Kuopion Veden asiakaslehti 1/2026 Tuotantojohtaja Markku Lehtola: Jänneniemen vedenottamon laajennus vahvistaa s. 18 huoltovarmuutta Vesilaitos on ja pysyy Green deal – entistä Teollisuuden jätevettä julkisessa omistuksessa vastuullisempaa vesihuoltoa valvotaan tarkasti
Vastuullisuus on vesihuollon ydintehtävä Vesihuolto on paljon enemmän kuin vettä hanassa. Se on turvallisuutta, terveyttä ja ympäristövastuuta vuoden jokaisena päivänä. Vesihuoltolaitoksen tärkein tehtävä on varmistaa, että asiakkaat voivat luottaa tuotettuihin palveluihin nyt ja tulevaisuudessa. Tämä edellyttää investointeja, vastuullisia valintoja ja korkeaa turvallisuustasoa. Suurin osa vesihuollon infrastruktuurista on näkymättömissä maan alla. Vesijohdot, viemärit, pumppaamot ja puhdistamot vaativat säännöllistä kunnossapitoa ja ajoissa tehtäviä uudistuksia. Siksi vesihuoltolaitoksen on investoitava vuosittain merkittävästi verkostojensa saneerauksiin, laitostensa kehittämiseen ja teknologian uudistamiseen. Ennakoiva investointityö on paras tapa varmistaa toimintavarmuus ja ehkäistä häiriöitä ennen kuin ne näkyvät asiakkaiden arjessa. Kuopion Vedellä vastuullisuus on kaiken toimintamme ytimessä. Huolehdimme talousveden laadusta jatkuvalla valvonnalla. Jätevedenpuhdistuksessa panostamme tehokkuuteen ja ympäristövaikutusten minimointiin, jotta kuormitus vesistöihin pysyy mahdollisimman pienenä. Huomioimme myös toimintamme energiatehokkuuden ja kemikaalien hallittu käytön. Turvallisuus tarkoittaa meille sekä fyysistä että toiminnallista varmuutta. Varaudumme erilaisiin häiriötilanteisiin, sääilmiöihin ja poikkeusoloihin huolellisella riskienhallinnalla ja varautumissuunnittelulla. Henkilöstömme osaaminen, toimivat varajärjestelmät ja tiivis yhteistyö viranomaisten kanssa varmistavat, että vesihuolto toimii luotettavasti kaikissa tilanteissa. Kyberturvallisuus ja tietosuoja ovat myös yhä tärkeämpi osa kokonaisuutta kaikessa toiminnassamme. Asiakkaillemme investoinnit, vastuullisuus ja turvallisuus näkyvät ennen kaikkea luotettavina vesihuoltopalveluina. On tärkeää tehdä päätöksiä ja ratkaisuja, joilla turvataan puhdas vesi ja toimiva viemäröinti myös vuosikymmenten päähän. Kuopion Vesi Oy:n asiakaslehti 1 / 2026 ISSN 2342-1894 painettu ISSN 2342-1908 verkkojulkaisu kustantaja/julkaisija Kuopion Vesi Oy päätoimittaja Kirsi Laamanen toimituskunta Eila Pylkkänen Heli Martikainen Jani Liukkonen Leena Kumpulainen tuotanto TK mediatalo Oy tuottaja Jenniina Nummela toimittajat Milla Bouquerel Marjaana Lehtinen kuvaaja Matias Honkamaa paino UPC, Vaasa painosmäärä 81 200 kpl. Kirsi Laamanen Kuopion Vesi Oy, toimitusjohtaja Kuva: Matias Honkamaa
Kuva: Matias Honkamaa Sisältö 1 | 2026 4 Vesi on meidän. Uusi vesihuoltolaki turvaa vesihuol 7 Kuopion Vesi saneeraa. Tarkista kartalta, missä 8 Vesilaitosyhdistys täyttää 70 vuotta. 12 Kuopion Vesi mukaan Green Deal -sopimukseen. 14 Yhteistyötä teollisuuden kanssa. 17 Omakotirakentajan muistilista. Uuden talon 18 Jänneniemen vedenottamon laajennus. Huolto 20 Asiakaspalveluun uusia ratkaisuja. Uusi tiketöinti 22 Ratkaise ristikko. 23 Historian havinaa. Miten Kuopin Veden toiminta lon pysymisen julkisessa omistuksessa. Se tarkoittaa muun muassa sitä, ettei toiminnalla tavoitella voittoa, vaan turvallista ja vastuullista vesihuoltoa kuntalaisille. saneerataan ja missä rakennetaan uutta vesihuolto verkostoa. Suomalainen vesihuolto on maailman kärkiluokkaa. Vesi laitosyhdistys tukee vesihuoltolaitosten työtä kehityk sen rinnalla. Sopimuksella tavoitellaan entistä vastuullisempaa vesi huoltoa ja pienempiä ympäristövaikutuksia. Teollisuuden jätevedet poikkeavat talouksien tuottamis ta. Miten teollisuuden jätevesiä tutkitaan ja tarkkaillaan? rakentajan on otettava huomioon monta askelta vesi huoltoon liittymisessä. varmuus paranee keväällä alkavan laajennuksen myötä. Rakennustyöt kestävät vuoteen 2027 saakka. järjestelmä tehostaa asiakaspalvelua. Häiriökarttapalvelu on tulossa asiakkaiden käyttöön tänä vuonna. Ilmoita ristikon ratkaisu ja anna palautetta osoitteessa www.pisaroita.com. Voit voittaa tuotepalkinnon. on kehittynyt sen historian aikana? Kuopion Vesi liittyy Green Deal -sopimukseen ja sitoutuu sitä myötä ympäristöä hyödyttäviin tavoitteisiin.
Puhdistettua jätevettä Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla. 4
Uudistettu laki ohjaa vesihuoltoa tarkemmin Kuopion Vesi toimii pitkälti jo nyt uudistetun vesihuoltolain mukaisesti. Uudistuksen myötä omaisuudenhallinta ja talouden suunnittelu tarkentuvat. Teksti: Marjaana Lehtinen Kuvat: Matias Honkamaa sesti hyväksytty ja neljäs koskaan hyväksytty kansalaisaloite. Vesihuolto on ihmisille elintärkeää Vesihuoltolakiin muutoksia infraa; ilman puhdasta vettä emme pärjää eikä yhteiskunta toimi. Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti vuonna 2020 ohjelman kansallisen vesihuoltouudistuksen toteuttamiseksi. Tavoitteina oli etsiä ratkaisuja Suomen vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin, taata kaikille turvallinen ja laadukas vesihuolto sekä samalla edistää vesihuollon energia- ja resurssitehokkuutta. Visiona oli ”Vastuullinen vesihuolto 2030”. Huolena oli erityisesti pienten vesihuoltolaitosten pärjääminen muuttuvassa toimintaympäristössä ja vesihuoltoverkoston saneeraustarpeen kasvaessa. Suomessa on yhteensä yli 1100 vesihuoltolaitosta, joista suurin osa on pieniä. Vuonna 2020 tehtiin myös ”Vesi on meidän” -kansalaisaloite, jonka tavoitteena oli estää julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille ja säilyttää julkisen sektorin omistajuus. Kansalaisaloite sai nopeasti yli 89 000 allekirjoitusta ja eteni eduskuntakäsittelyyn. Siitä tuli ensimmäinen eduskunnassa yksimieli- Yhtenä osana kansallista vesihuoltouudistusta uudistettiin vesihuoltolaitosten toimintaa ohjaavaa vesihuoltolakia; muutokset tulivat voimaan 1.1.2026. Lain keskeisiä tavoitteita on turvata juomaveden tuotanto ja jätevesien käsittely, estää vesimaksujen kohtuuton nousu sekä varmistaa kuntien omistuksen ja määräysvallan säilyminen vesihuoltolaitoksissa. – Kun vesihuolto on julkisessa omistuksessa, voitontavoittelu ei ole perimmäinen ajatus. Maailmalla on monia esimerkkejä vesihuollon yksityistämisestä, esimerkiksi Englannista ja Tallinnasta. Koska yksityiset investoijat haluavat voittoa, vesihuolto-omai- Kun vesihuolto on julkisessa omistuksessa, voitontavoittelu ei ole perimmäinen ajatus. Kirsi Laamanen Toimitusjohtaja 5
Vesihuollossa on monta toimijaa Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan alueilla ve sihuollosta huolehtivat Kuopion Vesi Oy, yksityiset vesihuoltolai tokset (osuuskunnat), vesiyh tymät ja vesihuoltoverkostojen ulkopuolisilla alueilla kiinteistö jen omistajat. Vesihuolto Kuopiossa Kuopion kaupungin alueella toi mii 46 yksityistä vesihuoltolai tosta, joista vesiosuuskuntia on 38 ja vesiyhtymiä tai osakeyhti öitä kahdeksan. 12 osuuskunnalla on oma vedenottamo; muut ostavat talousveden pääosin Kuopion Vedeltä. 17 osuuskunnalla on vie märiverkostoa. Osuuskuntien toiminta-alu eilla vesijohtoverkostoihin on liittynyt noin 65 prosenttia kiin teistöistä. Loput kiinteistöt ovat oman kaivon tai kantoveden varassa. Jätevesien käsittely on osuus kuntien alueilla toteutettu pää osin kiinteistökohtaisilla ratkai suilla. Viemäriverkostoihin on liittynyt noin 13 prosenttia hajaasutusalueen asukkaista. Vesihuolto Siilinjärvellä Siilinjärven kunnan alueella toimii 17 yksityistä vesihuolto laitosta (osuuskuntaa). Kahdel la niistä on oma vedenottamo; muut ostavat talousveden pää osin Kuopion Vedeltä. 11 osuuskunnalla on viemäri verkostoa. Liittymättömät kiin teistöt ovat oman kaivon tai kan toveden varassa, ja jätevesien käsittely on toteutettu kiinteis tökohtaisilla ratkaisuilla. Lähde: Kuopion ja Siilinjärven kehittämissuunnitelmat 2023–2030 6 Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon piha-aluetta. suuden kunto saattaa jäädä retuperälle, kun investointeja ei tehdä ja maksut voivat nousta, sanoo Kuopion Veden toimitusjohtaja Kirsi Laamanen. Kuopion Veden omistavat Kuopion kaupunki (86 %) ja Siilinjärven kunta (14 %). Ne yhdistivät vesihuoltonsa ja osaamisensa osakeyhtiöksi vuonna 2020. Kuopion Vesi on yksi harvoista seudullisista vesihuollon osakeyhtiöistä Suomessa. Suunnitelmat 20 vuoden päähän Ajan mittaan jatkuvasti laajeneva vesihuoltoinfra tarvitsee saneerausta. Laki määrää nyt, että vesihuoltolaitosten on laadittava omaisuudenhallintasuunnitelma, joka osoittaa kyvyn huolehtia vesihuollosta ja vastata sen toimintavarmuudesta. – On hyvä asia, että vesihuoltolaitoksilta vaaditaan suunnitelmallisuutta pitkälle ajalle. Kuopion Vesi tekee talous- ja omaisuudenhallintasuunnitelmia järjestelmällisesti. Uusi vesihuoltolaki täsmentää niiden tekoa ja velvoittaa tekemään ne 20 vuodeksi eteenpäin, jatkaa Laamanen. Jotta vesihuolto-omaisuudesta, kuten vedenottamoista, jätevedenpuhdistamoista, vesihuoltoverkostoista ja pumppaamoista, voi pitää huolta, on tiedettävä niiden kunto ja tarvittavat toimet kunnossa pysymiseksi. Laamasen mukaan Kuopion Veden omaisuuden kunto on hyvin selvillä. – Meillä on hyvä tilanne korjausvelan suhteen, ja tiedämme sen määrän. Vesihuoltover- kostojen kuntoa kuvaavat vuotovesimäärät ovat Suomen vesihuoltolaitosten keskiarvoja pienempiä. Myös taloussuunnitelma eli rahoitus investointien kattamiseksi on jatkossa lain mukaan tehtävä tarkemmin ja pidemmälle. Vesihuoltolaitoksen toiminta ja investoinnit katetaan asiakasmaksuilla; verorahoja ei käytetä. Laamanen korostaa myös maksujen määräytymisperusteiden läpinäkyvyyttä. Uudistettu vesihuoltolaki määrää perusmaksun pakolliseksi. Kuopion Vedellä se on jo käytössä. Varautumisasiat jo hyvin hoidossa Jatkossa vesihuoltolaki ja -asetus ohjaavat entistä tarkemmin myös vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelman sisältöä. Varautumissuunnittelun tarkoituksena on varmistaa, että vesihuoltolaitos ennakoi häiriö- ja poikkeustilanteita sekä turvaa vesihuoltopalvelujen toiminnan kaikissa olosuhteissa. – Kuopion Vedellä on varautumisasiat hyvin kunnossa. Olemme tehneet varautumissuunnittelua pitkäjänteisesti, ja riskienarviointi on osa jokapäiväistä toimintaamme. Tavoitteenamme on toimia häiriötilanteissa mahdollisimman pitkälle samalla tavalla kuin normaalioloissa, kertoo hallintojohtaja Kirsi Tähti. Tärkeä osa varautumista on henkilöstön harjoittelu häiriötilanteita varten. Kuopion Vesi on ollut mukana yhteisharjoituksissa kuntien ja viranomaisten kanssa ja myös järjestänyt omia harjoituksia.
Vesihuoltoa rakennetaan ja saneerataan – Tarkista, missä tapahtuu! Kuopion Vesi saneeraa jätevesiviemäriä välillä VT5-Kumpusaarentie. Saneeraus toteutetaan kaivamattomalla menetelmällä. 1 33. 1 1. Leväsentiellä saneerataan vesihuoltoa katusaneerauksen yhteydessä välillä Leväsen ST1Biltema. 2 2 2. Neulaniementien vesihuollon saneeraus jatkuu Microkadun ympäristössä. 3 Siilinjärvellä Haapamäen asuin alueen vesihuollon rakentaminen on käynnissä. Asuinalueen rakentaminen valmistuu vesihuollon osalta kesällä 2026. 4 Vehmersalmella on käynnissä katu- ja vesihuoltosaneeraus. Saneerauksen on määrä valmistua vesihuollon osalta syksyllä 2026. 5 Hiltulanlahden kaava-alueen vesihuollon rakentaminen on käynnissä. Vesihuollon osalta alue on viimeinen kyseisen kaava-alueen rakentamistöistä. Kohde valmistuu kesän 2026 aikana. 44. 6 66. 5 5. 7
Vesilaitosyhdistys – 70 vuotta vesihuollon tukena Suomalainen vesihuolto on kulkenut pitkän matkan viimeisten vuosikymmenten aikana. Vesilaitosyhdistys on taustalla toimiva tärkeä toimija, joka viettää tänä vuonna 70-vuotisjuhlavuottaan. Teksti: Milla Bouquerel Kuvat: Museovirasto ja Jenniina Nummela Vesilaitosyhdistyksen keskeisinä tehtävinä ovat toimintaympäristöön vaikuttaminen sekä edunvalvonta Suomessa ja Euroopassa. Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Vahala kertoo, että yhdistys suuntaa juhlavuoteen vakaalta pohjalta. – Toiminta ja yhdistyksen rooli on jo pitkään ollut vakiintunutta. Olemme arvostettu sidosryhmä kaikessa vesihuollon kehittämiseen liittyvässä. Yhdistyksessä työskentelee kaksitoista henkilöä. Se on pohjoismaisiin sisarjärjestöihin verrattuna vähän. – Siihen nähden miten ohuilla resursseilla toimitaan, vaikuttavuus on suuri. Ohjenuorana on ollut toteuttaa ja kuulla jäsenistöstä tulevia näkemyksiä. Rakennettiin reippaasti ja innokkaasti. Ehkä jopa liian innokkaasti, kun Suomessa on vesijohtoja saman verran kuin Ruotsissa, joka on väkiluvultaan kaksi kertaa Suomen kokoinen. 8 Vesihuollon kehityksen rinnalla Yhdistyksen merkkipaaluja kiinnostavampaa on Riku Vahalan mukaan Suomen vesihuollon historia. – Kaikki mitä yhdistyksessä on ajan saatossa tehty, on heijastus alan historiallisesta kehityksestä. Vesilaitosyhdistys perustettiin vuonna 1956 aikana, jolloin käyttövettä kannettiin kaivoista kymmenen miljoonaa ämpärillistä päivittäin. Maaseutu oli kaivojen ja kantoveden varassa. Veden kantamisessa tarvottiin vuosittain 400 000 kilometrin matka kaivoilta sinne, missä vettä kaivattiin. Vesihuolto oli monin paikoin puutteellista ja lavantauti yleinen riesa. Maaseudun vesihuoltoaktivistit perustivat yhdistyksen, joka oli ensimmäiseltä nimeltään Vesihuoltoliitto. 90-luvun alkupuolella maaseudun aktiivit ja kaupunkien vesihuollon valvoja, Kaupunkiliitto sulautuivat yhteen ja yhdistys kantoi nimeä Vesi- ja viemärilaitos yhdistys. Nykyisen nimensä yhdistys sai vuonna 2011. Alkuvuosien tärkeä tehtävä oli edistää vesihuollon rakentamista. Yhdistys kiersi puhumassa saadakseen valtion tukea maaseudun vesijohtojen ja infrastruktuurin rakentamiseen. Aktiivisuus tuotti tulosta. – Rakennettiin reippaasti ja innokkaasti. Ehkä jopa liian innokkaasti, kun Suomessa on vesijohtoja saman verran kuin Ruotsissa, joka on väkiluvultaan kaksi kertaa Suomen kokoinen. Nyt ollaan pisteessä, jossa vesijohdot tulisi saneerata ja siinä valtio tuskin tulee apuun. Toinen iso muutoskohta oli Suomen liittyminen Euroopan Unioniin, joka määrittelee suurelta osin Suomea koskevan ympäristölainsäädännön. – Toimintaympäristö muuttui rajusti, kun mukaan tuli eurooppalainen edunvalvontaperspektiivi ja vaikuttaminen Brysselissä. Enää ei riittänyt, että ollaan hyvää pataa ministeriöiden ja virkamiesten kanssa. Edunvalvonta Suomessa ja EU:ssa Yksi Vesilaitosyhdistyksen keskeisistä tehtävistä on edunvalvonta. – EU:iin liittymisen myötä yhdistyksen on oltava lainvalmistelussa hereillä varhaisessa vaiheessa. Yhdistys osallistuu vesihuoltoon liittyvän lainsäädännön valmisteluun ja tuo vesihuoltolaitosten näkökulmaa päätöksentekoon. Lisäksi yhdistys on mukana EU-tasolla valmisteltavissa direktiiveissä, jotka vaikuttavat vesihuollon toimintaympäristöön. Yhdistys toimii yhteistyössä ministeriöiden ja viranomaisten kanssa ja osallistuu erilaisiin työryhmiin, joissa valmistellaan
Maataloushallituksen insinööriosaston maa- ja vesiteknisten tutkimustoimiston laboratorio Helsingissä tammikuussa 1961. Kuva Museovirasto, Erkki Voutilainen 9
Lapaluodon vesijohto, eli Heikki Rajamäki hevosineen ja tynnyrirattaineen Vilho Kuljun saunan edustalla Raahessa vuonna 1961. 1950- ja 1960-luvulla vesi kannettiin vielä useissa paikoissa kaivoista. Kuva: Museovirasto alan sääntelyä ja kehittämistoimia. Viime vuosina yksi keskeisistä prosesseista on ollut vesihuoltolain uudistaminen, joka astui voimaan vuoden vaihteessa. – Julkisuudessa käytiin aika kiivastakin keskustelua siitä, kuinka paljon yksityinen sektori voi olla mukana vesihuoltopalveluiden järjestämisessä ja saako yksityinen sektori omistaa vesihuoltolaitosta. Vahala kertoo, että yksityisen sektorin omistajuuden torppaamisessa yhdistys otti tiukan kannan. – Vesihuolto on kuntalaisten välttämätön kriittinen peruspalvelu, eikä sen päämääränä ole tuottaa voittoa omistajilleen. Siksi vesihuoltoa ei pidä yksityistää. Vahala kertoo, että yhdistyksen itsetarkoitus ei ole kuitenkaan olla esillä. Medianäkyvyyttä on harkitusti. 10 – Olemme olemassa vesihuoltolaitoksia varten ja palvelemassa heidän tavoitteittaan. Yritetään tehdä oma työmme niin hyvin, että vesihuoltolaitoksilla on hyvät toimintaedellytykset. Tulevaisuuden haasteena investoinnit ja toimintamallit Vesihuollon tulevaisuuden haasteet liittyvät investointeihin. Yhdistyksen alkuaikoina rakennettu laaja vesiverkosto tarvitsee joka vuosi puolen miljardin investoinnit saneeraukseen. – Vesihuoltomaksut tulee olla sellaisella tasolla, että laitokset pystyvät rakentamaan tarvittaessa uutta sekä saneeraamaan ja ylläpitämään olemassaolevaa infrastruktuuriaan. Samalla alan toimintaympäristö muut- tuu. Vesihuollolta vaaditaan varautumista häiriötilanteisiin sekä kykyä vastata uusiin ympäristövaatimuksiin. – Varautuminen tulee olla eri tasolla kuin aikaisemmin. Tahallisiinkin vahingontekoihin täytyy varautua ja riskit tulee olla tiedossa. Tiedetään, että mitä pienempi yksikkö, sitä enemmän on haasteita osaamisen, varautumisen ja taloudellisten resurssien suhteen. Vesihuoltolaitosten yhteistyö ja suuremmat organisaatiokoot ovat yksi ratkaisu alan haasteisiin. – Helppouteen ei pääse tuudittautumaan. Päästäänkö toteuttamaan sellainen rakennemuutos alalla, että vesihuoltolaitokset olisivat riittävän isoja. Joka paikassa ei ole isoa laitosta, johon liittyä. Kuopion Vedellä on Vahalan mukaan
– Vesihuolto on kuntalaisten välttämätön kriittinen peruspalvelu, eikä sen päämääränä ole tuottaa voittoa omistajilleen, Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Vahala muistuttaa. oikea suunta ja uusien kuntien liittämisessä yhtiöön on onnistuttu hyvin. Vaikka Suomen vesihuollolla on muita pohjoismaita niukemmat resurssit, tehdään Suomessa erinomaista työtä vesihuollon eteen. Suomessa on olleet hyvät raakavedet ja teollistumisenkin myötä vesien puhdistusta alettiin kehittää varhaisessa vaiheessa. – Nuukuus ja niukat resurssit tekevät myös sen, että asiat on myös pakko tehdä vähän kustannustehokkaammin. Koulutusta ja tukea vesihuoltolaitoksille Edunvalvonnan lisäksi Vesilaitosyhdistys tarjoaa jäsenilleen neuvontaa ja koulutusta sekä tuottaa julkaisuja jäsenille tarpeellisista aiheista. Yhdistys muutti vuoden alussa jäsenilleen kaikki webinaarinsa ilmaisiksi. – Webinaarit ovat nykymaailmassa demokraattinen tapa ylläpitää osaamista. Riku Vahala kertoo, että eri ammattiryhmille suunnatut koulutukset ovat paikka verkostoitua. – Tarjontaa on niin paljon, että pelkkä sisältö ei houkuta. Vertaistuki ja vertaisoppiminen ovat avaimia, miksi ihmiset tulevat lähikoulutuksiin. Yhdistys tukee myös vesihuoltoalan kehittämistä erillisen kehit- tämisrahaston kautta. Rahaston avulla rahoitetaan vuosittain useita hankkeita, joiden tavoitteena on parantaa vesihuollon toimintaa ja kehittää uusia ratkaisuja. Vesihuoltopäivät kokoaa alan yhteen Juhlavuoden päätapahtuma on keväällä Lahdessa j ärjestettävät Vesihuoltopäivät. Tapahtuma kokoaa yhteen vesihuoltoalan ammattilaisia eri puolilta Suomea. Kaksipäiväisestä tapahtumasta on vuosien saatossa kasvanut alan tärkein vuosittainen kohtaamispaikka. Ensimmäiset Vesihuoltopäivät järjestettiin yhdistyksen toisena toimintakautena Saarijärvellä vuonna 1957. – Lahteen odotetaan paikalle noin tuhatta vesihuoltoalan ammattilaista. Pyritään tekemään monipuolinen ohjelma, jossa olisi kaikille ammattilaisille jotakin kiinnostavaa. – Lisäksi vesihuoltonuorille on oma seminaari. Yritetään katsoa alaa heidän tarpeistaan käsin. Lahden ohjelma on perinteinen sisältäen erilaisia esityksiä, asiantuntijaluentoja ja alan tunnustuksia, mutta poikkeuksena on kaikille osallistujille avoin iltaohjelma Sibeliustalolla. Tapahtumaan liittyy myös näyttely, joka on yhdistyksen yhteistoimintajäsenille maksuton foorumi esitellä omia tuotteita ja palveluja. Olemme olemassa vesihuoltolaitoksia varten ja palvelemassa heidän tavoitteittaan. Yritetään tehdä oma työmme niin hyvin, että vesihuoltolaitoksilla on hyvät toimintaedellytykset. Riku Vahala Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja 11
Green Deal -sopimuksella tavoitteena entistä vastuullisempi vesihuolto Kuopion Vesi on liittynyt mukaan vesihuoltoalan vapaaehtoi seen Green Deal -sopimukseen. Kyseessä on Suomen Kun taliiton, Ympäristöministeriön ja Vesilaitosyhdistyksen yh teinen sopimus, jonka tavoit teena on vähentää vesihuollon ympäristövaikutuksia ja edistää kestävää toimintaa. Teksti: Milla Bouquerel Kuvat: Matias Honkamaa Puhdistettua jätevettä Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla. Kuopion Veden ympäristöasiantuntija Leena Kumpulainen kertoo, että yhdyskuntajätevesien puolelta Kuopio on kuudes mukaan tullut vesihuoltolaitos – ja ensimmäinen Itä-Suomesta. Aiemmin sopimuksen ovat solmineet Turku, Helsinki, Hämeenlinna, Kouvola ja Kemi. – Meitä ei hirveästi vielä ole. Varmasti olisi Ympäristöministeriön ja Lupa- ja valvontaviraston toive, että mahdollisimman moni vesihuoltolaitos olisi mukana. Sopimukseen on voinut sitoutua vuodesta 2021 lähtien. Kumpulainen kertoo, että mukaan lähteminen oli luonteva ja strategian mukainen askel. – Olemme tehneet jo pitkään paljon erilaisia toimia paremman ympäristön hyväksi. Se haluttiin tuoda näkyväksi. Haluamme olla vastuullisia toimijoita alalla. Kumpulainen pohtii, että Green Deal -sopimus on ennen kaikkea asioiden esiin tuomista. 12 – Varmasti moni muukin vesihuoltolaitos tekee suurinta osaa näistä toimista. Mutta ehkä sitoutuminen sopimukseen on koettu liian työllistäväksi. Vapaaehtoinen sopimus ohjaa kehittämistä Green Deal -sopimus perustuu vapaaehtoisuuteen. Siihen liittyvät toimijat valitsevat itse toimenpiteet, joihin sitoutuvat. Toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan julkisesti vuosittain. – Jokaisella toimenpiteellä on mittareita yhdestä kolmeen. Mittareiden avulla kerrotaan miten toimenpiteet ovat toteutuneet ja jos eivät ole, selvitetään, mitä on jäänyt uupumaan. Kuopion Vesi valitsi ohjelmasta seitsemän keskeistä toimenpidettä, jotka kattavat laajasti vesihuollon eri osa-alueita. Nämä tarkoittavat käytännössä yhdyskuntajätevesien ravinnekuorman vähentämistä, ravinteiden poiston tehostamista, ylivuotojen ja vuotovesien vähentämistä, verkostojen suunnitelmallista kehittämistä, riskien hallintaa ja uusia toimintamalleja, haitallisten aineiden seurannan ja tiedonkulun lisäämistä sekä tiedostuskampanjoita. Kumpulainen kertoo, että omat, lupaehtoja tiukemmat tavoitearvot ravinteille ovat olleet käytössä jo useita vuosia. Myös ylivuotojen vähentämiseksi on tehty paljon työtä. – Tämä oli myös strateginen valinta toimenpiteiden osalta. Halusimme tehdä näkyväksi työtä, jota on tehty jo pitkään. Sopimuskausi ulottuu vuoteen 2027, minkä jälkeen sitoumus uusiutuu kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Toimijat raportoivat vuosittain, miten tavoitteet ovat edenneet ja mitä toimenpiteitä on toteutettu.
IStock Ympäristöasiantuntija Leena Kumpulaisen mielestä Kuopion Veden on tärkeää tiedottaa ympäristötoimistaan. Työtä ympäristön hyväksi pitkäjänteisesti Kuopion Vedellä on sitouduttu ympäristöä hyödyttäviin tavoitteisiin jo ennen Green Deal -sopimuksen allekirjoittamista. Kumpulainen kertoo, että sisäiset tavoitearvot jäteveden laadulle ovat kaikilla Kuopion Veden puhdistamoilla tiukemmat kuin ympäristöluvan vaateet. – Olemme useamman vuoden ajan pyrkineet pääsemään laitoksen sisäisiin arvoihin ja onnistuneet siinä aika hyvin. Myös ravinteiden poiston osalta kaikissa seitsemässä eri puhdistamossa on pyritty tehostamaan prosessia ja kehittämään laitoksia, jotta ne toimisivat paremmin. Erilaiset hankkeet, joissa Kuopion Vesi on ollut mukana, ovat keskittyneet muun muassa vuotovesiin ja viemäriylivuotoihin, ja näissä on kehitetty jätevesiviemäriverkoston hallintaohjelmia, verkostomallinnusta sekä kriittisten kohteiden tarkastelua. Lisäksi Kuopion Vesi on rakentanut ylivuotosäiliöitä kriittisille jätevedenpumppaamoille. Näitä ovat esimerkiksi lähellä järveä sijaitsevat pumppaamot. Pumppaamoihin on myös saatavilla varavoimaa sähkökatkojen varalle. Joihinkin pumppaamoihin on suunnitteilla kiinteä varavoima. Pumppaamot ovat kahdennettuja, joka tarkoittaa, että niissä on aina kaksi pumppua. – Tämä kaikki on myös osa varautumista, jota on tehty pitkät ajat, Kumpulainen kertoo. Työ näkyy vesistöissä Vaikka suurin osa toimenpiteistä tapahtuu jätevedenpuhdistamoiden omissa prosesseissa, niiden vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä ympäristössä ja sitä kautta myös kuluttajille. Keskeisin hyöty on vesistöjen tilan paraneminen. Kun jätevesistä poistetaan te- hokkaammin ravinteita ja haitallisia aineita, kuormitus luonnonvesiin vähenee. Kumpulainen muistuttaa, että jätevesien tehokkaalla puhdistamisella on suuri merkitys vesistöjen suojelussa. Panostukset verkostojen hallintaan ja varautumiseen parantavat myös vesihuollon toimintavarmuutta. Lisäksi viestintää ja tiedottamista kehitetään osana sopimusta. – Esimerkiksi häiriötilanteista tiedottaohitettiin sukituksen minen jaJätevesiviemäri valtakunnallinen pyttykampanaikana korvaavalla ja ovat siitä esimerkkejä. On tärkeää,putkella. että jokainen vedenkäyttäjä kantaa oman vastuunsa siitä, ettei viemäriin laiteta mitään, mikä ei sinne kuulu. 13
Teollisuuden jätevesi on tarkan valvonnan alla Teksti: Milla Bouquerel Kuvat: Matias Honkamaa Kun esimerkiksi teollisuuden tuottama jätevesi poikkeaa yhdyskuntajäteveden laadusta ravinteiden tai metallien osalta, sille 14 laaditaan teollisuusjätevesisopimus. Sopimuksen tekevät paikallinen vesihuoltolaitos ja toiminnanharjoittaja. Siinä sovitaan jätevesien laadusta, määrästä ja käsittelymenetelmistä. Poikkeamien hallinta vaatii tarkkaa valvontaa ja yhteistyötä. Sopimukset ovat toimijakohtaisia ja niitä tarkastel- laan säännöllisin väliajoin. Teollisuusjätevesisopimus on niin yrittäjän kuin vesihuoltolaitoksen etu. Laitoksen on tiedettävä, millaisia jätevesiä tulee käsittelyyn. – Kuopion Vedellä on selvilläolovelvollisuus siitä, millaisia vesiä puhdistamoilla
Jätekukon ympäristöasiantuntija Valtteri Kinnunen esittelee näytteidenottoa jätevesipisteellä. Näytteitä otetaan kuukausittain. Jätekukon yrityspuisto Heinälamminrinteellä. 40 hehtaarin alueella toimii 13 yritystä, joista osalla on oma ympäristölupa. otetaan vastaan, kertoo Kuopion Veden ympäristöasiantuntija Leena Kumpulainen. Myös toiminnanharjoittajalla on velvollisuus olla selvillä siitä, mitä voi johtaa viemäriin. Osalla toiminnanharjoittajista toimintaa sitoo ympäristölupa. Ympäristöluvan myöntää Lupa- ja valvontavirasto tai Kuopion kaupunki. Vaikka yrityksellä ei olisi tarvetta ympäristöluvalle, toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä jätevesiensä laadusta, Kumpulainen kertoo. Sopimuksia voidaan tehdä myös tilapäisesti esimerkiksi suurten huoltojen tai tuotantoprosessien ajaksi. Näytteenottokaivo tasausaltaasta lähtevästä vedestä. – Voidaan kieltäytyä ottamasta jätevettä vastaan, jos se ei vastaa sopimuksessa sovittua tai ympäristöluvassa määrättyä laatua, mutta se on ihan viimeinen ratkaisu. Ensimmäisenä emme ole laittamassa venttiilejä kiinni. Toimivaa yhteistyötä vesien tarkkailussa Jätekukon seinillä Heinälamminrinteellä on ilmakuvia parinkymmenen vuoden ajalta. Jätekukko on toiminut nykyisellä paikalla 25 vuotta. Sinä aikana toiminta on sekä kasvanut, että tehostunut. Laajat kenttäalueet kattavat rakennettuna noin 40 hehtaaria. Ympäristöluvitettuja kenttäalueita on kaikkiaan noin 50 hehtaaria. Kenttäalueilta kertyvät vedet ovat pääosin sade- ja sulamisvesiä, jotka kulkevat erilaisten jätteiden läpi. Tällöin veteen voi liueta haitta-aineita, kuten ravinteita, metalleja tai orgaanisia yhdisteitä. Osa vesistä syntyy prosesseista tai jätteiden käsittelystä. – Jätevesi voi tulla vaikkapa välivarastointikentältä. Tai jos kotitalouksien sekajätteitä on iso kasa, ei se enää ole yhdyskuntajätevettä, mitä siitä syntyy, Jätekukon 15
ympäristöasiantuntija Valtteri Kinnunen kertoo. Jätekukon vesienkäsittelyyn tulee teollisuusjätettä monilta eri toimijoilta. Alueella toimii 13 yritystä, joille Jätekukko vuokraa alueita. Toimintaa säätelee sekä sopimus Kuopion Veden kanssa, että alueen ympäristölupa, joka on edellistä tarkempi. Osa yrityksistä toimii Jätekukon ympäristöluvan alla ja osalla yrityksistä on oma ympäristölupansa. – Ympäristölupa vaatii esimerkiksi kaksikerroksista asfalttia tietyille jätekentille, Kinnunen kertoo. Jätekukko tarkkailee alueen vesiä yhteistyössä Kuopion Veden kanssa. Jätekukko kuuluu myös Hepomäen alueen yhteiseen vesientarkkailuohjelmaan, jossa on mukana alueen yrityksiä. Kinnunen kertoo, ettei Jätekukon alueen vesien käsittely ole helpoimmasta päästä. – On pakkasta ja kylmää ja allas on talvella jäässä. Kentiltä tulevat vesimäärät vaihtelevat sateiden mukana. Yhteistyö Kuopion Veden kanssa ja heille veden toimittaminen on kuitenkin sujunut erittäin hyvin. Näytteet kerran kuukaudessa Kinnunen avaa näytteenottoluukun ja laskee näytteenottovälineen kaivon pintaan poimimaan vettä. Tumma vesi killuu viiden metrin syvyydessä ja omatekoinen, teles kooppivartinen työkalu, joka on varustettu pienellä astialla, sopii siihen hyvin. – Minä sen aikoinaan valmistin Jätekukolla työskennellessäni. Hyvin on näköjään kestänyt, Kumpulainen nauraa. Kinnunen mallintaa haastattelutilanteessa näytteenottoa. Todellisuudessa näytteenotosta huolehtivat Jätekukolla yksi työntekijä ja kilpailutettu konsultti. Näytteet otetaan kerran kuukaudessa ja toimitetaan Kuopion Vedellä on selvilläolovelvollisuus siitä, millaisia vesiä puhdistamoilla otetaan vastaan. Leena Kumpulainen Ympäristöasiantuntija 16 Kuopion Veden ympäristöasiantuntija Leena Kumpulainen ja Jätekukon ympäristöasiantuntija Valtteri Kinnunen Heinälamminrinteellä. laboratorioon tutkittavaksi. Ympäristölupa sekä sopimus Kuopion Veden kanssa määrittelevät, mitä asioita näytevedestä tutkitaan. Laboratoriotuloksista lähtee koonti Kuopion Vedelle. – Jos esimerkiksi ravinteiden tai metallien osalta raja-arvot ylittyvät, asiasta neuvotellaan. Toistuvista ylityksistä voisi seurata korotettu maksu tai sopimussakko, Kumpulainen kertoo. Jätekukko seuraa myös alueen sisäistä vettä muilta näytteenottopisteiltä. – Tarvittaessa voidaan tehdä korjaavia liikkeitä, jos havaitaan, että veden laadussa on jotain poikkeavaa, Kinnunen kertoo. Teollisuusjäteveden matka puhdistamolle on monivaiheinen Heinälamminrinteen kentän alla risteilee jätevesiputkien verkosto. Putket ottavat talteen niin kenttävedet kuin loppusijoituspaikan vedet ja ohjaavat ne kentän laidalla olevalle hehtaarin kokoiselle tasausaltaalle. Altaan merkitys korostuu erityisesti keväisin ja syksyisin, jolloin sateet ja sulamisvedet lisäävät kuormitusta. Jätekukon alueelta syntyy vuosittain runsaat 100 000 kuutiota vettä. Omaa jäteveden käsittelyä Jätekukko tekee tasausaltaan lisäksi öljynerotinkaivojen avulla. – Keväällä ja syksyllä on päivittäistä yhteydenpitoa Kuopion Veden kanssa, minkä verran voidaan pumpata vettä, ja kuinka paljon Lehtoniemelle johtava putki vettä vetää, Kinnunen kertoo. Tasausaltaan veden korkeutta tarkkaillaan sähköisesti etänä. Altaalta vesi ohjautuu näytekaivon kautta alueen pumppaamolle, joka kuljettaa veden viemäriverkostoissa Lehtoniemen puhdistamoon. Yhdyskuntajätevesidirektiivi tiukentaa raja-arvoja Uusi yhdyskuntajätevesidirektiivi tulee kansalliseen lainsäädäntöön vuoden 2027 heinäkuun lopulla. Direktiivi asettaa uusia vaatimuksia myös teollisuusjätevesille ja puhdistamoille, kuten tiukempia raja-arvoja ravinteille ja muille aineille sekä mahdollisesti tarkempaa seuranta- ja mittausvelvollisuutta. Jätevedenpuhdistamot on mitoitettu puhdistamon toiminta-alueen asutuksen ja yritysten jätevesien puhdistukseen. – Hyvin ravinnerikkaat vedet lisäävät puhdistamoiden kemikaalikuormaa ja tuovat lisää kustannuksia veden puhdistuksessa, Kumpulainen sanoo. Eräs ympäristönäkökulma on myös lietteiden hyödyntämisen säilyttäminen. Lietteet toimitetaan biokaasulaitokselle ja sieltä maatalouteen pelloille ja viherrakentamiseen. Tällöin jätevesissä ei saa olla vaarallisia aineita.
IStock Omakotirakentaja, muista nämä! Oman kodin rakentamiseen liittyy monia vaiheita, joista vesi- ja jätevesiviemäriverkostoon liittyminen on yksi. Ota talteen ohjeet ohjeet vesihuoltoon liittymisestä! Liittyjä 1 z Tilaa Kuopion Veden verkkosivuilta liittämiskohtalausunto, joka sisältää tiedot kiinteistön vesi- ja jätevesisuunnitelmaa varten. z Tilaa Kuopion kaupungilta tai Siilinjärven kuntatek niikan suunnittelusta rajakohtalausunto, joka sisältää hulevesiliittymän liittymistiedot. z Teetä vesi- ja viemärisuunnitelma LVI-suunnittelijalla. 3 z Tee liittymishakemus rakennusluvan saatuasi. Hakemuksen liitteeksi tulee laittaa kiinteistön LVIasemapiirustus sekä vesi- ja viemäripohjapiirustus, jossa näkyy päävesimittari. 5 z Allekirjoita vesihuollon liittymissopimus. Nyt kiinteistö voidaan liittää vesijohtoon ja jätevesivie märiin ja rakennusaikainen veden käyttö alkaa. Omakoti rakentajalta veloitetaan 30 m3 rakennusaikaista vettä. z Kuopion Veden rakennuttaja ottaa yhteyttä tilaajaan ja sopii vesi- ja jätevesiliittymien rakentamisesta, mi käli liittymät eivät ole valmiina. z Maksa liittymiseen liittyvät maksut. 7 z Tilaa vesimittari Kuopion Vedeltä, kun vesijoh dot ja -kalusteet ovat käyttökunnossa ja rakennuk sen käyttöönotto on ajankohtainen. Kuopion Vesi 2 z Toimittaa liittyjälle liittämiskohtalausunnon vesi- ja jäte vesisuunnitelman lähtötiedoiksi. 4 z Käsittelee liittymishakemuksen ja laatii sen perusteella vesihuollon liittymissopimuksen. z Määrittää kiinteistölle asennettavan vesimittarin koon. Liittyjän urakoitsija 6 z Kiinteistön LVI-urakoitsija suorittaa tonttijohtojen liit tämistyön Kuopion Veden vesijohto- ja jätevesiviemäriver kostoon sekä kaupungin hulevesiviemäriverkostoon. z Tilaa kiinteistön vesiliittymän sulkuventtiilin avauksen Kuopion Vedeltä, sillä sen saa avata ja sulkea vain Kuopion Vesi. z Tilaa Kuopion Vedeltä vesimittariteline ennen kuin kiinteistön sisäpuolisia vesijohtoja rakennetaan. Kuopion Vesi 8 z Asentaa vesimittarin. z Alkaa laskuttaa veden ja jäteveden perus- ja käyttö maksuja, kun vesimittari on asennettu. Rakennusaikainen veden laskutus lakkaa. 17
Jänneniemen vedenottamon laajennus vahvistaa Kuopion vesihuollon huoltovarmuutta Kuopion Vesi laajentaa Jänneniemen vedenottamoa. Laajennuksen tavoitteena on kasvattaa vedenottamon kapasiteettia ja vahvistaa vesihuollon huoltovarmuutta Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Teksti: Milla Bouquerel Kuvat: Matias Honkamaa Jänneniemen vedenottamo on keskeinen osa Kuopion vesihuoltojärjestelmää. Laajennuksen tavoitteena on varmistaa vedenjakelu erilaisissa huolto- ja poikkeustilanteissa. Nykyisin noin puolet Kuopion vedenjakelusta kulkee Jänneniemen kautta. Laajennus nostaa vedenottamon kapasiteettia siten, että tarvittaessa kaikki vesi voidaan ottaa Jänneniemestä. Laajennushanketta on valmisteltu usean vuoden ajan. Rakennustyöt alkavat keväällä ja niiden on määrä valmistua vuoden 2027 loppuun mennessä. Kuopion Veden tuotantojohtaja Markku Lehtola kertoo, etteivät rakennustyöt tule näkymään kuluttajalle. – Laajennus ei vaikuta vedenjakeluun. Kapasiteettia lisää vedenkäsittelyyn Jänneniemen vedenottamolla tehdään tekopohjavettä rantaimeyttämällä. Laitos sijaitsee hyvin vettä johtavalla hiekkaharjulla. – Lähtökohta on järvivesi. Ensimmäinen ja tärkein puhdistusprosessi on maaperä itsessään, Lehtola kertoo. Järvivesi suodattuu luonnollisesti harjun maaperän läpi. – Tekopohjavesilaitoksessa tärkein prosessi on maaperä ja luonto. Kun vettä pumpataan kaivoista, vesi imeytyy harjuun. Maaperä suodattaa järvivedestä humusta, orgaanista ainesta, bakteereja ja mikrobeja. Imeytymisprosessin aikana järvivedes18 Tuotantojohtaja Markku Lehtola kertoo, että vedenottamon laajennus tuo huoltovarmuutta ja pelivaraa. tä kuluu happea, mikä nostaa tekopohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuuksia. Vedenkäsittelyvaiheessa rauta ja mangaani poistetaan vedestä biologisilla prosesseilla. Tätä käsittelykapasiteettia tuleva laajennus kasvattaa. Laajennuksessa nykyisen laitoksen viereen rakennetaan uusi, pienempi vedenkäsittelyrakennus. Uuteen rakennukseen tulee lisää biologisia pikahiekkasuodattimia, jotka poistavat raudan ja mangaanin kaksivaiheisesti. Huoltovarmuutta ja pelivaraa Jänneniemen vedenottamo on keskeinen osa Kuopion vesihuoltoa. Noin puolet Kuopion vedestä kulkee laitoksen kautta, ennen kuin vesi johdetaan käsittelyyn ja jakeluun. Jänneniemestä on lupa ottaa 20 000 kuutiometriä vuorokaudessa vettä. Lisäksi vettä otetaan Hietasalosta tai järvestä. – Jänneniemen käsittelykapasiteettia nostetaan siten, että voidaan tuottaa vedenottoluvan mukainen vesimäärä tarvittaessa. Normaalioloissa laitoksen rooli ei kuitenkaan muutu merkittävästi. – Kuluttaja ei tule huomaamaan arjessa muutosta. Jänneniemen rooli pysyy pääosin samana kuin tähänkin asti, Lehtola kertoo. Lehtola korostaa, että Kuopiossa halutaan johtaa vettä useampaa reittiä. Lisäkapasiteetti tuo vesihuoltoon tärkeää pelivaraa ja se oli Lehtolan mukaan tärkein kriteeri laajennukselle. Kun vettä voidaan tarvittaessa tuottaa Jänneniemestä enemmän, voidaan muilla laitoksilla tehdä huolto- ja korjaustöitä turvallisesti ilman, että vedenjakelu vaarantuu. – Ja tiukan tullen voidaan ottaa kaikki vesi Jänneniemestä, jos jotain vakavampaa on meneillään.
Edellinen suuri investointi oli aktiivihiilisuodattimien käyttöönotto. Aktiivihiilisuodatus tehostaa vedenkäsittelyä. Varmaksi todettu tekniikka Nykyinen Jänneniemen laitos valmistui vuonna 2008. Laajennusta ei tuolloin vielä suunniteltu. Vuosien mittaan on käynyt ilmi, että vedenottamon käsittelykapasiteetti on niukka, ja se on Lehtolan mukaan laitoksen ainoa ongelma. – Prosessi on ollut varmatoiminen. Se toimii hyvin ja poistaa tehokkaasti rautaa ja mangaania vedestä. Me tiedämme kokemuksesta, miten sitä käytetään, ohjataan ja huolletaan. Uuteen vedenkäsittelyrakennukseen ei tule täysin uutta tekniikkaa, vaan samaa toimintavarmaksi todettua prosessia. Laajennus ei tuo vaikutuksia veden kuluttajille. Kun vedenottamo rakennettiin samaan paikkaan liki 20 vuotta sitten, veden kovuus kasvoi ja tämä aiheutti kuluttajissa hämmennystä. Jänneniemen vesi on kalkkipitoisempaa kuin Hietasalon vesi tai järvivesi. Valtakunnallisessa vertailussa Kuopion vesi on kovaa, eli kalkkipitoista. Se taas johtuu maaperän poikkeuksellisen runsaista kalkkipitoisuuksista. Jänneniemen runsaasti kalkkipitoinen vesi laimenee Itkonniemellä sekoittuessaan Hietasalon veteen. Kuo- piossa veden kovuusaste on 5–6 °dH, kun valtakunnallisesti luku on 2–3 °dH. – Useimmat vesilaitokset lisäävät kalkkia veteen, koska kalkki lisää veden teknistä laatua. Kalkki vähentää rautaputkien syöpymistä ja tasaa pH-vaihteluita verkostossa. Vesihuollon kehittämistä pitkäjänteisesti Vesihuollon kehittämisessä ei katsota vain nykytilannetta, vaan myös tulevaisuutta, Lehtola muistuttaa. Vedenkuluttajina kuopiolaiset ovat maltillisia. Kotitalouksissa vedenkulutus on jo pitkään ollut vuosittain laskusuunnassa. Tähän vaikuttavat energiatehokkaammat kodinkoneet sekä vesikalusteet. 19
Tekstit: Milla Bouquerel, Kuva: Matias Honkamaa Uusi tiketöintijärjestelmä tehostaa Kuopion Vesi on ottanut käyttöön monikanavaisen tiketöintijärjestelmän asiakaspalvelun tueksi. Sen tavoitteena on tehostaa asiakasyhteydenottojen käsittelyä ja varmistaa, että kaikki yhteydenotot käsitellään hallitusti yhdessä järjestelmässä. – Järjestelmä kattaa puhelut, sähköpostit ja tekstiviestit, ja myöhemmässä vaiheessa myös sähköiset asiakaspalvelulomakkeet sekä asioinnin palautekyselyt, asiakaspalvelupäällikkö Laura Malo kertoo. Asiakkaiden yhteydenotot kirjautuvat järjestelmään palvelupyyntöinä eli tiketteinä, joiden etenemistä voidaan seurata reaaliaikaisesti. Järjestelmä tukee asiakaspalvelun lisäksi eri yksiköiden välistä yhteistyötä, parantaa tiedonkulkua ja helpottaa asioiden sujuvaa etenemistä. Keskitetty näkymä yhteydenotoille Uusi järjestelmä otettiin käyttöön lokakuussa. Sen keskeinen hyöty on asiakaspalvelun keskittäminen yhteen näkymään. Aiemmin yhteydenotot saattoivat hajautua useisiin järjestelmiin tai henkilökohtaisiin sähköposteihin, mikä vaikeutti kokonaisuuden hallintaa erityisesti silloin, kun asiaa kä- sitteli useampi henkilö. Nyt kaikki samaan palvelupyyntöön liittyvä viestintä ja liitteet tallentuvat yhden tiketin alle. – Näemme yhdellä silmäyksellä, missä vaiheessa palvelupyyntö etenee ja mitä toimenpiteitä siihen on jo tehty, Malo kuvaa. Data tukee kehittämistä ja resursointia Järjestelmä tuottaa aiempaa tarkempaa tietoa asiakaspalvelun työstä. Kuopion Vesi vastaanottaa kuukausittain noin 700 sähköpostiyhteydenottoa sekä satoja puheluita, ja nyt näiden määrää ja sisältöä voidaan analysoida järjestelmällisesti. – Saamme tietoa yhteydenottojen määristä ja aiheista, mikä auttaa kohdentamaan resursseja ja kehittämään palvelua vaikuttavasti, Malo kertoo. Tieto auttaa myös tunnistamaan prosessien pullonkauloja. – Näemme, missä käsittelyajat pitkittyvät tai missä tarvitaan tarkempaa ohjeistusta, hän lisää. Parempi näkyvyys työn johtamiseen häiriökarttapalvelun, jonka avulla asiakkaat voivat seurata vesihuollon häiriöitä ja työmaita suoraan kartalta. Palvelun tavoitteena on parantaa tiedonkulkua sekä helpottaa asiakkaiden arkea erilaisissa häiriötilanteissa. Karttapalvelu tulee Kuopion Veden verkkosivuille, ja sen koekäyttö alkaa kevään aikana. Varsinainen käyttöönotto on suunnitteilla syksylle. – Kartasta näkyvät käynnissä olevat häiriöt, kuten vesijohtovuodot tai työmaat, joissa rakennetaan vesihuoltoa, kehitysinsinööri Ossi Kansala kertoo. Asiakas voi tarkistaa kartasta, onko 20 Sujuvampaa palvelua asiakkaille Asiakaspalvelua ohjataan keskitetysti tiketöintijärjestelmään, mikä lisää toiminnan läpinäkyvyyttä ja nopeuttaa käsittelyä. Asiakas saa tikettinumeron, jonka avulla asian etenemistä voidaan seurata. Tiketöintijärjestelmä on osa Kuopion Veden laajempaa digitaalista kehitystyötä, jossa tiedolla johtaminen tukee asiakaspalvelun ja palveluiden kehittämistä. – Järjestelmä luo vahvan perustan asiakaspalvelun pitkäjänteiselle kehittämiselle, Malo ja Rinne tiivistävät. Vaikka järjestelmä on ollut käytössä vasta Häiriöt näkyvät kartalla Kuopion Vesi ottaa käyttöön uuden muutaman kuukauden, kokemukset ovat olleet myönteisiä. Uusi toimintatapa edellyttää totuttelua ja muutoksia työskentelyprosesseihin. – Uuden järjestelmän käyttöönotto ja uusiin toimintatapoihin tottuminen vie jonkin aikaa, talousjohtaja Tarja Rinne toteaa. Samalla järjestelmä tarjoaa paremmat edellytykset työn johtamiseen. – Resursointi on helpompaa, kun kuormitustilanne ja käsittelyjonot ovat selkeästi nähtävissä, Rinne sanoo. omalla alueella meneillään häiriötilanne ja mitä siellä parhaillaan tehdään. Karttaa päivitetään Kuopion Veden toimesta tilanteen edetessä. Sen avulla asiakkaat saavat ajantasaisen kuvan tilanteesta ilman, että heidän tarvitsee erikseen ottaa yhteyttä Kuopion Veteen. Kartta päivittyy, kun vesihuollon työntekijä syöttää karttaan tiedot. – Asiakkaat näkevät päivityksen jälkeen heti, missä vaiheessa ollaan menossa, onko tilanne ohi vai vielä käynnissä. Palvelulle on ollut myös asiakaskysyntää, ja vastaavia ratkaisuja on jo käytössä joillakin muilla vesilaitoksilla Suomessa, Kansala kertoo. Käyttäjäkokemukset ovat olleet myönteisiä. Lisäksi häiriökarttapal- velu sujuvoittaa asiakaspalvelua ja vähentää työkuormaa. – Suuri osa häiriöistä tapahtuu työajan ulkopuolella. Karttapalvelu mahdollistaa sen, että päivystävä työnjohtaja ei ole puhelimessa kiinni koko aikaa. Vesihuollon häiriöt poikkeavat sähkökatkoista Vesihuollon häiriötiedottaminen eroaa monella tavalla esimerkiksi sähköyhtiöiden häiriöpalveluista. Sähköverkossa viat voidaan usein paikantaa nopeasti järjestelmien avulla, mutta vesihuollossa tilanne ei aina ole yhtä yksiselitteinen. – Esimerkiksi veden laatuun liittyvät häiriöt perustuvat usein asiakkaiden tekemiin ilmoituksiin, eikä verkostossa ole joka paikassa vedenlaadunmittareita, jotka ker-
asiakaspalvelua Tilaa häiriöviestit sihuollon Tiedotamme ve tiviestillä. häiriöistä teks ttaa varau Nopea viesti au kiksi vesikat tumaan esimer tit auto koon. Saat vies numerosi ja maattisesti, jos toisivat tilanteesta autoosoitteesi ovat maattisesti, verkostoinjulkisia. Rekis sinööri Janne Paldanius teröi numero kertoo. si, jos käytät Häiriökartta auttaa salaista, kokoamaan ajantasaisen prepaid‑ tai i jos kyseessä tilannekuvan yhteen paiktyöliittymää ta asunto. kaan ja täydentää nykyisiä on vapaa-ajan lähettämissä tiedotuskanavia, joita ovat Kuopion Veden ä käytetään verkkosivut, tekstiviestit, tekstiviesteiss ta. Lähet sähköposti sekä sosiaalinen lähettäjätunnus muodossa media. täjätunnus on nnus on – Kun tilanne sitten häiriKuopionVesi. Tu comin pal ön osalta muuttuu, meidän rekisteröity Trafi täytyy taas tiedottaa asiveluun. akkaita kaikissa kanavissa. dy: Tilannekarttaan saadaan w Rekisteröi airiot/ /h i.fi es nv io tehtyä päivitykset kootusti, kuop tilaaminen/ Paldanius kertoo. hairioviestien- Uuden järjestelmän hyöty on asiakaspalvelun keskittäminen, talousjohtaja Tarja Rinne ja asiakaspalvelupäällikkö Laura Malo kertovat. Uudistuksen tarkoituksena on sujuvoittaa monikanavaista viestintää ja ohjata asiakkaat häiriöstä tiedottamisen jälkeen tutkimaan häiriökarttaa. Oma varautuminen on tärkeää Häiriötilanteissa asiakkaiden oma varautuminen on tärkeää. Kotona olisi hyvä olla kannellinen ja hanallinen astia tai kanisteri, johon vettä voi tarvittaessa varastoida. – Karttapalvelu helpottaa tilannehallintaa, kun voidaan syöttää nähtäville reaaliaikaista tietoa. Tämä helpottaa asiakkaiden itsearviointia ja omaa varautumista, Paldanius sanoo. Paldaniuksen mukaan asiakkaiden varautumisessa on kehitettävää. Häiriön ollessa päällä, vesilaitoksen resurssit ovat sidottuja häiriön korjaamiseen. – Ei voi tuudittautua siihen, että me tuomme vettä asiakkaille kotiin. Poikkeustilanteessa tulee olla oma varautuminen kunnossa. Kuopion Vesi muistuttaa myös häiriöviestipalvelusta, jonka kautta asiakkaat voivat saada tekstiviestejä alueensa vesihuollon häiriöistä. Palvelu kannattaa tilata, jos oma puhelinnumero ei ole julkisissa numeroissa. 21
Ristikon avainsana Mikä oli lehden mielenkiintoisin juttu? Anna lehdestä kouluarvosana (4-10) VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Mistä aiheista haluaisit lukea lehden seuraavista numeroista? Muuta palautetta lehdestä? Kysy vesihuollosta Haluaisin lukea Pisaroita-asiakaslehden jatkossa mieluummin sähköisenä / paperilehtenä Nimi, osoite ja puhelinnumero Tunnus 5004560 00003 Vastauslähetys Henkilötietoja käytetään ainoastaan arvonnan suorittamiseen. Henkilötiedot tuhotaan arvonnan jälkeen eikä niitä talleteta mihinkään. 22 Ratkaise ristikko Palauta vastauksesi viimeistään 10.6.2026 ilmoittamalla ristikon avainsanat palaute lomakkeella osoitteessa pisa roita.com. Vastaa samalla myös lehteämme koskeviin kysymyk siin. Voit osalllistua arvontaan ja antaa palautetta myös ohei sella lomakkeella lähettämällä sen postitse. Kaikki määräpäivään men nessä saapuneet vastaukset osallistuvat kahden Kolo Design linnunpöntön arvontaan. Voit tajalle ilmoitetaan henkilökoh taisesti.
Puhdasta vettä jo vuodesta 1913 1913 Itkonniemen vesilaitos rakennettiin Ensimmäinen vesilaitos rakennetiin luultavasti pitkälti palolaitoksen tarpeita varten, joka perustettiin samoihin aikoihin. Kuopion puurakenteinen keskusta oli melko kaukana järven rannasta. Vedenkäsittelynä oli hyvin yksinkertainen järviveden hiekkasuodatus, eikä vesi luultavasti ollut nykykriteerein juomakelpoista. 1939 Alumiinisulfaattisaostus, alkalointi ja klooraus uudessa laitoksessa Vesi alkoi olla jo oikeaa turvallista talousvettä. 1988 1984 Kemikaalipulan vuoksi pelkkä klooraus käytössä Hietasalon vedenottamolla parannettiin vedenlaatua orgaanisen aineen osalta. Vedenkäsittelyprosessissa voitiin luopua liiallisesta kloorin käytöstä. Veden turvallisuus parani. Reposaaren hidassuodatuslaitos 1973 1944 Hietasalon tekopohja vedenottamo, Itkon niemen keskusvalvomo Riistavesi liittyi Kuopioon 1959 1974 Ju0maveden fluoraus alkoi Toimeenpiteellä tavoiteltiin erityisesti lasten hammasterveyden paranemista. 1992 Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo Kallaveden laatu alkoi parantua ja vesien virkistyskäyttö lisääntyi. Fluoridin syöttö lopetettiin Fluoria on vaikea annostella talousveden kautta siten, että kaikki saisivat sitä juuri sopivasti. Nykyään lapsille suositellaan fluoritabletteja. 2020 2008 Kuopion Vesi Liikelaitos ja Siilinjärven Jänneniemen tekopohjavesilaitos kunnan vesilaitos yhdistyivät otettiin käyttöön Kuopion Vesi Oy:ksi Toiminta-alue laajeni merkittävästi. Kuopion Vedelle tuli kolme uutta vedenottamoa ja jätevedenpuhdistamo. 2005 Vehmersalmi liittyi Kuopioon 2011 Karttula liittyi Kuopioon 2021 2013 Nilsiä liittyi Kuopioon Aktiivihiilisuodatus ja UVja klooriamiinidesinfiointi otettiin käyttöön Itkon niemen vesilaitoksella 2015 Maaninka liittyi Kuopioon 2017 Juankoski liittyi Kuopioon 23
PUHTAAN VEDEN PUOLESTA Asiakaspalvelu Päivystysnumerot 24 h asiakaspalvelu@kuopionvesi.fi Vesi- ja jätevesiverkoston vikailmoitukset sekä jätevedenpuhdistamoiden ja -pumppaamoiden vika- ja häiriöilmoitukset 029 3712 553 Laskutus, vesimittarilukemat ja omistajanvaihdokset asiakaspalvelu@kuopionvesi.fi 029 3712 550, ma–to klo 10–13 Laskun maksuun liittyvät asiat MyRopo palvelee 24/7 09 4246 1314 Tekninen asiakasneuvonta, liittymisasiat asiakaspalvelu@kuopionvesi.fi 029 3712 551, ti ja to klo 10–13 Vesimittarin asennukset ja vaihdot 029 3712 552 mittarointi@kuopionvesi.fi Vedenlaatuhäiriöilmoitukset 029 3712 554 Tilaa tekstiviesti vedenjakelun häiriöistä Tiedotamme tekstiviestillä häiriöistä auto maattisesti yli 16-vuotiaille asukkaille, joiden puhelinnumero on jul kinen. T ekstiviestijärjestelmään voit rekisteröityä tarvittaessa itse: www.kuopionvesi.fi/hairiot/hairioviestien-tilaaminen/ Kuopion Veden lähettämissä tekstiviesteissä käytetään lähettäjätun nusta. Lähettäjätunnus on muodossa KuopionVesi. Tunnus on rekis teröity Traficomin palveluun. Haapaniementie 30, 70100 Kuopio | www.kuopionvesi.fi asiakaspalvelu@kuopionvesi.fi