle → 26–27 UA_2_2026.indd 1 12.6.2026 8.25

ai17800516308_X-Act, Midas+ ja Center-X A4 (29-5-2026).pdf 1 29.5.2026 13.47.10 PIENOISKIVÄÄRIN PATRUUNAT KAIKKEEN URHEILUAMMUNTAAN C M Y CM MY CY CMY K LAPUA CENTER-X LAPUA MIDAS + LAPUA X-ACT Tutustu .22 LR patruunavalikoimaamme osoitteessa lapua.com PIENOISKIVÄÄRIN TESTIAMMUNTAPALVELUT LAPUA KONNEVESI Nordic Distribution Oy NorDis Patruunatehtaantie 15 / PL 5 62100 LAPUA 010 52 33 600 info@nordis.fi Best-Tester Oy / Veijo Sivula Voipiovuorentie 50, 44300 KONNEVESI 045 677 0599 vsivula@gmail.com lapua.com Part of Nammo Group UA_2_2026.indd 2 PA S S I O N F O R P R E C I S I O N 12.6.2026 8.26

L A S S I PA LO Siluetin MM-kilpailujen johtaja Sami Mäkelä (vas.) ja järjestävän seuran HeiA:n varapuheenjohtaja Kari Toiviainen tarkistamassa ratoja. PERUSTETTU 1927 98. vuosikerta. Neljä numeroa/vuosi. ISSN 0789-516X JULKAISIJA Suomen Ampumaurheiluliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Lassi Palo, puh. 050 339 0644 lassi.palo@ampumaurheiluliitto.fi OSOITTEENMUUTOKSET Olli Törni, puh. 0400 930 527 olli.torni@ampumaurheiluliitto.fi Tilaushinta 50 euroa/kalenterivuosi. Osumarikasta kesää! ULKOASU Rauno Hietanen, Sanatakomo Oy Teksti LASSI PALO PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ARTIKKELIVASTUU Jutut edustavat kirjoittajansa henkilökohtaista mielipidettä lukuunottamatta SAL:n virallisia tiedotuksia. TEKSTIN LAINAAMINEN Sallittu julkaisijan luvalla, julkaisija mainiten. SUORAMARKKINOINTI Lehden osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. ja joulukuussa Italian Roomassa järjestettävään maailmancupin finaaliin asti. O tsikon perinteisen ampumaurheiluväen kesätoivotuksen voisi huoletta muokata tammikuussa todettavaksi ”osumarikasta vuotta”. Niin pitkiä kaudet alkavat nimittäin olla. Dohassa marraskuussa järjestettävissä Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) MM-kilpailuissa jaetaan ensimmäiset maapaikat Los Angelesissa vuonna 2028 järjestettäviin olympialaisiin. Myös skeet-ampuja Timi Vallioniemi puhuu pitkästä kaudesta, jota on osattava rytmittää. Hänen kautensa alkoi tammikuussa ja toivottavasti jatkuu MM-Dohaan TÄSSÄ LEHDESSÄ on juttu myös kivääriampuja Lauri Syrjästä, joka on elänyt muistorikasta aikaa kahden ja puolen vuoden ajan Yhdysvalloissa WVU:n yliopistossa. Syrjä vieraili huhtikuussa Yhdysvaltain presidentin luona Valkoisessa talossa. Yksi kesän mielenkiintoisista tapahtumista ovat Heinolassa 8.–18. heinäkuuta järjestettävät siluetin MM-kilpailut. Heinolan Ampujat isännöi neljännen kerran siluetin kansainvälisiä arvokilpailuja. Lehti toivottaa nyt kaikille lukijoilleen aurinkoista, hyvää ja osumarikasta kesää! SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY Osoite: Valimotie 10, 00380 Helsinki Puhelin: 0400 930 527 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ ampumaurheiluliitto.fi SAL:N HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Anne Laurila Taloussihteeri Sanna Hellgren Palvelusihteeri Olli Törni Viestintäpäällikkö Lassi Palo Nuoriso- ja koulutuspäällikkö Kustaa Ylitalo Valmennuksen johtaja Ville Häyrinen Ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Outi Rekola Seurakehittäjä Ann-Marie Lairolahti K A N N E N K U VA : L A S S I PA LO SISÄLTÖ LEHDESSÄ 2/2026 4 Pääkirjoitus: ”Valmiina uudistumaan?” 5 Todella pitkä arvokisakausi. i 6 kiperää: Kai Jahnsson. 6 SSG:n näkemykset ampumaurheilun imagosta ja hyväksyttävyydestä. 8 Yhteenvedot SAL:n liittokokouksesta ja palkituista. Esittelyssä uusi seurakehittäjä. 12 Siluetin MM-kilpailut Heinolassa heinäkuussa. 14 Urheilijahaastattelut: Timi Vallioniemi, Lassi Kauppinen, Vertti Jauhiainen, Lauri Syrjä, Petri Piili, Vesa Järvinen, Juha Myllymäki. 22 Mitä tekevät para-ammunnan mentorit? 24 Kurt Thune jäi eläkkeelle. 26 KAMS täytti komeat 120 vuotta. 30 Yhteenveto Kauhajoen Kultahippufinaaleista. 33 KA voitti Vehasen maljan. 34 Koukkin korneri i Radoilta kerättyä. 36 Valmennussivut. 40 Liitolla uudet verkkosivut. 42 Tiedotuksia i Onnittelut. 44 Svenska sidor. 46 10 napakkaa: Lari Pesonen i Sarjakuva. 47 Finaali: Topi Hulkkonen uku hakuammuntaa l PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä PEFC/02-31-151 www.pefc.fi KUOPION AMPUMA- JA Metsästysseura täytti keväällä kunnioitettavan määrän pyöreitä vuosia. i sivut 26–28 16 120 2/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 3 3 12.6.2026 8.26

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • 24.6.2026 Valmiina uudistumaan? Y Redo för förnyelse? S hteiskunta muuttuu, ja myös seurojen arki muuttuu. Samalla amhället förändras, och därmed även föreningarnas vardag. kilpailu ihmisten ajasta, huomiosta ja sitoutumisesta kasvaa Samtidigt ökar konkurrensen om människors tid, uppmärkjatkuvasti. Näissä olosuhteissa yksi asia ratkaisee enemmän kuin samhet och engagemang ständigt. Under sådana omständigmikään muu: kykymme uudistua. heter är det en sak som blir avgörande: vår förmåga att förnya oss. Olen valmis asettumaan ehdolle Ampumaurheiluliiton liittohalJag är redo att ställa upp som kandidat vid valet av ordförande för Sportskytteförbundets förbundsstyrelse vid förbundets höstmöte, om lituksen puheenjohtajaksi liiton syyskokouksessa, mikäli seurojen majoriteten av föreningarna är redo att förbinda sig till att vi tillsamenemmistö on valmis sitoutumaan yhteiseen uudistumiseen ja uuden strategian rakentamiseen yksinkertaisen mutta ratkaisevan teeman mans förnyar oss och till att den nya strategin byggs på ett enkelt ympärille: kyky uudistua. men avgörande tema: förnyelseförmåga. Förnyelse betyder inte att Uudistuminen ei tarkoita perinteiden hylkäämistä. man överger traditioner, tvärtom. Det betyder att vi Päinvastoin. Se tarkoittaa sitä, että löydämme uusia hittar nya sätt att stärka det som gör det finländska tapoja vahvistaa niitä asioita, jotka tekevät suomalaisportskyttet värdefullt: gemenskapen, säkerheten, kompetensen, tävlan och möjligheten till en livslång sesta ampumaurheilusta arvokkaan: yhteisöllisyys, hobby. Och just nu har vi en exceptionellt bra möjligturvallisuus, osaaminen, kilpailullisuus ja mahdollisuus harrastaa läpi elämän. Ja juuri nyt meillä on het till det. siihen poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus. Verksamhetsmiljön gynnar just nu på många sätt Toimintaympäristö on tällä hetkellä monella utvecklingen av sportskytte. Alltmer vikt sätts på sätavalla suotuisa ampumaurheilun kehittämiselle. Turkerhetskompetens. Skytte intresserar på bred front. Folk söker gemenskaper där de kan lära sig praktiska vallisuusosaamisen arvostus on kasvanut. Ammunta saker, utmana sig själva och ha en hobby med målkiinnostaa laaja-alaisesti. Ihmiset etsivät yhteisöjä, joissa voi oppia käytännön taitoja, haastaa itseään sättningar. Barn och ungdomar deltar i skytteskolor, ja harrastaa tavoitteellisesti. Lapsia ja nuoria löytyy om bara sådana arrangeras. VESA NISSINEN ampumakouluihin, jos niitä vain järjestetään. Utvecklingen sker inte av sig själv, tvärtom. Det är SAL:n puheenjohtaja / Kehitys ei tapahdu itsestään. Päinvastoin. Juuri just sådana här stunder som avgör vem som vågar Sportskytteförbundets tällaisina hetkinä ratkaistaan, ketkä uskaltavat kasvaa växa och förnya sig – och vem som bara väntar på ordförande ja uudistua – ja ketkä jäävät odottamaan parempia bättre tider. Det här är ett möjlighetens fönster som aikoja. Tämä etsikkoaika on käytettävä hyväksi. Tarvitmåste utnyttjas. Vi behöver nya skyttar, nya tränare, nya tävlingsformer med låg tröskel och framför allt nya sätt att långsiksemme uusia harrastajia, uusia valmentajia, uusia matalan kynnyksen kilpailumuotoja ja ennen kaikkea: tarvitsemme uusia tapoja rakentaa tigt bygga på föreningarnas verksamhet. Den viktigaste förutsättninseurojen toimintaa pitkäjänteisesti. Tärkein uudistumisen edellytys gen för förnyelse är ekonomisk realism. Om vi vill utveckla våra banor, on taloudellinen realismi. Jos haluamme kehittää ratoja, kasvattaa toiöka vår verksamhet och erbjuda högklassiga tjänster behöver vi också mer resurser. Därför måste pengar diskuteras öppet och ärligt. mintaa ja tarjota laadukkaita palveluita, tarvitsemme myös enemmän Under de kommande åren måste föreningarna ännu aktivare själva resursseja. Siksi rahasta pitää puhua avoimesti ja suoraan. bygga upp sin ekonomiska grund. En verksamhetsmodell som endast Seurojen on tulevina vuosina entistä aktiivisemmin rakennettava bygger på medlemsavgifter räcker inte längre, om målet är att utveomaa taloudellista pohjaansa. Pelkkä jäsenmaksujen varaan rakentuva toimintamalli ei enää riitä, jos tavoitteena on ratojen kehittäminen, ckla banorna, förbättra säkerheten och öka verksamheten. turvallisuuden parantaminen ja toiminnan laajentaminen. Många föreningar har möjlighet, och till och med efterfrågan, att Monilla seuroilla on mahdollisuus, jopa selkeä tilaus, tarjota makerbjuda avgiftsbelagda tjänster för olika utövargrupper, arbetsgesullisia palveluita erilaisille harrastajaryhmille, työyhteisöille ja uusille menskaper och nya personer som vill testa skytte. Efterfrågan finns, kokeilijoille. Kysyntää löytyy, kun palvelut rakennetaan ammattimaiom tjänsterna byggs upp professionellt och så att de är lättillgängliga. Här kan det avgörande steget vara att anställa en lämplig person på sesti ja helposti lähestyttäviksi. Tässä kohtaa sopivan henkilön pää- tai heltid eller deltid. osa-aikainen palkkaaminen voi olla ratkaiseva askel. När föreningen har en person vars uppgift är att utveckla verkKun seuralla on henkilö, jonka tehtävänä on kehittää toimintaa, koordinoida tapahtumia, rakentaa yhteistyötä ja huolehtia palveluisamheten, koordinera evenemang, bygga upp samarbete och se till ordnandet av tjänster, minskar belastningen på volontärerna och verkden toteutuksesta, vapaaehtoisten kuormitus vähenee ja toiminnan jatkuvuus paranee. Samalla syntyy mahdollisuus kasvattaa seuran samhetens kontinuitet förbättras. Samtidigt möjliggör det förbättring vaikuttavuutta ja taloudellista kantokykyä pitkäjänteisesti. av föreningens inflytande och ekonomi på lång sikt. Kukaan ei voi yksin tehdä tulevaisuutta. Se syntyy lajin sisällä seuIngen kan skapa framtiden ensam. Den skapas inom grenen som ett samarbete mellan föreningar, skyttar, tränare, tävlare, volontärer, rojen, harrastajien, valmentajien, kilpailijoiden, vapaaehtoisten, henkipersonal och förbundets samarbetspartner. Frågan är: är vi redo att löstön ja liiton kumppaneiden kanssa. Kysymys kuuluu: olemmeko me förnya oss tillsammans? yhdessä valmiita uudistumaan? YHTEISTYÖSSÄ: 4 URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 4 12.6.2026 8.26

AJANKOHTAISTA ”Pitkä kausi on uusi normaali” ISSF "Marraskuu ei ole meille aivan optimiaika", valmennuksen johtaja Ville Häyrinen sanoo Dohan kisoista. Teksti LASSI PALO K iansainvälinen ampumaurheiluliitto (ISSF) tiedotti kesäkuun 4. päivänä, että ”lähtölaskenta on käynnissä”: enää 150 päivää MM-kilpailujen alkuun. Kilpailut järjestetään Qatarin Dohassa 1.–14. marraskuuta. ISSF:n tiedotteen mukaan se on tehnyt tiivistä yhteistyötä Qatarin ampumaurheiluliiton kanssa. Niiden tavoitteena ”on varmistaa onnistuneet MM-kilpailut niin urheilijoille, toimitsijoille, medialle kuin maailmanlaajuiselle ampumaurheiluyhteisöllekin”. ISSF kuvaa kokouksia ”erittäin tuloksellisiksi”. Niissä on käsitelty keskeisiä operatiivisia osa-alueita, kuten logistiikkaa, kilpailupaikkojen valmistelua, majoitusta, kuljetuksia, mediatoimintoja ja urheilijapalveluja. – ISSF ja paikallinen järjestelytoimikunta vahvistavat, että valmistelut etenevät suunnitellun aikataulun mukaisesti, tiedotteessa todettiin. AMPUMAURHEILULIITON valmennuksen johtaja Ville Häyrinen sanoo, että Doha on ISSF tiedotti Dohan MM-kilpailujen järjestelyistä kesäkuun 4. päivänä. tuttu etenkin haulikkoampujille. – Siellä järjestetyt kisat ovat olleet laadukkaita ja hyvin järjestettyjä. Marraskuu ei ole meille aivan optimiaika, mutta kuitenkin alkukevättä parempi. Dohan sää taas on meille inhimillisempi loppusyksystä. Uskon, että urheilijoillamme on hyvät mahdollisuudet saavuttaa siellä huipputuloksia. Loppusyksyn harjoittelu on vain suunniteltava hyvin. Suomen ”kesäkauden” jälkeen voi olla hyvä ottaa pieni lepojakso, sillä muutoin yhtäjaksoinen kausi muodostuu tosi pitkäksi. Tosin se näyttää olevan uusi normaali. – Ulkolajien (haulikko) kohdalla valmistautuminen käytännössä vaatii ulkomaanleirin. Luotipuolen urheilijat taas pyrkivät 6 kiperää  Vastaajana on KAI JAHNSSON, jonka nimissä on miesten ilmapistoolin Suomen ennätys (588). Hän ampui sen Lontoon olympiavuonna 2012. Jahnsson sijoittui Lontoon olympialaisten ilmapistoolifinaalissa hienosti kahdeksanneksi. L A S S I PA LO harjoittelemaan ulkona syyskuun ja sitten sisäradoilla kohti MM-kisaa. Näin etenkin kiväärilajeissa keskeinen tuuliammuntatuntuma pysyy mahdollisimman hyvin. ISSF:N MM-KILPAILUT ovat yksi kansainvälisen ampumaurheilukalenterin merkittävimmistä tapahtumista. Ne kokoavat yhteen maailman parhaat kivääri-, pistooli- ja haulikkoampujat, ja MM-Dohassa jaetaan ampumaurheilun ensimmäiset maapaikat Los Angelesin olympialaisiin (2028). Dohassa on aossa on kaikkiaan 36 paikkaa – kolme kussakin henkilökohtaisessa olympialajissa.  Mitä sanot ennätyksestäsi nyt? Se on kova tulos. Siihen pitää oikeasti ”rutistella”.  Ammuit sen melko hyytävässä säässä. Millainen kilpailu oli? Päällimmäisenä muistona on tosiaan viileä keli. Sormet meinasivat kylmettyä, mutta onneksi sain Ritva Karrilta lainaksi vaaleanpunaiset lapaset, jotka herättivät hilpeyttä! Odotat Sampo Voutilaisen rikkovan ennätyksesi. Millainen ampumaurheilija hän on? Hän on loistava tyyppi. Rauhallinen ja toiset huomioonottava sekä erinomainen kuuntelemaan. Sinulla on kuohuvaa odottamassa ennätyksesi rikkoutumista? Kyllä, minulla on hyvä ”setti” valmiina. Pulloon kiinnitetyssä lapussa lukee ”R.I.P. 588 ja Sampo 5xx”. Miten aiot juhlistaa uuden SE:n syntymistä? Ennätykseni on kova, mutta rikottavissa. Otan ensin lasillisen ensitietoon ja iloon niiden kanssa, jotka paikalla sattuvat olemaan, ja sitten juhlistan ennätystä Sampon kanssa, kun yhteinen aika löytyy.  Millaisia ajatuksia Los Angelesin olympialaiset 2028 herättävät? Toiveikkuutta tietenkin. Toivon, että kisakoneeseen nousisi oman lajini edustajan lisäksi mahdollisimman monta muutakin suomalaista ampumaurheilijaa. Olympialaiset ovat niin hieno kokemus, että niitä varten kannattaa tehdä kovasti töitä. . LASSI PALO 2/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 5 5 12.6.2026 8.26

Ampumaurheilun imago o hyväksyttävyys on lisäänty "Tämä on todella näkynyt radallamme", Suomen suurimman ampumaurheiluseuran johtokaksikko kertoo. Myönteinen vire antaa ampumaseuroille paljon uusia mahdollisuuksia. Teksti & kuva LASSI PALO S ibbo Skyttegillen (SSG) puheenjohtaja Ari Kasurinen ja sihteeri Jarmo Rosenqvist sanovat maailmanpoliittisen tilanteen vaikuttaneen siihen, että suomalaisten mielestä on entistä hyväksyttävämpää harrastaa ampumaurheilua tai metsästystä. Eli ampumaurheilun yleinen imago on kohentunut ja hyväksyttävyys lisääntynyt valtavasti. – Tämä on todella näkynyt radallamme ja pistooli- ja kivääriammunnassa vieläkin enemmän kuin haulikossa. Kävijämäärät ovat kasvaneet huomattavasti. Tarkkoja prosenttilukuja en osaa sanoa, mutta paljon, Kasurinen sanoo. Viimeksi kuluneiden vuosien aikana on puhuttu, että ampumaurheilun harrastaminen on lisääntynyt Suomessa merkittävästi. Taustalla vaikuttavat ennen kaikkea yleinen turvallisuustilanne, maanpuolustustahdon kasvu sekä toiminnallisten lajien, kuten practicalin ja sovelletun reserviläisammunnan (SRA), suosio. SSG:ssä tilanne tiedetään ja täsmennetään, että myös naisia ja nuoria on radalla entistä enemmän. Rosenqvist mainitsee esimerkkinä kolmikymppisen pariskunnan, joka halusi oppia ampumaan. Taustalla oli muutakin kuin maanpuolustuksellinen tahto: – Syy oli se, että he halusivat saada riistaa lautaselle. KASURINEN JA ROSENQVIST puhuvat myös ihmisten negatiivisesta suhtautumisesta ampumaurheiluun – ”ihmeellisestä stigmasta” aseita kohtaan. Tiukan aselainsäädännön pitäisi vaikuttaa positiivisesti asenteisiin. Sen pitäisi viestiä, että ampumaurheilu on vastuullista toimintaa. Se ei ole mitään sattumanvaraisuuteen perustuvaa, vaan aseluvan saaneet ovat läpäisseet tiukan viranomaisten seulan ja voivat näin 6 SSG:n puheenjohtaja Ari Kasurinen (oik.) ja sihteeri Jarmo Rosenqvist kotiradallaan Sipoossa toukokuus alkaa harrastaa ampumaurheilua tai metsästystä. Rosenqvist toimii SSG:ssä ohjaajana ja kouluttajana. Hänellä on kädet ja kalenteri täynnä töitä, koska tulijoita on niin paljon, ettei SSG:n kannata markkinoida toimintaansa. – Kerrotaan tämä nyt, koska tämä on selkeästi trendi. Kolmisen vuotta sitten alkoi jännittävä asia, joka laajenee koko ajan. Joissain firmoissa on alettu sanoa, että jos pääsee tiettyyn asemaan, pitää osata ampua haulikolla. Usein on myös niin, että työnantaja maksaa kaikki tarvittavat ampumakoulutukset. Tämä trendi alkoi pie- nistä pankkiiriliikkeistä, mutta on levinnyt laajemmin koko finanssisektorille. Rakennusliikkeissä on havaittavissa samanlaista toimintaa. Kasurinen ja Rosenqvist luonnehtivatkin ampumaurheilua ja metsästystä ”uudeksi golfiksi”. Eräs Rosenqvistin koulutuksessa käynyt toimitusjohtaja kertoi allekirjoittaneensa sopimuksen, jossa hänen pitää muiden toimiensa ohessa järjestää vuoden aikana kolme fasaanijahtia, kyyhkysjahti ja kaurisjahti. – Se on nykyään osa johtajien toimenkuvaa. Sosiaalista toimintaa, jossa tutustutaan ihmisiin, verkostoidutaan, jutellaan muka- URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 6 12.6.2026 8.26

o on nousussa – äntynyt reippaasti ossa toukokuussa. via ja välillä harrastetaan ampumaurheilua tai metsästystä. SUURIN OSA edellä mainituista yhteydenotoista tulee pääkaupunkiseudulta, jossa suhtautuminen aseisiin on perinteisesti ollut erilaista kuin esimerkiksi maaseudulla. SSG:n kaksikko sanoo, että jos tämä ilmiö tapahtuisi maaseudulla, heidän palvelujaan ei tarvittaisi. Maaseudulla löytää lähes aina jonkun tutun tai naapurin, joka harrastaa metsästystä tai ampumaurheilua. – Mutta täällä ei ole välttämättä ketään ”tuttua”, joka näitä harrastaisi. Se onkin se ”ongelma”. Jos on kasvanut Helsingissä tai jossain muussa isossa kaupungissa, ei ole välttämättä ampumataustaa, kun faija tai joku muu lähisukulaisista ei ole repinyt puoliväkisin radalle tai metsälle mukaan. Kaikki ei kuitenkaan aina ole täydellistä. SSG:ssä on havaittu, että vaikka työntekijöille on annettu ymmärtää, että uran kannalta olisi hyvä alkaa harrastaa ampumaurheilua tai metsästystä, kaikilla ei aitoa innostusta koskaan syty. Silti ”uratykit” katsovat, että työuran kannalta on sittenkin parempi olla radalla tai metsällä mukana. SSG:N RADALLA järjestetään yksittäisten koulutusten lisäksi lukuisia asiakastilai- suuksia, joiden laatu vaihtelee asiakkaiden toivomusten mukaisesti. Osa haluaa mennä pullakahveilla, ja osa vaatii ihan huippuluokan cateringia. – Kuten jo todettua, me emme markkinoi toimintaamme lainkaan, koska meillä on niin paljon tulijoita, että me emme pysty ottamaan kaikkia vastaan. Meillä ongelmahan on, että tulijoita olisi ovet ja ikkunat täyteen. SSG maksimoi toiminnallaan ratakapasiteettiaan: yksityisopetuksiin ja yritystilaisuuksiin tulevat asiakkaat saapuvat paikalle aamulla ja poistuvat viimeistään silloin, kun niin sanottu normaali työaika päättyy. Rosenqvistin mukaan he eivät halua käyttää vapaa-aikaansa radalla, vaan haluavat mennä viettämään aikaansa esimerkiksi perheidensä kanssa. Sen jälkeen radalle saapuvat ”omat” ampumaurheilijat ja harrastajat. – Suurin osa ei edes tiedä, että mitään tällaista täällä edes tapahtuu, koska siitä ei näy mitään. Me käytämme vain niitä tunteja, kun täällä ei muuten olisi ketään. Asetelma on omille ampujillemme täydellinen win-win. He saavat treenata iltaisin täydessä rauhassa, mutta nauttivat samalla täysimääräisesti päiväsaikaan tehtävien asiakastilaisuuksien hedelmistä. Entisten tyhjien tuntien puitteissa pyörivä asiakasvirta käytännössä tukee sitä, että pystymme tarjoamaan omille jäsenillemme jatkuvasti kehittyvän ja ylivertaisen harjoitteluympäristön edulliseen hintaan. Myös Kasurinen sanoo, että SSG ei voi ottaa enempää koulutettavia asiakkaita vastaan. Taloudellisesti kyse kuitenkin on merkittävästä asiasta – Kasurisen mukaan ”rahallisesti aika isosta”. – Ympäristölupa asettaa totta kai raamit toiminnalle. Vieläkään me emme käytä kaikkia mahdollisia tunteja. Niinpä jokainen ympäristöluvan mahdollistama tunti, jolloin radalla ei ole toimintaa, on periaatteessa hukattu. Näitä tunteja on kuitenkin niin vähän, että ne eivät mahdollista kokopäiväisten kouluttajien palkkaamista ja osa-aikainen kouluttaminen ei ole monellekaan taloudellisesti mahdollista. Tämä on ongelma, johon meillä ei vielä ole hyvää ratkaisua. Tämä on tällä hetkellä koulutuksen laajentamisen suurin haaste. SSG:N MUKAAN asiakastilaisuuksien ja yksityiskoulutusten kysyntä vain kasvoi, kun niiden hintoja korotettiin eikä vain nimellisesti, vaan reilusti. jatkuu – Saimme palautetta, että hinnat olivat ”nau2/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 7 7 12.6.2026 8.26

rettavan halpoja”. Niinpä korjasimme hinnoittelua vastaamaan ympärillä olevien toimijoiden hintoja. Olin jo aiemmin ollut sitä mieltä, ettei palvelujamme pidä myydä ilmaiseksi. Yrittäjänä tiedän, mitä tällaisista palveluista voidaan maksaa. Esimerkiksi kuntosalien personal trainer -tunnit maksavat 80–100 euroa tunti ja golfissa sata euroa on alaraja, Kasurinen sanoo. – Jännittävää on se, että meidän entiset hintamme olivat ikään kuin este. Tarjoamamme tuote ei ollut uskottava. Nyt se on, kun nostimme hintoja. Koulutus- ja yritystilaisuustoiminta on suuri osa haulikkoratojen tuloksesta. Meidän on pakko yrittää kehittää uusia ansaintalogiikoita vakiintuneen toiminnan ympärille, koska laitteemme ovat kalliita ja infran rakentaminen on kallista. Näin pystymme maksamaan kassastamme nämä kaikki investoinnit. SSG ON SUOMEN suurin ampumaurheiluseura, jossa on noin 1200 jäsentä. Se on voittanut Ampumaurheiluliiton seurojen välisen kilpailun Pohjolan maljasta jo 18 kertaa peräkkäin. Kun Kasurinen ja Rosenqvist tulivat seuran toimintaan mukaan, nykyisenkaltaisia palveluja ei ollut. Strateginen muutos on heidän mukaansa tapahtunut ”pikkuhiljaa”. Sosiaalinen ympäristö on myös muuttunut. – Naisrynnäkkö muutti radan ilmapiiriä tosi paljon, Kasurinen viittaa Haulikkohelmien toimintaan. Kun SSG:n radalle tulee uusi ihminen, hänet otetaan heti osaksi yhteisöä, Rosenqvist sanoo. – Tärkeintä tällaisessa tilanteessa ei ole se, että heittimet on säädetty oikein ja kiekot lentävät vaakasuorassa. Totally wrong! Tärkeintä on hyvä kokonaisasiakaskokemus. Ensinnäkin se, että ratakokemus on esimerkiksi Helsingistä tunnin ajomatkan arvoinen. Radan tunnelma on sellainen, että se tukee mukavaa ammuntakokemusta ja jota voi tehdä avoimessa, kauniissa ja toimivassa ympäristössä. Siistit nurmikot ja upeat istutukset ovat asioita, joiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Vaikka lajille on osin syntymässä "uuden golfin" status, seuran perimmäinen tarkoitus ei ole muuttunut miksikään – päinvastoin, se vain vahvistaa seuran kykyä palvella paremmin omia jäseniään. – Meille saa tulla kuka tahansa, ja toivotamme kaikki tervetulleiksi. Kaikki meidän jaostomme pyrkivät siihen, että tänne on mukava tulla ja olla. Täällä on helppoa aloittaa harrastaminen ja liittyä osaksi sosiaaliseen hauskaan yhteisöön. 8 Ensimmäinen kevä – jäsenmaksut pys Ampumaurheiluliiton Salossa pitämä liittokokous oli toinen liiton uusien toimintasääntöjen mukainen liittokokous ja ensimmäinen kevätkokous. Asiat saatiin käsiteltyä alle kolmen tunnin. Teksti & kuvat LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliiton (SAL) kevätkokous pidettiin lauantaina 11. huhtikuuta. Kokouspaikka oli Salo, mutta kokoukseen voi osallistua myös etäyhteyksin. Vuosi 2025 oli uuden, vuoteen 2028 asti ulottuvan strategian ensimmäinen toimintavuosi. Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtajan Anne Laurilan mukaan viime vuosi oli hyvin aktiivinen monenlaisessa vaikuttamisessa. – Kotimaassa jatkoimme töitä Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa olevien ampumaratatavoitteiden edistämiseksi, mutta lainsäädäntöhankkeet eivät ehtineet maaliin vielä viime vuoden aikana. Lisäksi osallistuimme näkyvästi työhön Euroopan ampumaurheiluliiton (ESC) toiminnan kehittämiseen muun muassa hyvän hallinnon näkökulmasta ja kampanjoimme omaa ehdokastamme järjestön puheenjohtajaksi. Emme saaneet ESC:n venäläisjohtoa vaihdettua, mutta myös ESC:n yleiskokouksen jälkeen olemme jatkaneet työtä muun muassa korruption kitkemiseksi, Laurila kävi läpi viime vuotta. VIIME KESÄNÄ Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksessa järjestettiin kasa-ammunnan ja siluettiammunnan EM-kilpailut ensimmäisen kerran yhteistapahtumana. Sen sijaan vuoden 2027 ehdollisena myönnetyistä ISSF-lajien EM-kilpailuista jouduttiin luopumaan Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen keskeneräisyyden vuoksi. Toukokuussa järjestetyssä ylimääräisessä liittokokouksessa hyväksyttiin uudet toimintasäännöt, joiden myötä liittovaltuustorakenne poistettiin ja siirryttiin suoriin liittokokouksiin. Aluetoiminnassa siirryttiin sekä syksyn 2024 että ylimääräisen liittokokouksen Asko Terkola toimi liittokokouksen puheenjohtajana. 2025 päättämään keskitettyyn rakenteeseen, joka rakentuu muun muassa aluekoordinaattoreiden ympärille. He aloittivat työnsä loppukesästä, ja toiminta jatkui vielä yhdessä aluejaostojen kanssa marraskuun puoliväliin, jolloin aluejaostojen toiminnan valtuutus päättyi. Liiton toimisto muutti kesällä Sporttitalon sisällä toisiin tiloihin. Uudet, aiempaa hieman pienemmät tilat ovat yhteisessä käytössä kahden muun lajiliiton kanssa. Vuoden lopussa käynnistettiin verkkosivu-uudistus. Uudet sivut julkaistaneen kesäkuun aikana. Kilpaurheilullisesti vuosi oli menestyksekäs: arvokilpailuissa saavutettiin eri ampumaurheilulajeissa yhteensä huikeat 118 mitalia. Vuoden 2024 lopulla liittokokouksessa hyväksyttiin uusi strategia vuosille 2025– 2028. Hallitus ei esittänyt muutoksia strategiaan niin kuin ei myöskään kevätkokous, joten strategia pidettiin ennallaan. SALON KEVÄTKOKOUS oli toinen liiton uusien toimintasääntöjen mukainen liittokokous ja ensimmäinen kevätkokous, jossa seurat päättivät niistä asioista, joista liittovaltuusto on aiemmin päättänyt kevätkokouksissaan. Kokouksen äänimäärä oli 95, ja äänioikeutettuja tahoja oli paikalla 32. Liittokokouksessa käsiteltiin ne asiat, jotka kuuluvat sääntöjen mukaisesti kevät- "Emme saaneet ESC:n venäläisjohtoa vaihdettua, mutta myös ESC:n yleiskokouksen jälkeen olemme jatkaneet työtä muun muassa korruption kitkemiseksi." Anne Laurila URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 8 12.6.2026 8.26

kevätkokous ripeästi ohi pysyvät ennallaan kokouksessa käsiteltäviin asioihin tai joista liittokokous sääntöjen mukaisesti päättää. Jälkimmäisiin kuuluvat muutokset kilpailutoiminnan yleissääntöihin ja äänestys- ja vaalijärjestykseen. Nykyinen ehdollepanotoimikunta valittiin liittovaltuuston kevätkokouksessa vuosi sitten kahden vuoden toimikaudelle. Ehdollepanotoimikuntaan valittiin tuolloin Markus Ahtiainen pj, Mikael Ekberg (Etelä-Suomi), Risto Kilpeläinen (Itä-Suomi), Pekka Heiskanen (Kaakkois-Suomi), Jari Lehtinen (Keski-Suomi), Jukka Nikkari (Lounais-Suomi) ja Marko Mäkelä (Pohjanmaa). Ehdollepanotoimikunnan tehtävänä on valmistella liittokokouksessa tehtäviä henkilövalintoja. Liittokokous vahvisti saman ehdollepanotoimikunnan kevätkokoukseen 2027 asti. VALTUUSTO HYVÄKSYI kokouksessaan vuoden 2025 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Vuoden 2025 tilinpäätös oli ylijäämäinen 157 883,08 euroa. Toiminnan kulut olivat yhteensä 2 666 618,86 euroa ja tulot yhteensä 2 824 501,94 euroa. Kahden aiemman tilikauden aikaiset tapahtumat ovat merkittävimmiltä osin vaikuttaneet ylijäämän syntyyn. Ne liittyvät Ampumaurheiluliiton ja ESC:n välisiin oikeusasioihin, joista on saatu takaisin ja tuloutunut yhteensä noin 80 000 euroa. Oma pääoma tilikauden päätteeksi oli 877 664 euroa. Laurilan mukaan taloudellinen tila on vakaa. Lisenssituotoista tuloutui seuroille 19 416 euroa. Ampumaurheiluliiton koordinoima kuuden järjestön yhteinen ympäristölupahanke jatkui myös viime vuonna. Hankkeen kokonaiskulut SAL:n kirjanpidossa olivat 348 286 euroa ja tulot samansuuruiset. Maa- ja metsätalousministeriön valtionavustuspäätös saatiin kolmivuotisena vuosille 2024–2026 ja yhteisvastuullisesti Suomen Metsästäjäliiton kanssa, eli osa hankkeen kuluista on Metsästäjäliiton kirjanpidossa. Hankkeelle saatiin rahoitusta MMM:n ja hankeosapuolten omarahoituksen lisäksi Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä. Muita merkittäviä SAL:n toimintaa tukeneita säätiöitä olivat Metsästyssäätiö ja Kokkovuori-säätiö. Laurilan mukaan kulusäästöjä tuli erityisesti ympäristö- ja olosuhdetyön kuluissa, hallinnon kuluissa, Urheiluampuja-lehdessä ja toimitilakuluissa. Ampumaurheiluliiton tilinpäätös, vuosi 2025 2,82M 2,67M 0,16M Tulot yhteensä (tarkka arvo 2 824 501,94 euroa) Toiminnan kulut (tarkka arvo 2666618,86 euroa) Tilinpäätös (tarkka arvo 157 883,08 euroa) SAL:n liittokokous pidettiin Salossa. KEVÄTKOKOUS HYVÄKSYI liittohallituksen esityksen vuoden 2027 jäsenmaksuista. Jäsenmaksu on myös ensi vuonna 28 euroa jokaista yli 20-vuotiasta seuran jäsentä kohden. Myös erillisten yhdistysten jäsen- maksu pysyy ennallaan (450 euroa). Liittohallituksen esitys äänestys- ja vaalijärjestyksen muutoksiin hyväksyttiin kevätkokouksen tekemin muutoksin ja lisäyksin. 1/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 9 9 12.6.2026 8.26

Ampumaurheiluliitto palkitsi ansioituneita Ampumaurheiluliitto palkitsi ansioituneita ampumaurheiluaktiiveja Salossa ennen kevätkokouksen alkua. Teksti & kuvat LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliiton (SAL) kevätkokous pidettiin lauantaina 11. huhtikuuta Salossa. Ennen kokouksen alkua palkittiin ampumaurheilussa ansioituneita. Lisäksi jaettiin opetus- ja kulttuuriministeriön aiemmin tänä vuonna myöntämät ansiomitalit. Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja Vesa Nissinen sanoi, että liitto haluaa muistaa erityisesti niitä, jotka ovat tehneet vuosikymmenien ajan töitä alue- ja seuratoiminnassa. – Toivottavasti yhteinen työ jatkuu myös tulevaisuudessa, Nissinen sanoi. SAL:n puheenjohtaja Vesa Nissinen (vas.) ja kultaviirin saajat Asko Terkola (kesk.) ja Markus Ahtiainen. n:o 45 Markus Ahtiainen (Suomen Metsästysyhdistys) SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON PRONSSINEN ANSIOMERKKI: OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN MYÖNTÄMÄT ANSIOMITALIT SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON HOPEINEN ANSIOMERKKI: Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali: Jorma Lång (Kankaanpään Ampumaurheilijat), Katja Salo-Anttila (Kokemäen Kerhoampujat), Ville Leskinen (Lahden Ampumaseura), Jarmo Pyyhtiä (Kymppi 64), Uolevi Piispanen (Upseerien Ampumayhdistys), Leena Korhonen (Raahen Ampujat), Ahti Kärkkäinen (Kajaanin Ampujat), Tapio Linjala (Alavuden Ampujat) Petteri Salo (Porkkalan Ampujat/Karkkilan Ampujat), Mikko Koski (Oulaisten Ampujat), Marko Reinikainen (Porkkalan Ampujat), Jere Hakanen (Haukilahden urheiluampujat), Mikael Kaislaranta (Helsingin Varuskunnan Ampujat), Eija Bisi (Mikkelin Ampujat), Pekka Sipola (Sodankylän Ampujat) Aki Pakka (Vaasan Ampujat - Vasa Skyttegille), Max Käär (Sibbo Skyttegille), Mikael Ekberg (Porkkalan Ampujat), Janne Huttunen (Satakunnan Ampujat), Arto Timonen (Salon Seudun Ampujat), Ritva Mykrä (Satakunnan Ampujat), Tuomo Silvast (Siilinjärven Luotiampujat), Mika Tikkanen (Lapin Ampujat), Marko Mäkelä (Lappajärven Ampujat), Jarmo Syvänne (Lahden Ampumaseura), Rauno Kortelainen (Ilomantsin Ampujat), Pirjo Hulkko (Pohjois-Savon Liikunta), Merja Sikanen (Pieksämäen Seudun Ampujat), Mika Tuukkanen (Mikkelin Ampujat), Marianna Mölläri (Rovaniemen Ampujat ja Metsäveikot), Kari Louko (Ylistaron Metsästysseura) SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON KULTAINEN ANSIOMERKKI: Jaakko Hyvätti (Haukilahden urheiluampujat), Riku Kalinen (Poliisien Ampumaseu10 Riku Kalinen (vas.) ja Pekka Heiskanen saivat SAL:n kultaisen ansiomerkin. ra), Sami Haume (Nokian Seudun Ampujat), Pekka Heiskanen (Pieksämäen Seudun Ampujat), Katja Antrela (Kontiolahden Urheilijat), Tero Rantonen (Oulun Metsästysja Ampumaseura) KUNNIAMAININTA Kunniamaininnat jaetaan henkilöille, jotka huomioitiin hallituksen palkitsemispäätöksessä mutta jotka ovat saaneet hallituksen myöntämän kunniamerkin jo seuransa anomana: Juhani Forsman (Turun Seudun Ampujat), Johanna Kaipia (os. Keskitalo) (Salon Seudun Ampujat), Juha Rinta-Keturi (Säkylän Seudun Ampujat) SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON KULTAVIIRI n:o 44 Asko Terkola (Salon Seudun Ampujat) SUOMEN LIIKUNTAKULTTUURIN JA URHEILUN ANSIOMITALI KULLATUIN RISTEIN: Martti Halttunen (Joensuun Ampujat), Jarmo Engblom (Turun Seudun Ampujat), Matti Viljakainen (Säkylän Seudun Ampujat), Reijo Alkku (Tornionseudun Ampujat), Tapio Hänninen (Lapin Ampujat), Jukka Törmänen (Sodankylän Ampujat, OKM ei ole virheensä takia vielä myöntänyt merkkiä), Teemu Lahti (Saarijärven Ampujat), Jorma Röppänen (Säkylän Seudun Ampujat), Jussi Ahomäki (Härmän Seudun Ampujat), Markku Passi (Kauhavan Ampujat), Veikko Huotari (Raahen Ampujat), Anna-Kaisa Räsänen (Joensuun Ampujat), Vesa Äikäs (Kajaanin Ampujat), Timo Haataja (Raahen Haulikkoampujat), Tapio Törmä (Nokian Seudun Ampujat) URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 10 12.6.2026 8.26

Lairolahti nauttii seurakehittäjän työstään Ampumaurheiluliiton uusi seurakehittäjä Ann-Marie Lairolahti sanoo, että seuroilla on vahva toimintakulttuuri ja lajilla on pitkät perinteet. ”Se välittyy heti.” Teksti & kuva LASSI PALO A nn-Marie Lairolahti aloitti kiirastorstaina työnsä Ampumaurheiluliiton seurakehittäjänä ”Olen viihtynyt erittäin hyvin! Ilmapiiri on ollut vastaanottavainen ja lämmin. Työ on heti tuntunut omalta”, hän sanoo. Lairolahti seuraa tehtävässään Marko Keskitaloa, joka lopetti työt liitossa maaliskuun alussa. Lairolahti osallistui heti ensimmäisenä työpäivänään liiton toimistopalaveriin. – Tämä on nyt neljäs lajiliitto, jossa olen töissä, hän kertoi liiton toimistossa, joka sijaitsee Helsingin Pitäjänmäessä. Lairolahdella, 34, on monipuolinen tausta urheilu- ja järjestötyöstä. Hän on toiminut viimeksi Sulkapalloliiton toiminnanjohtajana (2023–2025). Sen jälkeen hän oli äitiyslomalla puolentoista vuoden ajan. Ennen sulkapalloa hän toimi vuoden ajan Voimisteluliiton viestintäkoordinaattorina. Ampumaurheilu ei ollut aiemmin tuttu laji Lairolahdelle: – En ole koskaan ampunut. Siihen varmasti tarjoutuu mahdollisuus hyvinkin pian. LAIROLAHDELLA ON kokemusta myös kamppailulajeista, sillä hän oli Karateliiton järjestöpäällikkö vuosina 2018–2021. Laji on hänelle erittäin tuttu, sillä hän on voittanut karatessa useiden Suomen mestaruuksien lisäksi nuorten EM-pronssia vuonna 2009. Lairolahdella on merkonomin ja liikunnanohjaajan koulutus. Hän on suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon Kuortaneen urheiluopistossa 2023–2024. Lairolahti kirjoitti ylioppilaaksi Salon lukiosta ja asuu nyt perheineen Turussa. Häntä kutsutaan tuttavallisemmin nimellä Anni. Uusi seurakehittäjä kuvaili itseään oma-aloitteiseksi ja ratkaisukeskeiseksi tekijäksi, joka ”hallitsee sekä itsenäisen työn että tiimityön ja pystyy sopeutumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin”. Ann-Marie Lairolahti kuvattuna Helsingissä sijaitsevassa Sporttitalossa, jossa Ampumaurheiluliiton toimisto sijaitsee. "Seuroilla on vahva toiminta kulttuuri ja lajilla on pitkät perinteet – se välittyy heti. Työsarkani on laaja mutta selkeä: seuroilla on valtavasti potentiaalia ja kehittämishalua" Ann-Marie Lairolahti MILLAINEN ENSIMMÄINEN toimistopalaveri oli? Varmasti kaikki uusia nimiä ja lyhenteitä? – Vähän oli sellaista koodikieltä kaikkine lyhenteineen, Lairolahti naurahti. – Mutta varmasti opin asiat nopeasti, kuten edellisissäkin lajiliitoissa. Olen aina työskennellyt urheilun ja liikunnan parissa. Haluan olla tekemässä töitä laadukkaan seuratoiminnan eteen, ja uskon, että työskentelyni antaa siihen mahdollisuuden. Lairolahti sanoo, että hän alkaa nyt tutustua lajiin, uusiin nimiin, lyhenteisiin ja käytänteisiin. – Olen ottanut muitakin uusia lajeja haltuun, joten varmaan tähänkin lajiin pääsen sisälle, hän hymyili. ON TOUKOKUUN viimeinen viikko, kun Lairolahti päivittää tilanteensa uudessa työssään. Kaksi kuukautta on mennyt ”täydessä vauhdissa” eli uusia ihmisiä, paikkoja ja käy- tänteitä. Mukavaa on ollut, hän sanoo. – Olen pitänyt eniten seurojen ja ihmisten kohtaamisesta: kun pääsee kentälle ja näkee konkreettisesti, mitä seuratoiminta on ruohonjuuritasolla. Lajin monimuotoisuus on yllättänyt positiivisesti. Ampumaurheilu ei ole yksi laji, vaan useita erilaisia lajeja, erilaisten harrastajien parissa. Se on paljon rikkaampi kokonaisuus kuin osasin odottaa. Lairolahti sanoo, että hänet on otettu erittäin lämpimästi vastaan: – Olen päässyt hyvin sisään – ja nyt olen myös itse ampunut ensimmäistä kertaa! Lyhenteet ja käytännöt alkavat olla jo tuttuja, vaikka oppimista riittää vielä. Millainen kuva sinulla on nyt ampumaurheilusta? – Seuroilla on vahva toimintakulttuuri ja lajilla on pitkät perinteet – se välittyy heti. Työsarkani on laaja mutta selkeä: seuroilla on valtavasti potentiaalia ja kehittämishalua. Minun tehtäväni on olla tukena ja tuoda uusia näkökulmia. Ehkä näen sen nyt konkreettisemmin kuin ennen töiden alkua – tiedän jo, mistä lähteä liikkeelle. Entä miten luonnehdit nyt Ampumaurheiluliittoa? – Asiantunteva ja omistautunut organisaatio, jossa on aito tahto kehittää lajia. JA LOPUKSI: miten koodikieli on avautunut? – Hyvin! Alussa oli paljon lyhenteitä ja ”koodikieltä”, mutta ne ovat pikkuhiljaa avautuneet. En enää hämmenny joka lauseessa. 2/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 11 11 12.6.2026 8.26

Siluetin MM-kilpailut heinä Heinolan Ampujat isännöi heinäkuussa neljännen kerran siluetin kansainvälisiä arvokilpailuja. Teksti & kuvat LASSI PALO H einolan Ampujien (HeiA) ampumaradalla oli toukokuisena aamupäivänä hiljaista. Seuran aktiiviset puuhamiehet vaihtoivat kuulumisia ja nauttivat aurinkoisesta ja lämpimästä päivästä. He myös silmäilivät ympärilleen – miltä radalla juuri nyt näyttää. Samanlaista säätä toivotaan myös tulevan kuukauden ajaksi, sillä HeiA järjestää siluetin MM-kilpailut 8.–18. heinäkuuta. Tuolloin radalla ei todellakaan ole enää hiljaista, sillä kisoihin osallistuu noin 140 ampumaurheilijaa, jotka edustavat 15 maata. Suomalaisia on nelisenkymmentä. Eurooppalaisten maiden lisäksi vieraita saapuu Australiasta, Etelä-Afrikasta ja Sri Lankasta. Startteja on noin 900. Lajin kansainvälinen järjestö International Metallic Silhouette Shooting Association (IMSSU) myönsi kisat Heinolalle vuonna 2024. KAKSI VUOTTA sitten ilmestyneessä Urheiluampuja-lehdessä todettiin, että nyt myönnetyt MM-kilpailut kertovat osaltaan paitsi lajin hyvistä olosuhteista Heinolassa myös seuran pitkäjänteisestä työstä kisajärjestäjänä. Toden totta: Heinolassa on aiemmin järjestetty vuosien 2001 ja 2011 EM-kilpailut sekä vuoden 2008 MM-kilpailut. Pikijärven radalla on vuosien varrella järjestetty myös useita lajin SM-kilpailuja. Heinolan MM-kilpailujen johtajana toimii Ampumaurheiluliiton siluettijaoston jäsen ja lajin maailmanmestari, lahtelainen Sami Mäkelä. Kaikesta näkee ja kuulee, että kokemusta löytyy: – Olen ollut kaikissa Heinolassa järjestetyissä arvokisoissa mukana. Minulla tulee tänä vuonna täyteen 35 vuotta kansainvälisiä arvokisoja, hän kertoi. HeiA:n varapuheenjohtaja Kari Toiviainen on hänkin ollut Heinolan kisoissa mukana. Hän myös kertoi olleensa mukana ratoja rakentamassa. KUN MM-KISAT myönnettiin HeiA:lle, puheenjohtaja Jari Pekkola sanoi, että ”radat ovat jo pääosin kisakunnossa, mutta toki kilpailuja varten pitää edelleen jatkaa niiden kunnostusta ja parantamista”. Mitä on 12 Sami Mäkelä (vas.), Kari Toiviainen, Ville Häyrinen ja Jari Pekkola tutkimassa Heinolan siluettirataa. "Olen ollut kaikissa Heinolassa järjestetyissä arvokisoissa mukana. Minulla tulee tänä vuonna täyteen 35 vuotta kansainvälisiä arvokisoja." Sami Mäkelä nyt kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana tehty? – Olemme esimerkiksi lisänneet äänieristeitä ja siistineet paikkoja. Olemme myös kohentaneet ratojen ulkoasua ja hankkineet uudet maalikuvat. Siluettiammunnassa ampumaetäisyydet vaihtelevat 25–500m välillä lajista ja käytettävästä aseesta riippuen. MM-kilpailuissa ammutaan niin pistoolein, kiväärein kuin pienoiskivääreinkin. Lisäksi luvassa on avokivääri eli pienoiskivääri avotähtäimin. Kilpailuissa ammutaan myös ilmapistooli ja -kivääri. HeiA on hakenut yhteistyökumppanei- ta tarjoamaan muun muassa ruokailu- ja majoituspalvelut kisojen ajaksi. Se on tarjonnut myös paikkakunnan urheilu- ja muille harrastusseuroille mahdollisuutta tulla mukaan kisajärjestelyihin. Esimerkiksi maalikuvien nostaminen sarjojen välissä vaatii väkeä. HeiA maksaa mukaan lähteville seuroille korvauksen niiden työpanoksesta. Mukaan on lähtenyt niin jääkiekkoporukoita, urheiluseuroja kuin Lions-klubikin. Lisäksi kisoissa on mukana kolmisenkymmentä vapaaehtoista työntekijää. – Se on hyvä määrä, Pekkola sanoi. Pekkolan mukaan aiemmissa kisoissa URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 12 12.6.2026 8.26

einäkuussa Heinolassa Siluetin MM-kisat pidetään 8.–18.heinäkuuta Heinolassa. siluettirataa. tämä malli on todettu toimivaksi ja koko Heinolan seurakenttää hyödyttäväksi. HeiA järjestää kilpailun itse ja omalla riskillään myös taloudellisesti. Se on ollut koko ajan tiedossa ja huomioitu kaikessa tekemisessä, Pekkola sanoi. HeiA:ssa uskottiin kaksi vuotta sitten, että lopputulema on myös tältä osin heille positiivinen. Näin on edelleen: – Siltä näyttää, että pärjäämme taloudellisesti. Talous on kunnossa eikä siitä tule ”nuttuun”. Isoa tulosta emme tee, mutta kaikki käytetään radan kunnostamiseen. Ilman tällaisia kisoja eivät paikat pysyisi kunnossa. Kaikki kunnostetaan omalla rahalla. Rahan pyytäminen ”maailmalta” kun ei ole helppoa, vuonna 1961 perustetun seuran puheenjohtaja sanoi. MM-KILPAILUJEN hakeminen oli HeiA:n mukaan helppo päätös, koska radat olivat jo olemassa, eikä uutta rakennuskantaa juurikaan vaadittu. Kun ajatus kisoista syttyi vain viikko ennen hakuajan umpeutumista, hakemus täytettiin nopeasti. Tältä näyttävät tulevat MM-radat. – Se myös lähti eteenpäin yhtä nopeasti, Pekkola nauroi. Kisaisännät tekevät kisojen aikana pitkiä päiviä – aamukahdeksasta iltaseitsemään. Ensimmäiset kisavieraat saapuvat Heinolaan noin viikkoa ennen starttia. Pekkolan ja kisajärjestelyissä mukana olevan Ville Häyrisen mukaan kisavieraiden taloudellinen vaikutus alueelle on merkittävä: – He ovat täällä melkein kuukauden ajan ja käyttävät alueen palveluja ahkerasti. Niitä ovat paitsi kaupat ja ravintolat myös hotellit, leirintäalueet ja muut majoituspalvelut. KISAJÄRJESTÄJÄT ovat varmoja siitä, että heinäkuussa nähdään varmasti hienot kansainväliset arvokilpailut hyvissä olosuhteissa, luonnon helmassa. Aiemmin on kerrottu, että Heinolan kaupunki haluaa omalta osaltaan olla edesauttamassa kisojen onnistumista ja sitä, että kisavierailla olisi mahdollisimman onnistunut vierailu Heinolassa. Pekkola kiittääkin kaupunkia erittäin hyvästä yhteistyöstä. – Kaikki alkaa olla MM-Heinolassa valmista! Ensimmäiset päivät ovat kiireisimpiä, kun kisavieraat saapuvat. Siitä se sitten lähtee käyntiin, Pekkola, Mäkelä, Häyrinen ja Toiviainen sanoivat. 2/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 13 13 12.6.2026 8.26

Taikoja ja kanta­ hämäläistä kiekon­ kauhontaa Timi Vallioniemi otti kaikki keinot käyttöön, kun hän kamppaili uransa ensimmäisestä maailmancupin voitosta. Teksti LASSI PALO Kuvat ISSF A la-Hämeen Ampujia edustava Timi Vallioniemi muistaa maaliskuun 28. päivän ikuisesti: hän voitti tuolloin ensimmäisenä suomalaisena miehenä skeetin maailmancupin. – Oli se todella siisti juttu! Minua ennen on ollut todella tasokkaita ampumaurheilijoita, ja nyt voitin maailmancupin ekana suomalaisena miehenä. On kova juttu kuulua mitalistien joukkoon. Nuorempana olen katsonut suomalaisia mitalisteja ja finalisteja ylöspäin ja seurannut heidän suorituksiaan, Vallioniemi sanoi kesäkuun ensimmäisellä viikolla. – Lähipiirin kanssa nautimme pääsiäisenä kakkukahvit. Sen isompia juhlallisuuksia ei ollut. Historiallisen saavutuksen tapahtumapaikka oli Marokon Tangier. Suomen edelliset maailmancupin mitalit tulivat skeetissä vuonna 2023, kun Vallioniemen seurakaveri Eetu Kallioinen saavutti hopeaa ja pronssia. Vallioniemen kilpailu sujui Tangierissa alusta loppuun erinomaisesti, sillä hän oli peruskilpailun paras tuloksellaan 123 (24+25+24+25+25) ja piti paikkansa jännittävän kilpailun loppuun asti. Tämä oli Vallioniemen, 29, ensimmäinen kerta, kun hän ampui maailmancupin finaalissa. Hänen finaalituloksensa oli 31/36. Toiseksi sijoittunut Italian Domenico Simeone rikkoi 29/36 kiekkoa. Tangierien ensimmäisenä treenipäivänä puuskatuulet puhalsivat yli 20 m/s. – Siinä ei ollut ammunnalla paljoa tekemistä skeet-ammunnan kanssa. Päätin, että tähän kisaan oli parempi unohtaa skeetin tekninen ammunta ja vaihtaa se kantahämäläiseen kiekonkauhontaan. Ensimmäisenä kisapäivänä tuli taiottua sen verran vaikeita 14 Timi Vallioniemi tuuletti voitettuaan jännittävän finaalin. kiekkoja rikki, että tiesin, että 73:n tuloksella ollaan paalupaikalla ensimmäisen päivän jälkeen. Näin kävikin, ja Vallioniemen mukaan toiseen kisapäivään oli ”aika helppo lähteä”, kun itseluottamus oli korkealla hyvin sujuneen ensimmäisen päivän jälkeen. – Toisena päivänä ei peruskisa liiemmin edes jännittänyt, ja sain pidettyä pipon alusen pakkasella peruskisan loppuun asti täydellisellä kakkospäivällä. – Finaaliin oli tosi kova nälkä lähteä voittamaan. Viime vuosina finaalipaikat ovat olleet tiukassa, kun on tullut pudottua finaalista kolmesti shoot-offissa ja kahdesti RPO-ampujana. Auraajan roolissa finaaliin oli aika mukava lähteä, ja sain pidettyä painetilanteet muilla ampujilla loppuun asti. Kokonaisuutena aika mahtava fiilis voittaa uran ensimmäinen maailmancup! KOVA TUULI kiusasi ampujia myös finaalissa. Vallioniemi rikkoi ensimmäisellä kierroksella 10/12 kiekkoa ja jatkoi kilpailua kakkossijalta. Edellä oli vain Simeone (11/12). Tässä vaiheessa putosi kaksi ensimmäistä ampujaa: Dustan Taylor (Yhdysvallat) sijoittui seitsemänneksi ja Nicolas Pacheco Espinosa (Espanja) kahdeksanneksi. Kiekon lento finaalissa oli äärimmäisen nopeaksi säädetty, Vallioniemi kertoi. – Normaali kiekonlento kilpailuissa on noin 90 km/h, mutta finaalissa se oli yli 100 km/h. Monella ampujalla oli todella kovia vaikeuksia nopean kiekon kanssa finaalin alussa. Vallioniemi rikkoi seuraavista neljästä kiekosta kolme (13/16). Simeone jatkoi kisan kärjessä (15/16). Vallioniemi rikkoi kaikki seuraavat neljä kiekkoa ja jatkoi kamppailua kisan voitosta Simeonen kanssa. He olivat nyt tasatuloksessa 17/20. Vallioniemi jatkoi varmaa ammuntaansa rikkomalla taas kaikki neljä kiekkoa (21/24). Hän nousi kisan kärkeen, kun Simeonen tulos oli nyt 19/24 ja Italian Erik Pittinin 20/24. Uusilla säännöillä ammutussa finaalissa tässä vaiheessa putosi taas kaksi ampujaa: Espanjan Jose Mieldo Moneo oli viides (16/24) ja Tanskan Emil Petersen kuudes (16/24). Vallioniemi ampui seuraavatkin neljä kiekkoa hyvin (24/28) ja varmisti mitalin, kun Kreikan Efthimios Mitas sijoittui neljänneksi (22/28). Seuraavien neljän kiekon jälkeen tulokset olivat: Vallioniemi 28/32, Simeone 26/32 ja Pittini 26/32. Pittini sijoittui kolmanneksi selkänumeronsa perusteella. Jäljellä olivat enää viimeiset neljä kiekkoa. Vallioniemi varmisti voiton rikkomalla kolme kiekkoa neljästä. – Erinomainen kilpailu! Olen erittäin tyytyväinen ja onnellinen ensimmäisestä maailmancupin voitostani ja mitalistani. Tämä on myös tärkeä vuosi, Vallioniemi viittasi loppuvuoden MM-kilpailuihin, joissa jaetaan ensimmäiset maapaikat Los Angelesin olympialaisiin (2028). Paikan saa kolme parasta. HAULIKKOLAJIEN seuraava maailmancup ammuttiin toukokuun alussa Kazakstanin Almatyssa. Vallioniemen tulos oli 120, jolla hän sijoittui 12:nneksi. Hän jäi kiekon päähän finaalirajasta. Vallioniemellä oli ensimmäisenä kisapäivänä huonoa tuuria rikkinäisten kiekkojen URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 14 12.6.2026 8.26

Timi Vallioniemi onnellisena maailmancupin voittajana Marokon Tangierissa. kanssa. Radoilla, joilla hän ampui, oli paljon häiriöitä, ja ”taidettiin siinä joku heitinkin vaihtaa kesken päivän”, hän kertoi. – Päivä venyi todella pitkäksi ratahäiriöiden takia, ja viimeisen kierroksen viimeisen nelospaikan keskittymisen herpaantuminen maksoi tällä kertaa finaalipaikan. Toinen ampuja finaalin ulkopuolella kauden huonoimmalla tuloksella ei paljoa mieltä lämmitä, Vallioniemi sanoi. Vallioniemi on kokenut ampumaurheilija, joka on muun muassa voittanut poikien MM-joukkuehopeaa (2015) ja poikien EM-hopeaa (2016). Hän sijoittui kolmanneksi vuoden 2019 Universiadeissa. Vallioniemi kuului Suomen joukkueeseen, joka voitti kultaa vuoden 2023 Euroopan kisoissa Puolan Wroclawissa. Kesäkuussa Vallioniemi korosti vielä itseluottamuksen merkitystä. Hän kertoi ajatelleensa, että voitto tulee nyt tai ei koskaan. – Olin ampunut kaksi päivää hyvin, eikä tilanne voi muuttua hetkessä finaaliin lähdettäessä. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut samanlaisia haasteita tuulen kanssa. Voitto sieltä sitten tuli. Almatyssa jäin taas niukasti ulos finaalista. Vallioniemellä on, kuten useilla muillakin huippuampujilla, todella pitkä kausi edessään, sillä Dohan MM-kilpailut ovat marraskuussa ja maailmancupin finaali joulukuussa. Kausi on nyt siis vasta puolivälissä. Vallioniemi aloitti kauden tammikuussa Al Ainissa. – Dohan MM-kilpailut ovat kauden päätavoitteeni, koska siellä jaetaan ensimmäiset maapaikat Los Angelesin olympialaisiin. Harjoittelu vaatii nyt jaksottamista, koska ei voi painaa täysillä kahtatoista kuukautta. Lonaton maailmancupin ja Suomen kisojen jälkeen teen kevyemmän jakson. Kisakauden lomassa on myös käytävä lenkillä ja pidettävä fyysisestä kunnosta muutenkin myös huolta. VALLIONIEMI TOIMII nyt kolmatta vuotta liikunta-aliupseerina Puolustusvoimien Urheilukoulussa, joka sijaitsee Helsingin Santahaminassa. Hänen sopimuksensa on katkolla tämän vuoden lopussa. Hän toivoo, että työt jatkuisivat maineikkaalla saarella. Vallioniemen valmennustiimissä on kol- me miestä: Jaakko Louhelainen, Janne Vallioniemi ja Pietro Genga. Janne on Timin isoveli ja italialainen Genga Ampumaurheiluliiton skeetin päävalmentaja. – Kun harjoittelen Suomessa, olen Jannen kanssa eniten tekemisissä. Vallioniemi on ampunut ennätyksensä 124 nyt jo useamman kerran. Hän oli ampunut tämän kauden aikana neljä kilpailua, kun tämä lehti meni painoon. – Olen tehnyt kolme hyvää tulosta ja Almatyn tuloksen 120. Olen tyytyväinen, ja olen varmasti tehnyt jotain oikein. Vallioniemi aloitti talvella harjoittelun kolmiulotteisella Clay Hunt VR -simulaattorilla. Hän kertoo harjoitelleensa sillä ”aika laadukkaasti ja paljon”. Vallioniemi myös kertoo kehittäneensä laitetta valmistajan ja Kallioisen kanssa, jotta kiekon lentoradat tuntuisivat mahdollisimman todellisilta. – Siitä puuttuu rekyyli, mutta muuten se on tosi pätevä systeemi korvaamaan perinteistä kylmäharjoittelua eli nostoja seinää vasten. Se on ollut mielenkiintoinen ja merkittävä lisä tekniikkaharjoitteluuni, Vallioniemi kehuu. 2/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 15 15 12.6.2026 8.26

Lassi Kauppinen jatkoi mitaliputkeaan Poikien skeetissä menestynyt Kauppinen haluaa lunastaa paikan miesten MM-kilpailuihin ja menestyä viimeisissä junioreiden arvokisoissaan. Teksti LASSI PALO Kuva ISSF A la-Hämeen Ampujia (AHA) edustava skeet-ampuja Lassi Kauppinen jatkoi huikeaa mitaliputkeaan huhtikuussa Kairossa järjestetyssä nuorten maailman- cupissa. Hän oli avauspäivän jälkeen toisena rikottuaan 72 kiekkoa (24+23+25). Kärjessä oli Kyproksen Markos Kontopoulus (74). Kauppisen kanssa samassa tuloksessa oli kolmantena ollut Italian Marco Coco. Kauppinen rikkoi kahdessa viimeisessä sarjassaan 24+23 kiekkoa ja teki tuloksen 119. Hän sijoittui peruskilpailussa hienosti neljänneksi ja pääsi jälleen finaaliin. Miksi jälleen? Siksi, että Kauppinen menestyi erinomaisesti viime vuonna junioreiden maailmancupeissa, sillä hän voitti Saksan Suhlissa ja sijoittui toiseksi Intian Delhissä. Coco voitti Delhissä ja sijoittui Suhlissa kuudenneksi. Kontopoulus sijoittui Delhissä seitsemänneksi. Kontopoulos oli Kairon peruskisan ykkönen (122) ja Coco kakkonen (121). Finaaliraja oli 117. Kauppisen maailmancupin voitto Suhlissa oli historiallinen, sillä se oli Suomen ensimmäinen kultamitali nuorten ampumaurheilun maailmancupissa. KAUPPINEN ALOITTI Kairon finaalin hyvin rikkomalla kahdestatoista ensimmäisestä kiekosta 11. Hän oli jaetulla kolmannella sijalla Kontopouloksen kanssa. Grose ja Pavel Golubev (AIN) olivat rikkoneet kaikki 12 kiekkoa. Kun 20 kiekkoa oli ammuttu, oli Kauppinen Grosen kanssa kärjessä tasatuloksella 19. Kaksitoista kiekkoa lisää ja Kauppinen sijoittui kolmanneksi (28/32). Coco ja Grose olivat samassa tuloksessa, mutta Kauppinen putosi huonommalla selkänumerolla. Grose vei lopulta voiton (31/36), ja Coco sai hopeaa (30/36). Kontopoulos oli viides ja Golubev kuudes. Intian Ishaan Libra oli neljäs. – Mitali maistuu aina, mutta mielessäni oli 16 Lassi Kauppinen ja poikien skeetin maailmancupin pronssimitali. kirkkaampi mitali, joten se harmittaa. Tyytyväinen täytyy kuitenkin olla, kun kauden eka kisa ja vielä uudella haulikolla. Petrattavaa jäi tuleviin kisoihin, Kauppinen sanoi. Hän kilpaili seuraavan kerran Kazakstanin maailmancupissa, jossa hän rikkoi 118 kiekkoa ja oli 27:s. Hän sanoi, että kilpailussa oli hyvää tekemistä, mutta tasaisempi pitää olla: – Ei voi olla tyytyväinen kokonaisuuteen. Mutta tästä eteenpäin. On muistettava, että Kauppinen, 20, kilpaili Almatyssa ensimmäisen kerran miesten maailmancupissa. – Se oli mielenkiintoinen kokemus ja mukava reissu. Näin nyt miesten maailmancupin, ja tiedän, että hyvänä päivänä tulokseni riittää niissäkin kisoissa. KAUPPINEN ON alkukesän ajan käynyt töissä ja harjoitellut. Hän on töissä perheensä metallialan yrityksessä, jossa työ on fyysistä hitsaamista. – Työpäiväni alkaa aamuseitsemältä ja päättyy puoli neljältä. Käyn radalla ampumassa kolme kertaa työpäivien jälkeen ja viikonloppuna kaksi kertaa – toki kilpailukalenterista riippuen. Työpäivän jälkeen ei ole aina helppoa treenata, mutta väsyneenäkin pitää pystyä ampumaan. Kauppinen aloittaa syksyllä konetekniikan opinnot Tampereen AMK:ssa. Hän aikoo yrittää monimuotoista opiskelua. (Monimuoto-opinnot ovat joustava opiskelumuoto, jossa yhdistyvät itsenäinen etäopiskelu, verkko-opinnot ja ajoittainen lähiopetus.) – Jotta kumpikaan – eli urheilu ja opiskelu – ei kärsisi, Kauppinen täsmensi. KAUPPISEN KAUDEN päätavoitteena ovat aikuisten MM-kilpailut, jotka järjestetään marraskuussa Qatarin Dohassa. Isoja tavoitteita ovat myös pian alkavat junioreiden MM-kilpailut ja syksyllä järjestettävät EM-kilpailut. Ne ovat hänen viimeiset junnuarvokisansa. – Haluan ampua paikan MM-Dohaan. Olen antanut hyviä näyttöjä, mutta lisää pitää antaa. Kilpailutilanne on Suomessa kova. Se kehittää ja ajaa eteenpäin. Tulos ratkaisee, kuten pitääkin, Timo Laitisen valmennettava sanoo. Kauppinen varautuu pitkään kauteen tietäen, että MM-kisapaikka pitää tietysti ensin lunastaa. – Jos saan paikan MM-kisoihin, pitänee lähteä syksyllä jonnekin ulkomaanleirille. Harjoittelua pitää myös rytmittää. Eka pitää kuitenkin saada se paikka. URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 16 12.6.2026 8.26

Uusi leiri korvaa yläkoulu­ leirityksen Teksti & kuva LASSI PALO Vertti Jauhiainen huhtikuussa Salossa järjestetyissä ilma-aseiden SM-kilpailuissa. ”Vertti on kehittynyt hienosti ampujana” Teksti & kuva LASSI PALO E telä-Saimaan Ampujia (ESA) edustava Vertti Jauhiainen, 21, teki viime vuoden joulukuussa uuden hienon ennätyksensä 10m ilmakiväärissä. Simpeleellä järjestetyssä avoimessa alueellisessa kilpailussa syntynyt ennätys kirjataan numeroin 630,1 pistettä. Kaksi kuukautta myöhemmin aluemestaruuskilpailussa hän kirjasi tuloksen 629,8. Jauhiaisen valmentaja Mari Backman-Hyrkäs sanookin, että ” Vertti on kehittynyt hienosti ampujana”. – Hän panostaa paljon ampumaurheiluun laajalla rintamalla. Hän on rauhallinen, ystävällinen ja avulias. Jauhiaisen ennätys 50m pienoiskiväärin asentokilpailussa (3x20 ls) on 577, jonka hän teki viime vuonna. JAUHIAINEN ALOITTI ampumaurheilun vuoden 2018 syksyllä. Hyvän pohjan lajille antoi kymmenen vuoden aktiivinen jalkapalloura ja yhtä kauan harrastettu breakdance. – Menin mukaan ESA:n ampumaurheilukouluun, ja huomasin, että ampumaurheilu sopii minulle hyvin. Kun aika alkoi käydä vähiin, lopetin futiksen ja breakdancen. Niistä olen saanut hyvän perus- kunnon ja kehonhallinnan. Jauhiainen on asunut koko ikänsä Joutsenossa, mutta pian saattaa olla edessä muutto uudelle paikkakunnalle. Hän haluaisi päästä opiskelemaan tietojenkäsittelytieteitä tai yhteiskuntatieteitä tai Kadettikouluun. Paikkakuntavaihtoehtoja ovat Lappeenranta, Joensuu, Jyväskylä, Turku tai Helsinki. Hän saa tietää yhteishaun tuloksista lähiviikkojen aikana. HELSINKI ON jo tuttu kaupunki siinä mielessä, että Jauhiainen suoritti varusmiespalveluksensa Santahaminassa sijaitsevassa Urheilukoulussa. – Mahdollinen muutto totta kai jännittää, mutta se on askel eteenpäin. Opiskelupaikan myötä näen, miten aikaa jää ampumaurheilulle. Kadettikoulussa olisi ehkä tiukin aikataulu. Jatkan lajin parissa niin kauan kuin pystyn. Olen nyt maajoukkueen haastajaryhmässä, mutta totta kai haluaisin maajoukkueeseen. ILMAKIVÄÄRI ON Jauhiaisen vahvempi laji. ”Piekkarin” hän haluaa saada kesän aikana ”kohdilleen”, mutta pyrkii harjoittelemaan ilmakivääriä noin kerran viikossa. – Jotta tuntuma siihen ei katoaisi, ja se olisi valmistautumista ensi talvea varten, haastatteluhetkellä Inkoossa maajoukkueleirillä ollut Jauhiainen sanoi. AMPUMAURHEILULIITTO on kehittänyt uuden leirimallin korvaamaan yläkoululeirityksen. Ampumaurheiluliitto on luopunut vuosien ajan toimineesta yläkoululeirityksestä ja suunnitellut uudenlaisen leirimallin. Ensimmäinen leiri järjestetään Savonlinnan Tanhuvaarassa 12.–15. marraskuuta. Toinen neljän päivä on suunniteltu helmikuulle Etelä-Suomeen tai Pirkanmaalle. – Kohderyhminä ovat yläkoulu- ja lukioikäiset sekä ammattikoululaiset, jotka haluavat tehostaa valmentautumistaan. Tehoryhmävalmentajamme vetävät leirit, Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Ville Häyrinen kertoo. – Haluamme tarjota vähän yläkoululeiriä kevyemmän ja saavutettavamman leiritysmallin motivoituneille nuorille, jotka ovat noin 13–19-vuotiaita. UUSI LEIRI on ideoitu Häyrisen johdolla valmentajien kanssa ja nuorten palautteita kuunnellen. – Esimerkiksi koulupoissaolojen takia haetaan tällaista välimallia, jossa poissaoloa tulee vain torstai ja perjantai. Korvaavaa koulua yläkoululeirin tapaan ei ole tarkoitus järjestää, vaan leiri keskittyy ampumatoimintaan. Yläkoululeiritys tuli siis päätökseen ampumaurheilun osalta. Häyrisen mukaan leireille ei saatu riittävästi osanottajia. – Varmasti sijainti oli yksi tekijä. Uudessa leirimallissa pyritään huomioimaan sekin, ja pyrimme pitämään kulurakenteen maltillisena. Yksi viime syksyn yläkoululeiriläisistä oli Jalasjärven Ampujia edustava Senni Lähdesmäki. 2/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 17 17 12.6.2026 8.26

Mestaruuksia ja vierailu V Kiväärijoukkueen kapteeni Lauri Syrjä elää värikkäitä aikoja Yhdysvalloissa. Teksti LASSI PALO Kuvat MARGO MARTIN / WHITE HOUSE, LASSI PALO A sikkalan Ampumaseuraa (AsAs) edustava kivääriampuja Lauri Syrjä, 22, elää juuri nyt unelmaelämäänsä: hän aloitti vuoden 2024 tammikuussa opiskelut Länsi-Virginian yliopistossa (WVU) ja kuuluu sen maineikkaaseen ja kovaan ampumaurheilujoukkueeseen. Syrjä on nyt kaksinkertainen NCAA:n yliopistomestari, ja hän oli päättyneen kauden ajan joukkueen kapteeni. – Tämä on ollut minulle uskomaton harppaus. Aiemmin viihdyin kotona enkä ollut mikään reissaaja. Aika hurjalta tämä nyt tuntuu. Ainutlaatuinen juttu, hän hymyili toukokuun lopussa Turussa, kun hän valmistautui Münchenin maailmancupiin valmentaja Jack Balen kanssa. KIVÄÄRIAMPUJA Matias Kiuru oli tiettävästi ensimmäinen suomalainen ampumaurheilija, joka sai täysstipendin amerikkalaiseen I-divisioonan yliopistoon. Hän matkusti Kentuckyyn vuoden 2020 alussa ja ampui menestyksekkäästi Murray Staten yliopiston väreissä. Suomeen jo palannut ja ampumaurheilun lopettanut Kiuru toimi myös "mallioppilaana" Syrjälle, joka oli jo vuosien ajan halunnut opiskella Yhdysvalloissa. Siihen tarjoutui mahdollisuus vuoden 2022 lopussa, kun varmistui, että hän lähtee vuoden 2024 tammikuussa opiskelemaan yliopistoon urheilustipendillä. Pääaineekseen Syrjä halusi saman kuin kotimaassakin eli maataloustieteen. Hän sai kaksi tarjousta, joista hän siis valitsi WVU:n. Se sijaitsee Morgantownissa, jonka läheisyydessä sijaitsevat sellaiset suurkaupungit kuin Pittsburgh ja Washington DC. Syksyllä alkaa jo Syrjän viimeinen vuosi eli hän valmistuu WVU:sta maataloustieteen kandidaatiksi vuoden kuluttua. – Teen töitä tavoitteideni eteen: haluan tutkinnon ja päästä seuraaviin kesäolympialaisiin. On tärkeää saada kansainvälisiä vaikutteita ja kokea elämää erilaisessa kulttuurissa, mutta en ole tullut tänne metsästämään esimerkiksi perinteistä opiskelijaelämää. Siihen minulla ei ole aikaa, Syrjä on sanonut. Syrjä sanoo nyt, että hän ei olisi tällaisessa tilanteessa ilman Kiurua: – Iso kiitos hänelle! Olemme yhteyksissä aina silloin tällöin. WVU:N KIVÄÄRIJOUKKUEEN jäsenet tapasivat huhtikuussa Yhdysvaltain presiden18 Lauri Syrjä joukkueineen lensi yksityiskoneella Washingtoniin tapaamaan presidentti Donald Trumpi tin Donald J. Trumpin Valkoisessa talossa Washington D.C.ssa juhlistaakseen joukkueen vuoden 2025 NCAA:n mestaruutta. Ei siis tämän vuoden mestaruutta, vaan viime vuoden, Syrjä täsmensi. – Mahdollista on, että kutsu Valkoiseen taloon tulee myös ensi vuonna. Aika näyttää, kaksinkertainen yliopistomestari kertoi. Tämä oli kolmas kerta WVU:n historiassa, kun Mountaineersin urheilujoukkue vieraili Valkoisessa talossa ja tapasi Yhdysvaltain presidentin NCAA Champions Day -tilaisuudessa. Aiemmin Mountaineersin kivääriampujat on kutsuttu Valkoiseen taloon vuonna 2014 tapaamaan presidentti Barack Obamaa ja vuonna 2017 tapaamaan presidentti Trumpia. – Olemme äärimmäisen innoissamme ja otettuja, kun saamme osallistua tällaiseen tapahtumaan, päävalmentaja Jon Hammond sanoi yliopiston verkkosivuilla. – Se kertoo opiskelijaurheilijoidemme ja henkilökuntamme tekemästä työstä. Tällaiset mahdollisuudet ovat harvinaisia, ja niiden kokeminen uudelleen on jotain, mitä todella arvostamme emmekä pidä itsestäänselvyytenä. WVU voitti NCAA-mestaruuden ennätystuloksella 4748, joka ammuttiin 14. maaliskuuta Columbuksessa Ohiossa. SYRJÄ KERTOI turkulaisessa lounaspöydässä laveasti ja innostuneesti vierailustaan maailmankuulussa Valkoisessa talossa. Sinne oli kutsuttu seitsemän joukkuetta – kivääriampujien lisäksi muun muassa miesten URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 18 12.6.2026 8.26

u Valkoisessa talossa piavoittajat Niccolo Campriani, Virginia Thrasher ja Petra Zublasing. Päävalmentajana toimiva brittiläinen Hammond edusti maataan Pekingin (2008) ja Lontoon (2012) olympialaisissa. – Koen kasvaneeni ihmisenä ja urheilijana aivan hurjasti. Nyt voin myöntää, että lähtö Yhdysvaltoihin jännitti minua paljon. Minut otettiin vastaan lämpimästi, ja pääsin joukkueeseen hienosti sisään. Kun toinen kausi alkoi, tiesin, miten homma toimii ja minulla oli rooli joukkueessa. Lopulta valmentaja ehdotti minua kapteeniksi kaudeksi 2025–26. Syrjän tavoitteena oli oppia kapteenina tuntemaan kaikki urheilijat henkilökohtaisesti. – Joukkue tuli toimeen erinomaisesti koko kauden ajan, ja vietimme paljon aikaa yhdessä. Kausi oli uskomaton, sillä voitimme yliopistomestaruuden toisen kerran peräkkäin. Ammuimme kauden ajan harjoituksissa kuusi kertaa viikossa ja treenasimme muutenkin laadukkaasti, ja meillä oli hyvä meininki. Kapteenina toimiminen toi paljon ”ylimääräistä” työtä, mutta kaikki se palkittiin, kun nostin pokaalin ilmaan voittomme kunniaksi. Mountaineersin kiväärijoukkueella onkin vain yksi tavoite ensi kaudeksi: kolmas mestaruus peräkkäin. Syrjän mukaan siihen on erinomaiset mahdollisuudet, koska joukkue pysyy samana ja se on taas yhden vuoden kokeneempi. – Kaikki ovat taitavia ampujia. Donald Trumpia. Kuukautta myöhemmin Syrjä harjoitteli Turussa. ja naisten golf-mestarit sekä naisten jalkapallojoukkue. – Se oli aivan uskomaton päivä! Lensimme Washingtoniin yksityiskoneella, kiersimme bussilla katsomassa pääkaupungin nähtävyyksiä ja lopuksi menimme Valkoiseen taloon. Olin käynyt aiemmin Washingtonissa Marko Lepän kanssa. Näimme tuolloin Valkoisen talon porttien ulkopuolelta, Syrjä muisteli vierailua heinäkuussa 2024 edesmenneen valmentajansa kanssa. – Nyt olin porttien sisäpuolella! Kun menimme turvatarkastuksen jälkeen sisälle, meille sanottiin, että kierrelkää talossa ja ottakaa kuvia. Oval officeen (presidentin virallinen työhuone) emme päässeet, mutta joukkueellemme oli varattu oma huone, jonne presidentti tuli tapaamaan meitä. Syrjä kertoi, että Trump ”veti juttua täysillä”, kyseli kuulumisia ja jutteli päävalmentajan kanssa. Lopuksi oli yhteinen tilaisuus muiden joukkueiden kanssa. Siellä olivat muun muassa CNN:n ja Fox Newsin tv-kamerat paikalla. – Ajattelin, että nyt olen isossa jutussa mukana. Iskä seurasi kotona tilaisuutta suorana telkkarista. Sain onneksi paikan eturivistä. Trump piti puheen, ja tilaisuus kesti noin 40 minuuttia. Ikimuistoinen päivä! SYRJÄLLÄ ON nyt oiva tilaisuus kehittyä ja nousta ampumaurheilijana uudelle tasolle ja saavuttaa paikka olympialaisiin. WVU:ssa nimittäin tiedetään, miten olympiakelpoisia ampumaurheilijoita valmennetaan. Siellä on opiskellut ja urheillut useita menestyneitä kivääriampujia, joista mainittakoon olym- KUTEN KERROTTU, Syrjän isona tavoitteena on päästä edustamaan Suomea kahden vuoden kuluttua olympialaisiin. – Minulla on riittävästi taitoa, ja treenitulokset riittävät ihan mihin vain. Olympiapaikka vaatii tuloksen tekemistä isoissa kisoissa, ja se vaatii minulta työntekoa pääkopan kanssa. Saan suoritusvarmuutta koko ajan lisää, kun kilpailen Yhdysvalloissa kauden aikana melkein joka viikonloppu ja harjoittelen WVU:n päivittäin kokeneen päävalmentajan ja apuvalmentajan kanssa. Treeneissä on kymmenen ampujaa, ja keskinäinen kilpailu motivoi, Syrjä sanoo. – Kaiken tämän lisäksi tarvitsen kovia startteja maailmancupeissa. Se ei ole halvin mutta se on ainoa keino. Syrjän ennätys 10m ilmakiväärissä on 630,3 pistettä, ja 50m pienoiskiväärin asentokilpailussa (3x20 ls) hän on tähdännyt parhaimmillaan 587 pistettä. Syrjä ei kuitenkaan odota, että olympiapaikka tulisi ”heti”, koska hän sanoo olevansa vasta uransa alussa. Se on kuitenkin lähellä, että tulosta tulee kovissakin kisoissa, hän sanoo ja katsoo tiukasti silmiin. – Työtä se vaatii. Ammun tämän vuoden aikana noin 33500 laukausta. Brisbanen olympialaisten aikaan – eli vuonna 2032 – en ole vielä edes 30-vuotias. 2/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 19 19 12.6.2026 8.26

"Kyllähän se haulikko suunnitelmissa oli, sillä viitisen vuotta sitten tuli ostettua haulikko, vyö ja kaikki. Yhdessäkään kisassa en ole käynyt." 20 URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 20 12.6.2026 8.26

”Isoimmat motivaattorit ovat lajin dynaamisuus ja kilpaileminen” Toiminnallisten lajien suosio on ollut Suomessa kasvussa. Teksti HEIDI LEHIKOINEN Kuva ANSSI MÄKINEN P ractical on yksi niistä ampumaurheilun lajeista, jotka ovat viime vuosina kasvattaneet kovasti suosiotaan. Tamperelainen Petri Piili on yksi monipuolisen lajin harrastajista, jolle isoin motivaattori on kilpaileminen. Piili aloitti toiminnallisten lajien ampumisen SRA:sta vuonna 2010. Practicalin pariin hän siirtyi neljä vuotta myöhemmin. Hän ampui ensimmäiset kahdeksan vuotta standardilla, sitten hän siirtyi openiin ja sitten takaisin standardiin. Hän ampuu ainakin tällä hetkellä pelkästään pistoolilla. Piili ei osaa sanoa, miksi erityisesti pistooli kiehtoo häntä. Hän arvelee, että ehkä nuorena katsotuilla toimintaelokuvilla on osansa asiassa. – Isoimmat motivaattorit ovat lajin dynaamisuus ja kilpaileminen, mutta aina olen toki tykännyt ampumisesta. Kun mennään vaikka EM-kisoja kohti, motivaatio lisääntyy. Itselläni on aina ollut kaikessa harrastuksessa se, että pitää olla jonkinlainen päämäärä, että saa ylipäätään itsestään irti. HAASTATTELUHETKELLÄ Piili valmistautui pistoolipracticalin EM-kilpailuihin, jotka pidettiin kesäkuussa Unkarissa. Isompien kisojen lähestyminen näkyy Piilin arjessa. Kun kisat lähestyvät, työssäkäyvä perheenisä pyrkii käymään radalla kerran tai kahdesti. – Joku viikko olen jopa kolme kertaa ehtinyt käymään. Kuivatreeniä tulee tehtyä, toki liian vähän. Mutta kyllä sitä säännöllisen epäsäännöllisesti tulee tehtyä. Priorisoin perhe-elämää, Piili sanoo. Isompi tavoite tuo ryhtiä myös harjoitteluun. – Se auttaa, että treenistä tulee suunnitelmallisempaa ja järkevää, etten vain tule tänne ja katso, että joo, laitan taulut noin, Piili sanoo Nokian ampumaradalla. Petri Piili harjoittelemassa radalla Nokialla. PIILI ON TÄLLÄ hetkellä keskittynyt pistoo- lipracticaliin enimmäkseen ajankäytöllisistä syistä. Laajentaminen kivääri- tai haulikkopracticaliin ei kuitenkaan ole poissuljettua. – Kyllähän se haulikko suunnitelmissa oli, sillä viitisen vuotta sitten tuli ostettua haulikko, vyö ja kaikki. Yhdessäkään kisassa en ole käynyt. Ehkä se on se ajankäytön priorisointi, koska pistooli on niin paljon helpompi ottaa mukaan ja lähteä kisoihin. On helpompi harrastaa yhtä lajia, että edes siitä tulee jotain. Kun Piili valmistautuu Suomessa oleviin kisoihin, hän ei harjoittelussaan juurikaan kopioi tulevien kisojen stagekuvauksia. Esimerkiksi EM-kisoihin valmistautuessaan hän kuitenkin perehtyi stagekuvauksiin. – Isoimmassa kisoissa niitä vähän katsoo ehkä tarkemmin. Heiluria ammun aina silloin, kun on mahdollista, mutta sen kasaamiseen menee aina oma aikansa. PRACTICALIN ARVOKISOISSA Piili nauttii myös siitä, että lajin huippujen tekemistä pääsee seuramaan läheltä. Maailmalla laji on iso, ja se näkyy. Arvokisat tarjoavat myös mahdollisuuden tutustua paremmin kotimaisiin kilpakumppaneihin. – Tosi hyvää porukkaa. Ei mitenkään sisäänpäin suuntautunutta, vaan tosi avointa, hän kehuu. Lempäälän Ampujia edustava Piili harjoittelee yleensä kotoaan puolen tunnin matkan päässä Nokialla. Sitä rataa Piili kuvaa Tampereen seudulla oikeastaan ainoaksi järkeväksi radaksi ampua practicalia. – Täällä on tosi aktiivista porukkaa kehittämään rataa. Huomaa, että tuonnekin tulossa uutta monttua, Piili sanoo ja osoittaa nykyisen rata-alueen viereen. Toiminnallisten lajien suosio on ollut Suomessa kasvussa. Kun lajin parissa kiertää jonkun aikaa, yhteisö tulee tutuksi. Piili kehuu hyvähenkistä lajiyhteisöä, johon uusienkin harrastajien on helppo tulla mukaan. PIILI TIETÄÄ kokemuksesta, että practical tarjoaa hyvän keinon stressin poistoon. – Töissäni tuotannon esihenkilönä ei ihan hirveästi stressiä ole, mutta kyllähän täällä nollaa ihan minkä tahansa stressitilanteen. 2/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 21 21 12.6.2026 8.26

A M P U M AU R H E I LU L I I T TO Ampumaurheiluliiton tuottamissa infovideoissa on asiaa muun muassa pöydän vaatimuksista ja siitä, miten kivääriampuja Jaana Feldt oman pöytänsä sai. Mentorit auttavat paraampujia ja seuroja Para-ampumaurheilun mentorit Jaana Feldt ja Juha Eronen auttavat parhaansa mukaan seuroja ja harrastajia kaikenlaisissa eteen tulevissa kysymyksissä. Teksti HEIDI LEHIKOINEN M entorit nimettiin vuoden 2025 lopulla osana Ampumaurheiluliiton para-ampumaurheilun kehittämishanketta. Jaana Feldt toimii mentorina kiväärissä, Juha Eronen pistoolissa ja Pasi Saarinen trapissa (Saarisen mietteitä trap-osassa sivulla 23). Mentorit ovat jo päässeet olemaan avuksi kysyjien tukena ja huomanneet, että avulle on tarvetta. Eronen on esimerkiksi vastannut kysymyksiin voiko jollain tietyllä vammalla osallistua para-ampumaurheilun puolella, mitä tarvitsee tehdä, että voi lähteä ampumaan kilpaa, tarvitaanko kilpailijaa varten jotain erityisjärjestelyjä ja millainen tuoli sopii pistooliampujalle. – Eli aika yleisiä asioita, jotka ovat itseänikin askarruttaneet harrastus- ja kil22 pailutoiminnan alussa. Tällä hetkellähän oikeastaan jokainen para-ampuja on ollut kisajärjestäjän suuntaan mentori, kun on saanut selvittää luokkansa ja rajoitteensa, aina kilpailusuorituksen laukaisumäärään saakka, Eronen kuvailee. EROSEN SANOMA asia kuvaa hyvin tilannetta, jota on myös pyritty para-ampumaurheilun hankkeen tiimoilta kehittämään. Feldt näkee roolinsa olevan sellainen, että hän kannustaa ja auttaa para-ampujia ja seuroja onnistumaan. – Lisäksi näen tärkeänä vaikuttamistyön eli para-ampujien ja seurojen tarpeiden ja toiveiden eteenpäin viemisen liiton suuntaan. Feldt sanoo suurimpien haasteiden olevan yhteisöllisyyden ja tiedon puute. – Para-ampujat kokevat usein olevansa yksin haasteiden kanssa. Tietoa ja tukea on vaikea löytää. Tämä koskee sekä urheilijoita että seuroja. Para-ammuntaan liittyvää tietoa on saatavilla sirpaleisesti ja osin vain englannin kielellä, kuten esimerkiksi para-ammunnan säännöt. Tuleva para-ampuja haluaisi yleensä tietää kenelle laji sopii, miten ja missä lajiin voi tutustua, miten pääsee alkuun ja kuinka mukauttaa, eli muokata ampumasuoritusta sääntöjen mukaisesti ja itselleen sopivaksi. Feldt sanoo, että seurat tarvitsevat kannustusta vammaisten ottamiseksi mukaan toimintaan. Erillisiä pararyhmiä ei aina tarvitse perustaa. Inkluusio eli yhdessä rinnakkain harjoittelu onnistuu poikkeuksellisen hyvin ammunnassa. – Seurat tarvitsevat myös tukea para-ampujan lajikokeiluvaiheessa välineiden ja suorituksen mukauttamisratkaisuiden pohtimisessa. Tähän liittyy paraurheilijan luokitus, joka siis määrittää sen miten kyseinen henkilö saa suoritusta mukauttaa. Järkevää olisi harjoitella lajia kutakuinkin sääntöjen mukaisesti alusta saakka. Kilpailunäkökulmasta tarvitaan järjestäjille selkeästi koostettua tietoa siitä, mitä ja miten para-ampujat Suomessa kilpailevat. MONELLA IÄKKÄÄLLÄKIN voi olla joku lääkärin toteama toimintarajoite. – Kisajärjestäjien on hyvä tässä huomioida, että tuttu henkilö voi siirtyä parapuolelle tilanteen vaatiessa, eikä asiaa ole tarpeen ihmetellä sen kummemmin. Aikanaan tähän saadaan toivon mukaan kotimainen luokitusjärjestelmä, jolla asia voidaan molemmin puolin todentaa. Nyt vielä mennään luottamuksella, Feldt sanoo. Eronen ja Feldt suosittelevat ampumaurheilua lämpimästi kaikille. – Ampumaurheilu ei kehitä vain tarkkuutta, se kehittää myös mielen hallintaa. Ampumaradalle mennessä kaikki arkinen asia jää taka-alalle. Ammunta on yksilölaji, jossa yhteisöllisyys ja tuki ovat merkittäväs- URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 22 12.6.2026 8.26

Para-ampuma­ urheilun soittolista ja infovideot tuovat ihmisiä ja asioita tutuiksi OSANA PARA-AMPUMAURHEILUN kehittämishanketta para-ampumaurheilusta on tehty myös videosarja, jossa esiin tuodaan urheilijoita ja heidän arkeaan sekä siihen vaikuttavia asioita. Videoilla tutustutaan muun muassa näkövammaisten ilma-asekerhoon, paratrapiin, avustajan työhön, kivääriampujan pöytään ja sen hankkimiseen sekä jousitukeen. Nämä videot ja myös aiemmat Ampumaurheiluliiton tekemät para-ampumaurheiluun liittyvät videot on kasattu SAL:n YouTube-kanavalle yhdeksi soittolistaksi, jotta ne löytyvät helposti. Infovideoita on upotettu myös nettisivujemme para-ampumaurheiluosan usein kysytyt kysymykset -alasivulle, jossa ne tukevat ja täydentävät tekstinä olevaa infoa. Para-ampumaurheilua koskevaa tietoa täydennetään ja päivitetään nettisivuilla jatkuvasti, että harrastuksen alkuun pääseminen ja ajantasaisen tiedon löytäminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Tavoitteena on myös, että tieto löytyisi selkeästi yhdestä paikasta, josta lajista kiinnostunut tiedon etsijä pääsisi vaivattomasti eteenpäin. " Para-ampuma­u rheilua koskevaa tietoa täydennetään ja päivitetään netti­s ivuilla jatkuvasti." sä roolissa, Eronen sanoo. Feldt muistuttaa lajin sopivan kaikenikäisille vammaisille. – Ampumasuoritusta on mahdollista mukauttaa monin eri tavoin, eli ampua voi niin liikunta-, näkö- kuin kuulovammaisena. Ampumaurheilu tarjoaa mahdollisuuden haastaa itseään, kokea suuria tunteita ja halutessaan suunnata vaikkapa kilparadoille Suomessa ja ulkomailla, Feldt sanoo. Juha Myllymäki harjoittelemassa tavoitteenaan syksyn MM-kilpailut. Paratrapin kärki valmistautuu Koreaan Teksi HEIDI LEHIKOINEN Kuva ANSSI MÄKINEN P ara-ampumaurheilun MM-kilpailut järjestetään Korean Changwonissa 7.–18. syyskuuta. Kilpailuissa jaetaan myös maapaikkoja Los Angelesin vuoden 2028 kesäparalympialaisiin. MM-kilpailujen ohjelmassa ovat liikuntavammaisten kivääri- ja pistoolilajien lisäksi mukana sekä paratrap että näkövammaisten (VI) ampumalajit. Kilpailuihin odotetaan saapuvaksi noin 300 urheilijaa yli 50 maasta. Kilpailut ovat tiukasti tähtäimessä myös suomalaisilla paratrap-ampujilla, joista Vesa Järvinen (Sibbo Skyttegille) ja Juha Myllymäki (Kaustisen Pohjan-Veikot) kiertävät tiukasti kotimaan kilpailuja kesän ajan. Järvisellä on ollut erilainen harjoituskausi. – Oli eka kerta seitsemään vuoteen, kun en ollut talvella missään leirillä. MM-kisoihin valmistaudutaan koko kesä. Ehtii hyvin valmistautua, hän sanoo. Urheilu sujuu mukavasti myös Myllymäellä, jonka mielestä kilpailukokemusta ei tule koskaan liikaa. – Uutta tukkia olen ajanut sisään, hän sanoi. JÄRVINEN JA MYLLYMÄKI toivovat kovasti, että pieni ja hyvähenkinen para­ trap-porukka saisi uusia harrastajia. Kaikki lajin parissa toimivat opastavat mielellään uusia kokeilijoita alkuun. Para-ampumaurheilun mentorina trapissa toimiva Pasi Saarinen on kokenut paratrap-ampuja, jonka oma kilpailu-ura on ollut viime vuosina tauolla terveydellisistä syistä johtuen. Hän on päässyt innostamaan liikuntarajoitteisia henkilöitä ampumaurheiluun, kun ryhmiä on vieraillut hänen opissaan. Saarinen tietää, että kokeilemismahdollisuuksilla on valtava merkitys. – Kun esimerkiksi järjestimme 11 hengen amputoitujien ryhmälle ammuntapäivän, porukka tykkäsi todella paljon. Tykkään opastaa, ja opastamista siinä alkuun tarvitaan. Kynnys on iso, Saarinen tietää. Haulikkolajeissa hän näkee kokeilumahdollisuuksien tarjoamisen parhaana väylänä rekrytoida harrastajia. – Moni yllättyy, ettei haulikko potkikaan. SAARINEN EDUSTAA Orimattilan Seudun Urheiluampujia (OSU), jossa para-ampumaurheilun osaamista on Pekka Maunulan muodossa erinomaisen hyvin tarjolla. Kaikilla vastaavaa ei seurassa ole, mutta silloin kannattaa kysyä apua. – Seuraväen kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä. Se olisi tärkeää. Opastan kyllä. Tärkeää on myös, että radalle pääsee esteettömästi. Saariselle itselleen ammunta auttoi valtavasti sen jälkeen, kun hän menetti jalkansa työtapaturmassa. – Moni kysyi, millä pää pysyy pinnalla. Sanoin, että ammunta pitää järjen kurissa. Silloin ei ajattele liikaa. Kun menee ampumapaikalle, pitää keskittyä tekemiseen. Se on ollut iso osa sitä, ettei minulle ole tullut mitään ongelmia jalan menettämisen takia, Saarinen sanoo. 1/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 23 23 12.6.2026 8.26

Kurt Thune haikein mielin Thune perusti nimeään kantanvan ampumaurheiluvaate­ yrityksen yli 40 vuotta sitten. Teksti & kuva LASSI PALO M aaliskuussa sähköpostiin kilahti puhutteleva viesti, jonka lähetti Kurt Thune. Viestissä todettiin: ”Yli 40 vuotta sitten starttasi Oy Teema Line Ltd ampumavarusteiden oman tuotannon Forssassa Kurt Thune -logolla – tarkoituksena valmistaa maailman parhaat ampumaurheiluvälineet. Nyt on tullut aika jäädä eläkkeelle ja siirtää yritys uudelle omistajalle, joka on norjalainen yritys. Våpensmia As jatkaa tuotantoa ja toimintaa Forssassa entisin ehdoin. Yritys on ollut yhteistyökumppanimme yli 30 vuotta. Kiitos pitkästä ja hyvästä yhteistyöstä, ja toivon hyvää ja menestyksekästä jatkoa ampumaurheilussa uuden omistajan kanssa!” Viestiin reagoitiin nopeasti, sillä muutama minuutti myöhemmin tuli kollegalta viesti, jossa kehotettiin tekemään Urheiluampuja-lehteen juttu kaikkien kivääriampujien tuntemasta ”Kurresta”. Perusteluna todettiin, että Thune on vaikuttanut kivääriammunnan kehittymiseen niin valtavasti. Näkemyksen vahvistaa oikeaksi Suomea kuusi kertaa olympialaisissa edustanut kiväärilegenda Juha Hirvi. Hän pitää Thunea merkittävänä ampumaurheilijoiden varusteiden kehittäjänä. – Teema Line ja etenkin Kurre olivat minulle erittäin luotettava ja hyvä yhteistyökumppani ja hyvä ystävä, Hirvi sanoo. THUNE PERUSTI yrityksensä vuonna 1984. Se on erikoistunut ampumaurheiluun tarkoitettujen vaatteiden kehittämiseen ja valmistamiseen. Ampumatakit ja -housut valmistetaan Suomessa korkealaatuisista materiaaleista, ja ne kantavat Kurt Thune -tuotemerkkiä. Valikoimassa on kattavasti myös muita ampumaurheiluun tarkoitettuja varusteita. Thune päätti perustaa yrityksen, koska 1980-luvulla ei ollut kunnollisia ampumapukuja. – Oli vain puutteellisia ampumatakkeja. Housut olivat alkeellisia, vain joitakin toppauksia. Halusin valmistaa mittojen mukaan tehtyjä hyvin istuvia pukuja. Mutta miksi Forssaan? – Selvitin, missä tällaisia erikoisvarusteisia asuja voi ommella. Erinäisten sattumien kautta päädyin Forssaan. 24 Kurt Thune vieraili huhtikuussa Salossa järjestetyissä ilma-aseiden SM-kilpailuissa. THUNE ON KOULUTUKSELTAAN rakennusalan diplomi-insinööri. Vankan kivääritaustansa ansiosta hän sanoo pystyneensä tuomaan tarvittavia kehityksiä ja parannuksia asuihin. Lisäksi ampumaurheilusta tuttuja ihmisiä on ollut eri puolilla maailmaa ja yhteydenpito on ollut siksi helpompaa. – Kun yritys perustettiin, silloin luotiin ja kehitettiin ensimmäiset kunnon ampuma-asut ja saimme ensimmäiset sponsorija testiampujat. Olin itsekin aktiiviampuja tuohon aikaan. Seuraavalla vuosikymmenellä firman toiminta laajeni, kehitystyö jatkui ja tuli uusia kilpailijoita, jotka olivat pääosin eurooppalaisia, Thune muistelee. Yritys siirtyi 2000-luvulla nykyisiin tiloihinsa, hankki lisää koneita ja otti tietokoneet tehokkaaseen käyttöön. – Kuvassa olivat mukana vanhat kilpai- lijat ja niiden lisäksi aasialaisia kilpailijoita, Thune jatkaa. Hirvi sanoo, että Thunen alku oli varmasti hankalaa, mutta varsin pian asut kehittyivät kilpailukykyisiksi. – Ne olivat varmasti paras merkki siihen asti, kun vielä noudatettiin sääntöjä, Hirvi sanoo. – Minulle oli erittäin tärkeää, että sain huippuvarusteet kotimaasta. Oli omat kaavat ja pystyin käymään sovittamassa puolivalmista tuotetta. Teetin myös "oman" hanskan. Kävin ostamassa kumiliikkeestä mieleistä pintamateriaalia, ja pyysin tehtaalla tekemään hanskan. Ammuin prototyypillä usean vuoden ajan. Mallia myydään edelleen. KURT THUNE SANOO, että juuri nyt tuntui sopivalta hetkeltä siirtyä eläkkeelle. URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 24 12.6.2026 8.26

elin eläkkeelle Kurt Thune ´ Syntynyt 18.8.1953 Tukholma, Ruotsi ´ Ruotsia ja Suomea edustanut kivääriampuja. ´ Saavutti vuoden 1981 EM-kilpailuissa hopeaa vapaakiväärin polviasentokilpailussa Ruotsin edustajana ´ Sai Suomen kansalaisuuden 1988 ja kilpaili samana vuonna Soulin olympialaisissa, jossa hän sijoittui 50m pienoiskiväärin makuuasentokilpailussa 24:nneksi ja asentokilpailussa (3×40 ls) 34:nneksi ´ Voitti kaksi SM-kultaa 1985 ´ Edusti Poliisien Ampumaseuraa (PAS) ´ Perusti Kurt Thune -ampumavaateyrityksen vuonna 1984. Kurt Thune tapasi hyvän ystävänsä ja entisen kilpakumppaninsa Ralf Westerlundin Salossa huhtikuussa. – Olenhan jo 72-vuotias, hän lisää. – Lisäksi löytyi sopiva ostaja, norjalainen jälleenmyyjä, ja työpaikat pysyvät ja toiminta jatkuu Forssassa. Olen osittain haikein mielin kuitenkin realiteetit huomioiden. Olen helpottunut ja hyvällä fiiliksellä. Toivotan onnea ja menestystä tämän työlleen omistautuneen ja osaavan työporukan kanssa! Thunen mielestä parasta olivat uusien mallien kehittely yhdessä tiimin kanssa ja yhteistyöampujien voittamat olympiamitalit. – Meidät huomioitiin ympäri maailmaa esimerkiksi Rio de Janeiron olympialaisissa vuonna 2016, kun meidän varusteillamme voitettiin kiväärilajeissa neljä kultaa viidestä. Varusteissamme voitettujen olympiamitaleiden kokonaismäärää en osaa valitettavasti sanoa. Thune jakaa auliisti kiitoksia urheilijoille, jotka ovat ”todella olleet tarpeellisia ja tärkeitä”. – He ovat tuoneet oman osaamisensa tarvittaviin kehityskohteisiin puvuissa. Vaikeinta sen sijaan ovat olleet ja ovat kopioivat kilpailijat. – Lisäksi valmistajien määrä on kasvanut näiden vuosien aikana, ja kilpailijoita on tullut enemmän. HIRVEN MUKAAN Thune on ihmisenä var- sin tunteellinen. Omalaatuinen niin kuin me kaikki huippu-urheilijat, Hirvi lisää. – Kurrea eivät kaikki ymmärrä, koska hän puhuu kaikki kielet edelleen Tukholman murteella, Hirvi heittää. – Kurre on liikemiehenäkin osaava, kun hän sai yrityksen hienosti pyörimään, eikä muuttanut tuotantoa ulkomaille. Ja huippu- henkilökunta takaa laadun. Thune kuittaa kehut matalalla profiililla: – Hyvä, jos nähdään, että toiminnastani on ollut hyötyä urheiluammuntaan. Se on tietysti vaatinut kovaa työtä tiimin, yhteistyöampujien ja jälleenmyyjien kanssa uusien asioiden ja toimintatapojen kehittämisessä. LOPUKSI THUNE toivottaa napakymppejä urheilijoille ja kiittää yhteistyöstä. Työntekijöille hän toivottaa kaikkea hyvää ja kiittää pitkästä ja antoisasta matkasta. Entä mitä Thune alkaa nyt eläkepäivillään tehdä? – Kesällä olen enemmän mökillä ja lenkkeilen. Talvella pidän kunnostani huolta lenkkeilemällä ja hiihtämällä sekä käymällä ohjatussa liikunnassa ja kuntosalilla. 2/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 25 25 12.6.2026 8.26

Pirteä 120-vuotias kuopiol ”Pirteä, aktiivinen, yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen”, kuvailee puheenjohtaja seuraansa. Teksti HEIDI LEHIKOINEN Kuvat ANSSI MÄKINEN K uopion Ampuma- ja Metsästysseura (KAMS) on 120 vuoden taipaleensa aikana kokenut monenlaisia vaiheita. Seura porskuttaa pirteänä eteenpäin, vaikka jakaakin samat haasteet kuin moni suomalainen ampumaurheiluseura. – KAMS on pirteä, aktiivinen, yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen seura. Myös yhteistyökykyinen. Seuran historia on aika huikea, puheenjohtaja Risto Kilpeläinen sanoo. Kun KAMS täytti sata vuotta, seuran historia taltioitiin kirjaksi. Siitä historiasta nykyinenkin seuraväki on ylpeä. Seura perustettiin Kuopioon suurlakon muistoksi. Historiatietojen mukaan se on ainoa sortovuosina 1899– 1917 perustettu ampumaseura. Vuosien varrella seuralla on ollut sekä olympiakävijöitä sekä useita kansallisia menestyjiä. Seuran ensimmäinen olympiamitalisti oli maanviljelijä Iivar ”Iivo” Väänänen, joka voitti pronssia Suomen hirviammunnan kertalaukausten joukkueessa Tukholmassa 1912. Seuran nettisivut kertovat myös, että vuoden 1924 olympialaisissa kaikkiaan 34 ampujasta yhdeksän oli Kuopiosta. Historiakatsauksen mukaan seuran paras ampuja kautta aikojen on Toivo Antikainen, jolla on 19 Suomen mestaruutta, 11 hopeaa ja kahdeksan pronssia isopistoolilla ja vapaapistoolilla. Suomen ennätyksiä hän on parantanut useaan otteeseen. Antikainen oli ensimmäinen suomalainen, joka on ampunut isopistoolin kuvio-osalla täydet 300 pistettä. MENESTYSTÄ ON siis tullut monella vuosikymmenellä. KAMS:n vaikutus alueella on ollut merkittävä, ja seura on tarjonnut tuhansille ihmisille paikan ja yhteisön harrastaa. – Tällä hetkellä riistamaaliampujat ovat suurin ryhmä. Kivääriampujia on tällä hetkellä vähiten, pistooliampujat asettuvat sinne väliin. Kilpeläinen on itse pistooliampuja, nuorisopuolesta vastaava toinen aktiivitoimija Kimmo Rytkönen naureskelee asuvansa talvisin ilma-aseradalla ja kesäisin ruutiaseradalla, Nuorisopuolta seurassa on aktivoitu myös opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen avulla. Rytkösen opissa moni onkin 26 Kimmo Rytkönen (vas.), Tapio Kajan, Seppo Dahlqvist ja Risto Kilpeläinen ovat kaikki pitkän linjan aktiiveja ampumaurheilun parissa. päässyt ampumaurheiluharrastuksessaan jo hyvään alkuun. – Seuramme ajatuksena on tarjota eri ikäisille harrastuksen paikka elämänkaaren ajan. Nuorille olemme luoneet selvän ampujan polun. Laadukas valmennus on tärkeää, samoin yhdessä tekeminen. Saamme talkoisiin porukkaa ihan kivasti, Kilpeläinen miettii seuratoiminnan elinvoimaisuutta. KAMS:N AKTIIVISESSA käytössä oleva ilma-aserata sijaitsee Kuopion keskustan tuntumassa Sawo House -hotellin kellaritilassa. Lisäksi on Maaningalla rata, jossa voi ampua sekä ilma- että ruutiaseella. Kaupunki on merkittävä yhteistyökumppani KAMS:llekin. – Meillä on hyvä sopimus kaupungin kanssa. Hoidamme ja pidämme radat kunnossa. Heinjoen ampumaradalle on tehty uusi yleissuunnitelma, ja sen pohjalta on haettu ympäristölupaa. Molempiin liittyy isoja kehityssuuntia. Heinjoelta puuttuvat haulikkoradat, toiminnallisen ammunnan radat ja 300 metrin rata. Ne ovat siellä tärkeimpiä kehittämiskohteita Heinjoella. Seuran käytössä on myös tuliterä 50 metrin rata, joka viimeistellään kesällä. KUN KILPELÄISTÄ pyytää kurkistamaan kristallipalloon ja katsomaan seuran toimintaa viiden vuoden päästä, hän näkee kansainvälisen yhteistyön lisääntyvän. Se on seuran tavoitteena nuorison houkuttelun lisäksi. – Nuoria pitää saada sinne ampujan polun alkupäähän. Jos ajatellaan tätä maailman muuttumista, digitaalisuus tulee yhä enemmän oppimiseen mukaan. Toinen juttu sitten on mitä näistä viiden vuoden aikana tapahtuu. Sitä on vaikea sanoa tarkemmin, mutta ne ovat painopisteitä. Ylipäätään haluamme toimia arvoperustamme ohjaamina Niilo Leppä viihtyy ampumaurheiluharrastuksen parissa. sillä tavalla, että tämä on kaikkien ampumaurheiluseura. Jos nuorina ajatellaan alle 29-vuotiaita, heitä on seurassa muutamia kymmeniä. Osa on hyvinkin aktiivisia harrastajia. Rytkönen on vetänyt nuorille säännöllisesti harjoituksia erityisesti uudella 50 metrin radalla. Yhdessä tehdään muutakin. – Harjoitteluun kuuluu myös jumppaa, sählyä ja muuta. Sellaista, mikä hitsaa porukkaa yhteen, Rytkönen sanoo. Millä olette saaneet pidettyä nuoria mukana? – Säännöllisillä harjoituksilla ja aktiivisella toiminnalla sekä valmennuksella. Tämä on perheidenkin asia. Kun perheet hoksaavat, että tämmöinen ampujan polku pystytään rakentamaan heidän lapselleen, ja hoksaavat, mitä hyötyä siitä on esimerkiksi keskittymisen kohenemiseen, Rytkönen ja Kilpeläinen sanovat. KAMS:SSA ON koettu, että perheet haluavat tuoda lapsia nimenomaan tarkkuusammunnan pariin. Kun radalla harrastuksen paris- URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 26 12.6.2026 8.26

piolaisseura KAMS:n radalla riittää kävijöitä. sa pitää keskittyä sekä olla oikeassa paikassa hiljaa ja kuunnella, heijastelee se paljon positiivisia vaikutuksia kouluelämäänkin. – Vanhemmat ovat aika hämmästyneitä siitä, miten hiljaa ja rauhallisia he ovat harjoituksissa (kun keskittyvät tekemiseen). Samaa sanovat opettajat, kun koululaisryhmiä käy ammuntaa kokeilemassa, Rytkönen kertoo. KAMS:ssa on huomattu myös se, että kun joku tyttöporukka saa fiiliksen päälle johonkin, sitten tehdään ja mennään. Sytyttävä tekeminen voi olla vaikkapa ampumaurheilu. – Nuorilla on aina aaltoliikettä, Kilpeläinen sanoo. Alaikäisten lasten ampumaurheiluharrastuksessa vanhemman on oltava mukana. Hyvää siinä on, että tietotaito siirtyy vanhemmille ja he osaavat keskustella kotona mitä tuli tehtyä. Samalla seura saattaa saada uuden aikuisharrastajan. – Aikuisetkin ampuvat täällä mukana. Aikuisia on myös ensi viikolla kokeilemaan, Rytkönen kertoi. HAASTATTELUHETKELLÄ radalla käy ku- hina, paikat ovat ahkerassa käytössä. Paikkoja on kymmenen, ”tehollisia” kahdeksan. – Viikkoharjoitusvuorolla joskus toivoisi, että olisi 20 paikkaa, Rytkönen sanoo. Moni haluaa harrastaa, mutta kaikki eivät KAMS:ssakaan innostu kilpailemisesta. Seuralle kaikki harrastajat ovat yhtä tärkeitä – ovat tavoitteet sitten millaisia tahansa. – Yritämme tietyllä tavalla rohkaista lisenssien hankintaa ja kilpailuihin, Kilpeläinen sanoo. Seura haluaa myös aktiivisesti järjestää kilpailuja. Pistoolilajien SM-ikäkausikilpailut ovat seuralle jo tuttu urakka, joka odottaa jälleen elokuussa. Kilpeläinen sanoo, että seuran on myös toivottu järjestävän isompia kilpailuja. – Ampumaurheilun kannalta on hyvä, että kilpailuja on eri paikoissa. SEURAN TAVOITE elämänmittaisen ampumaurheiluharrastuksen tarjoamisesta näkyy arjessa: nuorta väkeä on, mutta vastaavasti päiväsaikaan radalla saattaa olla muutama yli 80-vuotias viettämässä yhteistä aikaa mieluisan tekemisen parissa. – He käyvät täällä omaan tahtiin ampumassa ja keskustelemassa, Kilpeläinen sanoo. Yli 80-vuotiaiden aktiivien joukkoon kuuluu liikkuvaa maalia harrastava Seppo Dahlqvist. – Pari kertaa viikossa käyn radalla. Ammunta on motiivi pitää itsensä kunnossa. Jos ei pidä itseään kunnossa, ei tule ammunnasta mitään, hän sanoo. Dahlqvist kertoo aloittaneensa ampumaurheiluharrastuksen, kun vei kolme lastaan ampumakouluun. – Sitten lapset lähtivät, minä jäin. Alle 50-vuotiaana aloitin, hän kertoo nauraen. Kokeneeseen kaartiin kuuluu myös suomalaiselle ampumaurheiluväelle hyvin tuttu Tapio Kajan. Paljon maailmaa nähnyt Kajan on aina viihtynyt seuraporukoissa ja radalla. – KAMS:ssa olen ollut vuodesta 1968, isän perintönä tämä tuli. Montaa KAMS:laista ei ole, joka olisi kauemmin tässä jatkuu seurassa ollut. Vaiherikas matka tämä on ollut, Kajan sanoo. 2/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 27 27 12.6.2026 8.26

N K y Isiri Ayasmalle ampumaurheilu on mielekäs harrastus, jossa hän on jo oppinut paljon. ”Kaikkien seurassa” jokainen ampuja viihtyy ja oppii Teksti HEIDI LEHIKOINEN Kuva ANSSI MÄKINEN K aikenikäisten harrastamisen kannustaminen ei ole Kuopion Ampuma- ja Metsästysseurassa (KAMS) vain kaunis kirjattu tavoite, vaan se näkyy radalla konkreettisesti. Ihan tavallisena arki-iltana paikalla on monenlaista harrastajaa, kukin omassa kohdassa omalla ampujan polullaan. Ilmapiiri on leppoisa. Kaikki saavat apua, tukea ja kannustusta juuri sen verran kuin itse toivovat ja tarvitsevat. Ampumaurheilu yhdistää iästä riippumatta. Markus Niskanen tutustui KAMS:n toimintaan jo 1980-luvulla, kun hän pikkupoikana kävi kavereidensa kanssa linja-autoaseman alakerrassa olleella radalla ampumassa ilma-aseella. Varsinainen harrastaminen ja seuratoiminnassa mukana olo alkoi reilu pari vuotta sitten. – Minut on otettu hyvin lämpimästi vastaan. Olen ampunut sekä pistoolilla että kiväärillä. Keskimäärin kaksi kertaa viikossa pyrin käymään ampumassa. Poi- 28 kani harrastaa myös ampumista, hänen kanssaan käymme lisäksi kerran viikossa radalla, Niskanen sanoo. Hänellä on myös kilpailullisia tavoitteita. Ei niinkään menestymisen vaan ampujana kehittymisen suhteen. – Kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta olen oppinut. Teen asioita aika vauhdilla, mutta tässä lajissa pitää rauhassa tehdä asioita. Millaisena seurana pidät Kuopion Ampuma- ja Metsästysseuraa? – Kaikkien seurana, Niskanen sanoo. NISKASTA UUDEMPIA harrastajia ovat viisi kuukautta sitten aloittanut Isiri Ayasma ja keväällä harrastuksen aloittanut Niilo Leppä. – Olin kiinnostunut kivääriammunnasta, joten aloitin sen harrastuksenani. Se on ollut todella mielenkiintoista, joten jatkan harrastamista. Olen oppinut perusasioita. Radalla on erittäin ystävällinen ilmapiiri, kerran tai kaksi ????? radalla käyvä Ayasma sanoo ja suosittelee ampumaurheiluharrastusta muillekin. Leppä innostui ampumaurheilun har- ⏵ "Olin kiinnostunut kivääri­a mmunnasta, joten aloitin sen harrastuksenani." ⏵ ⏵ Isiri Ayasma ⏵ ⏵ rastamisesta käydessään ukkinsa kanssa metsästämässä. – Tämä on kivaa, mikäs siinä. Käyn yleensä kerran viikossa radalla. Olen oppinut viimeksi sen, että kannattaa pitää olkapää rentona. Se on vähän vaikeaa, seuraporukkaa kivaksi kehuva Leppä sanoo. Hän on toistaiseksi ampunut ilma-aseella. – Kun olen sen ikäinen, haluaisin ostaa oikean kiväärin, myös partiota harrastava Niilo sanoo. Mikä ampumaurheilussa on kaikista parasta? – Varmaan onnistumiset, Leppä sanoo. ⏵ O K E M K URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 28 12.6.2026 8.26

Pohjoismainen kumppanisi urheiluun, metsästykseen ja puolustusvoimille NYT SUOMESSA Kaikki mitä ampumaratasi tarvitsee yhdeltä luotettavalta toimittajalta ⏵ Suomessa kehitetyt Nasta ⏵ Norjalaiset Kongsberg taululaitteet ⏵ Ruotsalaiset - savikiekonheittimet eScore - elektroniset Liikkuvan maalin järjestelmät ⏵ ISSF - hyväksytyt huipputuotteet ⏵ Tarjoamme myös kattavat ratakoulutus huoltopalvelut - ja ⏵ Myynti Suomessa yhdessä paikallisten kumppaneidemme, Kurvisen ja EcoAimsin Ota yhteyttä : tommi.rossi@w5solutions.com Kokonaisratkaisut ampumaradoille ELEKTRONISET TAULUJÄRJESTELMÄT MAALIT NASTA • SAVIKIEKONHEITTIMET KIVÄÄRIAMMUNTAAN UA_2_2026.indd 29 – kanssa Tutustu tuotteisiimme : w5training .com – yhdestä paikasta • NOUSEVAT JA KÄÄNTYVÄT MAALIT • LIIKKUVAT , VARUSTEET HAULIKKO - , PISTOOLI - JA 12.6.2026 8.26

”Tähän oli hyvä lopettaa!” Onnistumisen riemua, jännitystä, hymyä. Kaikkia näitä nähtiin taas, kun ilmaaseiden Kultahippufinaalit järjestettiin maaliskuussa Kauhajoella. Teksti & kuvat LASSI PALO S uomalaisen ampumaurheilun tulevaisuus kilpaili maaliskuun viimeisenä viikonloppuna Kauhajoella ilma-asekauden huipentumassa. Mukana oli 155 nuorta (viime vuonna 177). Seuroja oli kaksi enemmän kuin vuosi sitten eli 25. Kauhajoella kilpailtiin lauantaina henkilökohtaiset kilpailut, ja sunnuntaina olivat vuorossa värikkäät joukkuekilpailut, joissa lapset ja nuoret elävät täysillä mukana ja tuulettavat innokkaasti kaverin onnistuessa. Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Ville Häyrinen toi liiton tervehdyksen Kauhajoelle. – Olen erityisen ilahtunut siitä, miten me-henki ja seura-asut näkyvät Kultahippufinaaleissa. Täällä on nyt koolla suomalaisen ampumaurheilun tulevaisuus, sillä te olette se tulevaisuus, Häyrinen sanoi. – Muistakaa, että jokainen osallistuja on voittaja – tuloksista riippumatta! LIIKKUVA MAALI oli nyt ensimmäisen kerran mukana Kultahippufinaaleissa. Siinä ammuttiin sarjassa Y14, johon oli ilmoittautunut neljä nuorta ampumaurheilijaa. Yksi heistä oli Enni Leppänen, 15, joka edustaa Jalasjärven Ampujia. Hän osallistui nyt ensimmäisen – ja samalla viimeisen – kerran ilma-aseiden Kultahippufinaaleihin, koska ei voi olla enää ensi vuonna mukana ikänsä takia. Leppänen sai kunnian olla ensimmäinen kisasuorituksen ampunut liikkuvan maalin ampuja Kultahippufinaaleissa. – Se tuntui samaan aikaan kivalta ja jännittävältä, kun jouduin ampumaan ekana, hän hymyili. – Aloin ampua ilmakiväärillä pari vuotta sitten, ja nyt osallistuin ensimmäisen kerran liikkuvan maalin kilpailuun. Olen ollut mukana myös Metsästäjäliiton lajeissa. Liikkuva maali on samaan aikaan sekä psyykkinen että fyysinen laji. Olen siitä innoissani! Leppänen harrastaa ampumaurheilun lisäksi tanssia. Ampumaurheilu on tuttu laji koko perheelle. Ennin isä oli esimerkiksi viime syyskuussa kokeilemassa työporukkansa kanssa PRS-ammuntaa Heinolassa Ampumaurheiluliiton järjestämässä tapahtumassa. 30 Ensimmäiset liikkuvan maalin ampujat Aino Vaittisen (keskellä) johdolla Kultahippufinaaleissa: Riku Raja (vas.), Enni Leppänen, Toivo Metsänperä ja Jan-Jalmar Nykänen. Enni Leppänen sai kunnian olla ensimmäinen kisasuorituksen ampunut liikkuvan maalin ampuja Kultahippufinaaleissa. KaA:n Wiljami Haapaniemi on harrastanut kivääriammuntaa kahden vuoden ajan. IMAS:n Tytti Vaismaa kilpaili ilma-asefinaaleissa nyt viimeisen kerran. KhjA:n puheenjohtaja Juha Virtanen (oik.) toimi kilpailun johtajana ja Jussi Ahomäki ammunnan johtajana. Liikkuva maali ammuttiin eri paikassa kuin ilmakivääri ja -pistooli eli Kauhajoen Ampujien ilma-aseradalla. Ampumaurheiluliiton nuorisovaliokunnan jäsenen Aino Vaittisen mukaan tavoitteena on, että liikkuva maali järjestetään ensi vuonna samas- sa paikassa kuin ilmakivääri ja -pistooli. – On hienoa, että liikkuva maali oli nyt mukana, ja neljä nuorta ampujaa oli hyvä määrä. Harmi, että en koskaan itse päässyt kilpailemaan Kultahippufinaaleissa, sanoi huippu-urheilijan uransa jo lopettanut Vait- URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 30 12.6.2026 8.26

” HSA:n Helmi Ikola (vas.) ja Anni Pienisaari riemuitsevat. tinen, joka saavutti arvokisamitaleja liikkuvan maalin lajeissa. – Laitoin nyt rattaat pyörimään, jotta laji saatiin tänne. Olen kirjoittanut liikkuvan maalin säännöt Kultahippufinaaleihin. YKSI FINAALIEN osallistujista oli Wiljami Haapaniemi (Kankaanpään Ampumaurheilijat). Hän on harrastanut kivääriammuntaa nyt kahden vuoden ajan. – Se lähti siitä, kun iskä ehdotti, että lähtisimme ampumaurheilukouluun. Nämä ovat nyt minun kolmannet Kultahippufinaalini. Osallistun myös Salossa parin viikon kuluttua järjestettäviin ilma-aseiden SM-kilpailuihin, Haapaniemi, 15, sanoi. Hän käy ampumassa noin kolme kertaa viikossa. Nuorukainen viihtyy myös kuntosalilla. – Motivaatiota ampumaurheiluun kyllä löytyy. Ammun noin 300 laukausta viikossa. Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseuraa (IMAS) edustava Tytti Vaismaa, 14, kilpaili ilma-asefinaaleissa nyt viimeisen kerran. – Tähän oli hyvä lopettaa, hän hymyili voitettuaan niin ilmakiväärin kuin ilmapistoolinkin. Vaismaa aikoo osallistua elokuussa järjestettäviin ruutilajien finaaleihin. Hän on ollut mukana Kultahippufinaaleissa jo kuusi kertaa, ja joka kerta hän on voittanut mi- Mitkä Kulta­hippufinaalit? ´ Valtakunnallisia ilma-aseiden Kultahippufinaaleja on järjestetty vuodesta 1994 lähtien. Ensimmäiset finaalit järjestettiin Pieksämäellä. Finaalit jouduttiin perumaan koronapandemian takia vuosina 2020 ja 2021. ´ Kultahipputoiminnaksi kutsutaan ampumaurheilun alle 15-vuotiaiden seuratoimintaa. Toiminnan tarkoituksena on luoda lapsille mahdollisuuksia olla mukana ampumaurheilun seura- ja kilpailutoiminnassa, ja sen sisältö, kilpailutoiminta ja ampumalajit on suunniteltu huomioiden lasten ja nuorten omat lähtökohdat, tarpeet ja valmiudet. talin. Vuosi sitten Vaismaa ei osallistunut joukkuekilpailuihin, koska hän osallistui Kotkassa järjestettyihin ilmaolympiapistoolin SM-kilpailuihin. Hän teki niissä N16-sarjan Suomen ennätyksen ja sijoittui naisten sarjassa toiseksi. Joukkuekilpailu jäi Vaismaalta taas väliin, ´ Tukiammunta on harjoittelumuoto, jonka avulla aloittelijat ja lapset pääsevät helposti jyvälle uudesta harrastuksestaan. Asetta kannattelevat tuet helpottavat ammunnan perusasioiden, kuten tähtäyksen ja liipaisun, oppimista. Kultahippukilpailuissa tukien käyttäminen on sallittua. ´ Kultahippufinaalien sarjat ovat (IT istumatuki, VT vastapainotuki, HT hihnatuki): ´ Ilmakivääri: 8 IT, 10 IT, 12 VT, 12 HT, 14 VT ja 14 HT ´ Ilmapistooli: 8 IT, 10 IT, 12 VT, 14 VT koska perhe lähti lomamatkalle Espanjaan. – En ota asetta mukaan, mutta olen mukana Salon SM-kilpailuissa, missä ammun kolmessa sarjassa, hän sanoi. Ensi vuoden ilma-aseiden Kultajatkuu hippufinaalien järjestäjä ja ajankohta ovat vielä avoinna. 2/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 31 31 12.6.2026 8.26

SaSA:n tytöt Saana Tranberg (vas.), Stella Terkola ja Wilhelmiina Mikola iloisina voittonsa jälkeen. ”Tämä on hauskaa!” Salon Seudun Ampujien energinen tyttökolmikko nautti ilma-aseiden Kultahippufinaalien tunnelmasta täysillä. Teksti & kuva LASSI PALO K auhajoella järjestetyissä ilma-aseiden Kultahippufinaaleissa ammuttiin 10m ilmakiväärillä ja -pistoolilla sekä ensimmäisen kerran myös liikkuvassa maalissa. Lauantaina ammuttiin henkilökohtaiset kilpailut, ja sunnuntaina olivat vuorossa jännittävät joukkuekilpailut. Yksi voittajista oli Salon Seudun Ampujat (SaSA), joka nappasi voiton ilmakiväärin 14VT-sarjassa. Se voitti finaalissa Asikkalan Ampumaseuran (AsAs) jännittävien vaiheiden jälkeen. Kahden ampujan jälkeen AsAs johti 4–3, mutta SaSA vei lopulta voiton numeroin 8–5. Salon Seudun Ampujien joukkueessa ampuivat Wilhelmiina Mikola, 12, Stella 32 Terkola, 13, ja Saana Tranberg, 14. – Olemme voittoputkessa, sillä voitimme myös viime vuonna, Mikola riemuitsi. – Aiomme voittaa myös ensi vuonna! Saana ei valitettavasti pääse enää mukaan (ikänsä takia). Mikola on harrastanut ampumaurheilua jo kuuden vuoden ajan. Terkola on ollut mukana kahden ja Tranberg neljän vuoden ajan. Iloiset ja reippaat tytöt luonnehtivat tiimiään energiseksi: – Meillä on positiivinen asenne ja hyvä ryhmähenki. Ampumaurheilussa parasta on se, että se on hauskaa. Ja kaverit, he sanoivat. AMPUMAURHEILULIITON vuoden suurimmassa lasten ja nuorten tapahtumassa eli Kauhajoella nyt järjestetyissä ilma-aseiden Kultahippufinaaleissa oli mukana 155 nuorta. Seuroja oli kaksi enemmän kuin vuosi sitten eli 25. Kultahippufinaalien kisajärjestelyistä vastasivat viime vuoden tavoin Kauhajoen Ampujat (KhjA) ja Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura (IMAS). Rata oli pystytetty Kauhajoen koulukeskuksen liikuntasaliin. Kilpailun johtajana toimi Juha Virtanen, joka on KhjA:n puheenjohtaja. – Ampumaurheilu on laji, jossa oppiminen tapahtuu vähitellen. Harjoituksissa rakennetaan taitoja ja kilpailuissa kartutetaan kokemusta. Samalla opitaan keskittymistä, rauhallisuutta ja pitkäjänteisyyttä – taitoja, joista on hyötyä myös ampumaradan ulkopuolella, Virtanen sanoi tervehdyspuheessaan. SaSA:n tytöt täyttivät Virtasen toiveen: – Kilpailupäivään kuuluu usein myös jännitystä ja odotusta, ja se onkin osa urheilun viehätystä. Toivon, että jokainen kilpailija voi kisaviikonlopun päätteeksi lähteä kotiin hyvillä mielin ja uusia kokemuksia rikkaampana. Virtanen sanoi, että tapahtuman järjestäminen oli nyt helpompaa kuin viime vuonna. – Pidimme tuolloin paljon enemmän palavereja kuin nyt. Nyt oli kaikki tavallaan valmiina. Järjestelyt eivät olisi onnistuneet ilman hienoa kökkäporukkaa (talkooväkeä), jota oli noin 50 henkilöä, Virtanen sanoi. – Finaalit kannatti kyllä järjestää! Takki on nyt aika tyhjä. Neuvomme mielellämme seuraavia kisajärjestäjiä. URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 32 12.6.2026 8.26

Kauhavan Ampujat voitti Vehasen maljan Kauhavan Ampujat on voittanut Ampumaurheiluliiton nuorisoseurapalkinnon Vehasen maljan. Teksti & kuvat LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliiton 100-vuotisjuhlavuonna perustetulle palkinnolle on antanut nimensä liiton kunniapuheenjohtaja Alpo Vehanen. Hän toimi yhtenä lahjoittajana juhlavuoden 2019 liiton nuorisotyöhön. Palkinnon tavoitteena on motivoida seuroja panostamaan nuorisotoimintaan ja kehittämään sitä aktiivisesti. Vehasen malja jaettiin ensimmäisen kerran vuoden 2020 ansioista. Voittaja oli Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura. Vuoden 2021 palkinnon sai Tornionseudun Ampujat. Sen jälkeen voittajia ovat olleet Asikkalan Ampumaseura (2022 ja 2024) ja Mikkelin Ampujat (2023). Vuoden 2025 voittaja eli Kauhavan Ampujat julkistettiin maaliskuun 28. päivänä Kauhajoella järjestettyjen ilma-aseiden Kultahippufinaalien yhteydessä. Palkinnon luovutti Ampumaurheiluliiton nuorisovaliokunnan jäsen Aino Vaittinen. Palkintoa vastaanottamassa oli Kauhavan Ampujien parikymmenpäinen kisaporukka seuran puheenjohtajan Markku Passin johdolla. Seura on perustettu vuonna 1930. Passi on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2007 lähtien. Passin mukaan Vehasen malja oli ”suuri yllätys”: – Se on hieno tunnustus, jota varten olemme tehneet todella paljon töitä. KA:lla on Kultahippufinaaleissa mukana nyt kahdeksantoista lasta. Viime vuonna heitä oli 31. – Palkinto laitetaan näkyville seuramme radalle, Passi sanoi. Kiertävän pokaalin lisäksi seura saa 1000 euron stipendin nuorisotyöhön. VEHASEN MALJAN voitosta käytiin tällä kertaa harvinaisen tiukka kilpailu. Kolme eniten pisteitä saanutta seuraa mahtui kahdeksan pisteen sisään. Kauhavan pisteet olivat 142. Toiseksi sijoittunut Asikkalan Ampumaseura sai 140 pistettä ja kolmanneksi sijoittunut Mikkelin Ampujat 136 pistettä. Vehasen malja myönnetään suurimman pistemäärän saavuttaneelle seuralle, kun Kauhavalaiset asettuivat ryhmäkuvaan Kauhajoella Kultahippufinaaleissa. toimivuutta, mutta myös huolehtia siitä, että käytettävät mittarit kuvaavat entistä paremmin nuorisotoiminnan laatua ja kehitystä seuroissa. Vuoden 2026 pistelasku toteutetaan uusien sääntöjen mukaan. VEHASEN MALJAN TULOKSET VUODEN 2025 PISTELASKUN MUKAAN: 1) Kauha- Kauhavan Ampujien puheenjohtaja Markku Passi (oik.) ja sihteeri Tero Ahopelto. tarkastellaan seuran koulutettujen valmentajien ja ohjaajien määrää, nuorten osallistumista kilpailuihin, alle 20-vuotiaiden jäsenten määrää ja sen kehitystä, järjestettyjen ampumaurheilukoulujen tai muiden vastaavien alkeiskurssien määrää ja tähtiseurastatusta. Palkintoa ei voida myöntää samalle seuralle peräkkäisinä vuosina. Mikäli pisteiden mukaan sama seura olisi toisena vuonna peräkkäin saavuttamassa palkinnon, myönnetään se seuraavana pistetaulukossa olevalle seuralle. Jos kaksi tai useampi seura saavuttaa tasapisteet, palkinnon saa juniorien jäsenmäärältään pienempi seura. Vehasen maljan sääntöihin on tehty alkuvuodesta pieniä muutoksia, joiden tarkoituksena on vähentää manuaalisen tiedonkeruun määrää ja parantaa pistelaskun van Ampujat 142, 2) Asikkalan Ampumaseura 140, 3) Mikkelin Ampujat 136, 4) Salon Seudun Ampujat 121, 5) Keski-Suomen Ampujat 118, 6) Tornionseudun Ampujat 107, 7) Simpeleen Hahlo 103, 8) Rauman Seudun Urheiluampujat 97, 9) Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura 94, 10) Lammin Ampumaseura 92, 11) Kankaanpään Ampumaurheilijat 90, 12) Hämeenlinnan Ampumaseura 88, 13) Härmän Seudun Ampujat 86, 14) Raseborg Skyttar 75, 15) Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura 74, 16) Jalasjärven Ampujat 72, 17) Orimattilan Seudun Urheiluampujat 71, 18) Etelä-Saimaan Ampujat 70, 19) Ilmajoen Ampujat 70, 20) Sibbo Skyttegille 68, 21) Kaustisen Pohjan-Veikot 66, 22) Nivalan Urheilijat 66, 23) Säkylän Seudun Ampujat 66, 24) Turun Seudun Ampujat 65, 25) Lappeenrannan Siluettiampujat 64, 26) Esbo Skytteförening 63, 27) Mäntsälän Urheilijat 62, 28) Suonenjoen Urheilu ja Metsästysampujat 62, 29) Kyrkslätt Skytteförening 61, 30) Pohjois-Hämeen Ampujat 57, 31) Lappajärven Ampujat 56, 32) Kuusankosken Ampujat 56, 33) Flyktskytteklubben 56, 34) Porkkalan Ampujat 55, 35) Saarijärven Ampujat 53. 1/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 33 33 12.6.2026 8.26

Vaikuttaako purenta, hyödyttävätkö kiskot? KOUKKIN KORNERI Nyt on oltava hereillä! A mpumaurheilu on niin se, että München on muuttunut paljon vuoden kovatasoisin kisa: tämän vuosituhannen sinne tulevat ”kaikki”, minkä aikana ja jatkaa muuttumis85 maata ja yli 700 urheilijaa todistavat. taan edelleen. Tämä on käytännössä useimman urheilulajin evoKILPAILUA SEURATESSA tulee väkisinkin mieleen, luutio. Vain jotkin yleisurheiettä meillä ei ole 6000 urheilun lajit ovat olleet samanlaisia aivan olympialaisten lijaa valmennuksen parissa, alkuajoista lähtien. kuten joillain Aasian mailla. Myös ampumaurheilu Ne valitsevat urheilijansa VILLE HÄYRINEN on globalisoitunut vielä viitodella suuresta joukosta Ampumaurheiluliiton kivikovan keskinäisen meksi kuluneen kymmenen valmennuksen johtaja kilpailun kautta. Meillä taas vuoden aikana paljon: uusia voi olla tilanne, että kolmen maita, myös menestyviä, ampujan joukkue muoon tullut mukaan, ja kolmas maailma tulee yhä vahvemmin kilpakentillemdostetaan neljästä valiten. Massaetua meillä ei tällöin ole, ja joudumme kaivamaan valttimme me. Tämä näkyy väkisinkin tasossa, ja kilpailutimuualta. lanne on aina vain kovempi. Olympialajeista parhaiten olemme onnisMyös kilpailut ovat aiempaa jakaantuneempia maanosien kesken. Tämä taas lisää kaikkien tuneet miesten skeetissä ja naisten trapissa. Ne kustannuksia. Voimme kritisoida ja valittaa tästä osoittavat, että löytämällä itselle sopivimman sekä muistella kuinka ennen oli paremmin, toimintatavan meillä on aito mahdollisuus mutta se ei poista sitä, että nykytilanteessa on kilpailla jopa joukkueena aivan maailman toimittava. huipulla. Urheilullisesti me olemme pieni maa, jolla on rajalliset resurssit urheiluun. Meidän tulee MEIDÄN ON pakko tiedostaa myös ympäkyetä löytämään sellaiset toimintatavat, joilla rillämme tapahtuvat asiat – pidämme niistä saamme resursseista kaiken irti. tai emme. Ampumaurheilukin on koko ajan Kirjoitan tätä tekstiä Münchenin ISSF:n luomuiden vaikutuksen alla aivan paikallistasolta olympialaisiin. tilajien maailmancupissa. Jos joku on pysyvää, Paikallinen ampumarata saattaa olla myötätuulessa, koska joku kuntapoliitikko on asialle myötämielinen. Jossain muualla kunnan ympäristöviranomainen taas ei näe radan tarpeellisuutta ja tilanne on täysin päinvastainen. Viime olympialaisten jälkeen Kansainväliseltä olympiakomitealta (KOK) tuli lista asioita, joita ampumaurheilussa tulisi korjata. Silloin ei auta muu kuin muuttaa sääntöjä tietäen, että vastustusta varmasti tulee. Voimmeko me silti ajatella, että emme halua muutosta, tai että nykysääntömme, -lajimme, -toimintatapamme on se loppuun hiottu ja täydellinen? MUUTOKSIA VOI vastustaa aina tiettyyn rajaan saakka, mutta jossain kohtaa sopeutuminen on ainoa järkevä teko. Ampumaurheiluliiton rooli on olla tässä mukana, edistämässä harrastajien ja huippujemme tavoitteita. Verkostoidumme ja vaikutamme, haluamme olla tukemassa seuroja ja yksilöitä ja laajemmassa mittakaavassa vaikuttamassa ja valmistautumassa. Tämä on päättymätön prosessi. Joskus pääsemme itsellemme toivottuun lopputulokseen, joskus taas joudumme sopeutuman enemmän. Niin se elämässä menee. Nähdään radoilla! Kirjoittaja on Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja. Luonnonhoito-ohje ampumaradoille julkaistu A mpumaurheiluliiton laatima luonnonhoito-ohje ampumaradoille on julkaistu. Ohje kannustaa seuroja tekoihin, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta ampumaradoilla. Ampumaradoista puhuttaessa huomio keskittyy turhan usein vain mahdollisiin negatiivisiin ympäristövaikutuksiin. Ampumarataympäristö voi kuitenkin tarjota korvaavia elinympäristöjä esimerkiksi paahdealueiden, ketojen ja niittyjen lajistolle, joille soveltuvat ympäristöt ovat muutoin harvinaistuneet. Luonnon monimuotoisuutta tukevat keinot ovat usein melko pieniä ja yksinkertaisia toimia, joita voidaan toteuttaa ampumaradoilla muutoinkin tehtävien toimenpiteiden yhteydessä. Luonnonhoito-ohje ampumaradoille tarjoaa esimerkkejä luonnon monimuotoisuutta tukevista toimista. Toimien on 34 tarkoitus olla helposti toteutettavia ja mahdollisia toteuttaa ilman, että ampumaradan perustoiminta ja turvallisuus vaarantuvat. Toimenpiteet keskittyvät haitallisten vieraslajien poistamiseen, paahdeympäristöjen lisäämiseen ja ylläpitoon, kasvillisuuden monipuolistamiseen ja puustoon kohdistuviin toimenpiteisiin. Kokonaisuudessaan ohje löytyy Ampumaurheiluliiton nettisivuilta (Seuroille > Ympäristö ja ampumaradat). Ampumaurheiluliitto kannustaa seuroja tekojen toteuttamiseen ja pyytää seuroja ilmiantamaan toteuttamansa toimenpiteen nettisivuilta löytyvän lomakkeen kautta (Seuroille > Ilmoita luonnonhoitotekosi). Myös oppaan ulkopuolisia toimenpiteitä ja ideoita saa tuoda julki! Innostuitko toteuttamaan jonkun ohjeessa mainitun toimenpiteen? Tai keksitkö jonkun muun? Ilmianna tekosi syyskuun loppuun mennessä, seurasi voi voittaa ympäristöpalkinnon! URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 34 12.6.2026 8.26

Tule mukaan Kymppi­ golfiin elokuussa Alastaroon! AMPUMAURHEILIJOIDEN perinteinen jokakesäinen golfkilpailu, Kymppigolf, pelataan Alastaro Golfissa Alastarolla maanantaina 3. elokuuta. Kilpailu alkaa kello 10 yhteislähtönä, kisainfo kello 9.30. Klubitalo avaa ovensa kello 8.00, aamupalapöytä on tarjolla kello 8.30 alkaen. Kilpailumuotona on pistebogey. Myös paras scratch-tulos palkitaan. Lisäksi on erikoiskilpailuja. Suurin kilpailussa huomioitava tasoitus on 36. Osallistumisoikeus: SAL:n seuran jäsenyys tai kutsuvieras sekä SGL:n golfseuran jäsenyys. Ilmoittautuminen 27.7. mennessä: anne. laurila@ampumaurheiluliitto.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä myös ampumaseurasi, golfseurasi ja golfin jäsennumerosi ja tasoituksesi (hcp) sekä mahdollinen erityisruokavalio. Kaikkia ilmoittautuneita pyydetään tuomaan mukanaan pieni palkinto, joita jaetaan kisan jälkeen osallistujille sen mukaan, kuin niitä riittää. Hinta on 60 euroa sisältäen pallokorit rangella, aamupalan, lounaan kisan jälkeen sekä saunan pyyhkeineen. Alastaro Golfin osoite: Golfkentäntie 195, 32560 Virttaa Syys­ kokous alustavasti 14.11. SAL:N SYYSKOKOUS järjestetään alustavan tiedon mukaan 14. marraskuuta. Liittohallitus vahvistaa kokousajan ja -paikan myöhemmin. Aiempien vuosien tapaan kokoukseen voi osallistua myös etänä. Kokouskutsu lähetetään jäsenyhdistyksille ja julkaistaan liiton nettisivuilla viimeistään 4 viikkoa ennen kokousta. RADOILTA KERÄTTYÄ NOIN 18 VUOTTA SITTEN... Seuraamme historiasarjassa Urheiluampujan vaiheita eri vuosikymmeniltä. U rheiluampuja-lehden vuoden 2008 kolmannessa numerossa kerrottiin kivääriampuja Juha Hirven mietteistä ennen Pekingin olympialaisia. Tilanne oli historiallinen, sillä tuolloin 48-vuotias Hirvi kilpaili ensimmäisenä suomalaisena kuudensissa kesäolympialaisissa. Hirvi oli urallaan ampunut yhden olympiamitalin: pienoiskiväärin täysottelun hopeaa Sydneyssä vuonna 2000. Suomen Olympiakomitea valitsi kahdeksan ampumaurheilijan olympiajoukkueen jo joulukuussa 2007. Näin ampujille jäi runsaasti aikaa valmistautumiseen ja samalla Hirven historiallinen osanotto varmistui. – Kyllähän jo nyt ihmiset, joita tapaan kaduilla ja kaupoissa, kyselevät, että monennetko nämä olympialaiset sinulle ovat. Tuntuu se ihmisiä kiinnostavan aika paljon, hän kertoi. SAMASSA JUTUSSA kerrottiin miltä Hirvestä tuntuu, kun hän ampuu finaalissa. Hirven mukaan finaalissa ”kehon jokainen solu on jollakin tavalla pelissä mukana”. – Ainakin minulla jännitys sattuu fyysisesti joka paikkaan. Ampuessa tunne ei ole mitenkään miellyttävä, mutta suorituksen jälkeen olo on hyvä, Hirvi kuvaili runsaan kahden vuosikymmenen kokemuksellaan. Sattuu, vaikka Hirvi oli tuohon mennessä ampunut arvokilpailujen eli maailmancupien, olympia-, MM- ja EM-kilpailujen finaaleissa peräti 73 kertaa. Saldona oli finaalilajeista olympiahopea, MM-hopea, EM-pronssi, neljä maailmancupin voittoa sekä maailmancupissa ja maailmancupin finaalissa yhteensä kuusi kakkossijaa ja yhteensä 13 kolmossijaa. – Meidän lajimme viehätys ja haaste on siinä, että pystyy hallitsemaan mielensä ja kehonsa kisajännityksessä. Kun on hyvässä kunnossa eikä pelästy jännittämistä, pärjää finaalissa. HIRVI SANOI myös sen, että jos ampuu finaalissa, niin jokainen tietää, että siellä on seitsemän muuta, joita jännittää ihan yhtä paljon. – Kenenkään on turha luulla, että joku kilpailija olisi kylmähermoinen eikä jännittäisi ollenkaan. Finaali on jokaiselle kova paikka. LASSI PALO 2/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 35 35 12.6.2026 8.26

VALMENNUS OSA 1/3 Muiden tutkimaa ja minun Urheiluampuja-lehdessä julkaistaan valmennusta käsitteleviä artikkeleja, jotka kirjoittaa Mikko Saarinen. Hän on toiminut ampumaurheilun parissa useiden vuosien ajan. Saarinen on ammattisotilas, liikuntatieteen yo ja koulutettu hieroja. Hän on laatinut harjoitusohjelmia urheilijoille. Teksti MIKKO SAARINEN Kuvat LASSI PALO N yt tutustuin eri ampumalajien lajianalyyseihin ja tutkin niiden sisältöjä. Samalla pohdin, puuttuko niistä jotain mielestäni olennaista ja mihin osa-alueeseen lajianalyysi painottuu. Idea juontaa juurensa siitä, että kun luin jääkiekosta tehtyjä lajianalyysejä, pohdin, onko Suomessa esimerkiksi kivääriammuntaa analysoitu vastaavalla tavalla. Totta kai oletin, että löydän lajianalyysit ammunnasta yhtä näppärästi kuin jääkiekosta, mutta toisin kävi. Päätin aloittaa kivääriammunnasta. Kirjoitin hakukenttään tekstin ”kivääriammunta lajianalyysi”. Vastauksena ei tullutkaan yksittäistä eikä kaksittaistakaan lajianalyysiä puhtaasti kivääriammunnasta. Sen sijaan vastaan tuli erilaisia isompia ja pienempiä tutkimuksia lajin eri osa-alueista. Niinpä päätinkin tutkia niitä ja niissä olevia mahdollisia yhtäläisyyksiä ja muita huomioita. Jos joku on tehnyt kattavan lajianalyysin kivääriammunnasta, niin mielelläni sen luen, itse kun en sellaista löytänyt. Olen nyt tammikuusta lähtien osallistunut jääkiekon taitovalmennukseen. Siellä kävi nopeasti selväksi, että lajianalyysi kulkee harjoittelun suuntaviivana ja punaisena lankana. Tuli siinä lukiessa väkisinkin mieleeni, että millä perusteella esimerkiksi kivääriammuntaa valmennetaan ja harjoitellaan niin kuin nyt tehdään. Erilaisia artikkeleita ja julkaisuja tuli siis luettua vähintäänkin kohtuullinen määrä. Yhteisenä piirteenä löytyivät lajin tekniset suorituksen osa-alueet: pito, tähtääminen, 36 liipaisu ja rekyylinhallinta. Toisaalta samaa asiaa oli ilmaistu myös ampuma-asennon rentoutena ja vakautena sekä tasapainona. Yhtä kaikki: jokaisen osa-alueen päämäärä oli sama eli mahdollisimman hyvä osuma. PIDOLLA tarkoitettiin aseen vakaana pitämistä tähtäämisen ja liipaisun aikana. Vakaana pitämiseen vaikuttivat eniten ampuma-asennon rentous, tasapaino ja yksilöllisesti sopiva ampuma-asento. Rentouteen katson liittyvän lihasten rentouden lisäksi liikkuvuuden, etenkin mahdolliset rajoitukset liikkuvuudessa. Tasapainossa vaikuttavin tekijä, nimenomaan pystyammunnassa, tuntui olevan lantion eteen ja taakse liikkuminen. Ihminen luonnollisesti on siis parempi pitämään tasapainoa sivuille kuin eteen ja taakse. Tässä ehkä tärkeimpänä yksityiskohtana oli se, että ampujan tuli siis omalla liikkeellään, eli lihasten käyttämisellä, pitää asento mahdollisimman vakaana. Ampujan tulee osata ennakoida tuleva lantiossa tapahtuva liike ja tehdä vastaliike sen mukaan siten, että ase pysyy paikallaan. Taitava ampuja osaa siis tunnistaa kehossaan alkavan liikkeen ja korjata sitä ennen kuin liike näkyy taululla ja samalla ajoittaa liipaisuaan tämän mukaan. Vaikka kyse onkin noin 150 millisekunnista, niin iskemän paikka taulussa voi URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 36 12.6.2026 8.26

nun hutkimaani Naisten 10m ilmakiväärin SM-finaali käytiin huhtikuussa Salossa. "Mielenkiintoisin havainto tähtäämiseen oli kyky havaita virheitä tähtäämisen aikana." muuttua paljonkin lantion heilahduksen myötä. Joskus olympiamitali ei olekaan sekunneista vaan millisekunneista kiinni. TÄHTÄYS. Tähtääminen on luonnollisesti olennainen osa-alue ampumasuorituksessa. Se vaatii äärimmäistä tarkkuutta, jotta jokainen laukaus osuisi keskelle taulua. Tähtäämisessä tärkeimpiä elementtejä ovat silmä ja sen sijoittuminen tähtäimien taakse. Tarkka näkö auttaa tähtäämistä, mutta se ei ollut artikkelien mielenkiintoisimpia havaintoja. Mielenkiintoisin havainto tähtäämiseen oli kyky havaita virheitä tähtäämisen aikana. Itse ajattelin tämän niin, että iso osa ampumataitoa onkin se, että tunnistaa vir- heellisen suorituksen ennen liipaisua ja osaa olla suorittamatta liipaisua väärällä hetkellä. Olisiko syytä ajatella, että harjoittelussa olisi painopisteenä joskus myös virheiden tunnistaminen, oikean tähtäyskuvan hankkimisen lisäksi? LIIPAISU. Ammunnassa oikea-aikainen sekä tasainen liipaisu näyttelevät myös isoa osaa onnistumisessa. Liipaisutapahtumaa oli tutkittu ja kuvattu joissakin lähteissä todella tarkasti. En tiedä, onko valmentajan oleellista tietää, mistä aivoja sormeen liikkeen käskytys lähtee ja mitä reittiä pitkin se sormen lihaksiin kulkee. Oleellisinta tuntui olevan se, että liipaisussa sormen liike on tasainen, suoraan taaksepäin suuntautuva ja oikea aikainen. Liipaisuvirhe taitaa olla yleisin syy epäonnistuneelle laukaukselle tai ainakin ”helpoin” tapa pilata laukaus. Kyse ei ole vain sormen liikkeestä, vaan kuitenkin kokonaisuudesta. On havaittu, että onnistuneessa suorituksessa juuri ennen liipaisua syke on matalammalla, ase on vakaampi ja lihasaktiivisuudet pienempiä kuin epäonnistuneessa suorituksessa. REKYYLINHALLINTA. Voiman ja vastavoiman lain mukaisesti samansuuruinen voima suun- jatkuu tautuu yhtä aikaa myös taakse1/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 37 37 12.6.2026 8.26

"Jos ajatellaan niin, että ampujan tulisi harjaantua liikuttamaan etusormeaan eri tahdissa muiden sormien kanssa, on mahdollista tehdä myös harjoitteita siten, että tämä ominaisuus kehittyy." päin (= rekyyli), ja koska vartalo vastustaa tätä liikettä, aseen piippu nousee ylöspäin pienimmän vastuksen suuntaan. Tämä vaikuttaa myös luodin lentorataan niin kauan kuin se on piipussa. Se käsittää asennon tasapainoisuuden, staattisuuden eli liikkumattomuuden ja lihasten jännityssuhteet, jotka vaikuttavat ampuma-asentoon. Ampujan tulisi optimoida lihasjännitykset, sijoittaa kehon osat ja paino oikein sekä saada hyvä asento ja tuntuma tasapainotilaan jokaisella laukauksella. Mitä vähemmän jännittyneitä lihasryhmät ovat, sitä vähemmän mahdollisia ovat lihasjännitysten aiheuttamat aseen heilahtelut. Tässä tuntuu olevan paljon yhtäläisyyksiä pidon kanssa, mutta vaikutusmekanismi tulee ennemmin ampuma-asennon kautta kuin suoraan tasapainon. Tosin hankalaahan noita on keskenään tosiasiassa erotella mitenkään mustavalkoiseksi. Paljon vaikuttaa myös ”sisäinen tunne”, jonka kyllä miellän havaintomotoriikan tuottamaksi havainnoksi. Hyvän ampuma-asennon tuntee, näkee ja osittain kuuleekin ampuessaan. YHTENÄ ISONA havaintona tutkimuksista ja artikkeleista oli se, että oikein missään fyysisen suorituskyvyn vaikutusta ei ollut tutkittu osumatarkkuuteen tai kivääriammuntaan ylipäätään. Olihan siellä mainintoja siitä, että pitää olla riittävä lihaskestävyys, liikkuvuus ja kestävyyskunto. Niiden vaikutuksista ampumaurheilussa ei suoranaisesti ollut huomioitu tai tutkittu. Fyysisiä suorituskyvyn vaikutuksia ammunnassa oli tutkittu eniten Maanpuolustuskorkeakoulun graduissa, mutta suorat johtopäätökset aseiden erilaisuudesta johtuen on hankala vetää. Saapa nähdä, josko tästä sitten kirjoittaisi seuraavaksi. Psyykkisen valmiuden läsnäolo kilpailusuorituksissa oli kyllä hyvin esillä. JA SITTEN HARJOITTELU eli mietintää harjoittelusta. Jos tasapaino osana aseen pitoa on oleellinen osa suoritusta, niin harjoitellaanko sitä erikseen vai luotetaanko vain siihen, että tasapaino lajinomaisesti kehittyy? Motorista taitoa tulee harjoitella vaihtelevasti ja monipuolisesti. Löytyykö ampumaradoilta tasapainolautoja yms. vastaavia välineitä, jota esimerkiksi alkulämmittelyn osana käytetään, heti ampumaharrastuksen 38 Ilma-aseiden SM-finaalit käynnissä Salossa. alkaessa? Erilaiset ja toistuvat tasapainoiluun liittyvät harjoitteet muuallakin kuin ammuttaessa edes auttaisivat hyvän tasapainon saavuttamista. Johdonmukainen kehonhallinnan harjoittaminen näkyisi varmasti taulussa. Taitavilla ampujilla tähtäämisen heilunta-alue on siis pieni, tähtäys pysyy keskellä taulua pisimpään ja liipaisun aikana ei tapahdu heilahduksia. Tuo taitava ampuja siis pitää aseen paikallaan oman vartalonsa liikkeellä, ei vartaloaan paikallaan pitämällä. Jos kyky havaita virheitä tähtäämisen aikana erottaa taitavat ampujat taitamattomista, niin harjoitellaanko tätäkään osa-aluetta erikseen? Totta kai lajinomaisesti ampumalla, kokeilemalla ja erehtymällä opitaan, mutta voisiko tätäkin osaa harjoitella? Onko radoilla havaintovälineitä, joilla voidaan näyttää erilaisia tähtäämisen virheitä? Voitaisiinko käyttää erilaisia tähtäimiä siten, että silmä harjaantuu tähtäämiseen helpommissa ja vähän hankalimmissakin olosuhteissa. Varsinkin sisätiloissa ammuttaessa olisi hyvä muuttaa ympäristöä siten, että tähtääminen ja siitä saatava informaatio muuttuvat. Voidaan himmentää tai kirkastaa valaistusta niin taululaitteissa kuin tilassa yleensä. Tai sitten vain vaihdella tähtäimiä ”vääränlaisiksi” olosuhteisiin nähden, ihan vain taitoharjoitteena. Voisiko olla mahdollista, että jokainen laukaus ammuttaisiin erilaisella valaistuksella. Tällä tavalla informaatio vaihtuu ja kyky havainnoida oikeita asioita eli myös mahdollisia virheitä tähtäämisessä paranee. LIIPAISUN HARJOITTAMINEN näkyi löytämissäni harjoitteluohjeissa ja -ohjelmissa paljon. Erilaisia kuivaharjoituksia oli monella seuralla ohjelmassa. Jos ajatellaan niin, että ampujan tulisi harjaantua liikuttamaan etusormeaan eri tahdissa muiden sormien kanssa, on mahdollista tehdä myös harjoitteita siten, että tämä ominaisuus kehittyy. Aseen kanssa tämä on helppoa. Laukaisuvastusta muuttelemalla liipaisutapahtuman tunteminen kehittyy. Laukaisuvastusta tulisi siis säätää harjoittelumielessä aina silloin tällöin, vaikkakin optimaalisella vastuksella tehdäänkin suurin osa harjoituksista. Samoin harjoitteet, jossa etusormi tekee erikseen muihin käden sormiin nähden, on toimiva tapa harjoittaa hienomotoriikkaa. Yksinkertaisuudessaan se tarkoittaisi vaikka kauppakassin kantamista siten, että etusormi ei olekaan nyrkissä muiden sormien kanssa. Varmaan kosketinsoittimen soittamisen harjoittelukin lisäisi sormissa olevaa hienomotoriikkaa. Keinoja varmasti löytyy, jos niitä uskaltaa kokeilla. REKYYLINHALLINNAN eli melkein ampuma-asennon harjoittamiseen löytyykin jo mukavasti erilaisia harjoitteita. Yksinkertaisuudessaanhan se on vain ampuma-asennon ottamista uudestaan ja uudestaan. Lyhyemmät sarjat, esimerkiksi 1–5 laukausta ennen asennon rikkomista, tuo toistoja ampuma-asennonkin harjoittamiseen. Hyvä kehonhallinta ja liikkuvuus auttavat tietysti tässäkin. MINULLA ON silti sellainen tunne, ettei alkeiskurssilla tehdä muuta kuin ammuta, ja kaikki harjoittelu tapahtuu lajinomaisesti. Yritin löytää erilaisia harjoitusohjelmia tai muita vastaavia internetin syövereistä. Hienosti löytyi paljon erilailla teemoitettuja ja tavoitteiltaan poikkeavia harjoituskokonaisuuksia, mutta yhtään runko-ohjelmaa aloittelijasta mestariksi en löytänyt. Ei kai tuollaista voi suoraan tehdäkään, mutta suuntaviivat ja tuon punaisen langan sille voisi kyllä yhdessä tehdä. Joukkueurheilusta tuollaisia löytyy. Niitä ovat tehneet seurat itse, ja osassa lajeista niitä on valmisteltu kyseisen liiton johdolla. Kirjoittaja on ammattisotilas, liikuntatieteen yo, koulutettu hieroja URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 38 12.6.2026 8.26

BERETTA- RATAHAULIKOT ON SUUNNITELTU VOITTAMAAN. BERETTA 688 PERFORMANCE Aloitteleville kilpa-ampujille, sekä laatutietoisille urheiluampujille. Aseessa on Steelium® Optimabore® HP-piiput, tasapainoa parantava levennetty lukkorunko sekä säätöperä. BERETTA 694 Edistyneille urheiluampujille. Aseessa on rekyyliä pienentävät Steelium Plus -piiput, pähkinäpuutukki sekä säädettävä tasapaino etu-ja takatukin sisään asetettavilla painoilla. Saatavana myös säätöperällä. BERETTA DT11 Heille, jotka haluavat voittaa kansainvälisesti. Aseessa on innovatiiviset Steelium Pro -piiput, jotka vähentävät rekyyliä ja pienentävät piipunnousua varmistaen tasaisen osumakuvion. Aseessa on lisäksi pikairrotettava laukaisukoneisto ja B-Fast painon säätöjärjestelmä. Saatavana myös säätöperällä. Menestyneimpiä haulikoita jo 500 vuoden ajan. 1/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 39 39 12.6.2026 8.26

Verkkosivu-uudistus toi sel nykyaikaisen kokonaisuud Ampumaurheiluliiton uudistetut verkkosivut otettiin käyttöön kesäkuun 3. päivänä. Uusilla sivuilla palvellaan jäseniä entistä paremmin ja laajemmin. Teksti LASSI PALO A mpumaurheiluliiton verkkosivu-uudistus aloitettiin viime vuoden toukokuussa. Nykyinen verkkosivusto oli palvellut liittoa ja sen sidosryhmiä pitkään eli vuodesta 2016 lähtien. Sivustosta oli vuosien varrella muodostunut laaja, mutta osin sekava kokonaisuus, joista käyttäjien oli vaikea löytää haluamaansa tietoa. Lisäksi sen tekninen alusta ja rakenne olivat tulleet käyttöikänsä päähän. Sivusto kaipasi teknisen uudistuksen lisäksi myös uusia toimintoja ja helpompaa hallittavuutta. Uudistuksen tavoitteena oli rakentaa nykyaikainen ja selkeä kokonaisuus, jossa toiminnot jakautuvat kahdelle alustalle: SAL-portaaliin sekä liiton julkiseen Word­ Press-verkkosivustoon. Wordpress toimii puhtaasti julkaisualustana ja portaali puolestaan toiminnallisuuden, rekisterien ja dynaamisen datan alustana, kuten sivujen teknisestä toteutuksesta vastannut Datalatu sanoo. DATALADUN MUKAAN ”tavoitteena oli vähentää manuaalista työtä, varmistaa tietojen ajantasaisuus, parantaa sivuston käytettävyyttä ja hakutoimintoja sekä luoda pitkäikäinen, helposti ylläpidettävä kokonaisuus, joka tukee liiton toimintaa tulevaisuudessa”. Uuden järjestelmän tavoitteena on, että kaikilla käyttäjillä on yksi kirjautuminen, jota käytetään sekä SAL-portaalissa että tarvittaessa liiton verkkosivuilla. Käyttäjähallinta keskitetään kokonaan portaaliin, joka toimii pääjärjestelmänä käyttäjätiedoille ja käyttöoikeuksille. WordPress-sivusto ei siis ylläpidä omaa käyttäjärekisteriä, vaan tunnistaa portaalin kautta kirjautuneet käyttäjät. Verkkosivujen sisältö säilyi pääosin samana, mutta sen rakennetta ja esitystapaa selkeytettiin. Käyttäjien palautteiden perusteella tärkeimpiä parannuskohteita olivat mm. selkeämpi navigaatio, parempi haku40 Ampumaurheiluliiton brändi ja värimaailma säilyivät uusilla verkkosivuilla ennallaan, mutta visuaalista ilmettä päivitettiin. toiminto ja lajikohtaisen sisällön löydettävyys. Brändi ja värimaailma säilyivät ennallaan, mutta visuaalista ilmettä päivitettiin. Sivusto ja portaali toimivat yhdessä toisiaan täydentävänä kokonaisuutena: • verkkosivusto on liiton julkinen viestintäkanava, • portaali hallinnollinen järjestelmä, josta tiedot siirtyvät sivustolle rajapintojen kautta. KILPAILUJEN järjestämislupahakemukset siirtyivät kokonaan Kiti-järjestelmään, joka toimii jatkossa kilpailujen pääalustana. Portaaliin tuodaan Kitistä kilpailujen perustiedot automaattisesti rajapinnan kautta vain luku-tilassa. Seurarekisteri kokoaa yhteen kaikki jäsenseurat ja toimii liiton virallisena seuratietokantana. Vuosi-ilmoitus on seurojen vuosittain täytettävä lomake, jolla toimitetaan liitolle ajantasaiset tiedot toiminnasta ja jäsenmääristä. Lomake päivitettiin sekä visuaalisesti että sisällöllisesti vastaamaan tämänhetkistä tarvetta. Portaaliin on lisätty postitus- ja tiedotetoiminto massaviestintään eri kohderyhmille. Tavoitteena on helpottaa säännöllistä viestintää seuroille, jaostoille, valiokunnille ja muille sidosryhmille ilman erillisiä sähköpostilistoja tai manuaalista työtä. UUDISTUS TOI LIITON käyttöön selkeän, nykyaikaisen kokonaisuuden, jossa hallinnollinen SAL-portaali ja julkinen WordPress-sivusto toimivat saumattomasti yhdessä. Tieto syötetään vain yhteen paikkaan ja päivittyy automaattisesti kaikkialle, mikä vähentää manuaalista työtä ja virheitä. Portaalin keskitetty hallinta parantaa tietojen ajantasaisuutta, helpottaa seurojen ja jaostojen toimintaa ja mahdollistaa tehokkaan viestinnän. Verkkosivusto puolestaan tarjoaa käyttäjille paremman hakutoiminnon, selkeämmän rakenteen ja paremman näkyvyyden ajankohtaisille uutisille ja tapahtumille. URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 40 12.6.2026 8.26

selkeän, uuden ”Oli uudistuksen aika” Teksti LASSI PALO V Uudistus ´ LÄHTÖTILANNE 5/2025 ´ Nykyinen verkkosivusto oli palvellut liittoa ja sen sidosryhmiä pitkään eli vuodesta 2016 lähtien. ´ Sivustosta oli vuosien varrella muodostunut laaja, mutta osin sekava kokonaisuus, joista käyttäjien oli vaikea löytää haluamaansa tietoa. ´ Lisäksi sen tekninen alusta ja rakenne olivat tulleet käyttö­ ikänsä päähän. Sivusto kaipasi teknisen uudistuksen lisäksi myös uusia toimintoja ja helpompaa hallittavuutta. ´ TAVOITTEET Uudistuksen tavoitteena oli rakentaa nykyaikainen ja selkeä kokonaisuus, jossa toiminnot jakautuvat kahdelle alustalle: SAL-portaaliin sekä liiton julkiseen WordPress-verkkosivustoon. ´ Wordpress toimii puhtaasti julkaisualustana ja portaali puolestaan toiminnallisuuden, rekisterien ja dynaamisen datan alustana. ´ ”Tavoitteena on vähentää manuaalista työtä, varmistaa tietojen ajantasaisuus, parantaa sivuston käytettävyyttä ja hakutoimintoja sekä luoda pitkäikäinen, helposti ylläpidettävä kokonaisuus, joka tukee liiton toimintaa tulevaisuudessa.” uonna 2016 uudistettu ampumaurheilu.fi oli yli vuoden mittainen projekti, jossa ravisteltiin auki kotisivujen tarkoitus ja tulevaisuus niin hyvin, että sivuihin ei tarvinnut juurikaan tehdä muutoksia seuraavaan kymmeneen vuoteen. Nyt oli kuitenkin aika uudistaa tekninen alusta, jolla toiminta jatkuu seuraavan vuosikymmenen ajan. Jo vuosikymmenen käytössä ollut julkaisuympäristö tehtiin vielä ajan hengen mukaisesti tukeutuen usean eri toimijan ohjelmistotyöhön, joka ajan saatossa olikin ainoa haasteellinen palapeli saada toimimaan vuosia lisäosien kehittäjien vaihtumisen jälkeen. Dataladun Kalle Paalasmaa kertoo, että uudistuksen myötä kaikki julkaisualustan osat ovat Dataladun omaa tuotantoa, jolloin niiden ylläpitäminen on myös täysin omassa hallinnassa ja kotimaista tekoa. NYKYISEN SIVUSTON olemassaolon aikana lainsäädäntö muuttui EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen GDPR:n (General Data Protection Regulation) ja saavutettavuusdirektiivin WCAG:n (Web Content Accessibility Guidelines) myötä. Myös EU:n pakotteet Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan takia vaativat koko toimitusketjun tutkimista, Paalasmaa kertoo. – Lisäksi käynnissä oleva tekoälybuumi ei ole jäänyt huomaamatta ja oli koko ajan mukana projektissa vakiokeskusteluaiheena. GDPR rajoittaa ja ohjaa miten henkilötietoja saadaan käsitellä siirtymäajan päättymisen jälkeen 25.5.2018 alkaen, mutta edelliset kotisivut oli toteutettu vielä vanhan henkilötietolain (523/1999) voimassa ollessa. GDPR tuli voimaan toukokuussa 2016. – Vaikka vanhan sivuston alusta on kestänyt päivitysten myötä myös GDPR:n tarkkailun, on viimeksi kuluneiden vuosien aikana haasteeksi tullut organisaation velvollisuus pystyä osoittamaan täyttävänsä kaikki vaatimukset, kun toimitusketjussa on useita pieniä ohjelmistotoimituksia eri ohjelmistotoimittajilta, Paalasmaa sanoo. – Tämä on tyypillinen ongelma käytössä olevassa WordPress-ympäristössä, kun ohjelmistokehitys viedään erillisten ohjelmistotoimittajien lisäosien ja teemojen hoidettavaksi. WCAG KERTOO, miten tiedot pitää olla saavutettavissa esimerkiksi näkövammaisen apuvälinein. Vaikka saavutettavuusdirektiivi tuli voimaan jo 2016, on siitä tullut vasta vaiheittain kaikkia järjestöjä velvoittava vasta vuonna 2025. Paalasmaan mukaan velvoitteen täyttäminen uusilla sivuilla ei näy suurimmalle osalle käyttäjiä juurikaan hyvien värivalintojen tuoman kontrastin lisäksi, mutta taustalla jokaisen graafisen elementin tietosisältö on kuvattuna ruudunlukuohjelmalle ja tekstien sijoittelut ja selaus on toteutettava siten, että niiden lukeminen onnistuu ilman näkökykyä ja hiiren käyttöä. URHEILUJÄRJESTÖILLE EU:n pakotteet näkyvät esimerkiksi siten, että Opetus ja -kulttuuriministeriö edellytti 2026 valtionavun hakemuksessa vakuuttamaan, että hakijan toimittajiin ei kohdistu Euroopan unionin, YK:n tai Suomen viranomaisten asettamia pakotteita tai varojen jäädyttämispäätöksiä. – Tässä tulkintana on ollut, että mikäli aliurakoitsijaa – esimerkiksi lisäosan tekijää – ei voida varmuudella toteamaan pakotteista vapaaksi, on näiden resurssien käyttö lopetettava. WordPress ympäristössä tämä ratkaistiin siten, että sekä teemat että lisäosat toteutettiin kokonaan Dataladun voimin kotimaisena työnä, Paalasmaa sanoo. Kotisivujen luonnissa korostuvat yleisesti tällä hetkellä tekoälypohjainen toteutus ja tiedon laatiminen. Vaikka käyttäjän näkökulmassa nyt käynnissä oleva uudistus ei Paalasmaan mukaan juurikaan näy isoina älynväläyksinä, on taustalla moninkertainen määrä uudistuksia vuoden 2016 projektiin nähden. Koska Ampumaurheiluliitto on tiedon jakaja ja ohjeistusten ja toimintamallien laatija, on uuden sivuston sisältö rakennettu vielä pääosin tekoälyvapaana. "Tässä tulkintana on ollut, että mikäli aliurakoitsijaa – esimerkiksi lisäosan tekijää – ei voida varmuudella toteamaan pakotteista vapaaksi, on näiden resurssien käyttö lopetettava." 2/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 41 41 12.6.2026 8.26

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA Jäsenedut S uomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) kuuluu noin 300 jäsenseuraa, joita varten liitto on olemassa. Seuroille tarjotaan kattavia jäsenpalveluita ja -etuja, joista osaa seura voi tarjota suoraan myös omille jäsenilleen etuna. Henkilöjäseniä liitolla ei ole. Tähän on koottu suosituimmat jäsenpalvelut ja -edut: YMPÄRISTÖLUPAPALVELU. Ampumaradan ympäristölupahakemus ammattilaistemme tekemänä voimakkaasti tuettuun jäsenhintaan. TUPLATURVA-VAKUUTUS. Ilmainen vakuutus, joka kattaa seuran vapaaehtoisten tapaturmavakuutuksen ja seuran vastuuvakuutuksen. URHEILUAMPUJA-LEHTI. Ilmainen neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kaikille seuran jäsenille (norm. 55 €/vuosikerta). APU RAHOITUKSEN HAKEMISEEN. Ampumaurheiluliitosta voi kysyä neuvoja rahoituksen etsimiseen, kuten esimerkiksi OKM:n seuratukeen ja Leader- ja muuhun EU-rahoitukseen. VALMENTAJAKOULUTUSTUET. Tukea valmentajakoulutuksen suorittamiseen, SAL subventoi: I-taso 100€, II-taso 200€ ja III-taso 300€ KULTAHIPPUFINAALITUKI. SAL maksaa tukea kultahippufinaalien järjestäjille 1000€ (ilma-aseet) tai 500 € (ruutiaseet) ja kustantaa lisäksi palkinnot, diplomit ja teknisen asiantuntijan kulut. TEOSTO- JA GRAMEX-SOPIMUKSET. Ilmainen musiikin julkinen esittäminen: sopimukset antavat seuroille oikeuden käyttää musiikkia järjestämässään liikunta- ja urheilutoiminnassa (esimerkiksi kilpailuissa, harjoituksissa, kilpailu- ja harjoitusalueella sekä liikunta- ja urheilutapahtumissa) sekä pienimuotoisissa oheistapahtumissa (esimerkiksi myyjäisissä, juhlissa ja illanvietoissa, näytöksissä sekä leiritilaisuuksissa). ASELUPANEUVONTA. Aselupaneuvonta on Ampumaurheiluliiton jäsenseuroille ja niiden jäsenille suunnattu palvelu, jota tarjottiin jäsenetuna ilman veloitusta määräajan aselain muuttumisen aikaan. Aselupaneuvonta palveluna on päättynyt, mutta olemme koonneet vastaukset yleisimpiin kysymyksiin. EDUT YHTEISTYÖKUMPPANEILTA CORROSAFE. Poliisin hyväksymiin kotimaisiin asekaappeihin koodilukko ilman lisähintaa (arvo 180 €). Corrosafe tukee SAL:n nuorisotyötä 35€ per myyty asekaappi. Tilaukset corrosafe.fi tai 0400 391 725 GREENSTAR. Majoituspalveluita GreenStarin ympäristöystävällisistä hotelleista jäsenetuhintaan 13% alennuksella edullisimmasta päivän huonehinnasta. Varaukset greenstar.fi tai suoraan hotellien vastaanotoista koodilla GSLIITTO. Hotellilla oikeus tarkastaa jäsenyys. HOLIDAY CLUB. Majoituspalveluita Holiday Clubin kylpylähotelleissa ja loma-asuntokohteissa jäsenetuhintaan 15 % alennuksella Varaukset www.holidayclub.fi tai 0300 870 900, varatessa tulee käyttää koodia SAL15. AVIS. Alennusta jopa 10 % kotimaan henkilöautojen päivävuokrauksista sekä alueen ja ajankohdan mukaan vaihteleva alennus päivähinnoista kaikkialla maailmassa. Varaa etusi www.avis.fi tai 42 MUITA PALVELUJA: o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o Tähtiseuratoiminta ja seurakehityksen tuki Tuki Suomisportin käyttöönottoon ja käyttöön Vaikuttamistyö,edunvalvonta, lausunnot, kehitystyö ja neuvonta ympäristö- ja rata-asioissa sekä lakiasioissa Lajiäkyvyyden edistäminen: lähes 200 mediatiedotetta vuodessa, some-sisällöt, nettisivujen uutiset, urheilijaprofiilit jne. Seuratoimijan opas Kilpailu- ja tilastopalvelu Kiti Messut ja lajiesittelyt Kouluvierailuohjeistukset ja -mallit Ampumaurheilukoulut ja kultahipputoiminta, mallit ja materiaalit Maajoukkuetoiminta Kansainvälinen kilpailutoiminta Alue- ja lajijaostotuet Yläkoululeiritykset Oppilaitos- ja urheiluopistoyhteistyö, urheiluakatemiat Materiaalit (mm. sääntökirjat, oppaat, esittelymateriaalit, ansiomerkit, viirit) Koulutukset (mm. tuomarikoulutus, ohjaaja- ja valmentajakoulutukset, seuratoiminnan koulutukset) Käytettyjen välineiden myyntipalvelu Kilpailukalenteri, mm. SM-kilpailut Suomen ennätykset, TA-toiminta Lisenssit ja lisenssivakuutukset Kokeilijavakuutus Urheilijoiden matkavakuutus Urheilijoiden yhteistyösopimukset (valmennusrahasto) Simulaattori-, Noptel- ja Mantis -lainaukset Tehoryhmä- ja Talenttiryhmätoiminta SAL-valmentajaverkoston toiminta Ilmainen jäsenrekisteri- ja tapahtumapalvelu (Suomisport) Seurojen tapahtumien markkinointiapu Uusien harrastajien tavoittaminen Harrastajille suunnattu ajankohtaisviestintä (mm. uutiskirjeet, netti, some) Henkilökohtainen asiakaspalvelu SAL Kauppa puh. 010 436 2200 tai sähköposti reservations@avisbudget.fi. Mainitse alennuskoodi varatessasi: henkilöautovuokraus kotimaassa alennuskoodilla N801903 ja ulkomailla koodilla E40000 VIKING LINE. alennusta risteilyistä ja reittimatkoista. Alennusta yksittäisistä varauksista hyttiluokasta riippuen jopa 20 % päivän hinnasta, reittimatkat koodilla FVRES, risteilyt koodilla FKKRY, päiväristeilyt koodilla FKKRYD, varaukset vikingline.fi tai 0600 41577. Ryhmäedut (vähintään 10 hlön ryhmille) pysyvästi alennettuun hintaan, lisätiedot www.vikingline.fi/urheilu SIMWAY HUNT. Alennusta SimWay Hunt -simulaattorista ja koulutuksesta. Lisätiedot simwayhunt.fi, koodi SimWay-SAL RANTALAINEN. Alennusta taloushallinnon palveluista. Maksuton taloushallintopalvelujen kartoitus seuroille, perustamiskulut jopa 50% alennuksella. Sähköinen Visma Netvisor -ohjelmisto seurojen käyttöön 30–50% alennuksella. Lisätiedot rantalainen.fi, puh 040 668 3788 jon.vaisanen@rantalainen.fi, koodi Olympiakomitea. URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 42 12.6.2026 8.26

lauottua ONNITTELUT 85 VUOTTA "JUHA HIRVEN MUKAAN Kurt Thune on ihmisenä varsin tunteellinen. Omalaatuinen niin kuin me kaikki huippu-urheilijat, Hirvi lisää. – Kurrea eivät kaikki ymmärrä, koska hän puhuu kaikki kielet edelleen Tukholman murteella, Hirvi heittää. – Kurre on liikemiehenäkin osaava, kun hän sai yrityksen hienosti pyörimään, eikä muuttanut tuotantoa ulkomaille. Ja huippuhenkilökunta takaa laadun.” i Kurt Thunesta kertova juttu sivuilla 24–25 Raimo Kivistö Mauno Lindgren Väinö Rissanen Christer Hummelstedt 80 VUOTTA Reijo Laine 75 VUOTTA Jaakko Rautanen Jorma Röppänen Esa Lindroos Lauri Sund 70 VUOTTA Risto Mäkinen SäSA TSA TSA TSA 16.7. 19.7. 8.8. 8.9. TSA 25.8. SäSA SäSA SäSA SäSA 17.6. 25.6. 13.8. 22.8. HVA 1.10. 60 VUOTTA Ismo Aaltonen Vesa Korpela Ari Holmqvist Sakari Viertola Jari Majaneva 50 VUOTTA Janna Järvinen Marjo Vuorela Jussi Hämäläinen Toni Taiminen Kaisa Alcenius Kalle Arve Jukka Maaranen Toni Naumanen SäSA SäSA HVA HVA SäSA 5.7. 13.7 10.9. 23.9. 1.10. TSA HVA SäSA HVA TSA TSA HVA SäSA 28.7. 11.8. 14.8 14.8. 28.8. 5.9. 7.9. 28.9. TAVARAPÖRSSI MYYDÄÄN FEINWERKBAU 800. Uuden veroinen, vähän ammuttu. 2xsäiliö ja salkku tarvikkeineen. Ilmoittaja: Tuomas Saarenpää Sähköposti: tumppijuhani@gmail.com, Puhelin: +358403585887. Julkaistu: 29.3.2026 MYYDÄÄN Feinwerkbau ilmakivääri kiikarilla. Myydään hyvin pidetty Feinwerkbau Runnin target 4,5mm. Kiikari Hakko 4-12x40 AO ennakkotäplillä. Säiliö vanhentunut 2003. Mukaan salkku ja halutessa Kurt Thune ampumatakki koko 54. Hintapyyntö 900€. Ilmoittaja: Helena Koivunen. Sähköposti: koivunenhelena@gmail.com. Puhelin: 0503235927. Julkaistu: 24.3.2026 Urheiluampuja-lehti julkaisee vain ne syntymäpäiväonnittelut, jotka seurat toimittavat Ampumaurheiluliittoon LEHDEN AINEISTOPÄIVÄÄN MENNESSÄ. Seurojen pitää varmistaa, että syntymäpäiväsankarit suostuvat merkkipäivätietojensa julkaisemiseen. Merkkipäivätiedot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. MYYDÄÄN ANSCHUTZ 9015 One ilmakivääri tarvikkeineen. Uudenveroinen ase, ammuttu alle 2000 laukausta. Mukaan kuvassa näkyvät tarvikkeet, kiikaritähtäin korotuspalalla. Takatähtäin vaihdettu säädettävään malliin. Säiliön leima voimassa 01/2036 asti. HP 2850. Lisäkuvia ja tietoja saa kysyä. Ilmoittaja: Juha Huttunen. Sähköposti: juhuttun@gmail.com. Puhelin: 0400690422. Julkaistu: 24.2.2026 MYYDÄÄN Vapaapistooli MC-55. TOZ 35:n paranneltu versio, ollut seura aseena ja vähällä käytöllä viime vuodet. hintapyyntö 300€/tarjoa. Ilmoittaja: Jyrki Turja. Sähköposti: jyrki.turja@atria.com. Puhelin: +358505461945. Julkaistu: 11.2.2026 OSTETAAN Ilmapistooli PCP. Ostetaan täysi-ikäiselle tyttärelle lajiin tutustumista varten. Ilmoittaja: Jarmo Kiuru Sähköposti: oikeus@oikeusasematieto.fi. Puhelin: 0405033017 Julkaistu: 31.5.2026 OSTETAAN Feinwerkbau 800. Ostetaan käytetty ilmakivääri. Ilmoittaja: Antti-Jussi Pouru. Sähköposti: anttijussi.pouru@gmail.com. Julkaistu: 5.5.2026 OSTETAAN Feinwerkbau 800 tai 900. Ostetaan kilpailukäyttöön hyväkuntoinen FWB 800 tai 900 ilmakivääri. Minua kiinnostaa myös Walter LG400 Monotec. En välttämättä tarvitse diopteria. Tarjoa rohkeasti. Ilmoittaja: Mikael Toivainen. Sähköposti: mikael@visualfocus.fi. Puhelin: 0405391071 Julkaistu: 20.4.2026 OSTETAAN Pienois- ,tarkkuuspistooli. Ostan käytetyn pienois-, tarkkuuspistoolin cal 22 LR urheiluammuntaan , aseesta, aselaukusta, lippaista, ym. tarvikkeista 2-3 kuvaa sähköpostiin ja myyjän yhteystiedot , otan yhteyttä. Tarjoa vaihtoehtoja. Ilmoittaja: Veli Lusminki. Sähköposti: veli.lusminki@ gmail.com. Puhelin: 0405282343. Julkaistu: 16.3.2026 Tavarapörssi on tarkoitettu yksityishenkilöille ja ampumaseuroille. Hinta 10 euroa. Voit täyttää sähköisen ilmoituspohjan osoitteessa: www.ampumaurheiluliitto.fi/myy-ja-osta/ilmoitukset/lisaa-ilmoitus Ilmoituksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. ”SOKEUS JA AMMUNTA ei ensikuulemalta vaikuta kovin luontevalta yhdistelmältä, mutta nykytekniikan avulla tämä harrastus näkövammaiselta onnistuu. Näkövammaisten ampumaurheilu lanseerattiin Suomessa vuonna 1996. - - Kisoissa jokaisen ampujan silmät peitetään, ja kaikki ampuvat täysin sokkona. Tämä johtuu siitä, että kilpailuihin osallistuvien näkövamma on yksilöllinen. Sokkoina kaikki osallistujat ovat samalla viivalla.” i Merikarvia-lehden juttu Mikael Toivaisesta 1.6. Urheiluampuja 2026 Lehden numero Varauspäivä Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1/2026 18.3. 3.3. 19.3. 2/2026 20.5. 5.6. 24.6. 3/2026 30.8. 15.9. 1.10. 4/2026 12.11. 27.11. 15.12. 2/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 43 43 12.6.2026 8.26

SVENSKA SIDOR Tre olika SFSM ordnades 7.–8.3. 7.–8.3. ordnades det tre olika SFSM-tävlingar. I Ingå tävlade man om SFS mästerskapen på rörligt mål. I Ekenäs tävlade man om mästerskapen på luftolympiapistol och i Ekenäs samt Karleby tävlade man om mästerskapen i liggande och ställningar på luftgevär. I ALLA TÄVLINGAR sköts det flera mästerskapsrekord. I Ingå tävlade 21 skyttar och där sköts fyra nya mästerskapsrekord. Krister Holmberg, Raseborgs Skyttar, stod för två av dem i klassen H50. Holmberg sköt 373 poäng på normalloppet och 372 poäng på blandloppet. Wilmer Wilkman, RS sköt nytt mästerskapsrekord i klassen H16 på normalloppet, 524 poäng. Det fjärde rekordet skrevs om av Tapani Koskela från Borgå Skyttar - Porvoon Ampujat i klassen A70. Koskela sköt 353 poäng på normalloppet. Fyra nya rekord också på luftolympiapistol I LUFTOLYMPIAPISTOL SFSM sköt man också fyra nya mästerskapsrekord. Lasse Kurkela, RS segrade i herrklassen med fina 569 poäng, det var samtidigt nytt mästerskapsrekord. I damklassen var Viivi Martin, Kyrkslätt Skytteförening bäst med 540 poäng som samtidigt var nytt mästerskapsrekord. I H70 sköt Raimo Laine, RS nytt mästerskapsrekord med 533 poäng och Lawerence Mariani-Cerati, RS i A75 med 514 poäng. Flera rekord på ställningar och liggande I SFSM PÅ ställningar och liggande med luftgevär sköts det hela sex nya mästerskapsrekord. I A75 stod Ilmo Kinnunen, RS för ett mycket bra resultat på 2x30 skott, 594 poäng som förstås var nytt mästerskapsrekord. Jan Liljeberg, KSF sköt också ett nytt mästerskapsrekord i herrklassen, så också Antero Lindberg, KSF i H70 och Kauko Kaartinen i A80. På liggande sköt 44 Alla som var på plats under SFS-träningsdag på Ingå. Anna Mykhno, Skytteklubben Blinken nytt SFSM-rekord i damklassen och Antero Lindberg, KSF i H70. Resultatlistorna hittas på SFS hemsida. SFS-träningsläger i Ekenäs och träningsdag i Ingå 14.–15.3. ORDNADE SFS ett träningsläger på luftgevär och luftpistol i Raseborgs Skyttars skyttehall i Ekenäs. träningslägret hade 8 deltagare. Deltagarna var mycket nöjda med träningslägret. Av deltagarna var 6 stycken gevärsskyttar och två pistolskyttar. Största delen av skyttarna var denna gång rätt så nya skyttar, så det var mycket fokus på grundläggande saker. Atmosfären var god under lägret och alla trivdes och hade framförallt roligt. Speciellt de små tävlingarna som ordnas i slutet av dagarna var mycket omtyckta av deltagarna, dessa var planerade så att alla tävlade mot varandra trots att skyttarna sköt med olika vapen och höll olika nivå. Tränare på lägret var Kyrkslätt Skytteförenings landslagsskytt, Henna Viljanen och SFS-verksamhetsledare, Joni Stenström. SFS-träningsdag på Ingå LÖRDAGEN 16.5. ordnade SFS träningsdag på Ingå. På träningsdagen deltog det 21 skyttar. Hagelbanan, pistolbanan, 50 metersbanan och lufthallen var väl använda under dagen. Det är rätt så exceptionellt att SFS ordnar ett träningsläger där det är möjligt att skjuta så många olika grenar. Tanken med dagen var att alla skulle ha en rolig dag och få skjuta mycket och det gjorde alla. Samtidigt skulle också skyttarna ha möjlighet att bekanta sig med andra grenar än sin egen gren och lära sig känna nya människor. Atmosfären var god på alla banor och skyttarna hade roligt. Deltagarna var mycket nöjda med dagen och hoppades att det skulle ordnas liknande tillfällen i framtiden. Det är också SFS tanke att i framtiden ska det ordnas träningsdagar som dessa under somrarna. Som tränare under träningsdagen fungerade Marcus Bäckman, Krister Holmberg och Joni Stenström. Följ med SFS träningsverksamhet på vår hemsida för att hitta information om träningsläger. Mycket lyckad instruktörs­ utbildning i Närpes 18:E OCH 19:E APRIL ordnades en flergrens instruktörsutbildning i Närpes. Utbildningen ordnades av SFS i samarbete med SAL. I utbildningen deltog 14 ivriga föreningsaktiva. URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 44 12.6.2026 8.26

I utbildningen gick man igenom grunderna i luftgevärs-, luftpistols- och hagelskytte. Förutom detta lärde sig deltagarna om säkerhet, skytteskolaverksamhet och hur man ska instruera nybörjare. Lördagen inleddes med teori gällande grunderna i luftgevärs- och luftpistolskytte samt hur man instruera nybörjare och hur man bygger en skytteskola. Efter teoridelen gick man igenom grunderna praktiskt i skyttehallen i Mosedal, varefter deltagarna också fick agera instruktörer åt varandra för att få övning. SFS-verksamhetsledare Joni Stenström fungerade som utbildare under lördagen. På söndagen Höll Rainer Brokvist tag i spakarna och ledde hagelutbildningen. Igen började man med teori varefter man gick igenom grunderna av trap- och skeetskytte på Eidets skjutbana. Alla 14 deltagare kom från SFS-medlemsföreningar, med Närpes Skytteklubb och Petalax Skytteförening mest representerade. Det kom fram många gånger under helgen att detta är just vad de föreningsaktiva behövde på dessa orter, lite ny information och en energispruta till sin egen verksamhet. Kontakta gärna SFS-verksamhetsledare om någon förening är intresserad av att ordna instruktörsutbildning, så försöker SFS planera in en utbildning. EM-silver för Henna Viljanen HENNA VILJANEN tog ett EM-silver i EM på 300 meters grenarna i Osijek, Kroatien. Viljanen var med om att ta silvermedaljen i partävlingen tillsammans med Aleksi Leppä. I partävlingen skjuter man två kvalomgångar innan medaljmatcherna. I första omgången var det finländska paret femte. I andra omgången, andra bakom Polen. Guldmatchen var jämn, men Polen lyckades komma upp till 16 poäng först och vann med 16 poäng mot Finlands 12. S F S Nionde och elfte platser i de individuella tävlingarna I DE INDIVIDUELLA tävlingarna tog Viljanen en nionde plats på 3x20 skott och en elfte plats på liggande. På 3x20 skott sköt Viljanen 566 poäng, med det var hon 18 poäng från en medalj. På liggande sköt Viljanen 589 poäng och med det var hon alltså 11:e, 8 poäng från prispallen. Kurkela 24:e RASEBORGS SKYTTARS Lasse Kurkela tävlade i sina första EM-tävlingar. Kurkela tävlade i herrarnas olympia-, standard-, och grovpistol. Som bäst tog han en 24:e plats. På olympiapistol nådde Kurkela 546 poäng, resultatet berättigade Kurkela till en 33:e plats. För att nå finalen skulle Kurkela ha behövt 581 poäng. På standardpistol sköt Kurkela efter en jämn tävling, 550 poäng. Det gav honom en 24:e plats, 19 poäng från en medalj. I lagtävlingen var Kurkela tillsammans med Marko Talvitie och Sampo Voutilainen sjunde. På grovpistol kom Kurkela in på en 25:e plats. Där sköt han 565 poäng. Jindrich Dubovny från Tjeckien segrade med 589 poäng. Nu var det finländska laget femte. Peltokangas 19:e på EM i Sporting I BÖRJAN av maj ordnades det EM i Sporting i Vetralla i Italien. I tävlingarna deltog Laura Peltokangas och Viktor Kronqvist från Jakobstad Skytteförening. Peltokangas kom in på en 19:e plats i damklassen. Peltokangas hade en jämn tävling, hennes slutresultat landade på 148 träffar av 200 möjliga. För att nå en medalj skulle det ha krävts 172 träffar. Segrade gjorde Beatrice Cuenca Laparra från Spanien med 182 träffar. Kronqvist kom in på en 227:e plats i herrklassen med 116 träffar. James Attwood från Storbritannien korades till europeisk mästare med 193 träffar. Per-Ole Lindell har gått i pension PER-OLE “PELLE” LINDELL som fungerade som verksamhetsledare för SFS 1.1.2022–31.3.2025 har gått i pension. Pelle avtackades av Finlands Svenska Idrott 27.5.2026 på FSI:s kansli. Pelle, som har gjort ett mycket långt dagsverke inom den finländska idrotten, gick välförtjänt i pension vid slutet av april. Dryga tre år hann Pelle fungera som verksamhetsledare för Svenska Finlands Sportskytteförbund. Före det hade han hunnit arbeta bland annat för Finlands skidförbund, Finlands skidskytteförbund och Finlands Sportskytteförbund. Efter att Pelle slutade som verksamhetsledare för SFS jobbade han ännu för Finlands Svenska Skidförbund, som han hade jobbat för också under den tiden som han var verksamhetsledare för SFS. PELLE JOBBADE för att utveckla SFS verksamhet under sina år som verksamhetsledare och han hjälpte till att föra förbundet mot ett mer modernt verksamhetssätt. Pelle spelade också en stor roll i att SFS firade 100 år med en fin fest och jubileumstävlingar, 2022. Pelle har varit med i mycket och mångt inom den Finländska idrotten och han har inte varit den synligaste personen i de olika förbunden han har jobbat, men på varje ställe har han gjort sitt avtryck och gjort ett bra jobb. Per-Ole Lindell premierades med SFS förtjänstmärke i guld under sin avtackning. SFS-styrelsemedlem och före detta ordförande, Anders Holmberg överlät märket åt Pelle. SVENSKA FINLANDS SPORTSKYTTEFÖRBUND.R.F (SFS) Joni Stenström, verksamhetsledare 050 405 5573, joni.stenstrom@idrott.fi www.sfs.idrott.fi Följ med vad SFS-skyttarna åstadkommer och vad annat som händer inom förbundet på hemsidan, Facebook och Instagram. 2/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 45 45 12.6.2026 8.26

SARJAKUVA L A S S I PA LO 10 napakkaa Ilomantsin Erämiehet-seuraa edustava skeet-ampuja Lari Pesonen, 31, keskittyy nyt opintoihinsa Poliisiammattikorkeakoulussa. Hän edusti Suomea Tokion olympialaisissa vuonna 2021. 46  EKA ENNAKOIVA: Vierailit Lopella toukokuussa skeetin maajoukkueleirillä. On mukava käydä heitä morjenstamassa, koska olen reissannut ja viettänyt paljon aikaa heidän kanssaan.  TOKA TUNKEILEVA: Olet ampunut tänä vuonna vain muutaman kiekon. Miksi? Opiskelut ovat pitäneet kiireisenä.  KOLMAS KOVISTELU: Oletko lopettanut huippu-urheilun? Toistaiseksi kyllä.  NELJÄS NALLITUS: Miksi? Motivaatiosta ei ole kyse. Kun käyn radalla, tulee aina kova polte. Huippu-urheilu ei vain ole mahdollista juuri nyt ajankäytöllisistä ja taloudellisista syistä.  VIIDES VARMISTAVA: Onko ”comeback” mahdollinen? En sano etteikö olisi, mutta ei ainakaan ihan heti.  KUUDES KYSYMYS: Millaisen tuloksen pystyisit ampumaan juuri nyt?(Naurua.) En uskalla lähteä arvailemaan. Olen koulussa ampunut pistoolilla.  SEITSEMÄS SIHTAUS: Aloitat lokakuussa työharjoittelun poliisissa. Pääsetkö pian unelma-ammattiisi? Kyllä joo. Se on kutkutellut taustalla jo pitkän aikaa, en vain ole laittanut sitä alulle.  KAHDEKSAS KULTAHIPPU: Edustit Suomea viisi vuotta sitten Tokion olympialaisissa. Mitä tästä ajattelet nyt? Vieläkin ottaa päähän. Reissu oli hieno, mutta urheilullisesti pettymys.  YHDEKSÄS YRITYS: Mitä haluat sanoa samanlaisessa tilanteessa oleville urheilijoille? Jotkut pystyvät pitämään kuormituksen järkevällä tasolla. Ennen Pariisin olympialaisia (2024) poltin kynttilää molemmista päistä ja sivuilta. Treenasin ja jätin levon vähemmälle, mutta liika oli liikaa.  NAPAKYMPPI: Mikä olisi tämän vuoden napakymppi? Se, että pääsisin syksyyn asti ehjänä ja aloittamaan harjoittelun ajallaan. Läpäisin juuri tänään moottoripyörän teoriakokeen. Pyörän aion hankkia tämän kesän aikana. LASSI PALO URHEILUAMPUJA 2/2026 UA_2_2026.indd 46 12.6.2026 8.26

Komea paluu saa jatkoa FINAALI Teksti & kuva LASSI PALO I lma-aseiden SM-kilpailujen liikkuvan maalin miesten sekajuoksuissa nähtiin tiukka kilpailu, kun Topi Hulkkonen (Etelä-Saimaan Ampujat) ja Aaro Vuorimaa (Lapuan Seudun Ampujat) päätyivät peruskilpailussa samaan voittotulokseen 378. Uusintalaukausten myötä Hulkkonen pääsi juhlimaan Suomen mestaruuttaan, kun kisa ratkesi hänelle pistein 18–17. – Todella hyvältähän voitto tuntuu! Etenkin, kun taisi olla ensimmäinen Suomen mestaruuteni ilmakiväärissä miesten sarjassa, jos ei putoavia tauluja lasketa. Kisaan lähdin ihan ilman mitään tulostavoitteita. Aika lailla ”nollatreenillä” on menty tämä kevättalvi. Kevään aikana treenit starttaavat kunnolla, kommentoi Hulkkonen menestystään huhtikuussa Salossa järjestetyissä SM-kilpailuissa. Hän ei ollut kilpaillut SM-kisoissa 10m lajeissa neljään vuoteen ennen Saloa. HULKKONEN täyttää syyskuussa 31 vuotta. Hän saavutti ensimmäiset kansainväliset arvokilpailumitalinsa vuonna 2015 Hollannin Arnhemissa järjestetyissä EM-kilpailuissa. Viimeisin arvokisamitali on vuodelta 2019, kun hän sai Unkarissa EM-joukkuepronssia Heikki Lähdekorven ja Krister Holmbergin kanssa. Sen jälkeen alkoi olla hiljaista: Ampumaurheiluliiton verkkosivuilla olevaan urheilijaprofiiliin ei päivittynyt yhtään kilpailua vuosien 2023–2025 aikana. luissa ja miten kilpakaverit ovat kehittyneet vuosien aikana. PALASIN NYT SM-KILPAILUIHIN, KOSKA olin jo parin vuoden ajan miettinyt ja haaveillut paluusta. Mikäs sen parempi paikka olisi kuin tulla suoraan SM-kilpailuihin yllättämään vanhat kilpakumppanit! MESTARUUS OLI minulle henkisesti iso voitto. Olin jahdannut tätä 10m SM-kultaa miesten sarjassa normaali- tai sekajuoksuilla niin pitkään, että se alkoi joskus tuntua vain haaveelta. Vaikka tiesin, että vielä se sieltä tulee joku päivä, kun jaksaa vain panostaa ja jahdata sitä. TEEN TÖITÄ nykyään Anticimexillä huoltoteknikkona. Työnkuvaani kuuluvat tuholaistorjunta ja ennaltaehkäisy. Työ on monipuolista ja liikkuvaa. Päivän aikana voi olla jopa kymmenen erilaista työtehtävää. Tässä työssä ei onneksi tule kahta samanlaista päivää. TREENAAMINEN TUNTUU NYT tauon jälkeen todella hyvältä ja virkistävältä. Kun keväällä menin ensinmäisen kerran Hienjoen 50m radalle ampumaan “pallosikaa”, niin kyllä se eka ajatus oli, että tätä on ollut ikävä! Ei voinut kuin fiilistellä itsekseen, että miten kivaa ammunta voi olla pitkän tauon jälkeen. AION NYT keskittyä ammuntaan tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Pyritään nyt korjaamaan ammunnassa ne virheet, joita ei nuorempana osannut. ASUN NYKYÄÄN KUOPIOSSA kihlattuni kanssa. Hän opiskelee Itä-Suomen yliopistossa farmaseutiksi. Muuton jälkeen hain jäsenyyttä Kuopion Ampuma- ja Metsästysseuraan (KAMS). ”JÄTTÄYDYIN KILPAILU- ja harjoitustauolle eräänlaisen motivaatiopulan takia. Korona vaikutti myös todella paljon, kun kisoja peruttiin ja siirrettiin, eikä oikein tiennyt milloin pääsee taas kunnolla kilpailemaan. Alun perin ajattelin, että pidän vain vuoden hengähdystauon ammunnasta ja teen jotain muuta ja kerään uutta energiaa ja intoa treenata. Noh... kuten näkyy, tauko vähän venähti! Into ja halu treenata ja kisata palasivat lopulta. KYSEISINÄ VUOSINA elin hiljaiseloa ammunnan suhteen. Opiskelin jälleen uuden ammatin eli metsäkoneen kuljettajatutkin- non. Keskityin työntekoon ja muihin harrastuksiin, jotka ovat lähellä sydäntäni: metsästykseen, kalastukseen, urheiluun ja projekteihin. Yksi projekteista onkin ollut omien vaappujen valmistus, niiden suunnittelu ja kehittäminen. AMPUMAURHEILU EI koskaan katoa elämästäni. Kilpailu- ja treenitauolla seurasin aina, miten porukka on pärjännyt kilpai- 2/2026 URHEILUAMPUJA UA_2_2026.indd 47 47 12.6.2026 8.26

Palkitseminen & yrityslahjat Paroistentie 2, 13600 Hämeenlinna puh. 03 65 711 | palkitseminen@kultakeskus.fi www.kultakeskus.fi Kumppani palkitsemisessa ja huomioimisessa Kultakeskuksen erikoisosaaminen ja pitkä kokemus jalometallialalta on käytettävissä kaikkiin palkitsemisen tarpeisiinne. Valmistamme kaikki suomalaiset valtiolliset kunniamerkit sekä merkittävän määrän muita ansiomerkkejä ja -mitaleita. Monille järjestöille, yhdistyksille ja yrityksille tuotamme mitaleita, merkkejä ja patsaita. Valikoimastamme löytyvät myös tyylikkäät ja käyttökelpoiset edustuslahjat. MITALIT JA TAIDEMITALIT PATSAAT JA PALKINNOT ANSIO- JA KUNNIAMERKIT SUUNNITTELUPALVELU JA ASIAKASKOHTAISET TUOTTEET EDUSTUSLAHJAT Kultakeskus Oy Perustettu 1918 Kotipaikka Hämeenlinna Kultakeskus Oy on osa Kultakeskus Groupia, joka toimii kotimaan lisäksi myös Pohjoismaissa ja Baltiassa. Valmistaa jalometallituotteita monipuolisesti sekä kuluttajamyyntiin että erilaisten organisaatioiden tarpeisiin. Tunnetut brändit. Kohinoor-timanttikorut, Kultakeskus Hopeaa, Design Tapio Wirkkala. Lisäksi monien tunnettujen kellobrändien edustus. UA_2_2026.indd 48 12.6.2026 8.26