Riihimäen seurakunnan lehti 2026 Seurakunnassa lapset otetaan vastaan kokonaisina ihmisinä Mitä tiedämme Pyhästä Hengestä? s. 4 Seurakunta on investoinut ja korjannut ahkerasti s. 6 Pääsiäisnäytelmä Pyhän Claran kukkaset s. 10

Remontteja ja investointeja Seurakuntavaalit Raamattupiiri 95 vuotta SEURAKUNTA on sat- SEURAKUNTAVAALIT MIESTEN RAAMATTUPIIRI sannut mittavasti kiinteistöjen kunnossapitoon, jotta toimitilat ovat kunnossa myös tulevina vuosina. s. 6–7 pidetään tulevana syksynä. Asetu ehdolle tai tue omaa ehdokastasi. Tarkista vaalien aikataulut jo nyt! s. 8 on toiminut vuodesta 1931 alkaen. Yhdessä luetaan Raamattua, rukoillaan ja keskustellaan elämän ydinkysymyksistä. s. 12 PÄÄKIRJOITUS JUURET Riihimäen seurakunnan arkisto Virastotalo vuonna 1964. Rakennuksilla on paikkansa TÄMÄN LEHDEN TEEMANA ON – pääsiäisen ohella – seurakunta korjaa ja rakentaa. Seurakunnan sanoma ei ole kiinni seinissä ja neliöissä, mutta tiloilla on paikkansa ja merkityksensä. Riihimäen tärkeimpiä maamerkkejä on Keskuskirkko, joka on seisonut 120 vuotta mäellään ja kurkottanut tornillaan kohti taivasta. Vuosikymmenten aikana kirkko on kokenut monia muutoksia. Tunnelma kirkossa on kuitenkin edelleen sama: lämmin ja kotoisa, mutta myös pyhä ja juhlava. Niin kuuluu ollakin: kirkkoon tullaan kokemaan häivähdys pyhää arjen keskelle. Keskuskirkon pihapiirissä seisoo ryhdikkäänä Kirkkopuiston seurakuntakoti. Tämä monitoimitila taipuu monenlaiseen käyttötarkoitukseen. Muutaman vuoden takainen remontti paransi talon esteettömyyttä. Helposti saavutettavissa on myös seurakuntakodin alapuolella, Hämeenkadun varressa sijaitseva Diakoniakeskus, joka on suunniteltu varta vasten diakoniatyön tarpeita ajatellen. Temppelikadun virastotalossa seurakuntatoimisto on juuri muuttamassa takaisin omalle paikalleen, talon toiseen kerrokseen. Tilat Tilojen ja talojen on remontoitu ja päivitetty ajanmukaisiksi. Seurakuntakoti vuonna 1964. EDELLÄ MAINITTUJEN TILOJEN lisäksi monelle riihimäkeläiselle Vilkasta rakennustoimintaa 1960-luvulla tuttuja ja rakkaita paikkoja ovat Hirvijärven leirikeskus ja Vehkaoja, Sipusaaren seurakuntakoti, Jukolan kerhotila ja nuortentila Narnia. Tilojen ja talojen omistaminen ja ylläpitäminen ei ole ilmaista puuhaa. Siksi tarvitaan huolellista suunnittelua ja pohdintaa siitä, mikä on tärkeää ja mikä vielä tärkeämpää. Sitä varten tekeillä on kiinteistöstrategia. Luettelin edellä kaikki seurakunnan keskeisimmät toimitilat. Joukosta puuttui yksi, jonka säästin tarkoituksella viimeiseksi. VUODEN 1955 PIISPANTARKASTUKSESSA todettiin, että seurakunnan toimitilat eivät enää riitä. Kokoontumistilojen lisäksi tarvittiin toimistotilaa ja asuntoja seurakunnan työntekijöille. Suurin osa kokoontumistiloista päätettiin rakentaa Keskuskirkon läheisyyteen Kirkkopuistoon ja toimisto- ja kerhotilat sekä asunnot Temppelikadun tontille. Arkkitehtikilpailun seurakuntatalosta voitti Erkko Virkkusen suunnitelma. Kirkkohallitus ja tuomiokapituli antoivat luvat ja työt alkoivat kesällä 1963. Talon vihkiminen tapahtui syyskuussa 1964 ja sen suoritti piispa E. G. Gulin. Seurakuntatalon nimeksi tuli seurakuntakoti ja Sipusaaren valmistuttua nimi muotoutui Kirkkopuiston seurakuntakodiksi. Temppelikadun talon alakertaan tulivat Kansaneläkelaitoksen toimitilat. Seurakunnan toimistotilat saatiin ajan tasalle ja kerhotiloja varattiin eri työmuotoja varten. Kaupunki kasvoi ja tilaa kaivattiin myös pohjoisia kaupunginosia varten. Seurakunta osti Sipusaarentie 31:n tontin kaupungilta. Tampereen piispa Erkki Kansanaho vihki talon 1970. Rinnan Sipusaaren seurakuntakodin rakentamisen kanssa toteutettiin myös Hirvijärven leirikeskusrakennus. KAPPELIKIRKKO VIETTÄÄ tänä vuonna omistaminen ja ylläpitäminen ei ole ilmaista puuhaa. Siksi tarvitaan huolellista suunnittelua ja pohdintaa siitä, mikä on tärkeää ja mikä vielä tärkeämpää. 70-vuotisjuhlavuottaan. Kappelikirkkoon liittyy monella riihimäkeläisellä muistoja tärkeistä hetkistä. Eniten tietenkin hautajaisista, mutta Kappelikirkko on toiminut myös kaste- ja vihkipaikkana, jumalanpalveluksissa ja hartauksissa, näytelmien esityspaikkana ja 1990-luvulla myös kerhotilana. Kappelikirkon tärkein sisutuselementti on kirkkosalin etuseinä. Siihen muodostuu laudoituksen keskelle yksinkertainen risti, jonka sakarat yltävät seinästä seinään ja lattiasta kattoon. Vaikka salista kaikki muu riisuttaisiin, jäisi jäljelle kuvio, joka julistaa kristinuskon ja pääsiäisen ydinsanoman: Kristus on ylösnoussut! ILOISTA JA SIUNATTUA PÄÄSIÄISTÄ! Sirpa Viherä kirkkoherra KUSTANTAJA/JULKAISIJA Riihimäen seurakunta, Temppelikatu 9A, Riihimäki, puhelin 019 7481, Lähde: Yhteisellä tiellä. Riihimäen seurakunnan historia. Kalervo Huttunen ja Juha Koivulahti 2022. sähköposti: etunimi.sukunimi@evl.fi, www.riihimaenseurakunta.fi PÄÄTOIMITTAJA Sirpa Viherä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Johanna Heikkilä TOIMITUSKUNTA Minna Huistinoja, Eveliina Korpela, JuhaPekka Malinen, Mira Mäkilä, Juho-Petrus Nieminen, Riitta Takala KANNEN KUVA IStock TUOTANTO TK mediatalo Oy, Riihimäki, www.tkmediatalo.fi PAINO Botnia Print Oy, Kokkola, Painosmäärä 14 250 kpl. 2

Pääsiäinen on kristityille ilon ja elämän juhla PÄÄSIÄINEN ON kirkkovuoden keskus ja kohokohta, ilon ja elämän juhla. Silloin juhlitaan Jeesuksen ylösnousemista kuolleista. Ristinkuolemallaan Hän sovitti maailman synnit ja mursi kuoleman vallan. Kristityille Jeesuksen ylösnousemus merkitsee sitä, että ylösnoussut Kristus on avannut uuden tien ja toivon kuolemasta elämään. Jälleennäkemisen toivo Raamatun mukaan taivaassa on hyvä olla. Taivas on ikuinen, mutta ajallisessa maailmassa eläville ihmisille vielä käsittämätön. Toivoa tuo se, että Jeesus kuoli ristillä ihmisten puolesta ja voitti näin kuoleman vallan. Ylösnoussut Kristus avasi myös ihmiselle tien ikuiseen elämään. Huolta ja murhetta kuolemasta lievittää siis toivo: kaikki ei pääty kuolemaan. PUHEENVUORO TÄSSÄ NUMEROSSA Riihimäen seurakunnan arkisto Jenniina Nummela Kiitollinen vapaaehtoinen RIIHIMÄEN KESKUSKIRKKO on ollut kotikirk- Ohjaaja Timo Sinivuori ja Franciscusta näyttelevä Make Häkkinen käyvät läpi vuorosanojen muutoksia Pyhän Claran kukkaset -näytelmän harjoituksissa. s. 10 Pyhän Claran kukkaset on suuri yhteisöllinen ponnistus RIIHIMÄEN SEURAKUNNAN PÄÄSIÄISNÄYTELMÄ Pyhän Claran kukkaset on kuvaus 1200-luvun luostarielämästä ja pyhimysten elämänvaiheista. Ohjaaja Timo Sinivuori ja käsikirjoittaja, kirkkoherra Sirpa Viherä ovat harjoitelleet näyttelijöistä ja kuorosta sekä äänistä, valoista ja lavasteista vastaavista koostuvan porukan kanssa koko kevään. Ensi-ilta on lauantaina 28.3. Näytelmä esitetään pääsiäisen aikana yhteensä yhdeksän kertaa Kirkkopuiston seurakuntakodissa. s. 8 Varhaiskasvatuksen uusi aikakausi s. 15 Pääsiäisen tapahtumakalenteri Katso, mitä ja missä tapahtuu pääsiäisen aikana! IStock Seurakunnan varhaiskasvatus on ottanut uusia askeleita, kun se aloitti yhteistyön OmaisOivan ja Erityiset ry:n kanssa. Yhteistyö mahdollistaa erityislasten paremman huomioimisen kerhotoiminnassa. koni jo 50-luvun alusta lähtien. Siellä pääsin käymään jo lapsena, vaikka erilaisiin toimintoihin olenkin tullut mukaan vasta myöhään. Alkuun pääsin työni kautta. Osakseni oli tullut pitää yhteyttä Harjunrinteen koulusta seurakuntaan päin koulujumalanpalvelusten järjestelyssä, mikä 1980-luvun alussa tarkoitti yhteyttä lehtori Kielo Lunnasvaaraan. Hän sitten pyysi minua mukaan myös muun muassa tekstinlukuun tai vaikka kaluston siirtoon lähetyslounaita varten. Koululaispalveluksissa tarvittiin myös muutamaa virttä. Niiden valinnoissa olin yhtey­ dessä 90-luvun taitteessa kanttori Pekka Mäntymaahan, joka taas pyysi liittymään kirkkokuoroon. Siinä olen saanut olla mukana jo 36 vuotta. Samoihin aikoihin toteutettiin pääsiäisvaelluksia, joiden kohteille tarvittiin henkilöitä esittämään pääsiäisen tapahtumia Jeesuksen aikaan. Ne laajentuivat myöhemmin musiikkinäytelmiin, niin että näyttelemistäkin pääsin kokeilemaan. Virasta eläkkeelle jäätyäni Irina Pasma ehdotti seniorikerhon ohjaajan tehtävää, ja sittemmin olen nähnyt nimeni myös ehtoollisenjakajien listalta. Lukuisten muiden vapaaehtoisten kanssa puuhaillessa päällimmäisenä mieleen tulee kiitollisuus: kaikkine puutteineenkin on saanut olla pitkään mukana. Se on miellyttävää yhdessäoloa, on saanut vapaasti suunnitella sisältöä kerhotuokioihin, on saanut ilmaista koulutusta niin musiikissa kuin esitystaidoissakin. Säännölliset kokoontumiset ovat totuttaneet sitoutumaan ja vaikkapa näytelmärepliikkien opettelu johdattanut vaivaaman vanhoja muistilokeroita. Pertti Seuranen 3

IStock Keskeistä Pyhä Henki on unohdettu Jumala, vaikka onkin itse Jumalan Rakkaus. Monilla on kokemuksia Hengen toiminnasta, mm. sisäisestä rauhasta ja armolahjoista. Kuitenkin tällaiset kokemukset usein torjutaan. Toivoa ja Kolminaisuutta koskevan väitöskirjani ja Paavalin opetuksen pohjalta voi sanoa, että Pyhä Henki on toivon Henki. Hän on tärkeä, koska hän ilmoittaa, että Jeesus kääntää kaiken hyväksi. Rohkaiseva toivo ja sen voima ovat totta jo nyt. Tule mukaan tilaisuuksiin: z Kuunteleva rukous, to 26.3. ja ma 18.5. klo 12.15-12.45, Temppelikatu 9 A, 3. krs. z toivoseurat 10.5. Keskus­ kirkossa klo 16 z Sanan ja rukouksen illat Keskuskirkossa maanantaisin klo 18 z Messu, Keskuskirkossa sunnuntaisin klo 10 Kuka on Pyhä Henki? seimmille ihmisille, mukaan lukien kristityille, Pyhä Henki on salaisuus. Hän on, kuten joku on sanonut, unohdettu Jumala. Vaikka Pyhä Henki olisi hukassa, yksi asia Jumalasta on toivottavasti kuultu tai kuulet ainakin nyt: Jumala on rakkaus. Näin sanotaan Raamatussa (1. Joh. 4:16). Miten rakkaus sitten liittyy Pyhään Henkeen? Jumalassa rakkaus on niin suurta, että hän on oma Persoonansa, elävä ja puhuva toimija: lohduttava, puolustava Henki. On helppoa puhua yleviä rakkauden voimasta, jostakin Hengestä. Selvä kokemus Hengestä on kuitenkin pintapuolisesti katsoen harvojen herkkua. Poikkeuksena on helluntailaisia ja muita kristittyjä (karismaatikkoja), jotka lähestyvät Henkeä hänen antamiensa lahjojen kautta. Näitä ovat keskeisesti rakkaus, ilo ja rauha. Armolahjoina tunnetaan sellaiset kokemukset, jotka tuovat Jumalan johdatuksen jotenkin kouriintuntuvan lähelle: Jumalan salaisen äänen kuuleminen Petri Tikan väitöskirja ”The Holy Trinity and universal salvation – exploring Gods love and impassibility” on luettavissa Heldassa: https://helda.helsinki.fi/items/ e574434a-55da-4cb0-969184aef2c2c2b0. 4 Lauri Laine U Miksi hänet kannattaa tuntea? Onko Pyhä Henki ylipäätänsä sitten tarpeen? Eikö kristitty pärjää uskolla Jeesuksen armoon ja uskonnollinen ihminen Luojansa rakkaudella? (eli profetia), sisimmän tuntojen puhe Jumalalle (niin sanottu kielillä puhuminen), paraneminen ja paljon muuta. TORJUNTAREAKTIO tällaiseen kokemukseen voi olla kuitenkin voimakas, syystä tai syyttä. Mitä suurempia luvataan rakastavan Jumalan nimissä, sitä varmemmin ihmisen raadollisuus tulee julki. Onko Pyhä Henki ylipäätänsä sitten tarpeen? Eikö kristitty pärjää uskolla Jeesuksen armoon ja uskonnollinen ihminen Luojansa rakkaudella? Itse ajattelen, että Pyhää Henkeä tarvitaan, koska hän näyttää kristinuskon – ja samalla koko elämän – toisenlaisena ja raikkaampana kuin mihin ehkä on totuttu. Tällaisenkin kokemuksen hän antaa: kaikki kääntyy hyväksi. Näin kuuli ensimmäinen englanninkielinen naiskirjailija Juliana Norwichlainen 1300-luvulla. Oma tuore väitöskirjani koskee tällaista käsitystä kristinuskosta, ns. kolminaisuusopillista universalismia. Kukaan ei astu taivaaseen ilman uskoa. Tulevassa maailmassa kaikki kiittävät Jeesusta ja hänen Isäänsä Pyhän Hengen innoittamina (Fil. 2). Luterilaisen, katolisen ja ortodoksisen käsityksen mukaan Pyhä Henki saadaan lahjaksi kasteessa. Ehkä monilla onkin kokemusta Hengen johdatuksesta tietämättään. Armolahjat kuuluvat kaikille – toivo on totta jo nyt. PYHÄ HENKI EI OLE TURHA lisäke siksi, koska hän on toivon Henki. Raamatussa sanotaan: ”Eikä toivomme vie Petri Samuel Tikka väitteli 19.12.2025 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori Serafim Seppälä, Itä-Suomen yliopisto ja kustoksena OlliPekka Vainio. meitä häpeään, koska Jumalan rakkaus vuodatettiin sydämeemme, kun Pyhä Henki annettiin meille.” (Room. 5:5, UT2020). Jumalan rakkaus armahtaa eksyneimmänkin, kuten noiden sanojen kirjoittajan, uskonnollisesti motivoituneen murhaajan, Paavalin. Uusi voima on aina löydettävissä myös niille, jotka häpeävät turhaan omaa itseään tai kutsumustaan, lannistuen. Pyhä Henki on Henki, joka vahvistaa myötätunnon. Jokainen maailmassa kärsivä voi samaistua Jeesukseen, joka koki tappion ristillä häväistynä, vaikka oli auttanut monia. Isän Henki ei kuitenkaan hylännyt meitä eikä Jeesusta: ”Hän on Jumalan Poika, jolle Pyhä Henki antoi vallan. Hänestä alkoi kuolleiden ylösnousemus.” (Room. 1:4) Ylösnousseen Jeesuksen kirkossa elää myötätunnon Henki, joka laskeutui maailmaan helluntaina. Hän kääntää kaiken hyväksi sinussa ja minussa. Hyppäätkö Hengen virtaan mukaan? Kuuntele Jumalaa – hän puhuttelee ja vastaa. Petri Tikka pastori, teologian tohtori

IStock M i n ä lu o s i nu n a t a n rm saan ilo oosi, i t a s i nu n av u s t a si. Ps. 13: 6 Pääsiäissaarna Vapaudesta ja rakkaudesta JOS VOISIT TEHDÄ IHAN MITÄ TAHDOT, niin mitä tekisit? Saatat kokea tämän kysymyksen lapselliseksi, mutta se voi olla myös hyvin hengellinen ja tärkeä kysymys. Se voi paljastaa meille jotakin syvällistä itsestämme. Lait ja käskyt ovat tarpeellisia, koska ihminen tahtoo usein vääriä asioita. Jos ihmiset tekisivät vain hyvää, emme tarvitsisi lakeja. Ihmiskunnan vanhin kirjoitettu laki, Hammurabin laki, rajaa ihmisten kostonhaluja: ”Silmä silmästä, hammas hampaasta” käskee pysymään kohtuudessa. Jos joku vie minulta 50 euroa, mieleni tekee ottaa toiselta vähän enemmän. Kostaa. Sellainen on ihmismieli – itsekäs ja omaa etua tavoitteleva. Realisti saattaa ajatella, ettei kukaan saa tehdä mitä tahtoo, koska ihminen on taipuvainen oman edun tavoitteluun. ”Minä teen ihan mitä tahdon!” Nämä sanat lausutaan usein silloin, kun joku aikoo tehdä jotain, mitä joku muu ei katso hyvällä. ONGELMA ON SIIS SIINÄ, mitä tahdomme. Esimerkiksi jos tahdon liikenteessä ajaa muut huomioiden ja turvallisesti, silloin lähtökohtaisesti ajan liikennesääntöjen mukaan. Mutta jos haluan kaahata, oikaista ja pidän muita kuskeja taukkeina, silloin liikennesäännöt ovat juuri minua varten, vaikka pitäisinkin niitä typerinä. Ajattelen, että juuri tätä tarkoittaa synnin orjuus – sitä, ettemme ole vapaita tekemään mitä tahdomme, koska tahtomme on turmeltunut. Pääsiäiseen valmistava paastonaika on kutsunut meitä kristittyjä ymmärtämään ja tunnustamaan osallisuutemme pahaan, joka hallitsee tässä maailmassa. Me janoamme vapautta, mutta pahuus kahlitsee tiukasti meitä jokaista. Näemme rikan toisen silmässä, mutta emme näe tukkia omassamme, kuten Jeesus asian ilmaisi. RAKKAUS ON KÄÄNTYMISTÄ pois omasta navasta. Se on luopumista ”omiin oikeuksiin tuijottamisesta” ja aktiivista toimintaa yhteiseksi hyväksi. Sekin, että jokin meissä kammoksuu tämmöisiä ajatuksia, kertoo siitä, että olemme usein aika tunareita rakastamaan. Kristillisessä uskossa nähdään, että vain Kristus rakastaa täydellisesti. ”Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti.” (Fil.2:6–8). Kristus rakastaa sovittamalla meidän syntimme. Hän rakastaa antamalla omat ansionsa meidän hyväksemme. Hän antaa rakkautensa meille, jotta mekin voisimme rakastaa. ”Ajatelkaa tekin samoin itsestänne: te olette kuolleet pois synnistä ja elätte Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa.” (Room.6:11) Jukka Vänskä vankilapappi Johanna Heikkilä Piispantarkastus etenee Kristus rakastaa sovittamalla meidän syntimme. Hän rakastaa antamalla omat ansionsa meidän hyväksemme. RIIHIMÄEN SEURAKUNNASSA piispantarkastus käynnistyi 18.1.2026 messulla, johon Tampereen piispa Matti Repo osallistui. Messun jälkeen oli Kirkkopuiston seurakuntakodissa ruokatarjoilu ja yhteistä työskentelyä. Tilaisuuteen osallistuivat ohjausryhmän lisäksi seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt sekä seurakuntalaisia. Piispantarkastus kestää lokakuuhun. Piispantarkastuksen päätöstilaisuus ja huipentuma on sunnuntaina Piispantarkastuksen 25.10. Tuolloin on piispan ohjausryhmä: Terhi Törmä, Kalle messu klo 10 KeskuskirRoine, Sirpa Viherä, Joonas kossa sekä tämän jälkeen Tolvanen, Matti Repo, Juhaon juhlatilaisuus Kirkko- Pekka Malinen, Miikka E. Anttila, puistossa ruokailuineen. Jarno Raninen, Soili Juvonen, Tilaisuus on avoin kaikille Teemu Saarinen, Eeva Liisa seurakuntalaisille. Hellsten ja Pertti Mäkelä. 5

SEURAKUNTA HANKKI 2023 Hämeenkatu 7:n liikehuoneistosta tiloja diakoniaa varten. Tilat olivat aiemmin myymälätiloina. Muutoksia jouduttiin tekemään paljon, jotta tilat saatiin soveltuviksi diakonialle. Ensimmäiseen kerrokseen saneerattiin kuusi työhuonetta, ja kellarikerrokseen tuli kokoustila ja varastotilaa. Hirvijärven leirikeskuksessa uusittiin maalämpöpumppu säiliöineen ja automaatioineen. Siellä uusitaan myös alkuperäinen 1970-luvun jätevedenkäsittelylaitteisto. Temppelikatu 9 A uuden viraston remontissa lattia- ja seinäpinnat uusittiin sekä katot maalattiin. Seurakuntatoimistoon rakennettiin uusia väliseiniä ja jäähdytys. Toimiston muutto on huhtikuussa. Hirvijärven leirikeskus on aktiivisessa käytössä tulevanakin kesänä. Visa Hämäläinen kiinteistöpäällikkö Diakoniakeskus sai uudet tilat Hämeenkatu 7:ään. Avajaisia vietettiin helmikuussa 2025. Alakerrassa on esimerkiksi neuvotteluhuone. Investointien vuosikymmen N ykyisestä vuosikymmenestä, 2020-luvusta, näyttäisi tulevan seurakunnan investointien vuosikymmen: seurakunta korjaa rakennuksiaan yli kolmen miljoonan euron edestä. Vuosikymmenen alussa seurakunta peruskorjasi Kirkkopuiston seurakuntakodin, ja muutama vuosi myöhemmin seurakunta osti Hämeenkatu 7:n kiinteistöstä liikehuoneiston, joihin saneerattiin diakoniatyölle nykyaikaiset tilat. Tämän jälkeen ryhdyttiin saneeraamaan seurakunnan virastoa, jonka tilat muutetaan nykyistä palvelutasoa vastaaviksi. Avokonttoritilat puretaan ja muutetaan rauhallisiksi asiakkaan vastaanottohuoneiksi. Remontteja ja muutoksia on tehty henkilöstöä kuunnellen, ja henkilöstön työhyvinvoinnin uskotaankin paranevan remonttien myötä merkittävästi. Samoin paikan päällä asioivat asiakkaat palvellaan jatkossa entistä rauhallisemmin, kun esimerkiksi huoneiden äänieristyksiä on parannettu merkittävästi. Remonttien yhteydessä kiinnitetään huomiota niin ympäristö- kuin esteettömyysasioihinkin. Useassa seurakunnan kiinteistössä on käytössä hissi eri kerrosten välillä. Samoin kaikissa saneerattavissa kohteissa kiinnitetään huomioita esteettömyyteen, kuten automaattisesti avautuviin oviin ja nykystandardien mukaisiin kynnyskorkeuksiin. Hirvijärvellä on käynnissä sekä maalämmön vaihtimen että jätevesilaitoksen remontit. Myös pienempiä remontteja, kuten hautausmaan valaistuksen uusiminen, on työn alla. Tällä vuosikymmenellä seurakunta on panostanut 6 euromääräisesti isoja summia tulevaisuuden tiloja varten. Remonttien syy on ollut rakennusten ja laitteiden teknisen käyttöiän päättyminen. Paikkoja tulee korjata, jotta saadaan hillittyä kasvavaa korjausvelkaa. Seurakunnan kiinteistöjä on pitkään hoidettu erittäin hyvin, ja ne ovatkin pääasiassa hyvässä kunnossa. Yhä kiristyvän talouden myötä jostain on myös jouduttu luopumaan: Temppelikadulla sijaitseva virasto-asuintalo myytiin vuoden 2023 lopulla uudelle omistajalle. Tämän myötä käytössä olevat neliömme tiivistyvät, ja saamme kiinteistöjen kulujen kasvua hallittua. Kuten muuallakin, myös seurakunnassa sähkön ja lämmityksen kasvavat kustannukset aiheuttavat säästöpaineita, ja pitkällä tähtäimellä kiinteistökannan karsimista on pohdittava. Nyt tehdyillä investoinneilla pyritään takamaan pitkäikäiset ja asialliset tilat tulevaisuutta varten. Osa investoinneista on rahoitettu lainalla, osa seurakunnan omilla varoilla. Kirkkopuiston remonttia varten otettu laina on maksettu takaisin vuoden 2027 loppuun mennessä. Joonas Tolvanen talousjohtaja Seurakunnan kiinteistöjä on pitkään hoidettu erittäin hyvin, ja ne ovatkin pääasiassa hyvässä kunnossa. Joonas Tolvanen Kuvat: Riihimäen seurakunnan arkisto Remontteja 2024–2026

O n n e ll i ne n s jonka ju e kansa, mal a o n H e r r a, kansa, jonka H err o m a ks e e n val a o n i n nu t. Ps . 3 3: 12 Remontit lukuina: z z z z Kirkkopuisto 1,1 miljoonaa euroa Diakoniakeskus 1,3 miljoonaa euroa Virastotalon 2. kerros 350 000 euroa Hirvijärvi maalämpö ja jäteveden puhdistamo 450 000 euroa Kirkkopuiston seurakuntakodin peruskorjaus tehtiin 2021. Rakennuksessa korjattiin katot, uusittiin ilmanvaihtokoneet, lattian lämpöjohdot, vesi- ja viemärikalusteet, 1. kerroksen ikkunat, ala-aulan wc- ja naulakkotilat, asennettiin hissi, keittiöön tuli sosiaalitilat, rakennettiin siivoustilat, alakatot uusittiin ja sisäseinät maalattiin. Lisäksi vesikatolle tuli ilmanvaihtokoneelle huone. Järkevää kiinteistönhoitoa VANKKA MIELIPITEENI ON, että erito- 1960-luvulla seurakunta satsasi kiinteistökannan kehittämiseen ja rakennutti seurakuntakodin. ten 1960-luvulla Riihimäen seurakunnan kiinteistökannan kehittämisessä on ollut runsaasti rohkeutta, osaamista, yksituumaisuutta ja johdatusta. Päätösten pohjaksi on tarvittu virkamiesjohdon hyvä valmistelu ja luottamushenkilöiden yksituumaiset, myönteiset päätökset. Kiinteistöistä on pidetty hyvää huolta vuosittaisilla pienkorjauksilla ja oikeaaikaisilla, 25–30 vuoden välein tehdyillä peruskorjauksilla ennen suurten ongelmien syntymistä. Ennakoiva toiminta on pienentänyt korjauskustannuksia merkittävästi, kun kiinteistöt eivät ole olleet ”loppuun ajettuja”. Suurin osa investoinneista ja peruskorjauksista on rahoitettu seurakunnan omilla varoilla, mikä on säästänyt lainaja korkokuluissa. Tämän on mahdollistanut pitkäjänteinen suunnittelu, jossa investoinneille on etukäteen kerätty tarvittava rahamäärä. Poikkeuksena on ollut Kirkkopuiston seurakuntakodin laaja peruskorjaus, jossa edullinen lainarahoitus oli taloudellisesti sijoitusvarojen tuottoa kannattavampaa. Samalla rakennuksen tekniikka ja esteettömyys päivitettiin nykyaikaiselle tasolle. DIAKONIATYÖN UUDET TOIMITILAT Kirkkopuiston seurakuntakodin yhteydessä liittyvät pyrkimykseen keskittää seurakunnan toimintoja lähelle toisiaan. Tätä silmällä pitäen seurakunta myi vanhan toimistorakennuksensa Temppelikadulta ja asuinkerrostalon Puistikosta, koska vuokraustoiminta ei ole seurakunnan ydintehtävä ja kiinteistöihin oli kertynyt korjausvelkaa. Seurakunnan toimistotilat on nyt keskitetty peruskorjattuun Temppelikatu 9:n toiseen kerrokseen. Kirkkovaltuutetut saavat keväällä päätettäväksi uuden kiinteistöstrategian vuosille 2026–2031. Väestön ja verotulojen vähentyessä seurakunnan on välttämätöntä karsia kiinteistökantaa edelleen. Kiinteistöomistuksen sijaan on jatkossa panostettava seurakunnan ydintehtävään: Hyvän Sanoman julistamiseen ja riihimäkeläisten tukemiseen elämän eri vaiheissa. Pertti Mäkelä Seurakuntaneuvos 77

Lastenohjaajat Elina Rajamäki ja Tuija Ikävalko ovat ystäviä ja työtovereita, jotka haluavat työllään tehdä maailmasta ja Riihimäestä vähän parempaa paikkaa myös erityislapsille. Kuvan lapset ovat Sipusaaren luonto- ja liikuntaryhmäläisiä. Jokainen lapsi on erityinen K eskellä Riihimäkeä seisoo punainen hirsitalo, joka on herännyt uuteen elämään muun muassa tukea tarvitsevien ja heidän perheidensä kokoontumispaikkana. Lautalattiat narisevat kotoisasti, mutta kynnyksiä siellä ei ole. Riihimäen seurakunnan varhaiskasvatuksessa on alkanut uusi aikakausi, kun OmaisOivan Extra-kerho ja Erityiset ry yhdistivät voimansa tukea tarvitsevien ja heidän perheidensä kerhon järjestämiseksi. Seurakunnan lastenohjaajat ovat mukana toiminnassa kerran kuussa. Seurakunta on saanut tunnustusta pitkäjänteisestä työstään esteettömyyden hyväksi. Työ näkyy käytännössä, sillä vierailijoiden erityistarpeet pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Tuki ulottuu koko perheeseen: vanhemmat saavat vertaistukea omassa ryhmässään lasten leikkiessä ohjaajien kanssa. Nyky-yhteiskunta on monelle erityislapselle uuvuttava esterata. Kauppakeskusten vilkkuvat valot ja kaikuvat hallit voivat aiheuttaa aistiyliherkälle valtavaa rasitusta. Siksi Antonin talon kaikua vaimentavat hirsiseinät ja pehmeä valaistus eivät ole luksusta, vaan perusedellytys sille, että lapsi voi rentoutua ja leikkiä turvassa aistiylikuormitukselta. Ohjaajat oppilaina Lastenohjaaja Elina Rajamäen oma arki kolmen erityislapsen äitinä on hionut hänestä herkän näkijän. Vuosikymmenten ystävyys ohjaaja Tuija Ikävalkon kanssa on synnyttänyt työparin välille yhteyden, jossa he ymmärtävät toisiaan usein pelkästä katseesta. Rajamäen ja Ikävalkon pääasiallinen tukikohta on Sipusaaren seurakuntakoti. Ohjaajien osaamista tarvitaan viikon jokaisena päivänä. Yläkerrassa kokoontuu askartelu- ja ilmaisupainotteinen päiväkerho. Alakerrassa Rajamäki ja Ikävalko pitävät luonto- ja liikuntaryhmää. Molemmat ryhmät kokoontuvat neljä kertaa viikossa. Rajamäki ja Ikävalko tuovat osaamistaan säännöllisesti myös Antonin talolle. Erityislapset tarvitsevat ohjaajilta kykyä mukautua heidän tarpeisiinsa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tiettyä Lapset opettavat meille kärsivällisyyttä ja kykyä pysähtyä hetkeen. He muistuttavat, että on monta tapaa olla, ja kaikki ovat arvokkaita. Seurakuntavaalit ovat tänä syksynä SEURAKUNTAVAALIT OVAT TÄNÄ VUONNA. Äänestää voi seurakunnan . K 1 S E U R A särkynyt eksynyt löytynyt 6 0 2 . 2 8 5 A N U N https://evl.fi/seurakuntavaalit-2026 1 A Vaalien nettisivut on tarkoitettu ehdokkaille ja äänestäjille ja ne sisältävät tietoa seurakuntavaaleista kuten ehdokkaaksi asettautumisesta ja äänestämisestä. U N Asetu ehdolle 1 jäsen, joka täyttää 16 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt Riihimäen seurakunnan kirkkovaltuustoon. Luottamushenkilöt valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. VA A L I T TA A Ä Ä N E S I K U U L Vaaleissa voit vaikuttaa. Seurakuntasi tarvitsee kaikenikäisiä, eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia ehdokkaiksi. Ehdokkaan tulee olla konfirmoitu seurakunnan jäsen ja täyttää 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 15.11.2026. VAALIEN EHDOKASASETTELU päättyy 15.9., ennakkoäänestys on 3.–7.11. ja varsinainen vaalipäivä 15.11.2026. Seurakunnan luottamushenkilönä olet mukana: z päättämässä, kuinka rahoja käytetään z suunnittelemassa toimintaa z päättämässä työntekijävalinnoista z jakamassa osaamistasi z luomassa mielikuvaa kirkosta z valitsemassa edustajia kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon

Kuvat: Jenniina Nummela Toimintaa perheille Seurakunnan varhaiskasvatus tarjoaa monipuolisesti toimintaa lapsiperheille. Ajantasaiset tiedot ja ilmoittautuminen kerhoihin Riihimäen seurakunnan nettisivuilta. z Kerhojen syyskaudelle ilmoittautuminen alkaa huhtikuussa! Ilmoittautumiset nettisivujen kautta. lavuaaria käsienpesuun ja taktista silmää ulkovaatteiden pukemisessa. – Kun lapsi reagoi voimakkaasti, sille on aina syy, Rajamäki muistuttaa. Ohjaajien kokemus näkyy esimerkiksi siinä, että kerhot ovat täpötäynnä. Erityislapset ovat ohjaajien mukaan heidän suurimpia opettajiaan. – Lapset opettavat meille kärsivällisyyttä ja kykyä pysähtyä hetkeen. He muistuttavat, että on monta tapaa olla, ja kaikki ovat arvokkaita. Kaksivuotiaat opettelevat lajittelemaan Vaikka kaikki kerhot sisältävät musiikkia, leikkiä ja hartauden, jokaisella kerholla on oma painotuksensa. – Meille luonto ja liikunta ovat tärkeitä. Mekin laulamme täällä, mutta Elina Rajamäki ja Tuija Ikävalko työskentelevät useissa kerhoissa ohjaajina. Jokaisella kerholla on oma painotuksensa toiminnassa. esimerkiksi Jukolan monitoimitalolla kokoontuu nimenomaan musiikkipainotteinen päiväkerho, Rajamäki selventää työnjakoa. Luonto ja liikunta -kerhossa kasvatetaan esimerkiksi herneitä ja opetellaan ympäristövastuuseen. Kerhossa ei käytetä tuorekelmuja eikä pillimehuja, ja jo kaksivuotias opettelee lajittelemaan. Oppi siirtyy lasten mukana koteihin. Lapset saattavat huomauttaa, jos aikuinen ei muista kierrättää. – Haluamme opettaa lapsille viljelemistä ja varjelemista – käytännön tekoja toistemme ja luomakunnan rakentamija Vapun n seksi, ohjaai se jat sanovat. ääsiä i t ! p Hengelliv ink me no syys on kerhoissa mukana luonnollisena osana arkea. Eräässä hartaushetkessä lapset muovailivat itsensä muovailuvahasta ja asettivat hahmonsa muovailuvaha-Jeesuksen siunattaviksi. Joku asetti itsensä aivan Jeesuksen viereen, toinen jäi kauemmas. Jokainen toi itsensä sellaisena kuin on – ja jokainen mahtuu saman suojan alle. Juha Itäleino K a s te t t uje n juhl ap uu siuna u n s ja is t u t us z Erityislapsiperheiden leiripäivä Hirvijärvellä lauantaina 23.5. Leiripäivän järjestävät Omaisoiva, Erityiset ry ja seurakunnan varhaiskasvatus. Ilmoittautuminen leiripäivään 15.–30.4. Lisätietoja ja ilmoittautumiset minna.heikkila@ omaisoiva.fi, p.040-5882320 ja Elina Rajamäki, elina.rajamaki@ evl.fi, 040-5766040. Paikkoja rajoitetusti. z Varhaiskasvatuksen toiminta päättyy kesäkuussa ja jatkuu jälleen elokuussa Kuvitukset: IStock Tilaisuus on helluntaina 24.5. klo 13. Istutuksen ja lyhyen rukoushetken jälkeen on pienimuotoinen kahvitarjoilu Kappelikirkon lämpiössä. z Koko perheen Vapputapahtuma Kirkkopuiston seurakuntakodilla torstaina 30.4. klo 17–19! Onnenpyörä, ongintaa, sima- ja munkkikahvio, makkaraa ja hattaraa, kasvomaalausta, aistirata, bofferimiekkailua, askartelua ja aarteenetsintää. Esiintyjänä monitaituri Taika-Petteri klo 17.30! Tuotto lähetystyön hyväksi. Anna-Mikaela Miettinen Jos maailmanloppu tulisi huomenna, istuttaisinko vielä puun? PUIDEN ELÄMÄNKAARI on paljon pitempi kuin kvartaali, vuosi tai edes vuosikymmen. Myös kasteen kaari on pidempi. Kasteen armo kantaa vauvasta vaariin ja kuoleman rajan yli. Istutamme puun, joka juhlistaa kastettuja. Puu tulee hautausmaan kaunistukseksi ja sillä on myös ekologinen vaikutus: se sitoo hiilidioksidia elinkaarensa aikana. z Seurakunnan varhaiskasvatus ja lähetystyö ovat mukana kaupungin pääsiäistapahtumassa Antonin talolla lauantaina 4.4. klo 10–14. Luvassa ongintaa ja pääsiäisen polku. 9

Kuvat: Jenniina Nummela Tule teatteriin! Pyhän Claran kukkaset – tarina kahdesta pyhimyksestä, rakkaudesta ja uskosta, joka antaa voimaa ja kantaa läpi elämän. Käsikirjoitus: Sirpa Viherä Ohjaus: Timo Sinivuori Musiikki: Juha Antikainen Ensi-ilta z la 28.3.2026 klo 18.00 Muut esitykset: z z z z z su 29.3. klo 14.00 / 18.00 ti 31.3. klo 18.00 ke 1.4. klo 18.00 pe 3.4. klo 14.00 / 18.00 la 4.4. klo 14.00 / 18.00 Liput 10 e, alle 20-vuotiaat maksutta. Näytelmän kesto noin 2 tuntia, sis. väliajan. Väliajalla kahvio, josta mahdollisuus ostaa kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Claran serkkua Pasificaa näyttelee Julia Sinivuori. Sirpa Viherä, Timo Sinivuori ja äänivastaava Rauli Wihinen käyvät läpi käsikirjoitusta. Claraa näyttelevät Tiina Heiskanen ja Lotta Häkkinen. Lotta Häkkinen ja ohjaaja Timo Sinivuori pohtivat näyttelijän sijaintia suhteessa yleisöön. Pyhän Claran kukkaset avautuvat pääsiäisenä uudelleen Kirkkopuiston seurakuntakodilla käy kuhina. Siellä hiotaan repliikkejä ja valmistaudutaan läpimenoihin. Seurakunnan pääsiäisnäytelmä Pyhän Claran kukkaset on viittä vaille valmis. ”L oistoa kristallin, hohdetta timantin, säihkettä safiirin kai ennen kaipasin. Nyt laulu uusi soi, se rauhan sieluun toi...” Riihimäen seurakunnan tämän vuoden pääsiäisnäytelmä on erilainen kuin edelliset. Emme seiso Golgatalla, vaan seuraamme kahden pyhimyksen, Pyhän Claran ja Franciscus Assisilaisen rakkaustarinaa. Näytelmä on kuvaus 1200-luvun luostarielämästä, antautumisesta ja luopumisesta. Se piirtää kuvan kahdesta pyhimyksestä, jotka haluavat kasvaa 10 Kristuksen kaltaisiksi ja pyhittää elämänsä Jumalalle – ja silti he kamppailevat samojen ihmisyyden teemojen kanssa kuin me kaikki. Pyhimykset luopuivat sukunsa rikkauksista ja valitsivat äärimmäisen köyhyyden. ”Hienointa purppuraa, puhtainta pellavaa, riepua, lakanaa en tahdo omistaa. Ei rauhaa rahasta, ei turvaa, onnea tuoda voi takuulla tyly maailma.” Näytelmä perustuu Piero Bargellinin teokseen Pyhän Claran kukkaset, joka on legendanomainen kuvaus 1200-luvulla eläneiden pyhimysten elämänvaiheista. Tahdon ja halun mysteeri Käsikirjoittaja, kirkkoherra Sirpa Viherä, ohjaaja Timo Sinivuori ja säveltäjä Juha Antikainen loivat teoksesta Riihimäelle sopivan version jo parikymmentä vuotta sitten. Rakastettu teos herää tänä vuonna uudelleen henkiin tekijöittensä mukana kypsyneenä. Viherän ja Sinivuoren yli 20 vuotta jatkunut yhteistyö on sekin syventynyt. Sinivuorta kiehtoo hahmojen herääminen näyttelijöissä sisäisesti. – Kun päästään papereista eroon, tunteet ja

S yd äme ni riemu Herrast itsee a, Herra n o s t aa minun p ä ä n i py s t y yn. 1. Sam . 2:1 Make Häkkinen näyttelee Franciscusta. Taustalla Claran roolissa Tiina Heiskanen ja näyttelijät vasemmalta Julia Sinivuori, Sanna Koivuniemi, Merja Kauppinen, Outi Viitaharju ja Suvi Pitkänen. Lotta Häkkinen harjoittelee näytelmän lauluja. Tiina Heiskanen pohtii Franciscuksen pitämää saarnaa. Näytelmässä on mukana kaiken kaikkiaan 26 näyttelijää. jännitteet heräävät. Ne nousevat näyttelijöiden omasta sisäisyydestä, Sinivuori kuvailee. Hän painottaa yhdessä tekemisen merkitystä. – Tulkintaa on parasta pohtia yhdessä näyttelijöiden kanssa. En sano heille, että tee näin, vaan annan tilaa. Keskeiset elementit syntyvät Sirpan teksteistä, ja minä herätän niitä eloon, Sinivuori sanoo. Näytelmä kertoo ihmisen tahdosta ja halusta sekä niiden välisestä suhteesta. Ovatko ne sama asia? – Minun mielestäni eivät ole, Viherä pohtii. tanssijoita, jotka ilmentävät sitä, mikä jää repliikkien ulkopuolelle, Viherä kuvailee. rohkeus luopua mukavasta elämästä. Samaa teemaa on prosessoinut myös Claran toinen esittäjä, Tiina Heiskanen. – Diakonin työssäni kohtaan köyhyyden kipeänä asiana, mutta tässä näytelmässä hahmoni ihannoi sitä vapaaehtoisena valintana. Tämä on ollut mielenkiintoinen ja opettava ristiriita, Heiskanen sanoo. Hänen lisäkseen Claran roolissa nähdään Lotta Häkkinen. Näytelmä on suuri yhteisöllinen ponnistus, jossa jokaisen osaaminen ja panos hitsautuvat yhteen. Lavastuksesta vastaa Marko Karvonen, tekniikasta, valoista sekä äänistä huolehtii Joonas Ylänne. – On hienoa, miten tiivis porukka ja yhteishenki meillä on, Claran äitiä näyttelevä Merja Kauppinen toteaa. Näytelmässä on mukana ripaus myös riihimäkeläistä historiaa. Claran serkkua Pacificaa näyttelevä Julia Sinivuori oli parikymmentä vuotta sitten kuusivuotias ja kulki isänsä mukana harjoituksissa kukkaistytön roolia harjoitellen. Myös Pertti Seuranen, joka nähdään Piispan ja Paavin rooleissa, oli mukana jo silloin, kun Pyhä Clara nähtiin Riihimäellä ensimmäisen kerran. Viisi punaista ruusua Sinivuori avaa näytelmän kiinnostavimpia jännitteitä: – Clara ja Fransiscus ovat antaneet luostarilupaukset, mutta Franciscus pohtii, oliko hänen ja Claran rakkaus sittenkin Jumalan tahto. Sinivuoren mukaan tahtominen tarkoittaa jättäytymistä Jumalan varaan, kun taas haluaminen on jättäytymistä oman itsensä varaan. Ruusu on näytelmässä merkittävä symboli. Kristillisessä perinteessä viisi punaista ruusua symboloivat Kristuksen viittä kärsimyshaavaa, ja ruusun väri viittaa vereen ja uhrautuvaan rakkauteen. Syvänpunaiset ruusut luovat näyttämölle voimakkaan vastakohdan munkkien ja nunnien harmaille asuille. Kaikkea ei sanota ääneen, vaan mukana on Assisin haudoilta näyttämölle Franciscusta näyttelevä Make Häkkinen on hakenut hahmoonsa syvyyttä historian lehdiltä ja Italian Assisista. – Vierailin Pyhän Franciscuksen katedraalissa ja kävin hänen haudallaan. Matka auttoi ymmärtämään hahmoa paremmin ja sisäistämään tämän vahvuuksia ja heikkouksia, Häkkinen kertoo. Häntä on kiehtonut päähenkilön radikaali muutos ja Tulkintaa on parasta pohtia yhdessä näyttelijöiden kanssa. En sano heille, että tee näin, vaan annan tilaa. Anna-Mikaela Miettinen 11

Hirvijärven leirikeskus, Hirvijärventie 760. Muistisairaalla tulee olla retkellä mukana läheinen tai muu tukihenkilö. Muistisairaan läheinen voi tulla myös yksin. Ohjelma: Ohjelma on kaikille yhteistä. Ohjelmassa ehtoollishartaus, lounas ja päiväkahvit. Hinta: Riihimäen seurakuntaan kuuluvilta 8€ (muilta 12€). Riihimäen seurakunnan arkisto Retki muistisairaille ja heidän läheisilleen ke 20.5. klo 10.00–14.30. Nurmijärveläisiä vierailulla Riihimäellä 20.3. 1967. Alakuvassa: Miestenpiiri Arvo Majarannalla Arolammilla, 1960-luvulla. Ensisijaisesti tullaan omin kyydein. Kyydintarpeesta kerro ilmoittautuessasi. Tällöin lähtö on klo 9.30 Temppelikatu 9A. Kuljetuksen hinta 8 € Riihimäen seurakuntaan kuuluvilta (muilta 10€). Varaa mukaasi tasaraha! Ilmoittautuminen 4.5.2026 klo 20 mennessä: Seurakuntatoimistoon: arkisin ma-pe klo 9-13, puh. 019 7481 tai sähköisesti: mvs.fi/srk/riihimaki/url/wC7srp8T7h Lisätietoja: diakonissa Heini Syrjä, puh. 050 3237 963, heini.syrja@evl.fi. Miesten raamattupiiri kokoontunut yhtäjaksoisesti jo 95 vuotta M iesten raamattupiiri aloitti toimintansa vuonna 1931. Yhteistä matkaa on kuljettu kesät ja talvet, sodan vuodet ja rau- han ajat. Kaikkina vuosikymmeninä ytimenä on ollut sama: Raamatun lukeminen, elämän perimmäisten kysymysten pohtiminen ja rukous yhteisten asioiden puolesta. Piirissä on jaettu myös henkilökohtaisia iloja ja huolia sekä pyydetty ja saatu rukoustukea. Vuosien varrella piiri osallistui aktiivisesti julistus- ja diakoniatyöhön. Miehet järjestivät pitkään kadunmiesten joulujuhlan ja keräsivät siihen varoja keskuudestaan, kunnes diakoniatyö otti vastuun. He huolehtivat terveyskeskuksen iltahartauksista, kohtasivat potilaita henkilökohtaisesti, vierailivat vankilassa ja tukivat lähetystyötä. 2000-luvun alusta piirin puheenjohtajana on ollut Raine Selin. Toiminta jatkuu samojen periaatteiden mukaisesti. Piiri ei kuitenkaan järjestä enää omia diakonisia tapahtumia, vaan jäsenet palvelevat vapaaehtoisina seurakunnan diakoniatyössä voimavarojensa mukaan. Tänä vuonna piiri toimii riparikummina rukoillen yhden rippikouluryhmän puolesta. Raine kertoo, että Jumalan sanan tutkiminen yhdessä avartaa ajattelua. Eri näkökulmat rikastuttavat, kuitenkin niin, ettei Jeesuksen merkitystä unohdeta. Uskossa kasvetaan koko elämä – valmiiksi emme tule tässä ajassa koskaan. Rukiista Raamatusta -miestenpiiri kokoontuu tiistaisin klo 17–19 Kirkkopuiston seurakuntakodissa. Tila on esteetön. Uudet miehet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Myös elämän etsijät ovat tervetulleita. Lisätietoja antaa Raine Selin puh. 040 8315 514 Pikkuhelppi & perheneuvonnan kertaterapia PITÄISIKÖ PÄÄSTÄ PUHUMAAN? Joskus yksikin keskustelu voi auttaa. Puhumisen paikan tarjoavat seurakunnan perheneuvonta ja Pikkuhelppi. Kertaterapia pienten lasten vanhemmille sisältää myös lastenhoidon. Puhumaan voit tulla itseksesi tai puolison kanssa. Varaa aika samalla kertaa keskusteluun ja lastenhoitoon QR-koodin kautta. Aikoja tarjolla rajoitetusti. Maksuton. LISÄTIETOJA lastenhoidosta Mari Laitiselta, mari.laitinen@evl.fi, p. 040 576 6041 12

Kuvat: Riihimäen seurakunnan arkisto He r ra täy t tää n henki kaiken maan. Hallelu ja! Viis. 1: 7 DIAKONIATYÖN TOIMINTAA KESÄLLÄ: z Kesäkahvila Senioriseisake kokoontuu torstaisin 4.6.–30.7. ulkona Kalapojanpatsaan luona Kirkkopuistossa klo 13–14.30. Sateella sisällä Diakoniakeskuksessa, Hämeenkatu 7. Vapaaehtoinen kahviraha Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Klo 13 hartaus, kahvittelua ja virikeohjelmaa. z Tulossa Vanhusten retkipäivä Hirvijärvelle ti 11.8. Tiedustelut diakoni Irina Pasma p. 050 5923 552, irina. pasma@evl.fi tai seurakuntatoimisto arkisin klo 9–13 p. 019 7481. z Mielenterveyskuntoutujien kesäkahvila kokoontuu torstaisin 2.7, 9.7, 16.7 ja 23.7 klo 10.30–12 ulkona Kalapojanpatsaan luona Kirkkopuistossa. Sateella sisällä Diakoniakeskuksessa, Hämeenkatu 7. Vapaaehtoinen kahviraha Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Löydä oma paikkasi raamattu- ja rukouspiireistä S Facebookista ja paperisena mainoksena seurakunnan tiloista. Tilaisuuksia järjestetään myös kesällä. Kuukauden ensimmäisenä maanantaina vietetään Riihimäki rukoilee -iltaa, jolloin kokoontumispaikka vaihtelee Keskuskirkon, Helluntaiseurakunnan ja Vapaakirkon välillä. Kuvitukset: IStock eurakunnassamme toimii Rukiista Raamatusta -miestenpiirin lisäksi useita muita raamattu- ja rukouspiirejä. Ryhmiin mahtuu vielä uusia jäseniä. Jos etsit itsellesi sopivaa ryhmää, niin ota yhteyttä pastori Merja Oliniin – etsitään yhdessä sinulle sopiva ryhmä. Sanan ja rukouksen ilta on luterilaisen kirkon yhteydessä toimiva yhteiskristillinen ja karismaattinen tilaisuus, joka pidetään maanantaisin klo 18.30 alkaen Riihimäen Keskuskirkossa. Illoissa on opetusta, todistuspuheenvuoroja, ylistystä, rukousta sekä mahdollisuus henkilökohtaiseen rukouspalveluun. Pääsiäisen jälkeen illassa vierailevat mm. piispa Matti Repo, Lea Kujanpää ja Samppa Lajunen. Kevään ohjelma löytyy ainakin verkkosivuiltamme, z Mielenterveyskuntoutujien kesäleiri Hirvijärvellä ma–ke 27.7.–29.7. Tiedustelut diakonissa Eira Latvala p.050 3237 962, eira.latvala@evl.fi tai mielenterveyskuntoujien kesäkahvilassa 16.7. mennessä. Lisätietoja antaa merja.olin@evl.fi, 050 323 7961. Sanan ja rukouksen illat Keskuskirkossa maanantaisin klo 18.30 27.4. Piispa Matti Repo. Mitä iloa uskontunnustuksesta. 18.5. Olympiavoittaja Samppa Lajunen. Kalliimpaa kuin kulta. Kahvitus klo 18. Toivoseurat – ilta kaikkia koskevan kristillisen toivon äärellä Riihimäen Keskuskirkko & striimi Su 10.5. klo 16–18 TILAISUUS ON TARKOITETTU kaikille, joita kiinnostaa valoisa käsitys kristinuskosta ja sen tulevaisuudesta. Miten Jumalan voi nähdä pelkästään hyvänä rikkinäisessä maailmassa? Toivoseurat luovat luottamusta siihen, että kaikki kääntyy hyväksi. Riihimäen seurakunnan pastori Petri Tikka esittelee Kolminaisuutta ja toivoa koskevan väitöskirjansa keskeistä hengellistä sisältöä. Tikan mukaan toivo opettaa tuntemaan Pyhän Hengen, Jumalan unohdetun Persoonan, Rakkauden. Lisäksi seuroissa ovat puhujina pastorit Kari Kuula ja Pirkko Arola, jotka tuovat mukaan kokemuksen syvän pohjan. Käymme läpi tavanomaisia käsityksiä taivaasta ja helvetistä sekä harvemmin kuultua kolminaisuusopillista universalismia, jonka mukaan kaikki lopulta tunnustavat Jeesuksen tässä tai tulevassa elämässä. Ohjelmaan kuuluu myös lauluja, virsiä ja rukousta. Tervetuloa! Petri Tikka pastori 13 13

Musiikki­ tapahtumia K äsitöillä voi osoittaa lähimmäisenrakkautta monin tavoin. Lisäksi seurakunnan käsityöryhmissä voit jakaa arkea muiden kanssa. LOHTUHUIVIT Riihimäen seurakunnassa on aloitettu lohtuhuivien neulominen. Tule mukaan neulomaan. Kun puoliso kuolee, ihminen jää yksin suuressa elämänmuutoksessa. Seurakunta haluaa tuoda lämpöä ihan konkreettisesti näin huivien muodossa. Neulotut huivit siunataan syksyllä. Seurakunta tarjoaa malleja ja langat, omistakin saa tehdä. Lisätietoja: Minna Huistinoja 040 804 9520. 26.4. klo 16 Kitarakonsertti Kappelikirkossa. Ei varjoa ilman valoa - varjosta valoon. Jukka Päkki, kitara. Säveltäjinä mm. Turina ja Albeniz. Konsertti on osa Kappelikirkon 70-vuotisjuhlavuotta. 21.5. klo 18–19 Hyväntekeväisyyskonsertti, Keskuskirkko. Arja Koriseva. Järjestäjä: Inner Wheel ja Kansalliset seniorit. Tuotto Syöpäsää­ tiölle. 24.5. klo 15 Helluntaipäivän konsertti Kappelikirkossa. Hannele Ahola, sopraano ja Tuomas Salokangas, piano. Kesän keskipäivän urkutuokio klo 12 Keskuskirkossa: z Kesäkuussa 18.6. Mervi Koskinen z Heinäkuussa 23.7. Aino-Maria Metsärinta z Elokuussa 13.8. Erkki Hannonen Miesten aamukahvit Kuukauden ensimmäinen tiistai klo 7.30. Cafe Laurellissa, Hämeenkatu 30, aamupala 4 €. Miesten puhetta elämästä, uskosta ja Jumalasta. Kevään 2026 aamukahveilla mukana: z Ti 7.4. Urmo Paju z Ti 5.5. Juhani Matilainen Uutta! Klo 9 Hengellinen matkakumppanuus - avoin keskusteluryhmä miehille aina Miesten aamukahvien jälkeen, Cafe Laurell / Hämeenkatu 30. Lisätietoja: Kari Kauppinen, 050 362 7330, kari.kauppinen@evl.fi Äijäparkki Miesten saunaillat kerran kuussa klo 18–21.Hirvijärven leirikeskus, Hirvijärventie 760. z To 26.3. Pastori Teuvo V. Riikonen - Täydellisyyden taakka/itsensä armahtaminen z To 23.4. Dosentti, psykoterapeutti Jouko Kiiski - Jumalakuvia z Ke 20.5. Pekka Ruuska, mies ja kitara - Kuljeta ja johda - Ehtoollinen Rantasaunat lämpiminä klo 17, iltapala, alustus ja keskustelut klo 19. Yhteislähdöt omilla autoilla Temppelikatu 9 A, klo 17.30. Paluu klo 20.30. Iltapala 5 €. Tule ja tuo ystäväsikin. Lisätietoja: Kari Kauppinen, 050 362 7330. Miesten saunailta Temppelikatu 9 A, 4. krs, takkahuone. Sleyn miesten saunaillat klo 18, ohjelma klo 19. 2.4., 30.4., 28.5. ja 25.6. Illassa käydään läpi Korinttilaiskirjettä TL Matti Liljeqvistin johdolla. Yhteyshenkilö Tuomo Tonteri, puh. 040 559 5894. Elokuvamusiikkia uruilla Vol. 2. Keskuskirkossa su 6.9. klo 17. Kuntaliitto Käsitöitä tekemällä voi tehdä hyvää Miesten toimintaa JUNASUKAT Seurakunnassamme kastettaville vauvoille neulotaan villasukkia. Tule mukaan neulomaan. Villalangat ja neuleohjeet saat seurakuntatoimistosta. Lisätietoja Mira Mäkilä, puh. 040 576 6013. NEULEKAHVILA KUTIMELLA. Kokoontuminen joka toinen keskiviikko, parittomien viikkojen keskiviikkoina klo 9.30– 11.30. Toimintaa 20.5. asti. Hämeenkatu 7, Diakoniakeskus. PUIKKOPIIRI kokoontuu Sipusaaren seurakuntakodilla joka toinen maanantai klo 13–15 parillisilla viikoilla. Neulotaan käsitöitä lahjoitettavaksi sekä myytäväksi hyväntekeväisyyteen. Kevään 2026 neulontatuokiot: 30.3., 13.4. ja 27.4.2026. Lisätietoja Irina Pasma p. 050 592 3552. IDÄNTYÖN SUKKAPIIRI kokoontuu kerran kuukaudessa tiistaisin klo 13–16 Kirkkopuiston seurakuntakodissa. Seuraavat: 7.4. ja 5.5. KESKIVIIKKO LÄHETYKSELLE – KÄSITYÖPAJA keskiviikkoisin Kirkkopuiston seurakuntakodin alakerrassa. Tuotto lähetystyön hyväksi. Klo 9–12 ja 13–16. Voit tulla mukaan koko päiväksi tai osaksi aikaa. Keskiviikkopuoti Maijassa auki klo 9–12 ja 13–15.30 23.4.2026 Naisten Kahvikutsut vieraana Minna Karhunen Kansanlaulumessu Su 24.5. klo 10, Keskuskirkko. Klo 11.30 Kansanlaulumessun lounas, Kirkkopuiston seurakuntakoti. Kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, vapaaehtoinen maksu Viru-Jaakobin ystävyysseurakunnan hyväksi. Virpomavitsoja myynnissä lähetystyön hyväksi palmusunnuntaina 29.3. messun jälkeen Keskuskirkon pihalla, hinta 2 € / kpl Naisten kahvikutsut torstaina 23.4. klo 18.30 Kirkkopuiston seurakuntakodissa. Vieraana toimitusjohtaja Minna Karhunen Kuntaliitosta, aiheena johtamisen arvot. Kahvi/tee, suolainen ja makea kahvileipä 8 €, maksu käteisellä. ”Johtamisella on keskeinen rooli työssä jaksamiselle. Väitän, että hyvällä johtamisella voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläköitymisiä, ja sen myötä lisätä työn tuottavuutta merkittävästi. On vaikea ymmärtää, että huonoa johtamista esiintyy niin paljon. Johtaminen ei ole vaikeaa. Kyse on pohjimmiltaan ihmiskäsityksestä ja arvoista, Minna Karhunen kertoo.” Tervetuloa! Johtaminen ei ole vaikeaa. Kyse on pohjimmiltaan ihmiskäsityksestä ja arvoista. Ota yhteyttä SEURAKUNTATOIMISTO Seurakunnan virastotalo Temppelikatu 9 A 11100 Riihimäki PAPIT SEURAKUNTATOIMISTO PERHENEUVONTA DIAKONIATYÖ Sirpa Viherä kirkkoherra ma-pe klo 9–13, lisäksi torstaisin myös klo 14–18 vain ajanvarauksella. p. 019 7481 Hanna Rienoja perheneuvoja Eira Latvala johtava diakonissa Ajanvaraus: soitto tai tekstiviesti ma klo 12-14 & to klo 9-11 p. 040 181 3128 Erkki Hannonen p. 041 461 7914 Mervi Koskinen p. 040 576 6045 Aino-Maria Metsärinta LÄHETYSTYÖ p. 050 323 7962. Diakoniatyön ajanvaraus ma ja ke klo 12–13, p. 0800-170707 (maksuton). Diakoniakeskus, Hämeenkatu 7. Vaatekierrätys, Hämeenkatu 14. Avoinna ti klo 12–14 ja to klo p. 050 524 1739 Teemu Saarinen johtava kappalainen p. 040 359 2541 Päivystävä pappi ma–pe klo 10–13 p. 040 576 6023 KANTTORIT p. 040 576 6015 14 Hanna Malinen lähetys- ja ­ ikuistyön ohjaaja a p. 050 524 1735

Hiljainen viikko Su 29.3. klo 10 Palmusunnuntain messu. Mukana Kirkkokuoro. Messun jälkeen virpomavitsojen myyntiä Keskuskirkon pihalla. Hinta 2 €/kpl, lähetystyön hyväksi. Pääsiäisen aika To 2.4. klo 19 Kiirastorstai-illan ehtoolliskirkko, Keskuskirkko. Mukana Kirkkokuoro. Striimataan. To 2.4. klo 19 Kiirastorstai-illan ehtoolliskirkko, Kappelikirkko. Pe 3.4. klo 10 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus, Keskuskirkko. Striimataan. Pe 3.4. klo 15 Kristuksen kuolinhetken hartaus. Kappelikirkko. Su 5.4. klo 22 Pääsiäisyön messu, Keskuskirkko. Striimataan. Su 5.4. klo 10 Pääsiäisaamun messu, Keskuskirkko. Kirkkokuoro. Striimataan. Ma 6.4. klo 10 Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus, Keskuskirkko. Taizé-messu Su 19.4. ja 17.5. klo 18–19, Keskuskirkko. Taizé-messu on hiljaisuutta ja laulua painottava erityismessu. Siinä on saarnan tilalla 7 minuutin hiljaisuus. Klo 17.50 musiikki soi,18.00 Taizémessu,18.50 teejatkot. 15.8. Vapaaehtoisten virkistyspäivä, Hirvijärven leirikeskus. Laita päivä muistiin. Ilmoittautuminen alkaa juhannuksen jälkeen. seurakuntakodissa. Juhla on kaikille avoin ja juhlavieraiksi kutsutaan myös 9.-luokkalaisia. Juhlan päätteeksi lähetetään seppelepartio Sankarihautausmaalle. Tilaisuuden järjestelyt tehdään yhteistyössä Riihimäen kaupungin, Riihimäen seurakunnan, Hattula-Riihimäki-varuskunnan ja paikallisten veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Kuvat: Riihimäen seurakunnan arkisto Tapahtumakalenteri 17.5. Kaatuneitten muistopäivä Kunniakäynti ja seppeleenlaskutilaisuus järjestetään sunnuntaina 17. toukokuuta 2026 klo 12 Riihimäen sankarihaudalla (os. Puistikko 4). Tapahtuma on kaikille avoin. Tilaisuuden järjestelyistä vastaavat yhteistyössä Riihimäen kaupunki, Riihimäen seurakunta ja Hattula-Riihimäkivaruskunta sekä paikalliset veteraani- ja maanpuolustusjärjestöt. Torstailounaat Klo 10.30–13.30 Kirkkopuiston seurakuntakoti. 9.4. ja 7.5. Seurakuntien keittäjien tekemää hyvää kotiruokaa. Tarjolla on useampia ruokalajeja ja keittoa, sekä kahvia ja jälkiruokaa. z Buffet-lounas 12,50 € z opiskelijat, eläkeläiset 11,50 € z 0–10-vuotiaat hinta ikävuodet euroina. z Keittolounas 9,50 € sis. keitto, salaattipöytä, kahvi, jälkiruoka. Voit maksaa käteisellä, kortilla ja myös Epassilla! Su 19.4. klo 11.30–13.30 Tarinoita maailmalta -lounas Kirkkopuistossa. Raide Raidekeittiö on yhteistä kokkailua ja avointa keskustelua elämästä, uskonnosta ja sen vierestä. Katsomme myös ruokasarjaa Jumalallista ruokaa. Tilaisuus on avoin kaikille aikuisille. Kevään 2026 teemana on yksinkertaisuus. Palaamme juurille. Yhteislaulua Kirkkopuiston seurakuntakodissa torstailounaan jälkeen klo 13.30– 14.15. Diakoniatyön raamattuhetki Ke klo 14.00–15.30 Diakoniakeskus, Hämeenkatu 7. z Ke 29.4.2026 Babylonin torni (1. Moos. 11: 1–9) Ohjaa diakoni Petja Heiskanen Riihimäen kristilliset eläkeläiset Päivärukous (ad sextam) Juhannusjuhla Tilaisuuden pitää joko pastori Petri Samuel Tikka tai seurakunnan vapaaehtoinen. Päivärukoukset ovat kuin pieniä hiljaisuuden retriittejä, joissa on syvää sisältöä, gregoriaanista laulua ja voi halutessaan esittää lyhyen rukouspyynnön. Ei papin puheita! Perjantaina 19.6. klo 17–20.45 Hirvijärven leirikeskuksessa. Ohjelma päättyy 20.15. Lapset huoltajiensa vastuulla. Kaikille avoin. Evankeliumi- ja lähetysilta (SLEY) HAUTAUSMAA NUORISOTYÖ ylivahtimestari p. 050 375 3335 Hanna Lehtonen ylipuutarhuri Tuuli Lähteenmäki Toni Vehmassalo johtava Koivukatu 21, p. 050 558 8977. Toimisto avoinna klo 9.30–11.00, p. 040 576 6036 pääemäntä p.050 591 7093 Marjukka Saarinen johtava KIINTEISTÖT & KEITTIÖ varhaiskasvatuksen ohjaaja Petra Saraste klo 18 asti, p. 050 591 7096 LAPSI- JA PERHETYÖ Yhteisvastuu on lupaus siitä, että hädässä olevaa autetaan. Yhteisvastuu auttaa heikoimmassa asemassa olevia sekä paikallisesti Suomessa että maailman kriisialueilla syntyperään, uskontoon ja poliittiseen vakaumukseen katsomatta. Yhteisvastuukeräys - Riihimäen seurakunta: z MobilePay: 15460 z tilinumero: FI16 2089 1800 0067 75 (viitenro 302533) Ke 1.4. klo 18 Ville Auvinen/Antonin talo, Öllerinkatu 3. p. 044 736 9174 nuorisotyönohjaaja p. 050 366 9485 Yhteisvastuu Kuvitukset: IStock 27.4. Kansallinen veteraanipäivä Kansallisen veteraanipäivän juhlaa vietetään Riihimäellä maanantaina 27. huhtikuuta 2026 klo 13 Keskuskirkossa. Ennen juhlaa klo 12 alkaen on kahvitilaisuus juhlavieraille Kirkkopuiston Koko perheen Wappu Pe klo 14. Kirkkopuiston seurakuntakoti z 10.4. Kirsi Turunen kertoo liikunnan ja ravitsemuksen merkityksestä ikäihmisten terveydelle. Luennon välillä liikuntatuokio. z 8.5. Yhdistyksen kevätkauden päättäjäiset. Lauletaan kevätvirsiä ja -lauluja Elina Aution säestyksellä. z To 26.3. klo 12–12.15 päivärukous. z To 26.3. klo 12.15–12.45 kuunteleva rukous. z Ma 13.4. klo 12–12.15 päivärukous. z Ma 27.4. klo 12–12.15 päivärukous. z Ti 12.5. klo 12–12.15 päivärukous. z Ma 18.5. klo 12–12.15 päivärukous. z Ma 18.5. klo 12.15–12.45 kuunteleva rukous. Isänmaalliset juhlat Ke 15.4. klo 18 Ari Lukkarinen, Lähetystyö Raamatussa/Antonin talo, Öllerinkatu 3. Ke 29.4. klo 18 Jukka Niemelä, 1. Tessalonikalaiskirjeestä/Antonin talo, Öllerinkatu 3. To 14.5. klo 18 Ville Melanen, Marko Pasma/Neukkari, Palstakatu 7. Ke 27.5. klo 18 Martti Haverinen/Antonin talo, Öllerinkatu 3. To 30.4. klo 17–19 Koko perheen vapputapahtuma, Kirkkopuiston seurakuntakoti. Maksulliset pisteet: onnenpyörä, onginta, sima- ja munkkikahvio, makkara ja hattara. Maksuttomat pisteet: kasvomaalaus, aistirata, bofferimiekkailu, askartelu, aarteenetsintä sekä monitaituri Taika-Petterin riemukas esitys klo 17.30. Käteinen ja korttimaksu. Temppelikatu 9 A, 3. krs, neuvotteluhuone. Kaikille avoin. Tervetuloa. 4.4. Klo 18 Suklaan teko. Huomioi kellonaika. 23.5. Klo 15 Kahvin paahtaminen. Paikka: Narnia. 16–18. Keskiviikkoisin erityisesti maahanmuuttajille klo 10–12. Yhteislaulua #MUKANA365 /riksunsrk Satu Rantamäki emäntä p. 040 576 6052 PÄIVYSTÄVÄ SUNTIO 15

Antti Tämän p ä i vä n on He r r a t e hn y t, iloitkaa ja ri em uitkaa siitä! Ps. 118 :2 4 Kuvaajan selän takana on Gibraltarin salmi ja vilkas satama ja edessä monikulttuurinen naapurusto sekä OM-talo. Korjausrakentamista O lemme Riihimäen seurakunnan nimikkolähetteinä Etelä-Espanjassa. Toimimme kansainvälisen kumppanijärjestön tiimissä. Työkaupunkimme on väkiluvultaan noin Kuopion kokoinen kaupunki, jossa toimii yksi Euroopan suurimmista ja vilkkaimmista satamista. Kaupungin väestö koostuu jopa sadasta eri kansallisuudesta ja suurin maahanmuuttajaryhmä on kotoisin PohjoisAfrikasta, joka on puolentoista tunnin lauttamatkan päässä. Kun lähdimme Suomesta matkaan kohti uutta ja tuntematonta, rukouksemme oli, ja on edelleen, että voisimme käyttää niitä lahjoja mitä Jumala on meille antanut. Kun aloitimme työmme Espanjassa viime vuoden syksyllä, Antti sai heti käsilleen käytännön työtä. Kumppanijärjestö oli ostanut talon tiimin toimintaa ja palvelutehtäviä varten. Talon alakertaa oli käytetty pitkään varastona ja se oli erityisen rempallaan. Yläkerran huoneisto kaipasi myös pintaremonttia. Antti kunnosti ja kalusti talon käyttökuntoon. Talolla on kaksi käyttötarkoitusta: tarjota tilat tavoittavalle työlle ja kristittyjen kurssitoiminnalle. Nyt talossa pyörii mm. raamattupiiri sekä pohjoisafrikkalaisten naisten espanjan kielen tunnit. Se palvelee myös lyhytaikaisten työntekijöiden sekä kristittyjen minilähetyskurssin keskuksena. Isompi remontti on vielä tulossa. Tavoitteena on laajentaa taloa koko tontin kokoiseksi siten, että tiloista saa monikäyttöisemmät ja että majoitustilaa tulee enemmän. Antti onkin viettänyt paljon aikaa 3D-mallinnusohjelman kanssa suunnitellen tiloja. Nyt Iloiten olemme todenneet, että lähetystyössä voimme käyttää työkaluja ja rakentaa Jumalan valtakuntaa niillä lahjoilla, joita Taivaallinen Työnantaja on meille antanut. Pääsiäisen evankeliumiteksti JA KUN SAPATTI OLI OHI, ostivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin äiti, ja Salome hyvänhajuisia yrttejä mennäkseen voitelemaan häntä. Ja viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat haudalle ani varhain, auringon noustessa. Ja he sanoivat toisilleen: "Kuka meille vierittää kiven hautakammion ovelta?" Ja katsahtaessaan ylös he näkivät kiven poisvieritetyksi; se oli näet hyvin suuri. Ja mentyään hautakammion sisään he näkivät nuorukaisen istuvan oikealla puolella, puettuna pitkään, valkeaan vaatteeseen; ja he peljästyivät suuresti. Mutta hän sanoi heille: "Älkää peljästykö; te etsitte Jeesusta, Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut ylös; ei hän ole täällä. Katso, tässä on paikka, johon he hänet panivat. Mutta menkää ja sanokaa hänen opetuslapsillensa ja Pietarille: 'Hän menee teidän edellänne Galileaan; siellä te saatte hänet nähdä, niinkuin hän teille sanoi'." Niin he tulivat ulos ja pakenivat haudalta, sillä heidät oli vallannut vavistus ja hämmästys, eivätkä sanoneet kenellekään mitään, sillä he pelkäsivät. (Mark. 16:1-8) piirustukset odottavat virallisissa byrokratian pyörteissä lupia. Lauran työ keskittyy näkymättömien siltojen rakentamiseen. Hän osallistuu maahanmuuttajia tavoittavaan lapsityöhön, pitää yhteyttä pohjoisafrikkalaisiin ystäviin ja tapaa täkäläisiä muslimitaustaisia maahanmuuttajanaisia. Ystävyys pitää sisällään evankeliumin esillä pitämistä luonnollisissa tilanteissa. Viikoittain kaupungin aukiolla jaetaan myös evankeliumikirjasia ja Laura lähestyy arabiankielisellä luettavalla maahanmuuttajanaisia. Iloiten olemme todenneet, että lähetystyössä voimme käyttää työkaluja ja rakentaa Jumalan valtakuntaa niillä lahjoilla, joita Taivaallinen Työnantaja on meille antanut. Antti ja Laura