VUOSIKERTOMUS 2025

TOIMINTA-AJATUS JA TOIMIALA Imatran Lämpö Oy Imatran kaupungin omistamana osakeyhtiönä vastaa asiakaslähtöisesti lämpötoiminnoista käyttämällä, ylläpitämällä, suunnittelemalla ja rakentamalla lämmön tuotantolaitoksia ja verkostoja. Lisäksi yhtiö voi harjoittaa suunnittelu-, neuvonta- ja asennuspalveluita sekä toimialaansa liittyvää tarvikemyyntiä sekä omistaa ja hallita kiinteistöjä, osakkeita ja muita arvopapereita. VASTUULLINEN LÄMMÖNTUOTANTO Tuotamme kaukolämpöä bioenergialähteitä ja hukkalämpöjä hyödyntäen. LUOTETTAVA JAKELUVERKOSTO Ylläpidämme kaukolämmön ja maakaasun jakeluverkostoja sekä huolehdimme toimitusvarmuudesta. 2 ASIAKASLÄHTÖISET LÄMMITYSPALVELUT Tarjoamme kilpailukykyiset lämmitysratkaisut ja ajanmukaiset palvelut. PÄIVYSTYS 24 h Valvomme tuotantoa ja jakeluverkostoa ympäri vuorokauden. Päivystys mahdollistaa nopean reagoinnin tarvittaessa.

VUOSIKERTOMUS 2025 SISÄLLYSLUETTELO Imatran Lämpö Oy..................................................... 2 Toimitusjohtajan katsaus......................................4 Poimintoja vuoden 2025 varrelta.....................6 Tavoitteet ja tunnusluvut.......................................8 Operatiivinen toiminta..........................................10 Lämmöntuotanto..................................................... 12 Kaukolämmön tuotannon päästö................. 13 Hinnoittelu ....................................................................14 Asiakkaat ja liiketoiminnan kehitykseen vaikuttavia seikkoja ................................................ 15 Riskienhallinnan periaatteet ............................ 16 Merkittävimmät riskit ........................................... 18 Huoltovarmuus........................................................... 21 Vastuullisuus............................................................... 22 Liiketoimintakatsaus............................................... 24 Tulos, kassavirta ja tase........................................ 25 Arvio tulevasta kehityksestä............................. 26 Tutkimus ja kehitystoiminta............................. 28 Henkilöstö..................................................................... 28 Organisaatio ja johto............................................. 29 Tilinpäätöslaskelmat.............................................. 30 Yhteystiedot.................................................................. 41 Vuosi 2025 numeroina.......................................... 42 Käytetyt lyhenteet: MWh GWh KL MK LTO HHV LHV Megawattitunti 1000 kilowattituntia (kWh) Gigawattitunti = 1000 megawattituntia (MWh) = 1 000 000 kilowattituntia (kWh) Kaukolämpö Maakaasu Lämmön talteenotto Ylempi lämpöarvo (Higher Heating Value) Alempi lämpöarvo (Lower Heating Value) Kuvat: Imatran Lämpö Oy Imatran kaupunki Unsplash Pixabay Freepik 3

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2025 yhtiön koko toiminnan keskiössä on ollut Imatran Lämpö Oy:n ja Stora Enson hukkalämmön talteenottohankkeen toteutus. Kaukolämmön tuotanto uudelta laitokselta verkkoon käynnistyi huhtikuussa. Hanke tukee monipuolista ja kustannustehokasta lämmöntuotantoa. Vuotta leimasi poikkeuksellisen lämmin sää, mikä näkyi lämmön kysynnässä. Lämmitystarveluku jäi 12,8 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle ja erityisesti loppuvuoden lämmin sää vähensi kaukolämmön myyntiä. Yhtiön toimitusvarmuus säilyi erinomaisena koko vuoden ajan ilman tuotantotai jakelukeskeytyksiä. Toimintaympäristö on viime vuosien aikana muuttunut pysyvästi. Geopoliittinen tilanne, energiamarkkinoiden epävarmuus sekä huoltovarmuuteen liittyvät riskit ovat jääneet osaksi arkea. Näihin on vastattu vahvistamalla varautumista, kehittämällä yhteistyötä 4 viranomaisten kanssa sekä panostamalla tuotantolaitosten ja verkostojen turvallisuuteen. Liikevaihto jäi hieman budjetoidusta pääosin lämpimän sään vuoksi, mutta tilikauden tulos oli positiivinen. Lämpöpumppulaitoksen käyttöönoton viivästyminen siirsi ennakoitujen kustannussäästöjen realisoitumista, mikä heikensi tulosta suhteessa suunniteltuun. Toisaalta päästöoikeuksien myynti tuki liikevaihtoa merkittävästi. ’’Yhtiön toimitusvarmuus säilyi erinomaisena koko vuoden ajan. Yhtiön kassavirta oli vuoden aikana haasteellinen johtuen samanaikaisesti toteutetuista investoinneista ja metsäenergian varastoinnista, mutta tilanne on hallinnassa ja sen odotetaan paranevan.

Yhtiön strateginen suunta on selkeä. Toimintaa kehitetään pitkäjänteisesti tuotannon monipuolistamisen, kustannustehokkuuden parantamisen ja kilpailukykyisen asiakashinnoittelun varmistamiseksi. Kaukolämmön uudet asiakkuudet ovat pääosin korvanneet poistuneiden kiinteistöjen lämmönmyyntiä. Maakaasun käyttäjien siirtymä muihin lämmitysmuotoihin jäi ennakoitua vähäisemmäksi. Ympäristön näkökulmasta kehitys jatkui myönteisenä. Hukkalämmön hyödyntäminen vähensi metsäenergian tarvetta. Varapolttoaineena käytetty kaasu oli biokaasua, mikä tukee päästötöntä tuotantorakennetta. Yhtiön hiilidioksidipäästöt ovat olleet jo usean vuoden ajan käytännössä olemattomat. Lämpöpumppulaitoksen tuotannon vakiintuessa ja käytön tehostuessa sen hyödyt alkavat näkyä täysimääräisesti yhtiön kustannusrakenteessa ja kannattavuudessa. Imatran Lämpö Oy jatkaa uusien energialähteiden ja hyödynnettävien hukkalämpöjen kartoittamista alueellaan. ’’ Ympäristön näkökulmasta kehitys jatkui myönteisenä Imatran Lämpö Oy:n rooli paikallisena energiayhtiönä on keskeinen – varmistamme lämmön saatavuuden kaikissa olosuhteissa ja kehitämme toimintaamme pitkäjänteisesti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kiitän asiakkaitamme, omistajaamme, yhtiön hallitusta, yhtiökumppaneitamme ja sidosryhmiä sekä sitoutunutta ja ammattitaitoista henkilökuntaamme merkittävästä, haastellisesta ja työntäyteisestä vuodesta 2025. Vesa-Pekka Vainikka toimitusjohtaja 5

POIMINTOJA VUODEN 2025 VARRELTA HUKKALÄMPÖHANKE TOIMINNAN KESKIÖSSÄ Vuonna 2025 yhtiön koko toiminnan keskiössä on ollut Imatran Lämpö Oy:n ja Stora Enso Imatran tehtaiden hukkalämmön talteenottohankkeen toteutus. Kaukolämmön tuotanto laitokselta verkkoon käynnistyi huhtikuussa. UUDET VALVONTATEKNIIKAT KAAKKO 25-VALMIUSHARJOITUS Imatran Lämpö Oy on mukana Imatran kaupungin koordinoimassa projektissa, joka testaa uudenlaista tekniikkaa kiinteistöjen ja infrastruktuurin valvonnassa. Imatran Lämpö Oy osallistui osana Imatran kaupunkikonsernin organisaatiota Kaakko 25-valmiusharjoitukseen, jossa valmistauduttiin ja harjoiteltiin väestönsuojelua ja -siirtoa sotilaallisen kriisin uhatessa ja syttyessä. 6

ERINOMAINEN TOIMITUSVARMUUS TYÖEHTOSOPIMUSMUUTOS Vuoden 2025 aikana ei ollut suunnittelemattomia tuotanto- tai jakelukeskeytyksiä. Kaukolämmön toimitusvarmuus oli erinomainen. Imatran Lämpö Oy siirtyi Energiateollisuus ry:n työmarkkinajäseneksi 1.1.2025 alkaen. Henkilöstö siirtyi noudattamaan Energiateollisuus ry:n työehtosopimuksia 1.5.2025 alkaen, jolloin myös henkilöstön työsopimukset uudistettiin vastaaviksi. LÄMMIN VUOSI VAIKUTTI KYSYNTÄÄN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS Vuosi oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi, mikä vähensi lämmitystarvetta ja kaukolämmön myyntiä erityisesti loppuvuonna. Imatran Lämpö Oy liittyi valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen kaudelle 2026-2035. Uuden kauden toimenpiteet kohdistuvat kaukolämpöverkoston perusparannusohjelmaan ja sitä kautta verkostohäviöiden pienentämiseen. 7

TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Syksyllä 2024 yhtiö ehdotti omistajalleen Imatran kaupungille vuoden 2025 toiminnalliset tavoitteet, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi. Yhtiön tavoitteet ovat linjassa ja tukevat kaupungin strategian pitkän aikavälin tavoitteita. TOIMINNALLISET TAVOITTEET: KILPAILUKYKY JA KULUTTAJAHINTA Kaukolämmön kuluttajahinnat olivat tilikauden aikana alle Energiateollisuus ry:n julkaisemien valtakunnallisen lämpöyhtiöiden keskiarvohintojen kaikissa tilastojen tyyppitaloluokissa. OSINGONMAKSUKYVYN SÄILYTTÄMINEN Nettotulosprosentti oli 5,2 %, joten huolimatta merkittävästä parannuksesta edelliseen tilikauteen 2024 verrattuna asetettuun tavoitteeseen 13 % ei päästy. 8 TALOUDELLISEN ASEMAN SÄILYTTÄMINEN Lainanhoitokate oli tilikauden lopussa 1,54, joten tavoitetaso 1,25 saavutettiin. LÄMMÖNHANKINNAN OPTIMOINTI Metsäteollisuuden ylijäämälämpöä hyödyntävän lämpöpumppulaitosinvestoinnin toteutus myöhästyi. Optimaaliseen tuotantoprofiiliin ei vielä päästy.

TUNNUSLUKUJA 2025 2024 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 9 10 11 11 Henkilöstö hlöä 11 11 11 11 12 10 12 Kaukolämmön myynti GWh Kaasun jakelu GWh 6,9 7,4 8,7 17,7 26,7 27,7 33,3 35,5 39,0 40,9 46,3 Kaasuenergian myynti GWh 6,1 6,5 7,9 16,7 25,3 27,0 33,3 35,5 39,0 40,9 46,3 Myynti (energia, KL+kaasu) yhteensä GWh 160,6 168,4 169,8 188,2 190,7 167,8 186,3 192,5 197,9 196,1 182,5 Lämmön osto GWh 0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 62,6 Liikevaihto kaukolämpö, energia milj.€ 12,57 13,09 12,5 10,3 10,5 9,1 9,7 9,9 10,1 9,8 11,1 Liikevaihto kaasu, energia+jakelu milj.€ 0,76 1,1 3,16 2,6 1,9 2,5 2,6 2,7 2,7 3,1 Liikevaihto yhteensä, energia milj.€ 13,33 13,85 13,6 13,46 13,1 11,0 12,8 13,0 12,8 12,6 14,2 77,2 66,9 63,4 154,5 161,9 161,9 153,8 165,4 140,8 153,0 157,0 158,9 155,2 136,2 0,76 Keskihinta, kaukolämpö (ALV 0 %) €/MWh 81,3 64,5 63,6 63,1 63,2 63,4 81,7 Keskihinta, maakaasu e&j (ALV 0 %) €/MWh 118,0 109,9 135,8 184,3 100,7 68,5 73,9 74,3 69,6 65,3 67,1 80,8 Asiakkaat, kaukolämpö kpl 800 801 799 788 749 735 724 713 684 678 675 Asiakkaat, kaasun siirto kpl 131 160 166 196 228 230 239 260 260 269 271 Kaukolämpöverkosto km 107,9 107,7 100,1 95,9 90,0 88,7 87,3 85,4 82,6 80,1 79,2 Maakaasuverkosto km 57,2 61,6 61,5 63,4 63,4 63,6 63,7 63,3 63,2 63,2 63,2 Verkostovauriot kaukolämpö/maakaasu kpl 1/0 2/0 1/0 3/1 4/0 4/0 3/0 3/0 3/0 2/0 2/0 Kaukoluenta, kaukolämpö kpl 800 801 799 788 749 735 724 713 684 678 675 Kaukoluenta, maakaasu kpl 126 160 166 196 228 230 239 260 260 190 70 % 4,6 2,4 4,3 6,6 8,3 7,2 7,4 6,8 6,5 4,3 2,7 Sijoitetun pääoman tuotto Liikevoitto Liikevoitto 1000 € 2068 1069 1716 2350 2811 931 21,8 % 14,0 7,2 11,1 16,3 20,2 13,8 6,5 Tulos ennen tp. siirtoja ja veroja 1000 € 957 -56 979 1810 2238 1923 2106 1939 1833 1071 704 Tulos ennen tp. siirtoja ja veroja % 6,5 -0,4 6,3 12,5 14,3 8,5 4,9 Nettotulos 1000 € 762 -97 783 1545 1868 1537 1686 1544 1473 857 704 Nettotulos % 5,2 -0,7 5,1 10,7 6,8 4,9 1000 € 957 -97 783 1537 1684 1544 1456 857 0 Oman pääoman tuotto % 4,3 -0,5 4,4 9,2 12,2 10,6 11,5 11,1 11,9 7,7 6,7 Omavaraisuusaste % 32,8 30,9 34,5 37,2 38,1 35,1 33,6 31,7 28,2 24,6 22,2 Tilikauden voitto (tappio) 20,6 2518 2753 2646 2588 1730 16,4 13,7 1053 1475 16,7 13,3 21,6 16,5 13,2 20,3 14,9 11,8 11,5 9

OPERATIIVINEN TOIMINTA Lämpöpumppulaitos. Yhtiön koko toiminnan keskiössä on ollut Imatran Lämpö Oy:n ja Stora Enson hukkalämmön talteenottohankkeen toteutus. Lämpöpumppulaitoksen tehdasvalmisteisten konttien siirto tehdasalueelle tapahtui tammi-helmikuussa 2025, jonka jälkeen käyttöönotto alkoi vaiheittain ja oli suoritettu syyskuun loppuun mennessä. Kaukolämmön tuotanto laitokselta verkkoon alkoi huhtikuun loppupuolella. Kaukolämpöä tuotettiin uuden lämpöpumppulaitoksen kautta koko kesän. Virasojan biolämpölaitosta ei kesä-heinäkuussa eikä elokuun alussa ja elokuun loppupuolelta syyskuun puoleen väliin käytetty tuotannossa ollenkaan. Stora Enson Kaukopään tehtaan vuosiseisakki oli lokakuussa, jolloin myös lämpöpumppulaitos suunnitellusti oli pois tuotannosta. Lokakuun ajan ja koko syksyn lämpöpumppulaitoksella tehtiin ja suunniteltiin käyttöä helpottavia ja tehostavia toimenpiteitä. 10 Uuden lämpöpumppulaitoksen käytöstä ei ole vastaavaa aikaisempaa kokemusta. Kokeellisen luonteen vuoksi ja jatkuvasti karttuvien käyttö- ja kunnossapidon käyttökokemusten myötä laitoksen toimintaa parantaviin toimenpiteisiin joudutaan jonkin aikaa kohdistamaan täydentäviä käyttö- ja kunnossapitoinvestointeja ja -toimenpiteitä. Haasteita on oletetusti jäteveden suodatuksessa ja etenkin nollakuidun hallinnassa. Kaasun siirtojakelun sekä myynnin volyymi ei laskenut ennustetun mukaisesti. Asiakkaita ei siirtynyt oletetusti muihin lämmitysmuotoihin vuoden 2025 aikana. Toimitusvarmuus on ollut erinomainen eikä tuotanto- tai jakelukeskeytyksiä ole ollut. Toistaiseksi hybridivaikuttamisen uhkakuvat eivät ole toteutuneet. Kaukolämmön peruskuorma biolämpökeskuksilla tuotettiin hakkeella ja metsäteollisuuden sivutuotteilla sekä kasvavassa määrin teollisuuden ylijäämälämmöllä. Kaukolämmön vara- ja

huippupolttoaineena oli maakaasu sekä biokaasu ja niiden varalla kevyt polttoöljy. Imatrankosken vesivoimalaitoksen generaattoreiden jäähdytyksen ylijäämälämpöä sekä Stora Enso Imatran Kaukopään tehtaan jätevesien hukkalämpöä on hyödynnetty kaukolämmön tuotannossa. Lämmityskauteen varauduttiin optimoimalla metsäenergiavarastoja ja toteuttamalla lämpökeskusten vuosihuollot kattavasti. Vuoden 2025 toisella vuosipuolikkaalla Virasojan toisen biokattilan kiertokaasukanava sekä laitoksen polttoainelinjan murska uusittiin. Vuosi 2025 kokonaisuudessaan oli keskiarvovuotta lämpimämpi. Lämmitystarveluku (LTL) oli 3697, joka on 12,8 % Imatran Lämpö Oy:n käyttämää 28 vuoden keskiarvoa pienempi. Kaikki kuukaudet toukokuuta lukuun ottamatta olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Syksy oli lämmin ja syyskuu erittäin lämmin. Lämmön myynnin kannalta tärkeät marras- ja joulukuu olivat selvästi keskimääräistä lämpimämpiä. Kesä-, heinäja elokuussa lämmitystarvetta ei käytännössä ollut ja vain lämmintä käyttövettä kulutettiin. Kuukausi LTL KLT Tammikuu 625 -3,2 Helmikuu 609 -4,7 Maaliskuu 501 0,8 Huhtikuu 340 4,6 Toukokuu 174 9,3 Kesäkuu 0 14,3 Heinäkuu 0 20,4 Elokuu 39 15,3 Syyskuu 79 13,3 Lokakuu 344 5,9 Marraskuu 447 2,1 Joulukuu 539 -0,4 YHT. 3697 Vuoden 2025 lämmöntarveluvut (LTL) ja keskilämpötilat (KLT). Energiapuun haketusta ja valmista haketta energiapuuvarastolla. 11

LÄMMÖNTUOTANTO Virasojan biolämpökeskus. Vuoden 2025 kaukolämmön tuotannon energialähteiden kokonaismäärä oli 186 GWh. Luku sisältää käytetyn metsäenergian, kaasun, lämpöpumppujen hukkalämmön sekä lämpöpumppujen käyttämän sähkön. Metsäenergiavarastoja on suunnitelmallisesti operoitu varastoiden sekä tarvittaessa hakettaen energiapuuta. Varastot, uudet ja vanhat, sekä toimintamalli ovat keskeinen ja tärkeä osa muuttunutta biopolttoaineen hankintaprosessia ja logistiikkaa. Varastot tasaavat saatavan energiapuun keruun ja käytön ajallisia ja määrällisiä vaihteluita sekä lisäävät toimitus- ja huoltovarmuutta. Omaan kaukolämmön tuotantoon pääverkkojen alueella käytetty kaasu oli sertifikaattien kautta sataprosenttisesti biokaasua. Aluelämpöjärjestelmien uusien pellettikattiloiden huippu- ja varakattiloiksi jääneissä muutamassa kaasukattilassa on käytetty pieni määrä maakaasua. Aluelämpöjärjestelmät huomioiden kaasun osuus kaukolämmön tuotantoon hankituista hyödykkeistä oli pieni 2,1 %. Vastaavasti metsäenergian (energiapuu, hake ja sivutuotteet) osuus oli erittäin suuri 92,5 % ja lämpöpumpun käyttämän sähkön vielä pieni 5,4 %, mutta kaasua suurempi. 12 Vuonna 2025 biolämpökeskukset toimivat hyvin. Ympäristön kannalta laitokset toimivat moitteettomasti eikä ympäristöhaittoja aiheutunut. Virasojan biolämpökeskuksen käytettävyys oli erinomainen. Suunnittelemattomien seisakkituntien määrä oli vähäinen. Suunniteltujen seisakkituntien määrä kasvoi ja käyttötuntien määrä väheni Stora Enson lämpöpumppulaitoksen korvatessa Virasojan biolämpökeskuksen tuotantoa. Vuoden 2025 aikana kaasulämpökeskukset ovat toimineet vara- ja huippulämpökeskuksina. Näillä laitoksilla ei ole ollut tavanomaisesta poikkeavia ympäristövaikutuksia. Vara- ja huippulämpökeskuksien käyttö oli vähäistä, pois lukien huhti-kesäkuun välinen ajanjakso, jolloin Stora Enson lämpöpumppua ajettiin ylös ja koekäytettiin ja jolloin kuormanvaihtelut hoidettiin kaasulämpökeskuksilla. Loppuvuodesta 2024 aloitettiin Kaukopään pellettikattilan ja Ottelukadun pienemmän kaasukattilan siirto Rajapatsaan kaukolämpöverkkoon. Sijaintipaikka on Ovakon tehdasalueella, jossa kattilat toimivat vara- ja huippukattiloina. Niiden käyttöönotto oli vuoden 2025 alkupuolella. Vuonna 2025 Ovakon alueen pellettikattilaa käytettiin vähäinen määrä, lähinnä koekäyttöjen osalta.

KAUKOLÄMMÖN TUOTANNON PÄÄSTÖ Imatran Lämpö Oy:n kaukolämmön energialähteestä IPCC:n mukaisesti lasketut hiilidioksidin (CO2) ominaispäästöt ovat olleet lähes olemattomat vuodesta 2020 lähtien. 0g CO2/kWh Kaukolämmön tuotanto on saatu käytännössä täysin fossiilivapaaksi vaihtamalla maakaasu biokaasuksi. Imatran Lämpö Oy:n kaukolämmön CO2-ominaispäästöjen kehitys (g CO2 / kWh): 250 210 200 209 150 100 50 35 0 11 2014 2015 2016 2017 9 2018 2019 4 2020 0 2021 0 2022 0 2023 1 2024 2025 0 13

HINNOITTELU Vuoden 2020 alusta alkaen Imatran Lämpö Oy:n maakaasun hankinnan ja myynnin energiahinnoittelu on sidottu eurooppalaisen kaasupörssin maakaasun hintaan. Kaasun pörssihinta oli voimakkaassa nousussa vuonna 2021–2022, mutta nousu tasaantui vuoden 2023 aikana ja kääntyi laskuun sekä kesti melko vakaana vuoden 2024 aikana. Maakaasuenergian eurooppalainen pörssihinta vuonna 2025 oli edellisiä vuosia vakaampi ja ennustettaan noin 11 % alhaisempi. Yhtiön kaasunhankinnan kulut (pörssihinnasta riippumattomat) ovat nousseet. Maakaasun (energian) verollinen kokonaishinta asiakkaalle, siirtomaksut mukaan lukien, nousi 1.9.2025 alkaen noin 4,9 %. Nousu kohdistui maakaasuenergian asiakaskohtaiseen lisään. Siirron volyymin aikaisempien vuosien rajusta pudotuksesta huolimatta jakelun siirtohintaa vuodelle 2025 ei korotettu vuoden 2024 lopun tasosta, eikä hinnoittelun rakennetta muutettu. Vuoden 2026 alkuun kaasun siirtohintaa ei korotettu. Mahdolliset muutokset verotuksessa viedään maa14 kaasun siirtohintaan tai energian hintaan vaikutuksensa mukaisesti. Kaasunhankinnan hinnoittelurakenteen muuttuessa yhtiö suunnittelee kaasutariffien muutosta toteutettavaksi vuoden 2026 aikana mukaan lukien perusmaksun käyttöönotto. Vuoden 2025 aikana kaukolämmön hintaan ei tehty muutoksia. Vuoden 2026 alun kaukolämmön hintaan ei myöskään tehty muutoksia. Tilannetta ja yleisen kustannustason kehitystä seurataan. Yhtiöllä on edelleen suuri tarve ennustettavaan, vakaaseen ja kilpailukykyiseen asiakashinnoitteluun. Kilpailukykyinen hintataso on yhtiön tulevaisuuden strategian ja toiminnan kulmakivi. Tuleva metsäteollisuuden ylijäämälämpöä hyödyntävä tuotantolaitos monipuolistaa lämmön tuotannon rakennetta. Se auttaa kustannusten hallitsemisessa taaten vakaamman ja entistäkin kilpailukykyisemmän kaukolämmön hinnan tulevaisuudessa.

ASIAKKAAT JA LIIKETOIMINNAN KEHITYKSEEN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA 60 % imatralaisista asuu kaukolämmitetyissä taloissa. 90 % liikekiinteistöistä on kaukolämmön piirissä. 3% imatralaisista lämmittää maakaasulla. Maakaasun eurooppalainen markkinahinta ei noussut ennakoidusti ja oli vakaa tilikauden ajan. Vaikka maakaasun kilpailukyky oli kohtuullinen, sen mielikuva ja houkuttelevuus lämmitysmuotona eivät parantuneet. Tilikauden aikana maakaasun käyttäjiä siirtyi edelleen muihin lämmitysmuotoihin ml. kaukolämpöön, mutta ei niin paljon kuin oli ennustettu. Kaasun myynnin ja jakeluverkon kustannukset kohdistuvat pienenevään kaasuvolyymiin. Imatran Lämpö Oy:n asema kaasuenergian myynnissä säilyi tilikauden aikana ennallaan. Kaukolämpöön liittyi kolme uutta asiakasta vuonna 2025. Kaikki olivat lämmitystavan vaihtajia. Usean suuren kiinteistön poistuminen kaukolämmityksen piiristä vuosina 2018–2025 näkyi kaukolämpökuorman vähenemisenä. Kuitenkin uusien asiakkaiden liittyminen kaukolämpöön on vaikuttanut lämpökuormaan positiivisesti korvaten osaltaan poistuneiden kiinteistöjen lämmönmyyntiä. Kun kaukolämmön myynnin lämmityksen osuus lämpötilakorjataan, havaitaan, että kaukolämmön lämpötilakorjattu vuosimyynti ajanjaksolla 2017–2022 on pysynyt lähes samana, noin 155–158 GWh tasolla. Tämä osoittaa, että uudet kaukolämpöasiakkuudet ovat pääsääntöisesti korvanneet asiakaskunnasta poistuneiden purettujen rakennusten myyntiä. Vuoden 2023 kaukolämmön lämpötilakorjatussa kulutuksessa 165 GWh ja etenkin vuoden 2024 vastaavasti 168 GWh ja vuoden 2025 vastaavassa kulutuksessa 170 GWh näkyy myynnin kasvu, joka on seurausta vuoden 2022 ja 2023 uusista asiakkaista mukaan lukien aluelämpöasiakkaat, Lappeenrannan Energian Rauhan alue sekä vuoden 2025 alussa liitetty Ovakon tehdaskiinteistö. Vuoden 2025 aikana yhtiö edelleen kartoitti uusia kohteita, joihin kaukolämpöä kannattaa tarjota. Yhtiön liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista keskeisimpiä ovat markkinaaseman säilyttäminen, vahvistaminen ja kaupungin sekä asiakaskunnan säilyminen elinvoimaisena. Lämmön ja kaasun jakeluverkot ovat kaupungin keskeisintä infrastruktuuria. Jakeluverkkojen suunnitelmallinen kehittäminen ja kulutusten ennustaminen on tärkeää ja vaatii alueen yksityisten ja kunnallisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä suunnittelussa. Tilikauden aikana kaukolämmön kuluttajahinnat olivat alle Energiateollisuus ry:n julkaisemien valtakunnallisen lämpöyhtiöiden yhtiökohtaisten keskiarvohintojen kaikissa tilastojen tyyppitaloluokissa. Maakaasun hinnasta ei ole saatavilla vastaavaa tilastoa. Yhtiö toteuttaa asiakaskiinteistöihin putkilukkojärjestelmän uusimisen. Projektia ja siihen liittyvän palvelun hankintaa ei ollut alun perin budjetoitu tilikaudelle. Projekti jatkuu ja valmistuu vuoden 2026 aikana. 15

RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET Oikealla strategisella ohjauksella, seurannalla ja ennakoivilla toimilla riskit ovat hallittavissa. Yhtiön liiketoimintaprosessien tehokas, joustava ja luotettava toiminta ovat perusta yhtiön markkinaosuuden turvaamiselle ja kehitykselle kilpailluilla lämmitysmarkkinoilla sekä toimitus- ja huoltovarmuuden turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa. Riskienhallinnan periaatteet on määritelty konserniohjeissa ja osakeyhtiölaissa. Kaukolämmön tuotannossa ja jakelussa sekä maakaasun jakelussa noudatetaan lakeja, asetuksia ja viranomaisten määräyksiä ja ohjeita sekä näistä johdettuja toimintaprosesseja riskien ennaltaehkäisemiseksi. Riskien tarkastelu tehdään vuosittain strategia- ja toiminnansuunnitteluprosessin yhteydessä. Ilmeneviin riskeihin reagoidaan tilanteen mukaan. Yhtiön hallitus käy kokouksissaan strategiakeskustelua, jossa yhtenä keskeisenä elementtinä käsitellään 16 riskienhallintaa. Toimitusjohtaja raportoi muutoksista ja riskienhallintaan liittyvistä tekijöistä yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä. Yhtiön hallituksen kokousten lisäksi normaalina toimintana toimitusjohtaja raportoi yhtiön hallituksen puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle kerran kuukaudessa yhtiön tilanteesta ml. riskit, jos niissä on merkittävää raportoitavaa. Kaupunginjohtaja, konsernitalouspäällikkö sekä kaupunkiympäristö -vastuualueen johtaja saavat kopion raportista. Imatran Lämpö Oy on toimittanut omistajalleen Imatran kaupungille hyväksyttäväksi tulevat tavoitteet ja niiden riskiarvion syksyllä osana tulevan vuoden talousarvioprosessia. Osana talousarvioprosessia omistajakirja linjaa omistajan tavoitteita myös riskienhallinnassa. Kaupungin tilinpäätösprosessin yhteydessä yhtiö raportoi omistajalleen

’’Yhtiön riskienhallinnan järjestämisen voidaan katsoa olevan riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tasolla. tavoitteiden toteuman sekä riskiarvion omistajan antaman ohjeistuksen mukaisesti. Strategista ja taloudellista riskienhallintaa toteutetaan ym. periaatteiden mukaisesti. Yhtiöllä on käytössään ja yhtiö hyödyntää työkaluja, joilla strategisia ja taloudellisia riskejä ennustetaan, arvioidaan ja hallitaan. Yhtiö on käyttänyt ja käyttää tarvittaessa ulkopuolisten riskiasiantuntijoiden palveluja. Yhtiön riskianalyysiä sekä varautumis- ja valmiussuunnitelmaa on päivitetty vuoden 2025 aikana. Kattavampi yhtiön riskien kartoitus toteutettiin kesällä 2024. Riskit kirjattiin, analysoitiin ja arvioitiin. Valmius- ja varautumissuunnitelman, häiriötilanteiden toimintaohjeiden ja riskianalyysin päivitys on jatkuva prosessi. Vahinko- ja huoltovarmuusriskeihin varaudutaan teknisesti varapolttoaineella (maakaasu ja kevyt polttoöljy) ja varavoima- sähköllä sekä taloudellisesti keskeytys- ja vauriovakuutuksin. Keskeisiä vakuutuksia tarkastellaan vähintäänkin vuosittain. Asiayhteyteen sopivaa lakimiestä on konsultoitu ja konsultoidaan ennen merkittävien sopimusdokumenttien allekirjoitusta. Kaikkein merkittävimpien sopimusten laadintaan käytetään tarvittaessa ulkopuolista asiantuntija-apua sekä ennen allekirjoitusta luonnokset tarkastetaan sopimusjuridiikan osalta lakimiehen toimesta. Merkittävimmät sopimukset päättää yhtiön hallitus. Yhtiön hallituksen kokouksissa esittelijänä toimii toimitusjohtaja. Tarvittaessa ja konserniohjeistusta soveltaen konserniohjausta pyydetään kaupunginhallitukselta. Imatran Lämpö Oy:n riskienhallinnan järjestämisen voidaan katsoa olevan riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tasolla. 17

MERKITTÄVIMMÄT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Geopoliittinen riski Muuttuneen geopoliittisen tilanteen vaikutus Imatran ja koko Suomen energiahuoltoon on ollut merkittävä. Toimintaympäristö on ollut ja on edelleen muutoksessa. Riskien tasot, painotukset ja vaikuttavuudet ovat muuttuneet. Riskit ovat kasvaneet. Käytännössä Suomi, mukaan lukien Imatran Lämpö Oy, ajautui tilikauden 2022 aikana energiasektorin häiriötilanteeseen ja on siinä edelleen. Muuttuneesta tilanteesta on tullut eräänlainen pysyvä normaali. Alueen uhka- ja kriisiskenaariot poikkeavat muusta Suomesta. Imatran Lämpö Oy osallistui osana Imatran kaupunkikonsernin organisaatiota Kaakko25-valmiusharjoitukseen, jossa valmistauduttiin ja harjoiteltiin väestönsuojelua ja -siirtoa sotilaallisen kriisin uhatessa ja syttyessä. Kasvaneet hybridiuhat ja häirintä eri muodoissaan ovat merkittäviä riskitekijöitä. Häirintään ja väärennettyyn informaatioon on varauduttu ja tilannetta seurataan. Viranomaisyhteistyötä on tehostettu. 18 Yhtiön keskeisten tuotantolaitosten ja toimiston fyysistä suojausta on parannettu mm. lisäämällä kameravalvontaa, vartiointia, aitoja sekä uusimalla lukkojärjestelmiä. Imatran Lämpö Oy on mukana Imatran kaupungin koordinoimassa projektissa, joka testaa uudenlaista tekniikkaa kiinteistöjen ja infrastruktuurin valvonnassa. Joitakin Imatran Lämpö Oy:n kiinteistöjä ja kohteita valvotaan robottikoptereiden sekä maarobotin avulla. Yhtiö on varautunut hallittuihin ja hallitsemattomiin sähkökatkoihin sekä tehostanut huoltovarmuuteen liittyvää asiakas- ja sidosryhmätiedottamistaan. Mahdollinen sähkökatko vaikuttaa myös kaukolämmön käyttöön. Kaasun saannissa Imatran Lämpö Oy:lle ei vuoden 2025 aikana ollut ongelmia. Suomen kaasujärjestelmän tilanne on vakaa ja kaasun syöttö on turvattu Balticconnectorin lisäksi Inkoon ja Haminan LNG-terminaaleista.

Liikevaihto Kaupungin kehityksen vaikutus asiakaskuntaan ja liikevaihtoon on suuri. Asiakkailla on maksuvaikeuksia. Imatran Lämpö Oy:n asiakkaiden taloudellinen tilanne on heikentynyt. Lähitulevaisuudessa lämmitystarve tulee vähenemään kaupungin asukasluvun pienentyessä ja kaupallisten sekä julkisten toimijoiden luopuessa liiketoiminnoistaan ja kiinteistöistään. Lämmönmyynnin tulevaisuuden skenaarioita on päivitetty talousmallinnuksen keskeisiksi lähtötiedoiksi. Rahoituskyky Metsäenergian hankinnan muutoksen asettamien vaatimusten (ml. varastojen perustaminen), uusien asiakkaiden liittämiseksi tarvittavien investointien toteuttamisen sekä erityisesti metsäteollisuuden ylijäämälämpöä hyödyntävän laitoksen toteuttamisen vuoksi yhtiön rahoituskyky on haasteellinen ja aiempia vuosia selvästi heikompi vuonna 2022, 2023 ja 2024 nostetuista investointilainoista huolimatta. Toimintaympäristön muutos sekä yhtiön fyysinen sijainti saattavat vaikuttaa rahoitusmahdollisuuksiin niitä heikentäen. Nämä tekijät voivat vaikuttaa kielteisesti tulevaisuuden investointeihin, uusien asiakkaiden liittämiseen sekä verkostojen ja olemassa olevien tuotantolaitosten suunnitelmalliseen perusparantamiseen ja kunnossapitoon sekä investointeja vaativien metsäenergialle vaihtoehtoisten tuotantomuotojen kehittämiseen ja rakentamiseen. Kaukopäähän tulevan metsäteollisuuden jätelämpöä hyödyntävän laitoksen ja kaukolämpösiirtojohdon toteuttamiseksi on otettu 12 miljoonan euron laina sekä saatu TEM:lta n. 3 miljoonan euron EU:n RRF-tuki. Kassatilanne oli haasteellinen vuoden 2025 aikana ja vielä vuoden 2026 alussa. Hukkalämpöhanke yhdessä metsäenergiavaraston hallinnan kanssa on yhtiön kassan hallinnalle iso haaste. Toteutuva investointi ylitti osin suunnitellusti, osin suunnittelemattomasti alkuperäisen kevään 2023 ’’ Riskien tasot, painotukset ja vaikuttavuudet ovat muuttuneet. rahoitussuunnittelun tarpeen. Omistajan, Imatran kaupunkikonsernin apu lyhytaikaisen rahoituksen muodossa on edesauttanut kassan hallintaa ja on ollut tärkeää, vaikka se vähentääkin yhtiön taloudellista ja muutakin itsenäisyyttä, joka on ollut tärkeä arvo yhtiön toiminnassa. Kassatilanteen oletetaan parantuvan ja vakaantuvan, kun lämpöpumppuhankkeen tuomat kustannussäästöt alkavat realisoitua. Kustannusten nousu Kustannusten yleisestä noususta, etenkin metsäenergian hinnan mahdollisesta noususta, syntyy mahdollinen tarve hinnan nostoon, vaikka vuoden 2026 alusta kaukolämmön hintaa ei nostettu. Metsäteollisuuden hukkalämpöä hyödyntävä lämpöpumppulaitos tuo säästöjä tuotantokustannuksissa, kun tavoitetuotantoarvoihin päästään, mikä vaatii tiettyjen käyttö- ja kunnossapitotoimien onnistumista. Käynnissä olevat ja tulevat mahdolliset valtakunnalliset työsopimusriidat voivat luoda ja kasvattaa työvoimaan sekä polttoaineisiin sekä materiaalisiin hyödykkeisiin (hinta & saatavuus) liittyviä riskejä. Kustannusten nousu on nostanut kaukolämmön hintaa vuosina 2022 ja 2023. Jos hinta edelleen kohoaa, heikentää korkea kaukolämmön hinta kilpailukykyä, sekä johtaa asiakkaiden menetykseen. Tosin toistaiseksi kaukolämmön hinnan nostot ovat olleet maltillisia useaan muuhun lämmitysmuotoon nähden pitäen kaukolämmön kilpailukyvyn hyvänä. Yhtiöllä on suuri tarve pitää vakaa ja kilpailukykyinen hinnoittelu. 19

Puupohjaiset energialähteet Korona ja muut pandemiat Ainespuun ja puupohjaisten energialähteiden kysyntä on ollut Suomessa edelleen nousussa, mikä tekee polttoainehankinnan entistä haasteellisemmaksi ja kustannuksia nostavaksi tekijäksi lähivuosina, vaikka markkinat ovat vakaantuneet ja hinta jopa lievästi laskenut vuoden 2025 loppupuoliskolla. Vakavan Covid-epidemian jatkumisen tai vastaavan uuden pandemian tai epidemian tuomat riskit ja niiden realisoituminen ovat edelleen mukana yhtiön riskiasettelussa sekä varautumissuunnittelussa. Puupolttoaineiden saannin turvaamiseksi yhtiö on joutunut ottamaan sekä teknisesti että kaupallisesti aktiivisen roolin puun hankinnassa. Hankinta sitoo yhtiön henkilöstöresursseja, vaatii jatkuvaa työtä sekä kassavirran seurantaa. Metsäteollisuuden ylijäämälämpöä hyödyntävän laitoksen käyttöönotto pienentää metsäenergian hankintaa ja siihen liittyviä riskejä ja epävarmuuksia. Virasojan laitoksen kuljettimien ja muiden riskikomponenttien materiaalien kestävyys muodostaa riskin metsäenergiaa hyödynnettäessä. Virasojan biolämpökeskuksen luotettavalla ja kustannustehokkaalla toiminnalla on edelleen keskeinen merkitys, mikä on korostunut entisestään kaasun, öljyn ja sähkön hintojen ollessa korkeita. Valtakunnallisesti puun käytön hyväksyttävyyttä niin teollisuudessa kuin energiantuotannossa on edelleen kyseenalaistettu median, tiettyjen järjestöjen, tutkijoiden ja poliittisten puolueiden toimesta. Euroopan Unionin puupolttoaineisiin, metsien käyttöön ja hiilinieluihin liittyvät nykyiset ja tulevat päätökset sekä Suomen energia- ja ilmastopolitiikan toteutuksen arvaamattomuus luovat riskin ja aiheuttavat epävarmuutta. Kyberturvallisuus Kyberiskit ovat samoja ja vastaavia kuin Suomessa muuallakin. Imatran Lämpö Oy ilmoittautui valvovan viranomaisen, Energiaviraston, NIS2:n (Network and Information Security Directive 2 eli kyberturvallisuusdirektiivi) toimittajaluetteloon toukokuussa 2025. Yhtiö on kartoittanut alustavasti NIS2:n vaatimuksia, sekä toimenpiteitä niiden täyttämiseksi. Energiavirastolta odotetaan lisäohjeita. Imatran Lämpö Oy on sitoutunut käsittelemään henkilötietoja noudattaen EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (2016/679, GDPR) ja Suomen tietosuojalakia (1050/2018) niiden asettamissa rajoissa ja sallimissa tilanteissa. Tietosuojavastaavan palvelut hankitaan ulkoa ostopalveluna. Imatran Lämpö Oy:n tietosuojapolitiikka laadittiin helmikuussa 2025. Tietosuojatoimista tehdään vuosikello. Politiikka tullaan katselmoimaan ja päivittämään tarvittaessa, mutta vähintään vuosittain. Tilikaudelle 2025 on laadittu tietosuojan tietotilinpäätös. Hankintalain tuleva muutos muuttaa IT-palveluiden oston. Tähän sisältyy toimitus- ja huoltovarmuusriski, joihin on varauduttu käynnistämällä valmistautuminen ja riskikartoitus vuoden 2025 lopussa. Osana valmistelua toteutetaan opinnäytetyö muutoksen suunnittelusta. Haketta energiapuuvarastolla. 20

HUOLTOVARMUUS Länsi-Euroopan ja Suomen energiamarkkinoiden häiriötilanne on jatkunut. Geopoliittinen tilanne lisää huolta ja kasvattaa riskejä. Hybridiuhat kaikissa muodoissa on merkittävä riskitekijä – vain mielikuvitus on rajana. Häirintään ja väärennettyyn informaatioon on varauduttava ja tilannetta seurataan. Viranomaisilta tulleisiin hybridiuhkiin ja niihin varautumiseen liittyviin tietopyyntöihin on vastattu. Vuosien 2023 ja 2024 ja jo vuoden 2025 metsäenergian hankintaa ja tarvittavan varaston arvon tarvitsemaa rahoitusta on suunniteltu ja toteutettu harkiten. Yhtiö on myös edelleen onnistuneesti kehittänyt metsäenergian hankinta- ja käsittelyprosessejaan oman toimintansa sekä ulkoa hankittavien palveluiden osalta. Uusi lämpöpumppulaitos optimaalisesti toimiessaan korvaa yli puolet Imatran Lämmön puun hankinnasta. Yhtiön omaisuuden fyysisen suojauksen parantamiseen on panostettu ja investoitu. Viranomaisyhteistyötä on tehostettu. Kameravalvontaa on parannettu ja lukkojärjestelmiä uudistettu. Imatran Lämpö Oy on mukana Imatran kaupungin koordinoimassa projektissa, joka testaa uudenlaista tekniikkaa kiinteistöjen ja infrastruktuurin valvonnassa. Kaasun saannissa ei vuoden 2025 aikana ollut ongelmia. Kaasun (LNG) tuontiin meritse Klaipedan ja Inkoon terminaaleihin sekä putken kautta tapahtuvaan siirtoon edelleen kulutuskohteisiin, mm. Imatralle, kohdistuu fyysisen suojauksen riskejä. Suomen kaasujärjestelmän tilanne on vakaa ja kaasun saanti on turvattu Balticconnectorin lisäksi Inkoon ja Haminan LNG-terminaaleista. Metsäenergian polttoainemarkkinoiden tilanne on haasteellinen ja hinnat edelleen korkealla, vaikka markkinat ovat vakaantuneet ja hinta jopa lievästi laskenut vuoden 2025 loppupuoliskolla. Riskit, myös toimitusja huoltovarmuuteen liittyvät, ovat merkittäviä ja kustannusvaikutukset suuria. Vuoden 2025 aikana Covid-sairaustapauksia ei todettu. Influenssatapauksia oli muutama. Niillä ei ollut vaikutusta lämmön tuotantoon ja jakeluun eikä kaasun jakeluun. Imatran Lämpö Oy osallistui EK-turvan energiajaoksen toimintaan sekä Huoltovarmuusorganisaation toimintaan. 21

VASTUULLISUUS Kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistäjä Ilmasto ja ympäristö Imatran Lämpö Oy vastaa asiakaslähtöisesti lämpötoiminnoista käyttämällä, ylläpitämällä, suunnittelemalla ja rakentamalla lämmön tuotantolaitoksia ja verkostoja kaikissa olosuhteissa, varmistaen lämmön saatavuuden mahdollisimman häiriöttömästi. Yhtiön kaukolämpö on edullisen ja puhtaan energian lämmityspalvelu. Osana asiakaspalvelua yhtiö antaa neuvontaa asiakkailleen tehokkaampaan energian käyttöön sekä huolto- ja toimitusvarmuuden huomioimiseen. Yhtiö on tehnyt pitkäjänteisesti työtä kaukolämmön ympäristöpäästöjen pienentämiseksi. Ilmastolle haitalliset fossiiliset hiilidioksidipäästöt on omassa lämmön tuotannossa minimoitu käyttäen uusiutuvia polttoaineita sekä teollisuuden hukkalämpöä. Yhtiön käyttämä sähkö ja biokaasu ovat alkuperätakuuvarmennettuja. Jakamalla osinkoa omistajalleen ylläpidetään osaltaan kaupungin palveluita pyrkien kuitenkin pitämään lämmön hinta asiakkaille kohtuullisena. Yksi omistajan määrittämistä tärkeimmistä tavoitteista eli tavoite lämmön hinnan pitämisessä valtakunnallisesti aritmeettisen keskiarvon alapuolella onkin saatu pidettyä. Kaukolämmön kustannustaso on alhainen ja se on saavutettavissa palvelun piirissä oleville, mikä vähentää eriarvoisuutta ja estää energiaköyhyyden syntymistä. Imatran Lämpö Oy tukee Imatran urheilu-, kulttuurija harrastetoimijoita. 22 Yhtiö kuuluu Euroopan Unionin ja Suomen valtion päästökaupan, alkuperätakuiden sekä kestävyyskriteereiden järjestelmiin. Imatran Lämpö noudattaa, todennuttaa ja raportoi vuosittain toimintansa näissä järjestelmissä valvovalle viranomaiselle, Suomen valtion Energiavirastolle. Päästökaupan piirissä Imatran Lämpö on saajan puolella ilmaisjaossa, sillä se ei lähtökohtaisesti käytä fossiilisia polttoaineita ja satunnaisesti käytettynä fossiilisten määrä on viime vuosina ollut erittäin vähäistä. Lämmön alkuperätakuiden avulla kestävästi tuotettua lämpöä voidaan toimittaa asiakkaille todennetusti tuoden lisäarvoa erityisesti yritysasiakkaille, jotka haluavat osoittaa tuotteidensa ja palveluidensa hiilijalanjäljen.

Biopolttoaineiden kestävyyden osalta yhtiö hyödyntää mahdollisimman paljon alueen teollisuuden sivuvirtoja, sekä lähialueiden hakkuiden ja metsänhoidon energiapuujakeita. Tilikauden aikana Imatran Lämpö Oy:n toinen ja kooltaan merkittävä metsäteollisuuden hukkalämpöä Imatran kaukolämmön tuotannossa hyödyntävä lämpöpumppulaitos valmistui ja aloitti tuotantonsa. Toteuttamalla vesivoimalaitoksen hukkalämpöä hyödyntävän lämpöpumppulaitoksen vuonna 2022 ja vuonna 2025 em. lämpöpumppulaitoksen yhtiö on edistänyt kestävää teollisuutta ja innovaatiota sekä infrastruktuureita (YK:n tavoite 9) osana kestävän kaupungin kehittämistä. Imatran Lämpö Oy on mukana valtakunnallisessa energiatehokkuussopimuksessa, joka luo puitteet yhtiön energiatehokkuuden seurannalle ja parantamiselle. Vuoteen 2025 päättyvän Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiapalveluiden toimenpideohjelman tavoite vuosille 2018– 2025 oli vähintään 6 prosentin säästö (n. 11,4 GWh/vuosi) kokonaisenergian käytön vuoden 2017 tasoon nähden. Tavoite saavutetaan ja se tulee ylittymään. Vastaavasti uuden kauden 2026–2035 energiatehokkuussopimuksen tavoite on vähintään 10 prosentin, eli 2,4 GWh/vuosi, säästö omassa energian käytössä (energian käyttö, johon yhtiö voi itse vaikuttaa) vuoden 2024 tilanteeseen verrattuna. Uuden kauden toimenpiteet kohdistuvat kaukolämpöverkoston perusparannusohjelmaan ja sitä kautta verkostohäviöiden pienentämiseen. Ympäristönsuojelun kannalta tuotantolaitosten uuden teknologian ansiosta vaikutukset ympäristöön ovat pienet. Ilma- ja melupäästöt ovat olleet raportointivuotena ympäristöluvan raja-arvojen sisällä. Metsäteollisuuden hukkalämpöä hyödyntävä lämpöpumppulaitos valmistui Yhtiö liittyi energiatehokkuussopimukseen kaudelle 2026-2035 Vastuullinen työnantaja Imatran Lämpö Oy on vastuullinen työnantaja ja Imatran kaupungin tärkeä elinvoiman mahdollistaja ja kehittäjä. Yhtiö toimii osakeyhtiölain mukaisesti. Toiminta todennetaan tilivuosittain tilintarkastajan tarkastamalla ja hyväksymällä tilinpäätöksellä. Yhtiöllä on työsuojelun toimintaohjelma, joka määrittelee tavoitteeksi nolla tapaturmaa. Vuoden 2025 aikana yhtiön toimipaikoissa ja työmailla kirjattiin yksi työtapaturma ja yksi läheltä piti-tilanne. Tapaukset käsiteltiin asianmukaisesti ja niiden pohjalta tehtiin tarvittavat toimenpiteet työturvallisuuden parantamiseksi. Alihankintaketjun turvallista ja vastuullista toimintaa valvotaan ja merkittävien alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden vastuullisuusmittarit tarkastetaan ennen sopimuksen solmimista ja pidempien sopimusjaksojen aikana vähintäänkin kerran vuodessa. Tietosuoja osana hyvää hallintotapaa Imatran Lämpö Oy on sitoutunut käsittelemään henkilötietoja noudattaen EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (2016/679, GDPR) ja Suomen tietosuojalakia (1050/2018) niiden asettamissa rajoissa ja sallimissa tilanteissa. Tietosuojavastaavan palvelut hankitaan ulkoa ostopalveluna. Imatran Lämpö Oy:n tietosuojapolitiikka laadittiin helmikuussa 2025. Politiikka tullaan katselmoimaan ja päivittämään tarvittaessa, mutta vähintään vuosittain. Tilikaudelle 2025 on laadittu tietosuojan tietotilinpäätös. Imatran Lämpö Oy ilmoittautui valvovan viranomaisen, Energiaviraston, NIS2:n (Network and Information Security Directive 2 eli kyberturvallisuusdirektiivi) toimittajaluetteloon toukokuussa 2025. Yhtiö on kartoittanut alustavasti NIS2:n vaatimuksia. Tietosuojan ja tietoturvan kehittämistä jatkettiin vuoden aikana Työturvallisuutta seurattiin ja kehitettiin osana päivittäistä toimintaa 23

LIIKETOIMINTAKATSAUS Kaukolämmön ja aluelämmön kokonaismyynti oli vuonna 2025 yhteensä 154 GWh ja myynti 12,57 miljoonaa euroa. Kaukolämmön myynti jäi sekä budjetista että edellisvuodesta, kun taas maakaasun jakelun ja kaasuenergian myynti ylittivät budjetoidun tason. Myynti 2025 2024 Muutos edelliseen vuoteen Kaukolämpö ja aluelämpö 154 GWh / 12,57 M€ 162 GWh / 13,09 M€ Myynnin liikevaihto - 4,1 % Kaasun jakelu 6,9 GWh / 0,34 M€ 7,4 GWh / 0,36 M€ Määrä ja myynti laskivat Kaasuenergia 6,1 GWh / 0,42 M€ 6,5 GWh / 0,40 M€ Määrä laski, myynti euroissa nousi Luvut alv 0 %. Kaasun määrät LHV. Maakaasuenergian eurooppalainen pörssihinta on ollut edellisiä vuosia vakaampi ja ennustettaan noin 11 % alhaisempi. Asiakkaita ei vuoden 2025 aikana siirtynyt oletetusti muihin lämmitysmuotoihin. Tilikauden 2025 aikana yhtiö myi 17 000 tonnia päästöoikeuksia, keskihinnalla 75,32 eur/ päästöoikeustonni, mikä sisältää preemiot vuoden aikana tehdyistä optiokaupoista. Yhteisarvo myynneille ja preemiolle oli tilikauden aikana 1,280 miljoonaa euroa. 24 Ilmaispäästöoikeuksien myyntiä ei sisällytetty energianmyynnin liikevaihtoon. Yhtiön liikevaihto kokonaisuudessaan oli 14,77 miljoonaa euroa (alv 0 %), johon sisältyvät kaukolämmön, aluekaukolämmön ja kaasun myynti (yhteensä 13,33 miljoonaa euroa, alv 0 %), ilmaisten päästöoikeuksien myynnit, liittymien myynnit, asiakkaiden lämmönjakokeskusten tuloutukset, myyntitulot putkistokorjauksista, kirjanpidolliset liittymismaksujen tuloutukset sekä satunnaiset muut myyntitulot.

TULOS, KASSAVIRTA JA TASE Liikevaihto oli 4,1 % budjetoitua pienempi. Suurin tekijä liikevaihdon jäämiseen budjetistaan oli keskimääräistä lämpimämmän vuoden vuoksi ennusteestaan jäänyt kaukolämmön myynti. Kaukolämpöliittymiä myytiin myös budjetoitua vähemmin. Liittymismaksutuloutukset olivat vain noin 83 000 euroa eli vain 10,8 % budjetoidusta. Merkittävät tarjotut liittymät eivät vielä toteutuneet. Ennakoitua korkeamman päästöoikeuden hinnan vuoksi ilmaispäästöoikeuksia myytiin 3,2 kertaa budjetoitua enemmin. Ennakoitua selvästi suurempi ilmaispäästöoikeuksien myynti nosti liikevaihdon lähes budjetoituun. Tilikauden taloudellinen tulos oli positiivinen ja edellistä tilikautta 2024 parempi, mutta syksyllä 2024 budjetoitua selvästi huonompi. Tähän merkittävin syy on lämpöpumppulaitosprojektin myöhästyminen, joten kaukolämmön tuotantokustannukset eivät vielä leikkaantuneet ennustetusti. Yhtiön liiketoiminnan tulos ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja oli voitollinen 957 000 euroa. Tilikauden tulos verojen sekä tilinpäätössiirtojen jälkeen oli voitollinen 762 000 euroa ja budjetoitua 64 % huonompi. Metsäenergian yksikkökustannukset ovat nousseet merkittävästi edellisten kolmen tilikauden aikana. Nousu taittui tilikauden 2024 lopussa ja kääntyi hienoiseen laskuun tilikauden 2025 aikana metsäenergian hinnan silti ollessa korkea. Kaikki materiaalien ja palveluiden kustannukset (sähköä lukuun ottamatta) ovat nousseet, mikä heikensi tulosta. Nettokorkomenot ylittivät lasketun rajan, eivätkä olleet kokonaisuudessaan verovähennyskelpoisia. Olosuhteet huomioiden tulosta voidaan pitää kohtuullisena. Tulos ei enää korreloi ja kuvaa yhtiön taloudellista tilannetta niin hyvin kuin aikaisemmin, koska varaston muutokset voivat olla suuria ja ne heiluttavat tuloskehitystä kuukausittain. Yhtiön kokoon nähden suuren investoinnin toteuttaminen on tehnyt kassavirran hallinnan erityisen haasteelliseksi. Kassan, kassavirran ja rahoituksen merkitys on keskeinen. Kassaa ja kassavirtaa seurataan tarkasti. Business Finland tilitti toisen EU:n RRF-tuen maksatuserän 1,55 miljoonaa euroa toukokuussa 2025 ja kolmannen 0,61 miljoonaa euroa, syyskuussa 2025. Vuoden 2014 investointilainan 17. lyhennyserä maksettiin suunnitellusti kesäkuussa ja 18. joulukuussa. Yhtiö maksoi omistajalleen Imatran kaupungille vuoden 2024 osingon 500 000 euroa huhtikuussa 2025 ja vuoden 2025 osingon 500 000 euroa joulukuussa 2025. Suunnitellusti omistajan, Imatran kaupunkikonsernin, apua lyhytaikaisen rahoituksen muodossa on tarvittu hukkalämpöhankkeen toteutuksessa. Yhtiön yhdentenätoista toimintavuotena itse operatiivinen kassavirta säilyi kohtuullisena ja sen oletetaan vahvistuvan vuoden 2026 aikana. Lämpöpumppulaitoksen perusvaiheen investointikustannus on maksettu. Laitoksen kokeellisen luonteen vuoksi jatkuvasti karttuvien käyttö- ja kunnossapidon käyttökokemusten myötä laitoksen toimintaa parantaviin toimenpiteisiin joudutaan kohdistamaan käyttö- ja kunnossapitoinvestointeja, jotka ovat hahmottuneet toimenpiteiden ja kohtuullisten lisäkulujen osalta. Laitoksen tuotannon myötä saatavat kustannussäästöt helpottavat kassavirran hallintaa. Rästisaamisten summa oli tilikauden lopussa lievästi kasvanut ja hallinnassa, mutta sen ennustetaan kasvavan vuoden 2026 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Yhtiön taseen loppusumma vuoden 2025 lopussa oli 53,79 miljoonaa euroa, josta oman pääoman osuus oli 30,0 %. 25

ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Imatran Lämpö Oy on merkittävässä roolissa Imatran kaupungin ja sen elinvoiman ja kilpailukyvyn rakentajana ja ylläpitäjänä sekä muuttuneessa tilanteessa myös huolto- ja toimitusvarmuuden takaajana. Lämpöyhtiöt, mukaan lukien Imatran Lämpö Oy, toteuttavat tärkeää yhteiskuntavastuullista palvelutehtävää. Taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset huomioiden ne ovat tärkeä osa Suomen energiahuoltoa ja kiertotaloutta. Kaukolämpöalan kehittyvät liiketoiminnat ovat kasvualustoja uusille yrittäjäja liiketoimintaekosysteemeille. Yhtiön kaukolämpö- ja maakaasuverkot mahdollistavat keskitetyn ja hajautetun energiantuotannon tehokkaan synergian ja monimuotoisuuden nyt ja tulevaisuudessa. Kaukolämpöyhtiöt ovat olleet jo vuosia mahdollistamassa hiilineutraalin yhteiskunnan lämmitystä. Kaukolämpöjärjestelmässä on kyky vaihtaa lämmönlähde toiseen tarpeen mukaan. Kaukolämpöjärjestelmä on keskeisen tärkeä osa suomalaisen energiajärjestelmän toimitus- ja huoltovarmuutta, mikä on korostunut viime vuosina. Kaasualan tilanne vaikeutui vuosina 2022 ja 2023, mutta Euroopan ja Suomen kaasutoimijoiden nopea reagointi ja onnistunut toiminta Venäjän putkikaasun korvaamiseksi palautti osin tulevaisuuden uskoa kaasuun Euroopassa ja vakautti toimialaa vuosina 2024 ja 2025. Nykyisellä kaasunsiirto- ja jakelujärjestelmällä voi mahdollisesti olla tulevaisuudessa roolia esim. vihreällä sähköllä tuotetun synteettisen metaanin siirtäjänä. Kaukolämpöverkko on myös jakelualusta mahdollisille uusille lämmöntuotannon muodoille. Kaukolämmön tuotantoa kehittämällä voidaan tehokkaasti vaikuttaa alueen kaikkien kaukolämpöasiakkaiden kustannuksiin ja päästöihin ilman asiakasrajapinnan muutoksia. Imatran Lämpö Oy on aktiivisesti etsinyt uusia tapoja tuottaa 26

kaukolämpöä. Toimitus- ja huoltovarmuuden merkitys on korostunut viime aikoina. Tärkeää on kilpailukykyinen hintataso, joka on yhtiön strategian ja toiminnan kulmakivi nyt ja tulevaisuudessa. Toimintaympäristön muutoksesta ja haasteellisuudesta huolimatta yhtiölle on strategisesti tärkeää kasvattaa kaukolämmön myyntiä tai pitää se vähintäänkin ennallaan. Nykytilanteessa ja nykyoletuksilla myös tulevaisuudessa kaasun myynti vähenee edelleen. Huomioiden yhtiön kokoon nähden suuren investoinnin tuomat hetkittäiset rahoitukselliset ja toiminnalliset rajoitteet Imatran Lämpö Oy kartoittaa tarkkaan, miten, mihin ja milloin verkostoa voidaan ja kannattaa laajentaa. Nykyisistä asiakkaista pidetään kiinni sekä uusia asiakkaita hankitaan lisää kannattavasti kilpailuilla markkinoilla. Vuoden 2022 lopussa Imatran Lämpö aloitti yhteistyön energiayhtiö Fortumin kanssa hyödyntäen Imatran vesivoimalaitoksen hukkalämpöä Imatran kaukolämpöverkossa. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun vesivoimageneraattorin hukkalämpöä käytetään kaupungin lämmittämiseen. Tämä oli tärkeä päänavaus laajamittaisempiin teollisuuden hukkalämpöjä hyödyntäviin hankkeisiin. Imatran Lämpö Oy:n hallitus päätti kokouksessaan 13.9.2023 toteuttaa hankkeen Stora Enso Imatran Kaukopään tehtaan jätevesien hukkalämmön hyödyntämiseksi kaukolämpöverkossa. Työ- ja Elinkeinoministeriö (TEM) myönsi helmikuussa 2023 kolmen miljoonan euron investointituen lämmön talteenottolaitoksen rakentamiseksi ja kaukolämpöputken rakentamiseksi Kaukopäästä Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Hanke monipuolistaa Imatran kaukolämmön tuotantoa sekä auttaen kustannusten hallitsemisessa että taaten vakaamman kaukolämmön hinnan tulevaisuuteen. Hanke tukee tuotannon vähäpäästöisyyttä sekä pienentää biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden tarvetta ja helpottaa tehtaan jäteveden lämpötilan hallintaa ja siten auttaa pienentämään ympäristökuormitusta. Tavoite oli, että laitos ja siirtojohto olisivat käytössä vuoden 2025 alussa. Aikataulu oli myöhässä lämpöpumppulaitoksen osalta noin neljä kuukautta, mutta kaukolämpöjohto valmistui aikataulussaan syksyllä 2024. Kaukolämmön tuotanto lämpöpumppulaitokselta verkkoon alkoi huhtikuun loppupuolella 2025 ja käyttöönotto valmistui syyskuun loppuun mennessä. Lämpöpumppulaitosprojektin myöhästymisen vuoksi yhtiön kaukolämmön tuotantokustannukset eivät ole vielä leikkaantuneet ennustetusti. Taloudellisesti kannattava toiminta takaa yhtiön vakavaraisuuden ja elinkelpoisuuden ja siten täyttää osaltaan omistajan odotuksia omistuksen arvon, Imatran alueen elinvoiman positiivisen kehittämisen ja kaupungin hiilidioksidipäästöjen pienentämisen suhteen. Omistajan kannalta kilpailukykyinen kaukolämmön hinta parantaa taantumaan ajautuneen alueen yritysten toimintaedellytyksiä sekä kansalaisten maksukykyä, mikä on tärkeä elinvoimatekijä. Imatran Lämpö Oy seuraa teknistä, sekä toimintaympäristön kehitystä ja hakee alueeltaan hyödynnettäviä hukkalämpöjä ja uusia energialähteitä. Imatran Lämmön kaukolämpöverkko on hyödynnettävissä myös kolmannen osapuolen tuotannolle, jos tämä on teknisesti järkevää ja taloudellisesti kannattavaa kaikille osapuolille, huomioiden käyttö- ja kunnossapito-, sekä ympäristötekijät. 27

TUTKIMUS JA KEHITYSTOIMINTA Imatran Lämpö Oy jäsenenä kommentoi valtakunnallisten edunvalvontajärjestöjen, Energiateollisuus ry:n ja Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Energiaviraston kaukolämpöön, maakaasuun ja yleisesti lämmitykseen liittyviä tutkimuksia, suosituksia, lausuntoja ja lausuntopyyntöjä. Imatran Lämpö Oy liittyi Energiateollisuus ry:n energiapalvelutoimialan energiatehokkuussopimukseen syyskuussa 2018 ja edelleen marraskuussa uudelle kaudelle valtakunnalliseen Motivan ja Energiateollisuus ry:n hallinnoimaan elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energia-alan toimenpideohjelmaan vuosille 2026–2035. Sopimukset ovat luoneet ja luovat puitteet yhtiön energiatehokkuuden seurannalle ja parantamiselle. Imatran Lämpö Oy on mukana KaakkoisSuomen Metsäenergianeuvottelukunnassa ja osallistuu sitä kautta alueen kotimaisia energialähteitä koskeviin selvityksiin. Yhtiö on Greenreality Network-verkoston (GRN) jäsen. GRN on Etelä-Karjalassa toimiva energia- ja ympäristöalan yrityslähtöisesti toimiva verkosto, jonka missio on luoda kestävää kasvua ja elinvoimaa jäsenille ja alueelle. GRN-verkostossa Imatran Lämpö Oy on erityisesti osallistunut kaukolämmön tuotannon ja jakelun sekä kaasun jakelun toimitus- ja huoltovarmuuden kehittämiseen ja niistä tiedottamiseen. Imatran Lämpö osallistui Imatran ilmastoohjelman suunnitteluun ja toteutukseen, jonka keskeinen osa on Kohti hiilineutraalia kuntaa-hanke (HINKU). Metsäteollisuuden jäteveden ylijäämälämpöä hyödyntävän projektin suunnittelussa, toteutuksessa ja etenkin käytössä ja kunnossapidossa on vahvasti kokeellisen kehitystoiminnan luonne. Vastaavaa ei yhdyskunnan lämmittämiseen ole tehty aikaisemmin. Imatran Lämpö Oy:lle karttuvaa kokemusta voidaan hyödyntää ja se on soveltuvin osin monistettavissa muiden vastaavien laitosten toteutuksessa. HENKILÖSTÖ Imatran Lämpö Oy:n palveluksessa työskenteli vakinaisessa työsuhteessa 31.12.2025 yhdeksän henkilöä, henkilöstön keski-iän ollessa 45,5 vuotta. Huomioiden määräaikaiset työsuhteet yhtiössä työskenteli tilikauden aikana keskimäärin 10 henkilöä. 28 Imatran Lämpö Oy siirtyi Energiateollisuus ry:n työmarkkinajäseneksi 1.1.2025 alkaen. Henkilöstö siirtyi noudattamaan Energiateollisuus ry:n työehtosopimuksia 1.5.2025 alkaen, jolloin myös henkilöstön työsopimukset uudistettiin vastaaviksi.

ORGANISAATIO JA JOHTO Imatran Lämpö Oy:n hallitus 2025 Henni Suvanto, pj Ari Seppänen, vpj Helena Roiha Hallitus Toimitusjohtaja Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan toistaiseksi. Imatran Lämpö Oy:n hallitukseen ovat tilikauden aikana kuuluneet: Yhtiön toimitusjohtajana Vesa-Pekka Vainikka. • Hallituksen esitys voittovarojen jakamiseksi (2 hallituksen kokousta) Yhtiökokous Ari Seppänen, varapuheenjohtaja; • Sari Pöyhönen, 7.8.2025 asti; • toiminut (1 hallituksen kokous) Antero Lattu, puheenjohtaja, 7.8.2025 asti; (2 hallituksen kokousta ja varsinainen yhtiökokous) • • on Yhtiön hallitus esittää konserniohjauksen linjauksen mukaisesti, että osinkoa jaetaan 500.000 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Osinkoa tullaan maksamaan yhtiön maksuvalmiutta vaarantamatta. • • Kari Terho (6 hallituksen kokousta) Tuula Putto, 7.8.2025 asti; Helena Roiha; (6 hallituksen kokousta) Henni Suvanto, puheenjohtaja, 7.8.2025 alkaen; (4 hallituksen kokousta) Kari Terho, 7.8.2025 alkaen; (4 hallituksen kokousta) Kokouksia hallitus on pitänyt tilikauden aikana kuusi (21.2., 30.5., 21.8., 19.9., 15.10. ja 17.12.). Hallituksen kokouksiin on osallistunut toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka, joka on toiminut sihteerinä kokouksissa. Kokouksiin on osallistunut konsernin edustajana säännöllisesti kutsuttuna Imatran kaupungin konsernitalouspäällikkö Marko Pollari. Tilintarkastajat Tilintarkastajana on toiminut BDO Audiator Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Ulla-Maija Tuomela KHT, JHT. Imatran Lämpö Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.4.2025. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilikauden 1.1.2024–31.12.2024 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden em. tilikaudesta hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti yhtiön hallituksen esityksen (hallituksen kokous 1/2025) ja omistajaohjauksen mukaisesti, että tilikauden 2024 tappio siirretään edellisten tilikausien voitto/ tappio-tilille ja osinkoa jaetaan 500 000 euroa. Yhtiön ainoa osakkeenomistaja, Imatran kaupunki, teki 7.8.2025 päätöksen uuden hallituksen nimeämisestä yhtiölle. Osakkeet Imatran kaupunki: 50 125 os. 100 %. Osakepääoma 1 002 500,00 euroa. 29

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tase 31.12.2025 31.12.2024 1 227,17 2 449,79 Muut aineettomat hyödykkeet 5 309,05 7 112,58 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 6 536,22 9 562,37 Rakennukset ja rakennelmat 21 846 167,05 21 153 701,17 Koneet ja kalusto 24 861 872,41 13 625 895,94 Muut aineelliset hyödykkeet 103 176,22 125 194,68 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 210 176,47 12 168 279,64 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 47 021 392,15 47 073 071,43 Muut saamiset 173 760,00 173 760,00 Sijoitukset yhteensä 173 760,00 173 760,00 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 47 201 688,37 47 256 393,80 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 2 764 760,56 4 650 477,47 Vaihto-omaisuus yhteensä 2 764 760,56 4 650 477,47 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 0,00 11 711,06 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 0,00 11 711,06 Myyntisaamiset 1 829 493,12 1 966 095,45 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 1 791 851,25 2 850 728,97 Muut saamiset 133 659,45 1 173 275,96 Siirtosaamiset 64 963,73 71 249,35 3 819 967,55 6 061 349,73 Pankkisaamiset 7 905,76 301,85 Rahat ja pankkisaamiset yhteensä 7 905,76 301,85 6 592 633,87 10 723 840,11 53 794 322,24 57 980 233,91 Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ 30

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 31.12.2025 31.12.2024 Osakepääoma 1 002 500,00 1 002 500,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (oy) 9 000 000,00 9 000 000,00 Muut rahastot (oy) yhteensä 9 000 000,00 9 000 000,00 5 392 214,26 5 989 038,76 762 384,49 -96 824,50 16 157 098,75 15 894 714,26 Poistoero 1 851 875,98 1 851 876,01 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ 1 851 875,98 1 851 876,01 15 800 000,00 18 170 000,00 5 594 364,02 5 635 698,64 6 200 000,00 6 200 000,00 Muut rahastot (oy) Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Pääomalainat Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 27 594 364,02 30 005 698,64 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 2 370 000,00 2 370 000,00 9 680,89 0,00 996 267,80 2 759 895,44 3 759 350,63 4 059 303,22 Muut velat 551 130,89 560 137,87 Siirtovelat 504 553,28 478 608,47 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 8 190 983,49 10 227 945,00 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 35 785 347,51 40 233 643,64 Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille VASTATTAVAA YHTEENSÄ 53 794 322,24 57 980 233,91 31

Tuloslaskelma 31.12.2024 31.12.2025 LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä 14 770 673,07 14 762 862,31 1 674,00 7 821,90 -5 793 141,83 -1 885 716,91 -903 176,73 -8 582 035,47 -7 525 529,89 -1 447 850,55 -649 149,93 -9 622 530,37 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä -858 939,08 -865 169,07 -149 318,34 -31 734,46 -1 039 991,88 -145 331,61 -26 722,79 -1 037 223,47 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset -2 183 298,28 -2 183 298,28 -2 199 685,92 -2 199 685,92 -898 863,22 -844 278,06 2 068 158,22 1 066 966,39 72 831,90 201 077,98 -456 393,42 -727 515,26 -1 111 076,78 -297 333,82 -1 026 981,26 -1 123 237,10 957 081,44 -56 270,71 Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO(-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot 0,00 0,00 -194 696,95 -40 553,79 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 762 384,49 -96 824,50 32

Tuloslaskelma Maakaasun myyntitoiminta LIIKEVAIHTO Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Muut ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Muut liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muut kulut yhteensä LIIKEVOITTO(-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 31.12.2025 31.12.2024 424 956,53 396 333,38 -393 585,27 -253 046,81 -2 571,12 -396 156,39 0,00 -253 046,81 -44 009,21 -38 603,58 -7 693,84 -1 630,38 -53 333,43 -8 401,01 -1 571,58 -48 576,17 -1 130,61 -1 130,61 -766,17 -766,17 -842,36 -26 241,53 -27 083,89 -839,40 -27 226,34 -28 065,74 -52 747,79 65 878,49 0,00 -15,82 -15,82 15,16 0,00 15,16 -52 763,61 65 893,65 286,93 -77,09 0,00 -5 672,52 -52 476,68 60 144,04 33

Tuloslaskelma Maakaasun verkkotoiminta LIIKEVAIHTO Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Muut ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä 31.12.2025 31.12.2024 343 027,28 383 120,15 -176 375,05 -201 370,57 -20 960,37 -197 335,42 -353,01 -201 723,58 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä -121 256,15 -130 796,72 -21 210,79 -4 500,93 -146 967,87 -21 910,55 -4 002,83 -156 710,10 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Verkon hyödykkeistä Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -201 367,62 -2 630,88 -203 998,50 -215 317,59 -1 681,74 -216 999,33 -1 017,43 -50 738,95 -51 756,38 -839,40 -52 230,69 -53 070,09 -257 030,89 -245 382,95 0,00 -56 575,00 -56 575,00 -999,60 -43 400,00 -44 399,60 -313 605,89 -289 782,55 7 711,76 20 732,11 -305 894,13 -269 050,44 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Muut liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muut kulut yhteensä LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verkon hyödykkeistä TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 34

Tuloslaskelma Kaukolämpötoiminnot LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä 31.12.2025 31.12.2024 14 002 689,26 1 674,00 13 983 408,78 7 821,90 -5 223 181,51 -1 885 716,91 -879 645,24 -7 988 543,66 -7 071 112,51 -1 447 850,55 -648 796,92 -9 167 759,98 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä -693 673,72 -695 768,77 -120 413,71 -25 603,15 -839 690,58 -115 020,05 -21 148,38 -831 937,20 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -1 978 169,17 -1 978 169,17 -1 981 920,42 -1 981 920,42 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Muut liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -18 653,47 -801 369,48 -820 022,95 -8 977,92 -754 164,31 -763 142,23 2 377 936,90 1 246 470,85 72 831,90 201 062,82 -399 818,42 -727 499,44 -1 054 485,96 -253 933,82 -1 025 981,66 -1 078 852,66 1 323 450,94 167 618,19 -7 998,69 -20 655,02 -194 696,95 -34 881,27 1 120 755,30 112 081,90 LIIKEVOITTO(-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 35

Tase Maakaasun myyntitoiminta VASTAAVAA 31.12.2025 31.12.2024 583,96 583,96 1 167,92 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet yhteensä 1 167,92 Aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä 1 457,72 1 457,72 2 004,37 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 2 041,68 3 172,29 56 376,84 77 449,97 73,76 159,39 Muut saamiset 588 066,83 682 813,55 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 644 517,43 760 422,91 VAIHTUVAT VASTAAVAT 644 517,43 760 422,91 VASTAAVAA YHTEENSÄ 646 559,11 763 595,20 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 623 908,70 609 290,53 Tilikauden voitto (tappio) -52 476,68 60 144,04 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 571 432,02 669 434,57 Muista kuin verkon hyödykkeistä -195,30 91,63 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ -195,30 91,63 Ostovelat 42 176,63 8 992,61 Siirtovelat 26 247,54 23 411,82 0,00 42 429,60 6 898,22 19 234,97 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma yhteensä 75 322,39 94 069,00 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 75 322,39 94 069,00 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 75 322,39 94 069,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 646 559,11 763 595,20 Muut aineelliset hyödykkeet 2 004,37 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Muut velat saman konsernin yrityksille Muut velat 36

Tase Maakaasun verkkotoiminta VASTAAVAA 31.12.2025 31.12.2024 Muut aineettomat hyödykkeet 1 222,00 1 666,29 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 1 222,00 1 666,29 1 350 379,98 1 551 747,60 Muut aineelliset hyödykkeet 5 830,89 8 017,48 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 945,05 1 030,01 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 1 361 155,92 1 560 795,09 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 362 377,92 1 562 461,38 Aineet ja tarvikkeet 8 000,00 8 000,00 Vaihto-omaisuus yhteensä 8 000,00 8 000,00 50 495,39 63 162,65 Siirtosaamiset 238,32 442,08 Muut saamiset 243,19 0,00 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 50 976,90 63 604,73 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 58 976,90 71 604,73 1 421 354,82 1 634 066,11 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maakaasuverkon aineelliset hyödykkeet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 37

VASTATTAVAA 31.12.2025 31.12.2024 151 250,00 151 250,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (oy) 1 350 000,00 1 350 000,00 Muut rahastot (oy) yhteensä 1 350 000,00 1 350 000,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) -1 460 029,93 -1 190 979,49 Tilikauden voitto (tappio) -305 894,13 -269 050,44 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ -264 674,06 41 220,07 Poistoero verkon hyödykkeistä 53 009,40 60 721,16 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ 53 009,40 60 721,16 Pääomalainat 930 000,00 930 000,00 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma yhteensä 930 000,00 930 000,00 Palautettavat liittymismaksut 320 922,90 333 167,19 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma yhteensä 320 922,90 333 167,19 1 250 922,90 1 263 167,19 OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot (oy) TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Muut velat saman konsernin yrityksille Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma yhteensä 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 42 380,07 41 526,63 Siirtovelat 50 420,80 40 117,89 Muut velat 289 295,71 187 313,17 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma yhteensä 382 096,58 268 957,69 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 382 096,58 268 957,69 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 633 019,48 1 532 124,88 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 421 354,82 1 634 066,11 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 38

Tase Kaukolämpötoiminnot VASTAAVAA 31.12.2025 31.12.2024 Muut aineettomat hyödykkeet 4 730,26 6 728,16 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 4 730,26 6 728,16 Rakennukset ja rakennelmat 6 118 021,25 6 540 955,09 Kiinteät rakenteet / verkostot 14 504 116,33 13 204 854,14 24 728 233,29 13 472 018,43 103 176,22 125 194,68 45 453 547,09 33 343 022,34 205 231,42 12 167 249,63 45 658 778,51 45 510 271,97 Muut saamiset 173 760,00 173 760,00 Sijoitukset yhteensä 173 760,00 173 760,00 45 837 268,77 45 690 760,13 Aineet ja tarvikkeet 2 756 760,56 4 642 477,47 Vaihto-omaisuus yhteensä 2 756 760,56 4 642 477,47 Myyntisaamiset 0,00 11 711,06 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 0,00 11 711,06 2 194 681,28 2 445 679,61 64 651,65 70 647,88 865 140,29 2 720 994,60 3 124 473,22 5 237 322,09 Pankkisaamiset 7 905,76 301,85 Rahat ja pankkisaamiset yhteensä 7 905,76 301,85 5 889 139,54 9 891 812,47 51 726 408,31 55 582 572,60 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet yhteensä Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ 39

VASTATTAVAA 31.12.2025 31.12.2024 851 250,00 851 250,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (oy) 7 650 000,00 7 650 000,00 Muut rahastot (oy) yhteensä 7 650 000,00 7 650 000,00 6 228 335,49 6 570 727,72 1 120 755,30 112 081,90 15 850 340,79 15 184 059,62 Muista kuin verkon hyödykkeistä 1 799 061,88 1 791 063,22 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ 1 799 061,88 1 791 063,22 15 800 000,00 18 170 000,00 5 270 000,00 5 270 000,00 OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot (oy) Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Muu pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pääomalainat Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma yhteensä 21 070 000,00 23 440 000,00 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Muu pitkäaikainen koroton vieras pääoma 5 273 441,12 5 302 531,45 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma yhteensä 5 273 441,12 5 302 531,45 26 343 441,12 28 742 531,45 Muut velat saman konsernin yrityksille 3 750 000,00 3 550 000,00 Muut velat 2 370 000,00 2 370 000,00 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma yhteensä 6 120 000,00 5 920 000,00 Ostovelat 921 061,73 2 718 679,42 Siirtovelat 427 884,94 415 078,76 0,00 457 570,40 264 617,85 353 589,73 1 613 564,52 3 944 918,31 7 733 564,52 9 864 918,31 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Muut velat saman konsernin yrityksille Muut velat Lyhytaikainen koroton vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ 40 34 077 005,64 38 607 449,76 51 726 408,31 55 582 572,60

YHTEYSTIEDOT Vesa-Pekka Vainikka Turo Valkama Marjo Liukko toimitusjohtaja käyttöpäällikkö palvelupäällikkö 020 617 4800 020 617 4805 020 617 4802 vesa-pekka.vainikka@imatra.fi turo.valkama@imatra.fi marjo.liukko@imatra.fi Pasi Komulainen Tuomas Litmanen Janne Luostarinen kunnossapitomestari käyttömestari kaukolämpöteknikko 020 617 4806 020 617 4813 020 617 4818 pasi.komulainen@imatra.fi tuomas.litmanen@imatra.fi janne.luostarinen@imatra.fi Sami Nurmi Mikko Varjonen mittarointiteknikko kaukolämpöteknikko Päivystäjä 24 H 020 617 4811 020 617 4817 0400 653 086 sami.nurmi@imatra.fi mikko.varjonen@imatra.fi Kuusirinne 30, 55800 Imatra P. 020 617 4801 (vaihde) lampolaitos@imatra.fi www.imatranlampo.fi 41

VUOSI 2025 NUMEROINA 154,5 GWh g CO2/kWh Kaukolämmön myynti Kaukolämmön ominaispäästö 14,77 32,8 Liikevaihto Omavaraisuusaste M€ 42 0 %

800 131 Kaukolämpöasiakasta Maakaasuasiakasta 107,9 9 Kaukolämpöverkostoa Vakinaista työntekijää km 43

Kuusirinne 30, 55800 Imatra Puh. 020 617 4801 lampolaitos@imatra.fi Kuusirinne 30, 55800 Imatra www.imatranlampo.fi P. 020 617 4801 (vaihde) lampolaitos@imatra.fi www.imatranlampo.fi