1 vesi 2026 kevät Kajaanin VESILAITOKSEN LEHTI 2026 kevät Suomalainen jätevedenpuhdistus on huipputasoa Uusi vesihuoltolaki: Vesi on meidän Vinkit kodin vesilaitteiden huoltoon Johanna Vuoksenmaa: Minulla on satoja vesiystäviä

2 pääkirjoitus 2026 kevät vesi 2025 julkaisija Kajaanin Vesi -liikelaitos julkaisija Onnelantie 10 Kajaanin Vesi -liikelaitos 87100 Kajaani Onnelantie 10 kajaaninvesi@kajaani.fi 87100 Kajaani www.kajaaninvesi.fi kajaaninvesi@kajaani.fi www.kajaaninvesi.fi tuotanto TK mediatalo Oy tuotanto www.tkmediatalo.fi TK mediatalo Oy Päätoimittaja www.tkmediatalo.fi Jenniina Nummela Toimittajat Päätoimittaja Virpi Ekholm Jenniina Nummela Marjaana Lehtinen Toimittajat VirpiUlkoasu Ekholm Erika Nieminen Marjaana Lehtinen Kannen kuva Ulkoasu Jani ErikaLaukkanen Nieminen Anna Back paino Kannen kuva UPC, LauraVaasa Vesa Painos 21 500 kpl paino UPC, Vaasa Painos 21 500 kpl 4041 0948 Painotuote Nautitaan puhtaasta Jäteveden puhdistus vedestä – suoraan hanasta! Suomessa on maailman kärkiluokkaa Suomessa saamme nauttia maailman puhtaimpiin ja turvallisimpiin kuulu­ vasta hanavedestä. Tämä itsestään selvää monessa muussa maassa, Puhdas ja turvallinen vesieionole suomalaisille itsestäänselvyys. Hanasta tuleva vesi mutta meilläpuhdasta vesihuoltoverkosto vesilaitokset takaavat,kuitenkaan että hanasta tuleva on kirkasta, ja helpostijasaatavilla. Harvemmin pysähdymme vesi on aina mitä raikasta, turvallista ja korkealaatuista. pohtimaan, tapahtuu sen jälkeen kun vesi katoaa viemäriin. Jäteveden puhdistaminen on näkymätön mutta välttämätön osa yhteiskuntaamme, ja sen merkitys ulottuulähestyy paljon arkeamme laajemmalle. Kesälomakausi ja tulevan kesän reissuja suunnitellaan kiihtyvään tahtiin. Kesän matkoilla moni nappaa mukaansa vesipullon kaupan hyllyltä. Oletko koskaan pohtinut, onkoon kaupan hyllyltä ostettava pullovesi Suomessa jätevesien puhdistus maailman huipputasoa. Prosessi, parempi jossa vaihtoehto kuin hanavesi? Terveyden ja hyvinvoinnin mukaan samea ja kuormittunut jätevesi muuttuu kirkkaaksi ja laitoksen puhtaaksi(THL) vedeksi, on pullovedessä voi olla jopa moninkertainen määrä mikrobeja verrattuna hana­vesi teknisesti vaativa ja jatkuvaa valvontaa edellyttävä kokonaisuus. Puhdistettu veteen. Tämä johtuu osittain– siitä, että pullovesi seisoo kaupan hyllyllä ja va­ palautuu takaisin luontoon jokiin, järviin ja meriin – ilman että se kuormittaa rastossa viikkoja tai jopa kuukausia ennen se päätyy kuluttajan käyttöön. vesistöjämme. Samalla syntyvä liete ei menekuin hukkaan, vaan se hyödynnetään Hanavesi puolestaan on aina tuoretta ja sen laatu tarkastetaan säännöllisesti. esimerkiksi maanparannuksessa ja energiantuotannossa. Kyse on kiertotaloudesta parhaimmillaan. Lähes puolet Suomessa tuotetusta talousvedestä on peräisin maan alta pohja­ vedestä, loput pintavedestä ja ennen tekopohjavedestä. VesilaitostenSemonivaihei­ Hyvä jätevesien puhdistus on kaikkea ympäristöteko. suojaa herkkiä sissa puhdistusprosesseissa raakavesi puhdistuu laadukkaaksi turvallisek­ vesiekosysteemejämme, turvaa juomaveden laatua ja ehkäisee ja rehevöitymistä. si talousvedeksi. on siis alun –perin luonnonvettä. virtaa Tätä työtä ei voi Hanavesi korvata kotikonstein se vaatii osaamista,Hanavesi investointeja ja suoraan kotiinjoita ilman ylimääräisiä pakkauksia tai kuljetuspäästöjä. Hanavesi sitoutumista, vesilaitokset tarjoavat joka päivä. on myös merkittävästi edullisempaa kuin pullovesi – litrahinnassa ero voi olla jopa satoja prosentteja. Vesilaitosten työ on usein huomaamatonta, mutta sen vaikutukset näkyvät kaikkialla ympärillämme: puhtaina rantoina, elinvoimaisina vesistöinä ja Vesilaitokset tekevät Se kellon ympäri työtä sen eteen, turvallisena arkena. on työtä suomalaisten ja suomalaisen luonnon hyväksi – että vesihuolto toimii moitteettomasti että voim­ nyt ja tulevaisuudessa. Kun seuraavan ja kerran avaat me luottaa hanasta saatavan veden raikkauteen hanan tai vedät vessan, voit luottaa siihen, että ja puhtauteen. siisvastuullisesti seuraavan kerran janottaa, veden matkaKun jatkuu hoidettuna. hanavesi on varmin, turvallisin ja vastuullisin valinta! 4041 0948 Painotuote Juha Nurminen Kajaanin Veden johtaja

sisältö 12 kuinka kauan vesi säilyy kanisterissa? 10 12 12 oma koti vesi verkostoon kuvat istock & jenniina kuvatnummela istock, laura vesa & adobe firefly Jukka Meriluoto esittelee Sulkavuoren keskuspuhdistamoa, joka on yksi uusimmista ja suurimmista jäteveden­ puhdistamoista Suomessa. 10 4 kirjoja veden äärellä 14 17 18 20 22 jäteveden­ mikromuovia puhdistamo löytyy lähes toimii 24h ilman kaikkialta. huoltoseisokkeja 20 13 6 23 23 veden ammattilaiset viihtyvät työssään. stefan nordlund on työskennellyt vesilaitoksella jo 45 vuotta. Veden ammattilaiset. Suomen vesihuoltolaitoksilla Jätevesi puhdistuu 1–1,5 vuorokaudessa kuntoon, yli 4 000se työntekijää varmistaa vesihuollon toiminnan vuorojossa voidaan palauttaa takaisin luonnon kiertokulkuun. ympäri.puhdistamo Viisi heistä kertoo työtehtävistään. |kauden Peuraniemen varautuu uusiin vaatimuksiin. vesi 2026 2025 kevät 4–9 43 Mikromuovit. Miten voit vähentää ympäristönjulkisessa Vesi on meidän. Vesihuolto pysyy jatkossakin mikromuovikuormitusta sekä omaa mikromuovialtistusta? omistuksessa, sillä lakimuutokset estävät vesihuollon Lue hyvät vinkit! yksityistämisen. Veden Lämpötila, veden nämä! alkuperä, Oman säilyvyys. kodin rakentaja, muista säilytys astian materiaali ja puhtaus vaikuttavat veden Uudisrakennuksen liittäminen vesihuoltoon alkaa liitossäilyvyyteen. Parhaimmillaan vesi on suoraan kraanasta. kohtalausunnosta. Kalkki suojaavesilaitteet vesijohtoja.xKalkkia tulee veteen Huolla kodin 5. Kun puhdistat, luonnollisesti maa-kodin ja kallioperästä, myös vesitarkistat ja huollat vesilaitteet mutta säännöllisesti, laitokset lisäävät sitä usein talousveteen. Miksi? vältyt monilta ongelmilta. Meiju Suvas rentoutuu parhaiten mökilläänsuomalaisissa Sammatissa, Johanna Vuoksenmaa on uinut sadoissa järveen ja tyyntä pintaa katsellen. Vesi on järvissä pulahtaen ja kirjoittaakin niistä.veden Jokaisella vedellä on hänelle laulajalle tärkeä elementti, joka rauhoittaa kehoa ja mieltä. oma luonteensa, tuoksunsa, tuntunsa ja äänensä. Näin suojelet mökkijärveä. Jos kesämökki sijaitsee Yli 187 000 järven maa. Järvet ovat Suomessa melko järven muun vesistön rannalla, on tärkeää huolehtia, mataliatai – keskisyvyys on noin seitsemän metriä. Siksi ne ettei mökkeily turhaan kuormita ympäristöä. ovat alttiita rehevöitymiselle. Energianeutraalius. jäteveden sisältämää Vesihuollon historiaaPuhdistetun Kajaanissa. lämpöenergiaa hyödynnetään uuden Vesilaitoksen perustaminen reilut satajätevesilämpövuotta sitten pumpun avulla. | Kajaanin rakennus- jaarkea. saneerauskohteet. paransi merkittävästi kaupunkilaisten Lyhyesti Tiedätkö tämän vedestä. Lyhyesti.& Vesilaitosyhdistys 70 vuotta | 150 vuotta Uudesta vesihuoltolaista päätös loppukeväästä vesihuoltoa! | Sinilevää vai siitepölyä? | 10 kirjaa laiturin | Suojele vesistöä pesuaineilta | Tekoäly vaatii vettä nokkaan Kajaanin Vesi saneeraa tiedottaa!verkostoaan. Vedenkulutuksen löytyykartalta! Online-palvelusta | Katso tärkeimmätvuosiraportti saneerauskohteet Häiriöviesti hälyttää, jos vedenjakelussa on häiriö Ratkaise ristikko ja osallistu kilpailuun. Ratkaise ristikko ja osallistu kilpailuun. Voit myös antaa palautetta lehdestä. Voit myös antaa palautetta lehdestä. 8 17 Kajaanin Veden toiminta on jaettu kolmeen tulosyksikköön: hallinto, käyttö kuuluu ja verkosto. Uiminen luonnonvesissä jokaisenoikeuksiin.

4 teksti marjaana lehtinen kuvat laura vesa vesi 2026 kevät Hyvälaatuinen kallio on puhdistamon rakenteena kestävä ja pitkäikäinen; se ei rapistu samalla tavalla kuin rakennukset. Siellä saa myös hajukaasut helpommin hallintaan kuin taivasalla sijaitsevilla puhdistamoilla. Lisäksi kallio takaa tasaiset lämpötilaolosuhteet työntekijöille, laitteille ja mikrobeille. Puhdistettu jätevesi palautuu luontoon Jätevedenpuhdistamot suojelevat vesistöjä yhdyskuntien ravinnepäästöiltä. N oin vuorokausi tai puolitoista. Keskimäärin siinä ajassa jätevesi puhdistuu kuntoon, jossa se voidaan palauttaa takaisin luonnon kiertokulkuun. Tuntuu hurjalta ajatella, että vielä 1970-luvulla monessa paikassa jätevedet ohjattiin puhdistamattomina vesistöihin. Ei ihme, että purkuvesistöjen tila oli paikoitellen sur- kea. Nyt ympäristö kiittää, sillä jätevedenpuhdista­moiden puhdistustulokset hipovat huippuluokkaa orgaanisen aineen ja fosforin poistossa. Yhdyskuntajätevesien puhdistuksesta säädetään ympäristölaissa ja asetuksissa. Suomessa toimii noin 350 ympäristöluvanvaraista jätevedenpuhdistamoa. Lupa vaaditaan, jos laitos käsittelee vähintään sadan ihmisen jätevesiä.

Puhdistetun jäteveden purkutunnelin suu on rakennettu muistuttamaan Tammerkoskea ja sen punatiilirakennuksia. 5 vesi 2026 kevät Jukka Meriluoto nostaa Sulkavuoren keskuspuhdistamon altaasta aktiivilietenäytteen.

6 teksti marjaana lehtinen kuvat laura vesa kuvitus salla lehtipuu vesi 2026 kevät Yksi Suomen uusimmista ja suurimmista jätevedenpuhdistamoista – Sulkavuoren keskuspuhdistamo – päästi meidät seuraamaan toimintaansa. Puhdistamo käynnistyi syksyllä 2025, ja ensi kesän jälkeen sinne johdetaan kaikki Tampereen ja viiden lähikunnan jätevedet. Noin 100 000 kuution vuorokausikapasiteetti riittää puhdistamaan lähes puolen miljoonan asukkaan ja teollisuuden jätevedet pitkälle tulevaisuuteen. Yleensä puhdistamoaltaat sijaitsevat taivasalla, mutta Sulkavuoren käsittelylinjat on louhittu kallion sisään noin 40 metrin syvyyteen. Jätevesi tulee puhdistamolle reilun kilometrin pituista maanalaista tunnelia pitkin. Ensimmäiseksi pois kiinteä aines Kaikki suomalaiset puhdistamot käsittelevät jätevedet pääpiirteittäin samalla tavalla: mekaanisesti, biologisesti ja kemiallisesti. Uusissa laitoksissa etenkin viimeistelyyn on otettu käyttöön puhdistustulosta entisestään parantavia vaiheita, kuten Sulkavuoressa hiekkasuodatus ja ultraviolettivalo. Käsittelyn aluksi jätevesi johdetaan välppien eli rei’itettyjen metallilevyjen läpi. Ne siivilöivät suuret, jäteveden mukana tulevat mutta sen sekaan kuulumattomat esineet. Vanupuikkojen, terveyssiteiden, kondomien ja muiden roskien matka päättyy tähän. Pökäleet ja wc-paperi ovat hienontuneet jo viemäriputkissa. – Roskat aiheuttavat puhdistamolla turhaa työtä ja päätyvät lopulta jätteenkäsittelylaitokselle, jonne ne olisivat kuuluneet alun perinkin. Jos laittaa pyttyyn jotain sinne kuulumatonta, isona riskinä on ensinnäkin oman kiinteistön viemärin tukkeutuminen. Puhdistamolla vieras­ esineet puolestaan tukkivat pumppuja ja haittaavat käsittelyprosessia ja lopulta kuormittavat ympäristöä, kertoo toimitusjohtaja Jukka Meriluoto. Välppäyksestä ja siinä kiinni jääneistä roskista ei näy mitään, sillä vaihe on Sulkavuoressa täysin koteloitu. Koteloinnin avulla raakajäteveden hajut eli haisevat rikkiyhdisteet imetään tehokkaasti aktiivihiilikäsittelyyn. Meriluodon mukaan tila ei siksi juurikaan haise, vaikka se on perinteisellä puhdistamolla kaikkein haisevin paikka. Välppäyksen jälkeen jätevesi ohjataan hiekanerotusaltaisiin ja sieltä esiselkeytykseen, jossa jätevedestä luontaisesti laskeutuva aines painuu pohjalle, päätyy lietteenkäsittelyyn ja lopulta biokaasuksi. Biologiaa ja kemiaa Seuraavaksi jätevesi siirtyy kaikkein tärkeimpään vaiheeseen eli biologiseen prosessiin. Noin 12 metriä syvissä ilmastusaltaissa kuplii aktiivilietettä, joka koostuu miljardeista mikrobeista, kuten bakteereista ja alkueläimistä. Ne alkavat kasvaa ja lisääntyä, kun veteen johdetaan ilmaa pieninä kuplina. Samalla ne kuluttavat jäteveden eloperäistä ainetta ja vapauttavat hapettomissa allasosissa typpeä ilmaan typpikaasuna. Prosessissa kasvaneen aktiivilietteen osuus poistetaan ja johdetaan lietteenkäsittelyyn. Jätevesi sisältää runsaasti fosforia, joka on peräisin syömästämme ruoasta ja esimerkiksi pesuaineista. – Jos ravinteita ja orgaanista ainesta ei poistettaisi puhdistamolla kontrolloidusti, se lisäisi vesistöjen rehevöitymistä ja sen haittavaikutuksia, kuten massiivista leväkasvua sekä happikatoa hajuhaittoineen ja kalakuolemineen. Sulkavuoressa jäteveteen lisätään kemikaalia, rautasulfaattia, joka saostaa pääosan vedessä olevasta fosforista ja sitoo sen altaan pohjalle osaksi prosessissa syntyvää lietettä. Jäteveteen lisätään myös kalkkia pH-tason säätöön ja metanolia tehostamaan typenpoistoa. Ilmastusvaiheesta puhdistettu jätevesi siirtyy jälkiselkeytykseen, jossa aktiiviliete laskeutuu pohjalle ja palautuu ilmastukseen. Hiekkasuodatus tehostaa fosforinpoistoa Sulkavuoressa puhdistettu jätevesi käsitellään vielä alumiinisuolalla ja hiekkasuodatuksella. Se juoksutetaan hiekkapatjan läpi, mikä poistaa loput kiintoainepartikkelit ja tehostaa fosforinpoistoa. Uusi keskuspuhdistamo on jo käyntiinajovaiheessaan täyttänyt ympäristölupaehtonsa selvästi. Meriluodon mukaan – Jätevedenpuhdistus on mielenkiintoinen ala prosessiteknisesti. Esimerkiksi tehtaassa kaiken voi vakioida, mutta puhdistamo toimii dynaamisesti sen mukaan, mitä tänne tulee viemäristä. Käsittely on aina hoidettava lupaehtojen mukaisesti, toteaa Jukka Meriluoto. fosforinpoiston vaatimus – 96 prosenttia – saavutettiin selvästi jo ensimmäisen neljänneksen aikana. – Pyrimme varmistamaan vesistöjen tilan paranemisen, vaikka väkimäärä kasvaa Tampereen seudulla. Laitoksen typenpoistovaatimus on 70 prosenttia, mutta tavoitteena on päästä 75–80 prosenttiin. Lopuksi uv-desinfiointi ja sitten vesistöön Vielä ennen johtamista vesistöön puhdistettu jätevesi desinfioidaan uv-valolla. – Meillä uv-valo on käytössä yhdeksän kuukautta vuodessa vesistöjen virkistyskäyttöaikana eli keväästä syksyyn. Tosin taudinaiheuttajia poistuu ilman sitäkin hyvin tehokkaasti. Puhdistettu jätevesi ei ole juotavaa, sillä siihen jää pieniä määriä suolistomikrobeja. Ne eivät kuitenkaan pärjää vesistössä itselleen oudossa ympäristössä vaan kuolevat ajan kuluessa, Meriluoto kertoo. Noin 30–36 tunnin kuluttua saapumisestaan puhdistettu jätevesi sukeltaa purkutunneliin ja aloittaa matkansa kohti Pyhäjärven selkää. Siellä se purkautuu pohjassa makaavasta putkesta, sekoittuu tehokkaasti veden päävirtaussuuntaan ja palautuu luonnon kiertokulkuun.

7 vesi 2026 kevät Jälkiselkeytysvaiheessa puhdistettu jätevesi on jo hyvin kirkasta. Laboratorionäytteitä puhdistetusta vedestä otetaan kaksi kertaa viikossa. Kaikki lupaehdoissa olevat aineet tutkitaan ulkopuolisessa laboratoriossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL seuraa satunnaisesti muun muassa huumeiden ja taudinaiheuttajien pitoisuutta puhdistamattomasta jätevedestä.

8 teksti ja kuvat kajaanin vesiistock kajaanin vesi kuvitus vesi 2026 2025 kevät Käyttö Peuraniemen puhdistamo varautuu uusiin vaatimuksiin Verkosto P Kajaanin Vesi euraniemen jätevedenpuhdistamolla käsitellään kaikki Kajaanin viemäröidyt jätevedet sekä vastaanotetaan sako- ja umpikaivolietteitä. Peuraniemen puhdistamo on alun perin 1975 rakennettu mekaanis-kemiallinen saostuslaitos, jota on laajennettu vuonna 2004 biologisella suodattimella. Käsitellyt jätevedet johdetaan Kajaaninjokeen, joka virtaa edelleen Oulujärveen. Jätevedenpuhdistuksessa muodostuva liete kuivataan ruuvikuivaimella ja toimitetaan Gasum Oy:lle Ouluun ja Peuraniemen puhdistamolla jätevedet puhdistetaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti. Kuopioon mädätettäväksi. Peuraniemen puhdistamolla on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 2016 myöntämä ympäristölupa, jonka Kiintoaineen ja fosforin poistovaatimusten tiukentumilupaehdot se täyttää hyvin. EU:n 2024 annettu jätevesinen on huomioitu jälkisuodatuksella. Energianeutraaliudirektiivi on tarkoitus tuoda kansalliseen lainsäädäntöön teen pyritään jäteveden lämmön talteenotolla lämpöpumvuonna 2027. Se tuo todennäköisesti uusia vaatimuksia puin sekä mahdollisesti aurinkovoimalalla. myösajaanin Peuraniemen jätevedenpuhdistamolle. toteutettiin vuonna 2025 ja sen Vedellä työskentelee KAJAANIN VEDELLÄ onLämpöpumppulaitos kaksi toimitavoitteena on vähentää lämmitysenergian kulutus18 vakituista työntekijää ja kepistettä: Onnelantien toimisto/ varikko, ta merkittävästi. Muut jätevesidirektiivin edellyttämät Puhdistamoa saneerataan ja kehitetään säisin 3–4 harjoittelijaa, mikä jossa työskentelee 14 työntekijää, ja investoinnit on tarkoitus toteuttaa sitä mukaa, kun ne Tulevaisuuden tiukentuviin lupaehtoihinPeuraniemen on varauduttu tekee vuosittaiseksi työpanokjätevedenpuhdistamo, jossa tulevat lupaehtojen tiukentuessa ajankohtaisiksi, arviolta valmistuneella esisuunnitelmalla. Sen pohseksi vuonna noin 19 2021 henkilötyövuotta. Harjoittyöskentelee neljä työntekijää. 2030-luvun jälkipuoliskolla.Kajaanin Veden päädyttiin jatkamaan jätevedenpuhdistusta nykyistä telijatjalta sijaistavat vakituisia työntekijöitä Peuraniemen jätevedenpuhdistamoa saneerataan ja kehipuhdistamoa saneeraten ja kehittäen. lomien aikana ja osallistuvat erilaisiin Osaamista ylläpidetään jatkuvasti henkilöstön koulutustaso tetään yleissuunnitelman mukaisesti 2025–2040. Arvio inVuonna 2024 valmistuneessa yleissuunnitelmassa va- löytyy projektiluonteisiin selvitystehtäviin. Kajaanin Vedeltä esimerkiksi proYlempi korkeakoulututkinto 3 kokonaiskustannuksista on noin 20 miljoonaa raudutaan jätevesidirektiivin vaatimuksiin. Kajaanin Vesi mm. tuottaa talous- ja jäte- tuleviin sessija sellutekniikan,vestointien LVI-tekniikan, Alempi korkeakoulututkinto 2 euroa. Modernisoitu puhdistamo kykenee jatkossa entistä Typenpoiston kiristymiseen vastataan lisäämällä denitvesihuoltopalveluja toiminta-alueellaan, kaupallisen alan ja vesihuoltotekniikan Opistotason tutkinto 3 parempaan ravinteiden poistoon, pienempään ympäristörifioivia suodattimia. Mikroepäpuhtauksien poistoon ja keskittyen vesihuollon perustehtävään osaajia. Yleisin koulutustausta on amAmmatillinen perustutkinto 10 kuormitukseen hygienisoinnin tehostamiseen otsonointia. ja hyödyntäen Kajaanin kaupungin esitetään tumatillinen perustutkinto, mutta moni ja onkasvavaan energiaomavaraisuuteen. K Hallinto Vahvaa osaamista ja pitkäaikaisia työsuhteita kipalveluja. Toiminta on jaettu kolmeen tulosyksikköön: suorittanut myös korkeakouluopintoja. Oheisessa faktalaatikossa on esitetty tarkemmin, millainen koulutus- ja työJäteveden puhdistusprosessi 1. HALLINTO: Vastaa hallinnosta ja tatausta Kajaanin Veden henkilöstöllä on. loudesta, tiedotuksesta, viestinnästä, Useilla työntekijöillä on koulutustaustaa Saostuskemikaali asiakaspalvelusta, laskutuksesta, sopija työhistoriaa useammalta alalta. Henkilöstömme on perehtynyt vesiTulo- muksista/liittymisasioista sekä varautukanava missuunnittelusta. huollon työtehtäviin koulutuksen, työssä oppimisen ja ammattikurssien kautta. Välppäys 2. KÄYTTÖ: Vastaa vedenhankinnasta, Osaamista ylläpidetään jatkuvasti eriFlokkaus Esiselkeytys Hiekanerotus jätepaineenkorotuksesta, vesisäiliöistä, laisten korttikoulutusten avulla, kuten vedenpumppaamista, jätevedenpuhdisvesihygieniapassi, tieturva-, työturvallituksesta ja lietteenkäsittelystä. suus-, tulityö- ja ensiapukorttikoulutukPolymeeri set. Lisäksi osallistumme Vesilaitosyh: Vastaa verkostojen käyJätevedenpuhdistuksessa 3. VERKOSTO distyksen ajankohtaisiin koulutuksiin. muodostuva liete kuivataan töstä ja kunnossapidosta, yleisen alueen Kajaanin Veden henkilöstön työsuhruuvikuivaimella ja toimitetaan Kuivaus tonttijohdoista, kartoituksesta ja mitteet ovat keskimäärin pitkiä, jopa vuoGasum Oy:lle Ouluun ja Sakeutus tauksesta sekämädätettäväksi. mittaroinnista. sikymmeniä kestäviä. Kajaanin Vesi on Kuopioon Henkilöstön koulutus- ja työtausta Prosessi- tai sellutekniikka BOD 5 LVI-tekniikka 4 Kaupallinen ala 3 Vesihuoltotekniikka Biologinen 2 Pumppaus Konetekniikka suodatus Yhdyskuntatekniikka 1 1 Pesuvesiallas Kajaanin kaupungin keski-iältään vanliete mutta sairauspoissaolohinKuivattu työyksikkö, jen määrä on ollut kaupungin työyksiköistä vähäisin.

teksti marjaana lehtinen kuva erika nieminen Älä laita pytty yn mitään vesistöille haita llista. Vie lääkk eet apteekkiin, ko smetiikka seka jätteeseen ja kem ikaalit, kuten m aalit, lakat ja liuot timet, vaarallise n jätteen keräys pisteeseen. Lue lisää: pytt y. fi Muistathan, että myös harjatessa irtoavat hiukset, pumpulilaput ja muu kylpyhuoneen pienjäte kuuluvat roskikseen, ei pönttöön. Velvoitteet tiukentumassa, mikroepäpuhtauksia poistettava N ykyisin käytössä olevat jätevedenpuhdis­ tus­prosessit on suunniteltu poistamaan pääasiassa ravinteita ja orgaanisia aineita. Esimerkiksi biologisesti hajoavista lääkeaineista osa hajoaa biologisessa puhdistusprosessissa, osa haihtuu ilmaan, osa sitoutuu orgaaniseen aineeseen, mutta osa menee vesistöön prosessin läpi. Lääkeaineiden lisäksi mikroepäpuhtauksiksi lasketaan monet puhdistusaineet, kosmetiikan kemikaalit, mikromuovit, liuotteet ja metallit. Vuoden 2025 alussa astui voimaan uusi EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivi, joka tuo jatkossa puhdistamoille lisävelvoitteita mikroepäpuhtauksien poistoon. Sen tavoitteena on tehostaa jätevesien käsittelyä jätevedenpuhdistamoissa ja parantaa vesien tilaa vähentämällä mikroepäpuhtauksien lisäksi ravinteiden päästöjä. Takarajaksi kansallisen lakimuutosten toteuttamiselle on asetettu 31.7.2027. Jätevedenpuhdistamoille tulevat uudet velvoitteet kirjataan myöhemmin niiden ympäristölupiin. Puhdistusvaatimusten kiristykset merkitsevät puhdistamoille investointeja tehokkaampiin käsittelymenetelmiin. Esimerkiksi Tampereelle Sulkavuoren keskuspuhdistamolle rakennetaan mikroepä­ puhtauksien vähentämiseksi uusi käsittelyvaihe viimeistään vuonna 2045. vesi 2026 kevät Suojele vesistöjä 9

10 teksti marjaana lehtinen kuva jenniina nummela vesi 2026 kevät Vesi on meidän Vesihuolto pysyy jatkossa ­julkisessa omistuksessa, sillä ­lakimuutokset estävät vesi­huollon yksityistämisen. J utun otsikko on oikeastaan virheellinen, koska vettä eli vesiainetta ei varsinaisesti omista kukaan. – Maanomistaja omistaa maan pohjavesimuodostelman ympärillä muttei siinä olevaa vettä. Järvialueen maanomistajat omistavat osuuden vesialueeseen mutta eivät järvessä olevaa vettä. Kun vesi on vapaana ympäristössään, sitä ei omista kukaan, selvittää yliopistotutkija Suvi-Tuuli Puharinen Itä-Suomen yliopistosta. Vasta kun vesi on kaivossa tai nostettu vaikkapa saaviin tai ämpäriin, siihen kohdistuu omistusoikeus. Lainsäädännössä puhutaan veden vallinnasta, joka kuulostaa samalta kuin omistus muttei sitä ole. Vesialueen tai kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus ottaa vettä tavanomaiseen käyttöön ja mahdollisesti saada korvauksia, jos jonkun muun toiminta uhkaa omaa veden­ottoa. Vesilaissa säädetään myös vedenoton etusijajärjestyksestä, jossa kiinteistökohtainen käyttö on ensisijalla. Kiinteistön omistajan tai haltijan vedenotto-oikeuksia voi rajoittaa vesilain sääntely, jolla pyritään turvaamaan esimerkiksi yleisiä etuja, kuten vesiympäristöä ja -luontoa. Kiinteistön omistaja tai haltija tarvitsee vesitalousluvan veden ottamiseen esimerkiksi, kun otettavan pohjaveden määrä ylittää 250 kuutiota vuorokaudessa tai jos ottamisesta voi aiheutua vesien tilan heikkenemistä tai haittoja luonnon toiminnalle. Vesilaitokset tarvitsevat luvan Vesihuoltolaitokset käyttävät pohja- tai pintavettä raakavetenä vedentuotannossa ja tarvitsevat aina vedenottoon vesilain mukaisen luvan. Sen myöntää valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto. Toistaiseksi tai määräaikaisesti voimassa olevaan vesihuoltolain keskeinen tavoite on turvata puhtaan juomaveden tuotanto ja jätevesien käsittely. lupaan sisällytetään määräyksiä muun muassa sallitusta otettavan veden määrästä. Vesihuoltolaitoksella on velvollisuus noudattaa lupamääräyksiä ja huolehtia, ettei ympäristölle tai vesistölle aiheudu toiminnasta haittoja. – Koska kukaan ei omista vettä, siitä ei lähtökohtaisesti makseta mitään korvauksia kenellekään. Korvausta voidaan maksaa, jos esimerkiksi perustetaan pohjavedenottamo toisen omistamalle maa-alueelle ja siitä aiheutuu tälle haittaa, Puharinen kertoo. Pelko vesihuollon yksityistämisestä 2020-luvun alussa joukko kansalaisia huolestui muutamien kuntien suunnitelmista yksityistää vesihuoltoaan. Pelkona oli, etteivät vesivarat pian enää olisi paikallisten käytössä ja että vesihuollon omistus voisi päätyä ulkomaille. Vesi on meidän -kansalaisaloite keräsi nopeasti tarvittavan määrän allekirjoituksia ja eteni eduskuntaan. – Kansalaisaloitteen käsittelyssä todettiin, ettei vesilain etusijajärjestyksen mukaan vettä voida vielä paikallisilta, mutta vesihuoltolaki mahdollisti kuntien vesihuoltolaitosten yksityistämisen, Puharinen taustoittaa. Hyvä esimerkki epäonnistuneesta vesihuollon yksityistämisestä löytyy Britanniasta. Englannissa ja Walesissa investoinnit vesihuoltoon ovat jääneet liiketoiminnan ja voiton tavoittelun varjoon, mikä on näkynyt muun muassa vesivarojen pilaantumisena ja talousveden heikkona laatuna. Puharisen mukaan on arvovalinta, miten haluamme järjestää julkisen palvelun. – Kansalaisaloite osoitti, ettei yksityistäminen ole tapa, jolla me suomalaiset haluamme vesihuoltoa järjestää, vaan haluamme sen olevan julkisessa omistuksessa. Vesihuolto säilyy kunnilla Uudistettu vesihuoltolaki astui voimaan 1.1.2026. Sen keskeinen tavoite on turvata yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömät vesihuoltopalvelut eli puhtaan juomaveden tuotanto ja jätevesien käsittely. Lakiuudistus varmistaa kuntien omistuksen säilymisen vesihuoltolaitoksissa, lisää vesihuollon suunnitelmallisuutta ja vahvistaa vesihuoltolaitosten edellytyksiä pitää huolta vesihuoltoverkostosta. Se myös selkeyttää kiinteistöjen liittymisvelvollisuutta vesihuoltoon. Kunta ei saa myydä vesihuoltoon kohdistuvaa omistustaan, eikä kunnan omistuksessa tai määräysvallassa oleva vesihuoltolaitos saa myydä vesihuolto-omaisuuttaan. Kunta saa etuosto-oikeuden nykyisin yksityisessä omistuksessa olevien vesihuoltolaitosten ja niiden vesihuolto-omaisuuden kaupoissa. Jatkossa saa perustaa vain kunnan omistuksessa olevia vesihuoltolaitoksia tai asiakasomisteisia vesihuolto-osuuskuntia. – Kun vesi on vapaana ympäristössään, sitä ei omista kukaan, sanoo vesi- ja ympäristöoikeudellisiin kysymyksiin perehtynyt yliopistotutkija Suvi-Tuuli Puharinen Itä-Suomen yliopistosta.

11 vesihuoltolaitosta KUNTA VASTAA vesihuollon järjestämisestä alueellaan. Palvelut tuottaa vesihuoltolaitos, joka voi olla kunnan taseyksikkö, liikelaitos tai osakeyhtiö tai kuntayhtymä toisen tai useamman kunnan kanssa. Haja-asutusalueilla vesihuollosta vastaa usein asiakasomisteinen vesiosuuskunta. Suomessa on yhteensä noin 1100 vesihuoltolaitosta. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta on katettava ainoastaan asiakkailta perityillä vesimaksuilla. Vesihuoltoon ei käytetä verovaroja. Lähde: maa- ja metsätalousministeriö (tiedot vuodelta 2024) vesi 2026 kevät 1100

12 teksti virpi ekholm kuva istock vesi 2026 kevät Oman kodin rakentaja, muista nämä! Uudisrakennuksen liittäminen vesihuoltoon alkaa liitoskohtalausunnosta. S uunnitteletko oman kodin rakentamista? Kun rakennusprojektisi alkaa, tarvitset liitoskohtalausunnon kiinteistön vesi- ja viemärisuunnitelmia sekä verkostoon liittymistä varten. Useimmilla vesilaitoksilla lausunnon tilaaminen onnistuu helposti verkkosivujen kautta. – Kunnan tai kaupungin rakennusvalvonta edellyttää liitoskohtalausuntoa rakennusluvan saamiseksi. Siinä määritellään liittymiskohdat vesi- ja viemärijohtoihin, viemärien korkeudet sekä vesijohtoverkon painetiedot, kertoo kehitysinsinööri Juho Horto Kymen Vedeltä. Liitoskohtalausunnossa todetaan, missä kohdassa kulkee kiinteistön ja vesihuoltolaitoksen vastuuraja. Se voi kulkea esimerkiksi tontin rajalla tai runkolinjassa, riippuen vesilaitoksesta. Lausunnossa kerrotaan myös viemärin padotuskorkeus, eli korkein taso, jolle viemärivesi voi nousta verkostossa. – Jos viemäröityjä tiloja on padotuskorkeuden alapuolella, näiden tilojen suojaaminen viemäriveden tulvimiselta on kiinteistön omalla vastuulla. Vastuurajat vaihtelevat Seuraava askel uudisrakennuksen vesihuollon järjestämisessä on liittymissopimus. Kun sopimus on tehty ja liittymismaksu maksettu, voit tilata tontille vesi- ja viemäriliittymän aloitustyöt. Liittymissopimuksen edellytyksenä on, että kohteelle on myönnetty rakennuslupa. Lisäksi KVV-työnjohtajan tulee olla hyväksytty kunnan rakennusvalvonnassa ennen vesi- ja viemäritöiden aloittamista. Vesihuoltolaitoksen ja kiinteistön vastuuraja määrittää, mitkä rakennustyöt kuuluvat vesilaitoksen ja mitkä omakotirakentajan vastuulle. – Esimerkiksi Kymen Vedellä vastuuraja kulkee tontin rajalla, jolloin vesilaitos rakentaa toiminta-alueellaan vesi- ja viemärijohdot tonttisulkuun ja tarkastuskaivoon asti, Horto kertoo. Jos vastuuraja kulkee runkolinjassa, tonttijohtojen rakentaminen kuuluu kokonaisuudessaan kiinteistön omistajalle. Vesilaitos toteuttaa yleensä liitostyöt runkolinjaan, mutta niistä laskutetaan asiakasta erikseen. Vesilaitos asentaa vesimittarin Vesilaskutus alkaa, kun vesimittari on asennettu. Mittarin asennuksesta huolehtii aina vesilaitos, mutta sopivien tilojen järjestäminen kuuluu kiinteistön omistajan vastuulle. – Vesimittarin tulisi sijata tilassa, jossa se on helppo vaihtaa ja jossa on lattiakaivo. Lisäksi tilan tulisi olla talvellakin lämmin, jotta putket ja vesimittari eivät pääse jäätymään, Juho Horto muistuttaa. Vesilaitos vaihtaa vesimittarit uusiin yleensä noin kymmenen vuoden välein. Vaihdon jälkeen mittaria on hyvä tarkkailla mahdollisten vuotojen varalta.

teksti virpi ekholm kuva erika nieminen 13 vesi 2026 kevät 5. Lattiakaivo Puhdista kylpyhuoneen lattiakaivo säännöllisesti. Nosta ritilä pois, laske lattiakaivoon vettä ja suihkuta sinne astianpesu- tai yleispuhdistusainetta. Pese ritilä ja lattiakaivo puhtaaksi esimerkiksi vanhalla astianpesuharjalla. Laske lopuksi lattiakaivoon puhdasta vettä. Huonosti tiivistetty lattiakaivo voi aiheuttaa veden päätymisen rakenteisiin. Jos epäilet vikaa tiivisteissä tai vesieristyksessä, paikalle kannattaa kutsua lvi-ammattilainen. Huolla kodin vesilaitteet Kun puhdistat, tarkistat ja huollat vesilaitteet säännöllisesti, se ehkäisee monia ongelmia. 1. Hanat ja suihkut Pese hanat ja suihkut viikoittain, niin lika ja kalkki eivät pääse pinttymään hanan pintaan. Käytä apuna pehmeää pesusientä tai siivousliinaa ja neutraalia tai lievästi emäksistä (pH 6–9) nestemäistä pesuainetta, kuten astianpesu- tai yleispuhdistusainetta. Jos hanan poresuuttimeen on kertynyt kalkkia, sen voi irrottaa ja pestä esimerkiksi hammasharjalla ja happamalla pesuaineella. Hapan pesuaine (pH alle 6) tepsii muihinkin kalkkisaostumiin. Vuotavat tai tiputtavat hanat kannattaa korjata välittömästi, sillä pienikin tippavuoto kuluttaa paljon vettä. nukkasihti on tukossa, vesi ei pääse kunnolla poistumaan koneesta ja pesuohjelma voi jumittua. 3. Vesimittari Kiinteistön vesimittari on vesihuoltoyhtiön omaisuutta. Kiinteistön omistajan tulee kuitenkin huolehtia, että vesimittarille on esteetön pääsy eikä mittari pääse jäätymään talvella. Vesilaitokselle tulee myös ilmoittaa viipymättä, jos mittarissa tai sen liitoksissa havaitaan vikoja. Vesimittarin kunto on hyvä tarkastaa vähintään kerran vuodessa. Jos vesimittari pyörii, eikä kiinteistössä ole vedenkäyttöä tarkkailuhetkellä, voi kyseessä olla vesijohtovuoto. 2. Pyykki- ja astianpesukoneet 4. Pääsulku- ja vakiopaineventtiilit Kodin pyykki- ja astianpesukoneet kannattaa puhdistaa säännöllisesti. Pese kone tyhjänä pyykki- tai astianpesukoneen puhdistusaineella ja riittävän kuumalla pesuohjelmalla. Pyyhi samalla pyykkikoneen kumikaulus puhtaaksi ja puhdista astianpesukoneen suodatin. Muista puhdistaa myös pyykkikoneen nukkasihti, joka estää pyykistä irtoavan nukan, hiusten ja eläinten karvojen pääsyä pesukoneen poistopumppuihin ja letkuihin. Jos Pääsulkuventtiili katkaisee tarvittaessa vedentulon päävesijohdosta kiinteistöön. Pääsulun toiminta kannattaa tarkastaa säännöllisesti, sillä käyttämätön venttiili voi jumiutua ajan kuluessa. Venttiili kannattaa sulkea myös, jos kotoa ollaan pitempiä aikoja poissa. Kiinteistössä on usein myös vakiopaineventtiili, joka suojaa vesikalusteita ja putkistoa liian korkealta vedenpaineelta. Myös sen toiminta kannattaa tarkastaa säännöllisesti.

14 teksti virpi ekholm kuvat jani laukkanen & meiju suvas vesi 2025 2026 kevät Laulaja Meiju Suvas rakastaa vettä. Kun hän ei ehdi mökille, hän käy uimassa ja vesijuoksemassa läheisellä Kuusijärven rannalla Vantaalla. Avovesi 1/2025 Näsijärvi, Tampere Koko lihaksikkaan selkänsä leveydeltä Nässy ponnistautui jäiden alta riehumaan, potki jäälautat hileiksi ja hileet sulaksi, pisti pystyyn senpäiväisen polkan, että Rauhanniemen vesikeijutkin kiljuivat kuin vuoristo­ radassa.

teksti virpi ekholm kuvat laura vesa & johanna vuoksenmaa 15 vesi 2026 kevät Johanna valokuvaa kohtaamansa uudet luonnonvedet. Kuvissa näkyy aina häivähdys Johannaa: heijastus, varjo tai hiussuortuva. Rajut, vahvat ja lempeät vedet H Johanna Vuoksenmaa on uinut sadoissa suomalaisissa järvissä. Jokaisella vedellä on hänelle oma luonteensa, tuoksunsa, tuntunsa ja äänensä. urja ja raamikas rakastettuni. Pauhaa ja helisyttää vesikeijujen kelloja, tuoksuu havumetsiltä ja tuulelta, maistuu mahlalta, näyttää pakahduttavan komealta ja tuntuu syvällä! Näin ohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija Johanna Vuoksenmaa kuvailee Tampereen Näsijärveä, jonka viileään syleilyyn hän seuraavaksi pulahtaa. Olemme Rauhaniemen rannassa, samoilla kallioilla, joilla Johanna ja hänen miehensä, Ari ”Muffe” Halla-aho, vihittiin vajaat neljä vuotta sitten. – Vähän jännitti, koska minulla oli kuitenkin ollut Näsijärveen pitempi suhde kuin puolisoon. Miten se suhtautuisi, olisiko se mustasukkainen tai alkaisiko se riehumaan… Johannaa naurattaa, mutta samalla hän on myös tosissaan: luonnonvedet ovat hänelle kuin ystäviä, joista jokaisella on oma luonteensa, tuoksunsa, tuntunsa ja äänensä. Tähän saakka Johanna on uinut jo noin 600:ssa eri luonnonvedessä. Joillekin rannoille hän palaa toistuvasti, toiset taas jäävät yhden pulahduksen jutuiksi. Kulki Johanna missä tahansa, hänellä on aina uikkarit ja pyyhe mukana. – Kun näin lapsena auton ikkunasta uimarin merkin, olisin aina halunnut pysähtyä. Aikuisena olen vapaa pysähtymään vaikka joka kerta! Rakkaita vesiystäviä Miellyttävän rauhallinen, itsevarma ja itsenäinen tapaus. Vahva, selkeä, määrätietoinen, puhdas ja hyvän tuoksuinen. Tietää kuka on ja mihin pystyy. (Iso Lehmijärvi, Pinsiö) Avovesimaistelu, kuten Johanna Vuoksenmaa harrastustaan nimittää, alkoi leikkimielisestä haasteesta vuonna 2011. Aluksi hän kisasi tuttavansa kanssa, kumpi uisi kesän aikana useammassa eri järvessä. Haastetta tehdessään Johanna huomasi, kuinka erilaisia luonnonvedet keskenään olivatkaan. Yksi oli raju ja vahva, toinen

16 vesi 2026 kevät lempeä ja rauhallinen, kolmas kepeä ja viettelevä. Johanna alkoi valokuvata kohtaamiaan vesiä ja kirjoittaa niistä luonnehdintoja. Kuvissa on aina mukana häivähdys Johannaa: heijastus, varjo tai vaikkapa hiussuortuva. Näitä kuvia ja tekstejä hän jakaa muille Instagramissa, ja niistä on koottu myös kirja, vuonna 2019 ilmestynyt Vesiystäviä. Vuosien aikana monesta vedestä on tullut Johannalle rakas ystävä, jota hän palaa tervehtimään yhä uudelleen. Sellaisia ovat esimerkiksi kristallinkirkas Nummijärvi Salon ja Someron rajalla tai pieni tunturijärvi Sodankylässä, johon on ihana pulahtaa pitkän pyörälenkin jälkeen. Merivesissäkin Johanna ui, mutta ne eivät puhuttele häntä niin kuin järvet. – Meret ovat kuin rokki­ staroja, kaukorakkauksia. Suhteeni niihin ei ole henkilökohtainen, koska siellä on niin paljon muitakin ihmisiä yleisön joukossa, hän vertaa hymyillen. Johanna Vuoksenmaa 6 Syntynyt 1965 Hämeenlinnassa. 6 On ohjannut ja käsikirjoittanut useita komediaelokuvia (mm. 21 tapaa pilata ­avioliitto, 70 on vain numero) sekä tv-sarjoja (mm. Klikkaa mua, Ex-onnelliset, Hormonit!). Kirjoittanut myös romaanit Pimeät tunnit (2020) ja Suurenmoinen matka (2025). 6 Asuu puolisonsa kanssa Tampereen Pispalassa. Kaksi aikuista lasta. 6 Harrastaa avovesiuintia, lentopalloa, kuorolaulua ja käsitöitä. Avovesi 40/2024 ­Kivilampi, Espoo Pehmeä, vakaa ja vahva vesi. Turvasyli, hötkyilemätön kantaja ja kuuntelija, isävesi, antaa ratsastaa hartioillaan, tuoksuu männyiltä, käyttäytyy johdonmukaisesti ja rauhallisesti. Näsijärvi on Johanna Vuoksenmaalle tummasilmäinen, villi ja komea rakastaja, hellä mutta hurja. Tälle rannalle Tampereen Rauhaniemessä hän palaa yhä uudelleen. Vesi koskettaa ja liikuttaa Jokainen vesi on erilainen Vanha hippi! Samea, pehmeä ja rusehtava väriltään, kulkee samettihousuissa ja polttaa piipussa muitakin kasveja kuin tupakkaa. Oli nuorempana lintumies ja tuoksuu yhä metsältä ja suolta. (Kahtoilampi, Hämeenlinna) Kun Johanna kahlaa ja liukuu veteen, se on hänelle kuin meditaatiota. Hän herkistää kaikki aistinsa ja on täydellisesti läsnä hetkessä. Onko vesi pieni vai suuri, hiljainen vai rauhaton? Miltä veden liplatus kohti rantaa kuulostaa, miten tuuli keinuttaa aaltoja? Onko vesi kirkasta vai tummaa, kovaa vai pehmeää? – Jokin vesi tuntuu raskaammalta, toinen kevyemmältä. Vedet myös tuoksuvat erilaiselta riippuen kasvillisuudesta ja veden mineraaleista. Johanna käy pulahtamassa luonnonvesissä ympäri vuoden, mutta avovesimaistelua hän harrastaa vain silloin, kun vedet ovat lämpimiä tai korkeintaan viileitä. – Veden luonteen pystyy erottamaan, kun on vähän lämpimämpää – kylmä vesi on vain kylmää vettä, hän pohtii. Ihastuttava valoisa emovesi. Leikittää ja keikuttaa, koskee pehmeästi ja hellästi, ei huuda vaan hymyilee. Kaunis heleä laulunääni, jolla tuudittelee lapsilaumansa uneen. (Övre Fryken, Lysvik, Ruotsi) Johanna on pohtinut paljon sitä, miksi vedessä on niin ihana olla. Hän uskoo, että kyse on kosketuksen kaipuusta, joka asuu meissä kaikissa. – Vedeltä saa hellyyttä ja hyväilyä, se ei arvota kehoa vaan koskee intensiivisesti joka kohtaan. Vesi kannattelee ja antaa olla. Se on valtavan terapeuttista. Kesällä Johanna harrastaa myös liikuntaa vedessä. Erityisesti hän nauttii avovesijuoksusta, sillä siinä voi katsella maisemia samalla, kun urheilee. Viileä vesi myös virkistää kuumana päivänä. Niin kävi Johannan ja Muffen häissäkin, joissa kolmasosa vieraista kävi uimassa kesken juhlien – morsian heidän joukossaan. Vanha heila Näsijärvikin pysyi rauhallisena. Kursivoidut kohdat on lainattu Johanna Vuoksenmaan Instagramista, @j.vuoksenmaa, sekä Vesiystäviä-kirjasta (Otava 2019).

17 teksti virpi ekholm kuvat laura vesa & cc by vesi 2026 kevät vesi kannattelee ja antaa olla. se on valtavan terapeuttista. Johanna Vuoksenmaa S Yli 187 000 järven maa uomi on todellakin tuhansien järvien maa: täällä on yhteensä yli 187 000 järveä, jotka peittävät noin kymmenesosan Suomen pinta-alasta. Suomen järvet syntyivät jääkauden aikana noin 10 000 vuotta sitten. Kun mannerjäätikkö alkoi sulaa, sen alla olevat painanteet täyttyivät sulamisvesillä ja muodostivat järvet. Järvet ovat Suomessa melko matalia, sillä niiden keskisyvyys on noin seitsemän metriä. Siksi ne ovat alttiita rehevöitymiselle. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Manner-Suomen järvien pinta-alasta yli 82 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Se tarkoittaa, että ihminen ei ole toimillaan merkittävästi tai pysyvästi heikentänyt vesistön luonnontilaa. Huonossa, välttävässä tai tyydyt- tävässä tilassa on 18 prosenttia järvien pinta-alasta. Rehevöityminen heikentää varsinkin pienten ja matalien järvien ekologista tilaa. Se näkyy leväkukintoina, rantojen umpeenkasvuna ja veden samenemisena. Suomen sisävesien ekologinen tila ei ole enää viime vuosina parantunut. Kehitys on ollut myönteistä lähinnä yksittäisissä järvissä ja joissa. Tämä johtuu erityisesti siitä, että maa- ja metsätaloudesta tuleva hajakuormitus on pysynyt suurena. Jätevedenpuhdistus on tärkeä osa vesiensuojelua, sillä puhdistettavaksi tuleva jätevesi sisältää runsaasti fosforija typpiravinteita. Suoraan luonnonvesiin johdettuna jätevedet aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä. Tiesitkö? 6 Uiminen kuuluu jokaisenoikeuksiin siinä missä muukin luonnossa liikkuminen. 6 Saat uida luonnonvesissä vapaasti ilman maanomistajan lupaa, kunhan et aiheuta häiriötä tai mene liian lähelle toisen kotia, ­pihapiiriä tai mökkirantaa. 6 Lähialueen uimapaikat ja -­ rannat löydät Lähteet: Suomen ympäristökeskus, helposti esimerkiksi puhelimeen ladat- suomifinland100.fi tavasta Kartta­selain-sovelluksesta.

18 18 teksti jarkko piirainen kuva museovirasto vesi 2026 kevät kevät Vesihuollon historiaa 375-vuotiaassa Kajaanissa Vesilaitoksen perustaminen reilut sata vuotta sitten paransi merkittävästi kaupunkilaisten arkea. S unnuntaina 6. maaliskuuta vuonna 1651 kreivi Pietari Brahe kirjoitti talvisen Ämmäkosken äärellä allekirjoituksensa Kajaanin kaupungin perustamisasiakirjaan. Tuolloin kaupunki oli noin neljänsadan asukkaan pieni yhteisö Kajaanin linnan kupeessa. Tänä vuonna Kajaanissa juhlitaan kaupungin 375-vuotista taivalta. Kajaanin tarina on ollut täynnä muutoksia ja rohkeita ratkaisuja. Ajan saatossa on kohdattu monia haasteita, jotka on aina selätetty, on opittu uutta ja kehitytty vahvemmaksi yhdessä. Kajaanin vesihuollon historia on osa tätä samaa kertomusta. Myös vesihuollossa on jouduttu vastaamaan ajan haasteisiin ja tekemään rohkeita, kauaskantoisia ratkaisuja kaupunkilaisten elinolosuhteiden parantamiseksi. Kajaani nähtynä Ämmäkosken sillan pohjoispuolelta noin vuonna 1899. Kuva: I.K. Inha, Historian kuvakokoelma, Museovirasto. Keskustelu omasta vesilaitoksesta herää Kajaaninjoki oli pitkään kaupungin asukkaiden tärkein vedenlähde. Vettä kannettiin joesta niin peseytymiseen, karjanhoitoon, juomavedeksi kuin myös tulipalojen sammuttamiseen. Lisäksi kaupungissa oli yleisiä ja yksityisiä kaivoja. Varhaiset vesihuollon olot olivat karut. Kaivot sijaitsivat usein pihapiirissä, ja käymälöistä sekä talousaskareista syntyvät jätevedet imeytyivät samaan maahan, mikä teki kaivovedestä alttiin saastumiselle. 1800-luvun loppua kohden tilanne paheni, kun kaupungin väkiluku kasvoi, karjanpito lisääntyi ja teollisuus alkoi muokata ympäristöä. Puhdas juomavesi ei ollut itsestäänselvyys, ja kulkutaudit olivat todellinen uhka. Myös tulipalojen pelko ajoi vesihuollon kehittämistä eteenpäin. Puinen Kajaani kärsi useista suurpaloista ja sammutusvesi piti kantaa käsivoimin. Määräysten mukaan jokaisessa talossa täytyikin olla tulipalojen varalta ämpäreitä ja saaveja aina saatavilla. Keskustelu vesi- ja viemärilaitoksesta alkoi Kajaanissa jo 1800-luvun puolivälissä. Lopullinen päätös sen rakentamisesta tehtiin kaupunginvaltuustossa 27.5.1920 pitkän valmistelun ja perusteellisen harkinnan jälkeen. Ratkaisulla haluttiin turvata riittävä juoma- ja sammutusvesi sekä parantaa kaupunkilaisten hygieniaoloja. Vesilaitoksen perustaminen paransikin merkittävästi kajaanilaisten arjen laatua. Katseet kohti pohjavettä Aluksi käyttövesi otettiin Kajaaninjoesta. Veden humuspitoisuus aiheutti haasteita, joita ratkottiin myöhemmin myös vedenkäsittelyllä.

tekstit kajaanin vesi Saathan häiriöviestit puhelimeesi? TIEDOTAMME toiminta- VEDENKULUTUKSEN VUOSIRAPORTTI LÖYTYY NETISTÄ alueemme asukkaita Vedenkulutuksen vuosiraportti vesihuoltopalveluiden vuodelta 2025 on luettavis- keskeytyksistä, sa Online-palvelussamme. vedenlaatuhäiriöistä Raportti löytyy sopimuksen ja muista tiedoista ”Veden vuosiraportit” toimintahäiriöistä -otsikon alta, josta se aukeaa häiriöviestijärjestelmän kautta. Tiedotamme PDF-tiedostona. myös muista mahdollisista häiriöistä, joilla on Veden vuosiraportilta löy- vaikutusta häiriöalueella olevien asukkaiden tyvät muun muassa seuraavat arkeen ja toimintaan. tiedot: Saamme häiriötiedotteiden lähettämiseen 6 Talouden käyttöveden häiriöalueella asuvien asiakkaiden, myös taloy- kulutus vuodelta 2025 sekä htiöiden (kerrostalot, rivitalot) asukkaiden, laskutuskausittain vuoden 2025 matka- ja lankapuhelinnumerot suoraan oper- osalta. aattorilta, mikäli ne eivät ole salaisia. 6 Vedenkulutuksen vuosit- Jos puhelinnumero on salainen tai rekiste- tainen muutos. röity muuhun kuin kotiosoitteeseen, häiriö- 6 Vuonna 2025 voimassa olleet viestit voi tilata osoitteesta perus- ja käyttömaksut. www.kajaaninvesi.fi  Tiedotamme  6 Vuoden 2025 perus- ja Häiriötiedote. Asiakasportaalissa voi myös kulutusmaksujen yhteen- yhdelle puhelinnumerolle lisätä useita osoit- laskettu summa. teita, kuten omaisen lähiosoitteen, jolloin voi Online-palveluun rekisteröi- varmistua esimerkiksi iäkkään vanhemman tymiseen tarvitaan asiakas- vedenjakelusta. numero ja käyttöpaikan tunnus, Palvelu on asiakkaalle maksuton. jotka löytyvät vesilaskulta. Palvelu löytyy osoitteesta www. kajaaninvesi.fi  Palvelumme Ota veden­ kulutus haltuun! OMAA VEDENKULUTUSTA voi nyt seurata entistä tarkemmin vedenkulutuksen seurantapalvelun avulla. Palvelussa asiakas voi tarkastella vedenkulutusta tuntitasolla sekä tilata kulutusraportin sähköpostiinsa haluamallaan aikavälillä – päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. Palvelussa voi myös asettaa hälytyksiä, jotka ilmoittavat sähköpostitse, jos vedenkulutuksessa havaitaan poikkeamia. Hälytykset voivat varoittaa esimerkiksi vuodoista tai alhaisesta lämpötilasta. Palvelun käyttö on helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy palveluun osoitteessa: https:// wmd.wrm-systems.fi/kajaaninvesi Rekisteröitymiseen tarvitset asiakasnumeron ja käyttöpaikkatunnuksen, jotka löytyvät vesilaskultasi. asiakkaalle  Online-palvelu. Laitoksen asiakkaan, esimerkiksi taloyhtiön, tulee välittää nämä tiedot talousveden loppukäyttäjälle. vesi 2026 kevät kevät Toisen maailmansodan jälkeen käynnistynyt vilkas jälleenrakennus vauhditti verkostojen laajentamista ja lisäsi puhtaan veden tarvetta entisestään. Vähitellen katseet kääntyivät pohjaveteen, luonnostaan puhtaampaan ja tasalaatuisempaan vaihtoehtoon. Kajaanin alueella oli runsaasti hyvälaatuista pohjavettä, joka soveltui erinomaisesti talousvedeksi. Siirtyminen pohjaveteen ei kuitenkaan tapahtunut yhdessä yössä. Ensimmäinen merkittävä askel otettiin vuonna 1971, kun Matinmäen pohjavedenottamo otettiin käyttöön. Tällöin pohjavettä ryhdyttiin hyödyntämään silloisen maalaiskunnan alueella. Seuraava isompi kehitysaskel otettiin vuonna 1986, kun Mustikkamäen vedenottamot mahdollistivat pohjaveden jakelun myös kantakaupungissa. Pintaveden käyttö päättyi kokonaan vuonna 1996, kun Heterannan pohjavedenottamo otettiin käyttöön. Tänäkin päivänä Kajaanin taajama-alueen asukkaat saavat nauttia lähialueen harjuista saatavasta, laadukkaasta pohjavedestä. Kajaanin kaupunki juhlii tänä vuonna 375-vuotista historiaansa teemalla Yhdessä. Tutustu juhlavuoden ohjelmaan osoitteessa www.kajaani375.fi 19

20 lyhyesti kuvat jenniina nummela, istock & adobe firefly (ai) vesi 2026 kevät Vesilaitosyhdistys 70 vuotta – vesihuollon taustalla vaikuttava toimija V esilaitosyhdistys juhlii tänä vuonna 70-vuotista taivaltaan suomalaisen vesihuollon taustavaikuttajana. Yhdistys on vuosi­kymmenten ajan osallistunut aktiivisesti alan kehittämiseen, edunvalvontaan ja toimintaympäristön muokkaamiseen niin Suomessa kuin EU:ssa. – Roolimme on vakiintunut ja asema vesihuollon keskeisenä sidosryhmänä on vahva, toteaa yhdistyksen toimitusjohtaja Riku Vahala. Vuonna 1956 perustettu yhdistys syntyi aikaan, jolloin maaseutu oli kaivoveden Toimitusjohtaja Riku Vahalan mukaan Vesilaitosyhdistys lähtee juhlavuoteen vakaalta pohjalta. varassa ja vesihuolto monin paikoin puutteellista. Alkuvuosina keskeinen tehtävä olikin vesihuollon rakentamisen edistäminen. Yhdistys vaikutti aktiivisesti siihen, että maaseudulle saatiin vesijohto­ verkostoja ja valtion tukea vesihuollon kehittämiseen. – Rakennettiin reippaasti ja innokkaasti. Nyt ollaan pisteessä, jossa vesijohdot ja viemärit tulisi saneerata satojen miljoonien investoinnilla, Vahala kertoo. Yhdistys palvelee jäsenistön tavoitteita Tulevaisuuden haasteena investoinnit Suomen EU-jäsenyys muutti toimintaympäristöä merkittävästi. Vesilaitosyhdistyksen rooli laajeni kansallisesta vaikuttamisesta eurooppalaiseen edunvalvontaan. Nykyisin yhdistys osallistuu aktiivisesti lainsäädännön valmisteluun sekä Suomessa että EU:ssa ja tuo esiin vesihuoltolaitosten näkökulman. Viime vuosien keskeinen teema on ollut vesihuoltolain uudistus ja keskustelu vesihuollon omistajuudesta. – Vesihuolto on yhteiskunnan kriittinen ja välttämätön peruspalvelu. Sen tehtävä ei ole tuottaa voittoa omistajilleen. Sinilevää vai siitepölyä? 150 V U OT TA OA ! V ES IH U O LT malla Suomen Helsingin ja sa vesi laitos ensimmäinen . tansa 1.12.1876 ­aloitti toimin nkiintoiseen Tutustu miele oitteessa historiaan os ki.hsy.fi ­vesihistoriik Tulevaisuudessa alan suurimmat haasteet liittyvät investointeihin ja toimintamallien kehittämiseen. Vanheneva infrastruktuuri edellyttää merkittäviä korjauspanostuksia, ja samalla vesihuollolta vaaditaan entistä parempaa varautumista häiriötilanteisiin. Ratkaisuksi nähdään muun muassa vesihuoltolaitosten yhteistyön lisääminen ja suuremmat organisaatiokoot. Edunvalvonnan ohella Vesilaitosyhdistys tarjoaa jäsenilleen koulutusta, neuvontaa ja julkaisuja. Webinaarien maksuttomuus ja lähikoulutusten tarjoama vertaistuki ovat lisänneet osallistumismahdollisuuksia. Lisäksi yhdistys tukee alan kehitystä rahoittamalla tutkimus- ja kehityshankkeita. Juhlavuoden päätapahtuma, Vesihuoltopäivät, kokoaa tänä vuonna alan ammattilaiset Lahteen. Tapahtuma on kasvanut vuosien saatossa keskeiseksi kohtaamispaikaksi, jossa jaetaan tietoa, verkostoidutaan ja katsotaan yhdessä alan tulevaisuuteen. J os vedessä näkyy pieniä hitusia, osaatko erottaa, ovatko ne sinilevää, jotain muuta levää vai siitepölyä? Sinilevät ovat bakteereja, joita kutsutaan sini- tai syanobakteereiksi. Monista muista bakteereista poiketen ne kykenevät yhteyttämään auringon valossa samaan tapaan kuin kasvit. Ne eivät kuki, vaan kukinnaksi kutsutaan ilmiötä, jossa sinileviä esiintyy vedessä massoittain. Kukinnat ajoittuvat yleensä heinä-elokuulle. Tyynellä kelillä sinilevähituset nousevat vedenpinnalle ja muodostavat selvästi erottuvia, vihertäviä tai kellertäviä lauttoja. Aallot voivat ajaa leviä rantaan paksuksi massaksi. Sinilevien massaesiintyminen syntyy,

21 vesi 2026 kevät 10 kirjaa laiturin nokkaan AH, KESÄ JA HYVÄ KIRJA – siinäpä voittamaton yhdistelmä niin sateella kuin auringonpaisteella. Mitä jos tarttuisit kirjaan, joka liittyy jotenkin mereen, järveen, jokeen tai muuten vesivaroihin? 1. Anni Kytömäki: Margarita 2. Tove Jansson: Muumipappa ja meri 3. Jenni Räinä: Veden ajat 4. Emmi Itäranta: Teemestarin kirja 5. Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa 6. Ernest Hemingway: Vanhus ja meri 7. Anni Blomqvist: Myrskyluodon Maija 8. Agatha Christie: Kuolema Niilillä 9. Ulla-Leena Lundberg: Jää 10. Eeva Kiviniemi & Taina Pietikäinen: Joki kun vedessä on paljon ravinteita, varsinkin fosforia. Lisäksi sinilevät vaativat lämpöä. Siitepölyä esiintyy vedessä keväällä ja alkukesällä. Se on aina keltaista tai kellanruskeaa, ei koskaan vihertävää. Siitepölyn tunnistaa myös siitä, että sitä on laskeutunut myös muille pinnoille, kuten laiturille. Tee keppitesti Sinilevän erottaa muista levistä keppitestillä. Jos levää pystyy nostamaan kepillä vedestä, se on jotakin muuta kuin sinilevää. Toinen keino on ottaa vettä juomalasiin ja seisottaa sitä tunnin verran. Sinilevähiukkaset nousevat pintaan, koska sinilevillä on kelluttavia kaasurakkuloita. Voi olla myrkyllistä Osa sinilevistä on myrkyllisiä. Sinilevää sisältävään veteen pitää aina suhtautua niin, että se voi olla myrkyllistä. Erityisesti lapsia pitää suojella sinilevältä, koska he saattavat niellä vettä ja saada siitä myrkytyksen. Sama koskee lemmikkejä. Myrkytyksen voi saada myös hengitysteitse. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly- tai pesuvetenä eikä kasteluvetenä. Lähde: vesi.fi M U IS TA ! aalla, Pese matot m maahan et ed imeytä saunav sihuolto­ tai johdata ve äriin. laitoksen viem n ja saunaMattojen pesu itusmäärä ei vesien kuorm e suuri, mutta välttämättä ol ti lisätä rannan voi paikallises tä, pahenrehevöitymis etta ja lisätä taa levä­tilann ­roskaisuutta.

22 22 teksti ja kuvat kajaanin vesi kajaanin vesi tiedottaa kuvat kajaanin vesi & istock 2025 kevät vesi 2026 kevät Vedenkulutuksen vuosiraportti Kajaanin Vesi saneeraa verkostoaan löytyy Online-palvelusta VESI - JA VIEMÄRIVERKOSTOA Palvelussa voi myös päivittää omia yhteystietoja, ilmoittaa mittarilukeman uudistetaan tänäkin kesänä sekä ottaa yhteyttä asiakaspalveluun. eri puolilla Kajaania. Katso tärkeimmät TALOUSVETTÄ TOIMITTAVAN saneerauskohteet vesihuoltolaitoksen on kartalta! toimitettava vuosittain asiakkailleen tiedot talousveden 1. Kiilakatu: vesijohdon saneeraus kulutuksesta ja hinnasta sekä laitoksen 2. Kasarminkatu: vesijohdon toimittaman talousveden laadusta. Laisaneeraus toksen asiakkaan, esimerkiksi taloyh3. Rajalähiön puisto: vesijohdon tiön, tulee välittää nämä tiedot taloussaneeraus veden loppukäyttäjälle. 4. Vedenkulutuksen Koulukuja ja Tornikuja: vesijoh- vuovuosiraportti don saneeraus delta 2024 on luettavissa Online-palve5. Käpykatu, Laitakadun ja sopimuksen Naavalussamme. Raportti löytyy tien välillä: vesijohdon ja jätevesivietiedoista ”Veden vuosiraportit” -otsikon märin saneeraus katusaneerauksen alta, josta se aukeaa PDF-tiedostona. yhteydessä 6. Apilapolku ja Mesiheinäntie: Veden vuosiraportissa on tiedot: vesijohdon  talouden saneeraus käyttöveden kulutuksesta 7. Oksatie, Kisatien ja Karjaportinvuodelta 2024 sekä laskutuskausittain tien välillä: vesijohdon ja jätevesivievuoden 2024 osalta märin saneeraus katusaneerauksen  vedenkulutuksen vuosittaisesta yhteydessä muutoksesta 8. Repolaisentie, Huuhka Ilvestie, vuonna 2024 voimassa olleista perusjantie ja Työmiehentie: vesijohdon ja käyttömaksuista ja saneeraus  jätevesiviemärin vuoden 2024 perusja kulutuskatumaksujen saneerauksen yhteydessä yhteenlasketusta summasta. 9. Otanmäki: jätevesiviemärin saneeraus 8. 7. 1. 2. Online-palvelussa asiakas voi myös tarkastella sopimus-, kulutus- ja laskutietojaan. Palvelussa voi myös päivittää omia yhteystietoja, ilmoittaa manuaali4. sista vesimittareista vesimittarilukeman sekä ottaa yhteyttä asiakaspalveluun. 6. Online-palveluun rekisteröitymiseen 3. asiakasnumero ja käyttöpaitarvitaan kan tunnus, jotka löytyvät vesilaskulta. Online-palveluun pääsee verkkosivu5. jemme kautta: www.kajaaninvesi.fi  Palvelumme asiakkaalle  Online-palvelu. Häiriöviesti hälyttää, jos vedenjakelussa on häiriö 9. mikäli ne eivät ole salaisia. TIEDOTAMME Kajaanin kaupungin Jos puhelinnumero on salainen tai reasukkaita vesihuoltopalveluiden keskeykisteröity muuhun kuin kotiosoitteeseen, tyksistä, vedenlaatuhäiriöistä ja muista häiriöviestit voi tilata asiakasportaalistoimintahäiriöistä häiriöviestijärjestelta www.kajaaninvesi.fi  Tiedotamme män kautta. Tiedotamme myös muista mahdollisista häiriöistä, joilla on vaiku Häiriötiedote. tusta häiriöalueen asukkaiden arkeen ja Asiakasportaalissa voi myös lisätä toimintaan. yhdelle puhelinnumerolle useita osoitLisäksi: Saamme häiriötiedotteiden lähettäteita. Voit lisätä numerollesi esimer• Peuraniemen jätevedenpuhdistamon sakeuttimen saneeraus miseen häiriöalueella asuvien asiakkaikiksi iäkkään vanhempasi lähiosoit• Onnelan jätevedenpumppaamon saneeraus den, myös taloyhtiöiden (kerrostalot, teen, jolloin voit varmistua hänenkin • Kuusirannan vedenottamon saneeraus rivitalot) asukkaiden, matka- ja lankavedenjakelustaan. • Hepomäen alavesisäiliön saneeraus puhelinnumerot suoraan operaattorilta, Palvelu on asiakkaalle maksuton.

23 ristikko vesi 2026 kevät Ratkaise ristikko RISTIKON AVAINSANA m ­ uodostuu ­numeroituihin ruutuihin. Osallistu ­arvontaan ­osoitteessa vesilehti.fi. Kirjoita avain­sana sille varattuun tilaan. Voit antaa samalla p ­ alautetta lehdestä. Palauta vastauksesi 15.6.2026 mennessä. Osallistu a r vo nt a a n ! w w w.vesilehti.f i Kaikki määräpäivään mennessä saapuneet vastaukset osallistuvat Apple A ­ irPods ­­­ (4. sukupolvi) -kuulokkeiden arvontaan. ­Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Arvonta suoritetaan yhteisesti Vesi-lehden kaikilla jakelualueilla.

24 24 kuva jarkko sirviö vesi 2026 kevät 2025 kevät julkinen tiedote jokaiseen kotiin. julkinen tiedote jokaiseen kotiin. Asiakaspalvelu 08 6155 2949 Vikailmoitukset 24 h 044 7100 100 ma ja ke klo 9–11 ja 13–15 kajaaninvesi@kajaani.fi Kajaanin Vesi -liikelaitos Onnelantie 10, 87100 Kajaani www.kajaaninvesi.fi