Gofore & Huld: Suomalainen avaruusosaaminen tukee puolustuskykyämme 7 Turvallisuuskomitean puheenjohtaja, Esa Pulkkinen Kokonaisturvallisuus – Osa Suomen maakuvaa ja vientituote 2 Saab Business Oulu Älykäs ja innovatiivinen Oulu tarjoaa ratkaisuja 10 Tampereen ammattikorkeakoulu Miksi C-UAS -järjestelmät ovat ehdoton prioriteetti 4 Miinanraivaukseen drooneja ja sensoriteknologiaa hyödyntävä tehokas ratkaisu 14 Reserviläisliitto ry Minesec Reserviläistoiminta vahvistaa kokonaisturvallisuutta arjen teoilla 6 Business Tampere Pirkanmaalla rakennetaan puolustusalan kansainvälisiä verkostoja ja tuetaan elinkeinoelämän varautumista poikkeusoloihin 8 Suojelupoliisi Taloudellisen turvallisuuden merkitys korostuu transaktionaalisessa maailmassa 25 Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuus on kokonaisturvallisuuden perusta 26 Reaaliaikainen ja automatisoitu käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä turvaa ja tehostaa kiinteistöjen hallintaa 19 MPKK Eurooppaan kaivataan lisää Kiinan asevoimien tutkimusta – MPKK tarttui haasteeseen 24 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 1

ASIANTUNTIJA ASIANTUNTIJA Kokonaisturvallisuus – Osa Suomen maakuvaa ja vientituote S Turvallisuus syntyy valmistautumisesta T urvallinen arki ei synny vain tässä hetkessä, vaan se edellyttää jatkuvaa toimintaympäristön analysointia ja tilannetietoisuutta sekä näihin perustuvaa varautumista, suorituskyvyn kehittämistä sekä tilanteen mukaista valmiutta. Poliisin tehtävänä on varmistaa välitön vaste sisäisen turvallisuuden haasteisiin tehtäväkentällään ja samalla yhteistyössä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa katsoa tulevaan riskiperusteisesti varautuen. Materiaalinen varautuminen on keskeinen osa poikkeustilanteiden suorituskykyä. Parhaillaan vireillä oleva huoltovarmuuslain uudistus on tärkeä askel varautumisen kehittämisessä. Poliisin ensivasterooli kriiseissä ja poikkeusoloissa korostaa tarvetta sisällyttää poliisitoiminta ehdotetulla tavalla huoltovarmuuden piiriin. Lisäksi meidän on tärkeää täysimääräisesti hyödyntää viranomaisyhteistyön mahdollisuudet hankinnoissa. Teknologian ja tekoälyn hyödyntäminen poliisitoiminnassa avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa rikosten ennaltaehkäisyyn, rikostutkinnan haasteisiin ja resurssien kohdentamiseen. Automatisoidut prosessit ja datan analytiikka vapauttavat työvoimaa kriittisiin tehtäviin. Samalla on panostettava kyberturvallisuuteen ja huomioitava, että tekoäly lisää myös rikollisuuden monimuotoisuutta ja hyökkäyspinta-alaa. Itsenäisyyspäivänä juhlimme vapautta, mutta muistamme: turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Se syntyy etenkin tahdosta, valmistautumisesta, huoltovarmuudesta ja kyvystä hyödyntää teknologiaa vastuullisesti. Yhdessä varmistamme, että Suomi pysyy turvallisena – tänään ja tulevaisuudessa. Ilkka Koskimäki Poliisiylijohtaja 2 2 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU uomi tunnetaan maailmalla onnellisuuden lisäksi myös toimivasta ja turvallisesta yhteiskunnasta. Sen taustalla on ainutlaatuinen järjestelymme, jossa viranomaiset, yritykset, järjestöt ja kansalaiset kantavat vastuuta yhdessä. Turvallisuus ei ole vain varautumista ja kriisien hallintaa, vaan myös strateginen kilpailuetu, joka luo ennakoitavuutta ja toimintavarmuutta sekä vakautta ja luottamusta. Nämä ovat arvoja, jotka ovat tänä päivänä osa Suomen maakuvaa maailmalla. Globaalissa toimintaympäristössä yritykset etsivät ratkaisuja monimutkaisiin uhkiin kuten kyberhyökkäyksiin, toimitusketjujen häiriöihin, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Niihin kokonaisturvallisuuden mallimme tarjoaa vastauksia. Se on konsepti, joka voidaan viedä maailmalle koulutuksena, konsultointina ja teknologiana. Turvallisuus ei ole pelkkä kustannus, vaan myös kilpailukykytekijä. Kun yritykset investoivat, ne arvostavat vakautta ja jatkuvuutta. Suomi tarjoaa molemmat ja enemmänkin yhteiskunnallisen turvallisuusratkaisun, joka perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan. Tämä tekee Suomesta houkuttelevan kumppanin niin investoinneille kuin osaamisen viennille. Kokonaisturvallisuus on brändi, joka kertoo vastuullisesti yhdessä lujitetusta kriisinkestävyydestä. Kun Suomi viestii tästä osana maakuvaansa, se ei vain vahvista omaa asemaansa, vaan myös avaa ovia uusille liiketoimintamahdollisuuksille. Turvallisuus on tulevaisuuden valuuttaa. Ja Suomella on siihen valmis ratkaisu – kokonaisturvallisuuden toimintamalli. Esa Pulkkinen, Turvallisuuskomitean puheenjohtaja, Puolustusministeriön kansliapäällikkö

Tässä lehdessä Abloy: Älykäs kulunhallinta on strateginen osa tehokasta ja luotettavaa puolustusta sekä viranomaistoimintaa............................................ 18 Poliisiylijohtaja, Ilkka Koskimäki: Turvallisuus syntyy valmistautumisesta....................................................................... 2 Turvallisuuskomitean puheenjohtaja, Esa Pulkkinen: Kokonaisturvallisuus – Osa Suomen maakuvaa ja vientituote............................... 2 Saab: Miksi C-UAS -järjestelmät ovat ehdoton prioriteetti..................................... 4 Reserviläisliitto ry: Reserviläistoiminta vahvistaa kokonaisturvallisuutta arjen teoilla................................................................................6 Gofore & Huld: Suomalainen avaruusosaaminen tukee puolustuskykyämme............................................................................................. 7 Business Tampere: Pirkanmaalla rakennetaan puolustusalan kansainvälisiä verkostoja ja tuetaan elinkeinoelämän varautumista poikkeusoloihin........................................................ 8 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimitusjohtaja Marko Hasari: Kansalaisten varautuminen on yhteiskunnan kriisinkestävyyden perusta.............................................................. 9 Business Oulu: Älykäs ja innovatiivinen Oulu tarjoaa ratkaisuja....................... 10 Hämeen ammattikorkeakoulu: E-urheilusta tuttua älyhihaa testataan sotilaskäyttöön.............................................................................................. 12 Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Rami Saari: Yleinen asevelvollisuus on suomalaisen maanpuolustuksen kivijalka............... 13 Tampereen ammattikorkeakoulu: Miinanraivaukseen drooneja ja sensoriteknologiaa hyödyntävä tehokas ratkaisu............................................... 14 Sweco: Kriittisen infran resilienssi on huomioitava jo suunnittelussa.............. 15 Suomen Poliisijärjestöjen Liitto: Suojellaan Suomen suojelijoita................ 16 Minesec: Reaaliaikainen ja automatisoitu käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä turvaa ja tehostaa kiinteistöjen hallintaa................................ 19 JIITEE Työt: Turvaluokitettua kalliorakentamista tekevän JIITEE Töiden urakat lisääntyivät................................................................................... 20 Seinäjoen ammattikorkeakoulu: Etelä-Pohjanmaalta ruokaturvaa koko Suomelle – Resilienssiä ruoan juurilta.............................................................. 21 Mäntyharjun kunta: Puuhuolto ja metsäenergian kuljetukset on turvattava- Mäntyharju rakentaa ratkaisua Itä-Suomen huoltovarmuuteen.... 22 Alfons Håkans Marine: Pitkäjänteistä ja perinteikästä merityötä ammattitaidolla............................................................................................. 23 Maanpuolustuskorkeakoulu: Eurooppaan kaivataan lisää Kiinan asevoimien tutkimusta – MPKK tarttui haasteeseen................................. 24 Suojelupoliisi: Taloudellisen turvallisuuden merkitys korostuu transaktionaalisessa maailmassa.............................................................. 25 Huoltovarmuuskeskus: Huoltovarmuus on kokonaisturvallisuuden perusta............................................................................ 26 Punainen Risti Ensiapu: Suomessa vain harva on ensiaputaitoinen – Onko meillä varaa säästää turvallisuudesta?......................................................... 27 Aisikon: Aisikonilla on valmiudet tukea puolustusteollisuutta vaativien koneistuskomponenttien toimittajana..................................................... 28 JULKAISIJA: GSD Nordic Oy Pohjoinen Rautatiekatu 15 B, 00100 Helsinki www.gsdnordic.com PÄÄTOIMITTAJA: Olli Maila olli.maila@gsdnordic.com 040 7761 742 TOIMITTAJAT: Teemu Simola Jari Peltoranta Sari Järvinen KUVAAJAT Jonna Helin Tuukka Kiviranta Forssan Yrityskehitys: Forssan seutu rakentaa turvallisuuden tulevaisuutta – vahva alusta varautumiselle ja huoltovarmuudelle.................... 17 HEITÄ OLI 600 000. NYT ENÄÄ 1 000. Tänä vuonna on kulunut 80 vuotta sodistamme. Vuosien 1939-1945 sotiin osallistui 600 000 suomalaista miestä ja naista. Itsenäisyytemme säilyi, mutta sen hinta oli kallis. Sellaista kokemusta sodan käynyt sukupolvi ei halua jälkipolvilleen enää koskaan. JATKAMME VETERAANITYÖTÄ VIIMEISEEN MIEHEEN JA NAISEEN. Olemme luvanneet tukea veteraaneja sekä sotiemme naisia viimeiseen mieheen ja naiseen. Sotiemme naisia on joukossamme vielä 4 000. Vielä ehdit kiittää ja muistaa heitä, jotka puolustivat vapauttamme ja itsenäisyyttämme. Kiitos, kun arvostat. Kuvassa Rintamaveteraani 102-vuotias Kalle Sukuvaara. LAHJOITA MOBILE PAY 45027 veteraanit.fi GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 3

Miksi C-UAS -järjestelmät ovat ehdoton prioriteetti M Kuinka hyvin Euroopan asevoimat ovat valmistautuneet tulevaisuuden droonisotaan? iehittämättömien ilma-alusten (UAV) aiheuttama uhka on viime vuosina kehittynyt marginaalisesta ilmiöstä vakavaksi uhaksi armeijoille ympäri maailmaa. Tämä on erityisen ilmeistä Ukrainassa, jossa edullisia drooneja käytetään tehokkaasti kaikenlaisia kohteita, kuten infrastruktuuria, mekanisoituja yksiköitä ja yksittäisiä sotilaita, vastaan. Tämä osoittaa paitsi uhan myös tehokkaiden ja kustannustehokkaiden vastatoimenpiteiden tarpeen. Maa-asenteiset ilmatorjuntajärjestelmät (GBAD) koostuvat kolmesta keskeisestä komponentista: • sensorit – operaation silmät • johtamisjärjestelmä (C2) – aivot • efektorit – uhkan torjumiseen tarvittavat lihakset. Ruotsalaisen puolustusalan yrityksen Saabin maailman johtava Giraffe 1X -tutkajärjestelmä ja muut huipputekniset sensorit mahdollistavat jo nyt kohteiden, myös droonien, tarkan havaitsemisen ja luokittelun. Kohteen tyypistä, etäisyydestä ja ympäristöolosuhteista riippuen Giraffe 1X pystyy havaitsemaan kohteet, joiden tutkapinta-ala (RCS) on alle 0,01 neliömetriä. Herkät sensorit tuottavat enemmän analysoitavaa dataa. Nykyaikaisten C2-järjestelmien ja tulevaisuudessa myös tekoälyn käyttämän laskentatehon ansiosta suuri määrä tällaisia datapisteitä voidaan käsitellä sekunnin murto-osassa. Tästä syntyvä laaja tilannetietoisuus mahdollistaa nopean päätöksenteon ja tukee tehokkaan vastatoimenpiteen valintaa. Soft kill vs. hard kill: kaksi lähestymistapaa uhan neutralointiin Ilmapuolustuksessa on kaksi erilaista lähestymistapaa uhan neutralointiin: soft kill ja hard kill. Ero on erityisen merkityksellinen drooni-iskuja koskien, sillä drooneja voidaan käyttää sekä tiedusteluvälineinä että tarkkuusaseina. ”Kun keskustelemme C-UAS-ratkaisuista (Counter-UAS), meidän on ensin löydettävä yhteisymmärrys ja määritel- 4 4 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU tävä tarkasti, mistä puhumme: puhummeko rauhan aikana siviili-infrastruktuurin suojeluun käytettävistä järjestelmistä vai järjestelmistä, joiden on suojeltava etulinjan joukkoja drooniparvilta? Puhummeko sotilaskäyttöön tarkoitetuista (MOTS) vai kaupallisista (COTS) tuotteista, ja miten niiden hankintakustannukset eroavat toisistaan?”, sanoo Per Järbur, ilmatorjunnan asiantuntija Saab AB:ssa. Puolustusaseiden kirjo on erittäin monipuolinen, ja se ulottuu elektronisesta sodankäynnistä (EW) ja kyberpuolustuksesta kineettisiin aseisiin. Kustannussuhde on kuitenkin usein haaste drooneja vastaan puolustauduttaessa, koska kehittyneiden puolustusjärjestelmien käyttöönotto- ja käyttökustannukset ovat usein liian korkeita drooni-iskujen alhaiseen hintaan nähden. Drooni voi maksaa vain muutama sata euroa, mutta kehittyneillä aseilla puolustaminen voi maksaa useita miljoonia euroja – ja tuotantoaika on pitkä. Innovaatioita joka minuutti Ukrainassa hyökkäysdroonien käyttö iskuissa sekä valvonnassa ja tiedustelussa (ISR) muuttuu dramaattisesti kolmen-neljän kuukauden välein. Siksi vastaavien puolustusteknologioiden on kehityttävä vähintään yhtä nopeasti. Ruotsin ilmavoimien, Ruotsin puolustusmateriaalihallinnon (FMV) ja Saabin sekä muiden kumppaneiden välinen merkittävä yhteistyö osoittaa, kuinka nopeasti tämä voi tapahtua: vain 84 päivässä lanseerattiin menestyksekkäästi Loke-konsepti, joka on liikkuva, mukautettava järjestelmä taisteluosastoille. Modulaarinen konsepti kattaa koko ketjun ja sisältää todistetusti

toimivan Giraffe 1X -tutkan sekä kevyen SHORAD -konseptiin perustuvan johtamisjärjestelmän. Ratkaisun täydentää kauko-ohjattava Trackfire-asejärjestelmä. Ne voidaan asentaa joko maalle, esimerkiksi Sisu GTP -maastoajoneuvoon tai aluksille merelliseen ympäristöön. Tämä innovatiivinen lähestymistapa tarjoaa kattavan ja joustavan teknologisen kokonaisuuden, joka luo ratkaisevan edun kaikkiin ilmauhkiin nähden. ”Pyrimme aina olemaan askeleen edellä. Loke ei ole siksi noudattanut tyypillistä useita vuosia kestävää tuotekehityssykliä, vaan valinnut innovatiivisen lähestymistavan uusiin haasteisiin vastaamiseksi. Uudelleenkäyttämällä olemassa olevia tuotteita ja integroimalla uusia toimintoja ja teknologioita pystyimme luomaan konseptin ennätysajassa”, Per Järbur kertoo. ”Loke” on skaalautuva, mukautettavissa uusiin uhkiin ja sitä voidaan edelleen parantaa lisäsensoreilla ja asejärjestelmillä. C-UAS-järjestelmä toimii siirron aikana, joten se tarjoaa jatkuvan suojan myös liikkeessä. torjuntajärjestelmän kantama on 9 000 metriä ja suurin toimintakorkeus 5 000 metriä. Ohjusta on mahdoton häiritä, joten vihollinen ei voi estää sen toimintaa. maiden asevoimille omien rajojen sisäiset uhat ja haasteet ovat edelleen ensisijaisen tärkeitä. Teknologian nopean kehityksen myötä lisääntyneet drooni-iskut pahentavat tilannetta entisestään. Saab näkee suurta potentiaalia soft-kill -efektorien – kuten häirinnän tai verkkojen käytön – ja metsästäjädroonien, eli toisia drooneja vastaan hyökkäävien droonien, alalla tulevina vuosina. Yhdessä start-up-yritysten ja teollisuuden kanssa Saab tutkii ja kehittää uusia vaihtoehtoja varautuakseen nykyisiin ja tuleviin uhkiin. Teknisesti paljon on mahdollista – nopeus on avain Täydellistä järjestelmää ei ole olemassa ”Vaikka kehitämme jatkuvasti uusia tuotteita ja meillä on jo suuri määrä erittäin kehittyneitä järjestelmiä, emme saa odottaa ”kultaista ratkaisua”. Täydellistä C-UAS-järjestelmää, joka vastaa kaikkiin uhkiin, ei ole olemassa. Ei tänään eikä tulevaisuudessa”, Per Järbur sanoo ja lisää: ”Asevoimien ja valtioiden on analysoitava mahdollisimman tarkasti oma uhkatilanteensa ja alueelliset näkökulmat, sekä luotettava eri järjestelmien yhdistelmiin. Vain tällä tavoin ne voivat vastata modernin droonisodankäynnin moninaisiin haasteisiin.” Saab on jo edelläkävijä hard-kill -efektorien alalla, joita käytetään erityisesti suurissa, erittäin monimutkaisissa drooni-, hävittäjä- tai helikopteri-ilmahyökkäyksissä: RBS 70 NG -ilma- Asiantuntija uskoo myös, että yhteinen ilmapuolustus, esimerkiksi Naton puitteissa, on välttämätöntä – mutta liittokunnalla on vielä matkaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Naton jäsen- On selvää, että C-UAS -järjestelmien kehittäminen ja integrointi ilmapuolustukseen on välttämätöntä tulevina vuosina. Naton jäsenmaiden tiivis yhteistyö olisi tässä hyödyllistä. Yhteentoimivat järjestelmät, jotka voivat varmistaa yhteisen puolustuksen muutaman vuoden kuluttua, on suunniteltava nyt. Tällä hetkellä teknologia on pienempi ongelma kuin oikean tasapainon löytäminen kustannus/ vaikutus -suhteessa. Teknologian standardoinnin lisäksi erityisen tärkeää on omien joukkojen ja liittokunnan sisäinen koulutus sekä taktiikoiden jatkuva kehittäminen. Yleispätevää ratkaisua ei ole, mutta on olemassa erittäin tehokkaita järjestelmiä. Droonien aiheuttamaan kasvavaan uhkaan on reagoitava nyt. saab.fi GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 5 5

Reserviläistoiminta vahvistaa kokonaisturvallisuutta arjen teoilla Reserviläistoiminta vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta arjen teoilla, kouluttaen aikuisia varautumaan ja tukemaan yhteiskuntaa laaja-alaisesti. S uomen kokonaisturvallisuus rakentuu kyvystä toimia yhdessä – ja reserviläisjärjestöillä on tässä työssä keskeinen rooli. Reserviläisliiton alaisissa paikallisyhdistyksissä on yli 50 000 jäsentä. Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta kokoaa- turvallisuuspoliittinen tietokilpailu haastaa nuoria pohtimaan Suomen asemaa muuttuvassa maailmanpolitiikassa ja vahvistaa ymmärrystä maanpuolustuksen merkityksestä. Kilpailun tavoitteena onkin vahvistaa nuorten maanpuolustustahtoa. Tänä vuon- Ensi vuosi tuo mukanaan myös toisen ison valtakunnallisen kokonaisturvallisuuteen liittyvän tapahtuman: verenluovutuskampanjan Reserviläinen ei luovuta – paitsi verta, joka toteutetaan yhteistyössä SPR:n Veripalvelun kanssa. Kampanjalla halu- kin yhteen eri-ikäisiä aikuisia, jotka haluavat kehittää osaamistaan ja tukea yhteiskunnan varautumista tavalla, joka näkyy sekä paikallistasolla että valtakunnallisesti. Reserviläisliiton mukaan kokonaisturvallisuuden ydin on osaavissa ja motivoituneissa kansalaisissa. Yhdistysten toiminta tarjoaa mahdollisuuden kehittää esimerkiksi ammunta- ja maastotaitoja, harjoitella ensiapua ja kartuttaa valmiuksia, joita voidaan hyödyntää poikkeusoloissa mutta myös arjen turvallisuudessa. Toimintaan tullaan usein mukaan siinä kohtaa, kun oma elämäntilanne sallii uuden harrastuksen tai halun vaikuttaa yhteiseen turvallisuuteen. Kokonaisturvallisuuden tunnettuutta edistää myös Turpotietäjä-kilpailu, jonka järjestämisessä Reserviläisliitto on mukana. Lukioissa käytävä na kilpailuun ilmoittautui mukaan 500 opiskelijaa 72 lukiosta. taan korostaa, että maanpuolustustahto ei näy vain harjoituskentillä, vaan myös arjen teoissa, joissa autetaan kanssaihmisiä ja vahvistetaan yhteiskunnan kriittisiä toimintoja. Verenluovutukseen kannustetaan sekä yksittäisiä jäseniä että koko yhdistyksiä. Reserviläistoiminta onkin yksi suomalaisen kokonaisturvallisuuden vakaista tukipilareista. Se tarjoaa aikuisille mahdollisuuden kehittää osaamistaan, tehdä yhteiskunnallisesti merkityksellistä vapaaehtoistyötä ja olla mukana rakentamassa turvallista Suomea. Reserviläisliiton alaisuudessa toimii 317 paikallista reserviläisyhdistystä ympäri maata. 6 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

Suomalainen avaruusosaaminen tukee puolustuskykyämme Kun suomalainen herää aamulla kännykän herätykseen tai avaa sääennusteen, ei moni tiedosta, että nämäkin hetket nojaavat avaruusteknologiaan. Arkeamme auttava teknologia on keskeinen osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria ja puolustuskykyä. Kriittinen infrastruktuuri satelliittien varassa Suomen huoltovarmuusorganisaation mukaan satelliittiyhteydet ovat kriittistä infrastruktuuria. Esimerkiksi maksuliikenteen, liikenteenohjauksen, terveydenhuollon ja viranomaisviestinnän varajärjestelmät tukeutuvat satelliitteihin. Asia on tiedostettu: Ilmavoimien komentajan rooliin on lisätty avaruussuorituskyvyn komentajan tehtävät. ”Jos satelliitit lakkaisivat toimimasta, siviililentoliikenne ja merenkulku olisivat pian pulassa. Satelliitteja tarvitaan tilannekuvaa varten”, toteaa Matti Anttila, Goforekonserniin kuuluvan Huldin puolustus- ja avaruustoiminnasta vastaava johtaja. Avaruustilannekuva tarkoittaa kykyä ymmärtää, mitä lentää yllämme tai milloin auringon aktiivisuus häiritsee viestintää. Myös sota Ukrainassa on osoittanut, että moderni tarjoaa asiakkaille laajan osaamispaletin. sodankäynti edellyttää kykyä muodostaa tilannekuva satelliittien avulla. ”Suurin opetus Ukrainasta on ketteryyden merkitys. Projektit on käynnistettävä ja asioita saatava toimimaan nopeasti”, Anttila sanoo. ”Asiakas ei halua satelliittia vaan datan. Me jalostamme sen päätöksenteon tueksi”, Anttila kiteyttää. Avaruus on harvoin yksin ratkaisu, mutta se on usein välttämätön osa kokonaisuutta. ”Esimerkiksi F-35-hankkeessa keskitymme erityisesti siihen, mitä lisäarvoa avaruus tuo puolustusteknologiaan.” Suomen avaruusosaaminen on huippuluokkaa. ”Jokainen alalle sijoitettu euro tulee moninkertaisena takaisin. Tämä voi olla uusi Nokia”, Anttila vakuuttaa. Avaruusosaaminen – uusi Nokia Suomessa on vahva avaruusalan ekosysteemi. Kun turvallisuusalan päättäjät tarvitsevat paikkatietoa, tilannekuvaa tai luotettavaa viestintää, ratkaisu löytyy Suomesta. Gofore-konserniin kuuluva Huld on kehittänyt avaruusohjelmistoja jo vuodesta 1989. Yritysten yhdistyminen GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 7

Pirkanmaalla rakennetaan puolustusalan kansainvälisiä verkostoja ja tuetaan elinkeinoelämän varautumista poikkeusoloihin Tampereella kehitetään uusia toimintamalleja pirkanmaalaisyrityksille. Samalla elinkeinoelämä halutaan kytkeä laaja-alaisesti mukaan poikkeusoloihin varautumiseen. Muuttunut turvallisuustilanne tuo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja Pirkanmaalla on merkittävä joukko kokonaisturvallisuuden sekä puolustussektorin toimijoita, jotka ovat avoimia valtakunnalliselle yhteistyölle. P irkanmaalle on kehittynyt laaja kokonaisturvallisuuden ja turvallisuustoimijoiden keskittymä. Vahvaa osaamista on niin viranomaisilla, kaupungeilla, koulutus- ja tutkimustoimijoilla kuin yrityksilläkin. Pirkanmaan turvallisuusklusteri kokoaa yhteen alueen toimijat ja edistää turvallisuuden sekä liiketoiminnan kehitystä. Klusteri on toiminut aktiivisesti jo 14 vuotta ja sen toiminnan piirissä on vuositasolla yli 350 organisaatiota. ”Yritysten uusia toimintamalleja pitää kehittää ja harjoitella jo normaalioloissa.” Ukraina on opettanut, että elinkeinoelämän laaja toimivuus varsinkin pitkittyneissä kriiseissä on elintärkeätä. Sekä elinkeinoelämän että yhteiskunnan laajasti pitää pystyä toimimaan kaikissa tilanteissa. ”Siksi meidän on mietittävä ennalta, miten elinkeinoelämän tulee varautua kriiseihin ja toisaalta millä tasolla olemassa olevissa kriiseissä voidaan jakaa tietoa elinkeinoelämälle, jotta se pystyy varmistamaan oman toimintansa jatkuvuuden”, Nykänen sanoo. Yrityskentässä sekä koulutus- ja tutkimuslaitoksissa on myös osaamista, jota pitää pystyä nopeasti hyödyntämään, kun tilanne on päällä. Elinkeinoelämän varautumista edistetään hankkeessa, joka on saanut Pirkanmaan liiton myöntämää alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen liittyvää AKKE-rahoitusta. Uudet ja vahvat kansainväliset verkostot ”Puolustusteollisuuden ja kaksikäyttösovellusten uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää uusien kansainvälisten verkostojen rakentamista. Kansallisen näkyvyyden ja vaikuttavuuden kasvattaminen tapahtuu vahvojen kansainvälisten verkostojen kautta. Näitä Pirkanmaalla nyt rakennetaan”, Business Tampereen puolustusalan vastaava Mika Kulkas toteaa. Kaikille yrityksille varautumissuunnitelma ”Haluamme edistää elinkeinoelämän resilienssiä ja varautumista poikkeusoloihin ja hybridivaikuttamiseen – aivan erityisesti niiden yritysten, joita ei lain mukaan mielletä huoltovarmuuskriittisiksi toimijoiksi”, Pirkanmaan turvallisuusklusterin ja Business Tampere Oy:n johtaja Petri Nykänen toteaa. ”Olemme nähneet varautumiskoulutuspäivillä, että yleisesti yritysten riskienhallinta keskittyy toimintaan normaalioloissa. Suurin osa yrityksistä pitää varautumista erittäin tai melko tärkeänä, mutta vain noin puolella on ajantasainen, dokumentoitu varautumissuunnitelma. Pienissä yrityksissä suunnitelmia on harvemmin”, Nykänen jatkaa. 8 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Pirkanmaan turvallisuusklusterin ja Business Tampere Oy:n johtaja Petri Nykänen ja Business Tampereen puolustusalan vastaava Mika Kulkas toteavat, että Pirkanmaalla on paljon tarjottavaa, mutta valtakunnallisella yhteistyöllä saadaan vielä enemmän aikaan.

ASIANTUNTIJA Kansalaisten varautuminen on yhteiskunnan kriisinkestävyyden perusta Kansalaisten varautumistahto on yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja yksilön hyvinvoinnin perusta niin rauhanajan häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Varautumisesta on apua vain, jos siitä on huolehtinut etukäteen. S uomessa on noin 50 500 väestönsuojaa ja niissä paikkoja 4,8 miljoonalle ihmiselle. Suojapaikkoja on siis riittävästi, jos jouduttaisiin siirtymään poikkeusoloihin. Väestönsuojat täytyy laittaa käyttökuntoon 72 tunnissa annetusta määräyksestä. Tämä edellyttää, että väestönsuojan tarkastukset ja huollot on hoidettu asianmukaisesti ja että kiinteistössä on osaavia henkilöitä laittamaan suoja käyttökuntoon. Myös suojautumistilanteessa tulee kiinteistössä asuvien tai työskentelevien osata hoitaa tarvittavat tehtävät. Kiinteistöhuollon henkilöstö ei voi osallistua valmistelu- eikä suojaustehtäviin, koska heidän resurssinsa eivät riittäisi. Väestönsuojista huolehtiminen ja osaamisen var- Neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että yksilön varautumisella on merkittävä rooli yhteiskunnan kriisinkestävyyden varmistamisessa. Hyvällä varautumisasenteella onkin valtavan suuri merkitys kotien ja koko Suomen kriisinkestävyydelle. Marko Hasari, toimitusjohtaja, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö mistaminen on yksi puoli varautumisessa. Toinen puoli on kotitalouksien varautuminen, kuten kotivaran ylläpitäminen. Tämä pätee sekä poikkeusoloihin että häiriötilanteisiin, kuten pitkiin sähkökatkoihin. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta suuri merkitys on myös viranomaisten ja yritysten varautumisella. Suomalaiset ovat vuosi vuodelta paremmin varautuneita. Puolet kansalaisista arvioi varautumisensa vastaavan kansallista 72 tunnin varautumissuositusta. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 99

Oulun yliopiston 6G-testikeskuksessa tehdään uraauurtavaa kehitystyötä myös kaksikäyttöteknologioiden saralla. Kuva: Oulun yliopisto Älykäs ja innovatiivinen Oulu tarjoaa ratkaisuja Turvallisuusympäristön kiristyessä ja talouden haasteissa Suomi tarvitsee ratkaisuja, jotka yhdistävät huippututkimuksen, ketterät yritykset ja kansainväliset verkostot. Oulu tarjoaa kaiken tämän. K aksi asiaa ovat varmoja: puolustusja kaksikäyttöteollisuuden markkina kasvaa valtavasti ja tarvitsemme nopeaa innovaatiosykliä puolustuksemme tueksi. Tässä kokonaisuudessa teknologisen osaamisen, ketteryyden ja yritysten kasvumahdollisuuksien yhdistäminen on mahdollisuus, jolle voimme yhdessä rakentaa kansallista turvallisuutta ja talouskasvua. “Kisa on nyt päällä kansainvälisellä tasolla, ja meidän on viitoitettava tietä Natoliittokunnassamme. Haluamme näyttää, että kansainväliset toimijat saavat suomalaisista kehittäjistä luotettavan kumppanin tulevaisuuden turvallisuuden rakentamiseen – ja samalla uuden kasvun moottorin,” BusinessOulusta todetaan. 10 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Kisa on päällä kansainvälisellä tasolla, ja meidän on viitoitettava tietä” Suomi teknologisen osaamisen eturintamassa Suomessa on valtavasti korkean teknologian osaamista ja osaamiskeskittymiä. Oulu on rakentanut vuosikymmenten ajan osaamistaan ja on kansainvälisesti tunnettu erityisesti langattoman viestinnän ja digitaalisten teknologioiden huippukeskittymä. Oulussa kehitetään muun muassa: ˗ ˗ ˗ ˗ 5G ja 6G-verkkoja ja langatonta maailman luokan huippuosaamista, joka tukee myös puolustusvoimien ja viranomaisten toimintavarmuutta. Edge AI -ratkaisuja, jotka mahdollistavat hajautetun tiedonkäsittelyn ja päätöksenteon kentällä. Kyberturvallisuutta ja kvanttisalaukseen liittyvää osaamista, jota tarvitaan kriittisen tiedon suojaamiseen. Droonien kehittämistä ja torjuntaa – sovelluksia testataan aidoissa ympäristöissä, kuten OuluZonessa ja jatkossa linkitettynä myös puolustusvoimien harjoitusalueilla.

ICT-toimialan asiakkuuspäällikkö Jussi Leponiemi BusinessOulusta on perehtynyt droonisovellusten testaukseen. Kuva: BusinessOulu Osaaminen, testialustat ja innovaatioekosysteemi tarjoavat liittokunnan sisällä erittäin laadukkaan huipputason kehityslaboratorion, jonka kautta voidaan osaltaan vastata paitsi kansallisiin myös laajempiin resilienssin ja turvallisuuden tarpeisiin – sekä samalla tukea ja kiihdyttää vientivetoista kasvua. Nato Innovation Range – Suomi mukana Suomi on liittynyt ensimmäisten jäsenvaltioiden joukossa Naton Innovation Range -aloitteeseen, jonka tavoitteena on nopeuttaa korkean teknologian innovaatiokehitystä. Suomi on valinnut teemakseen Future Connectivityn – tulevaisuuden tietoliikenneverkot ja niiden soveltamisen turvallisuuteen. Tämä kansallinen valinta korostaa viestinnän, datan ja digitaalisen turvallisuuden merkitystä puolustuksessa ja kokonaisturvallisuudessa. BusinessOulun sekä muiden alueellisten ja kansallisten sidosryhmien yhteistyössä rakennetut klusterit ja verkostot kokoavat yhteen yrityksiä, tutkimusta ja viranomaisia. Niiden kautta pienetkin yritykset voivat osallistua ratkaisujen kehittämiseen ja päästä osaksi puolustussektorin arvoketjuja. Tuloksena on vaikuttava rakenne, joka palvelee koko Suomea ja tekee pohjoisesta osaamiskeskittymästä kansainvälisesti kilpailukykyisen. Haluatko tietää lisää ja löytää yhteistyömahdollisuuksia tai liittyä mukaan? Ole yhteydessä Oulun Security & Defence -toimialatiimiin QR-koodin kautta. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 11

Älyhihaa testattiin Maanpuolustuskorkeakoulun harjoituksessa kesäkuussa 2025. Kuva: Matti Loimaranta/MPKK ”Alustavat havainnot puoltavat kokeilujen jatkamista.” E-urheilusta tuttua älyhihaa testataan sotilaskäyttöön Miten viestiä nopeasti ja huomaamattomasti ilman puhetta, käsimerkkejä tai radiota? Hämeen ammattikorkeakoulussa kehitettyä älyhihaa testataan sotilaskäytössä Maanpuolustuskorkeakoulun taisteluharjoituksissa. S otilaspartio voi tulevaisuudessa viestiä aivan uudella, hiljaisella tavalla. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kehittämä Spiritus Ludi -älyhiha välittää haptisia, eli tuntoaistiin perustuvia viestejä: käyttäjä lähettää hihaa koskettamalla ryhmälle värähdyksen, joka tuntuu käsivarressa. Älyhiha kehitettiin alun perin e-urheilun tarpeisiin, mutta on nyt löytänyt uuden, vaativamman sovelluskohteen. Älyhihaa on testattu Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) harjoituksissa eri ympäristöissä nyt kolmesti. Tulokset ovat olleet lupaavia. Haptinen viestintä täydentää perinteisiä menetelmiä ja auttaa pitämään 12 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU toiminnan nopeana ja huomaamattomana, erityisesti kaupunkitaistelussa, jossa katsekontakti ja käsimerkit eivät ole mahdollisia. Sotilasprofessori Antti-Tuomas Pulkka näkee, että älyhiha voi tukea partion johtamista: ”Älyhihalla voisi olla käyttöä partion tai ryhmän johtamisessa lisänä muihin johtamistapoihin. Se toimisi vaihtoehtona käsimerkeille tai lyhyille suullisille käskyille. Alustavat havainnot puoltavat kokeilujen jatkamista. Yhteistyö HAMKin kanssa on ollut ketterää ja mielekästä.” Kokeilujen avulla kerätään tietoa käyttöliittymästä, käyttäjäkokemuksesta ja viestinnän tehokkuudesta. Tulokset ohjaavat seuraavaa kehitysvaihetta, jossa hihan muotoilua ja toiminnallisuutta hiotaan todellisista tilanteista saatujen havaintojen perusteella. HAMKin johtava tutkijayliopettaja Satu Jumisko-Pyykkö korostaa, että teknologian arviointi kenttäolosuhteissa on ratkaisevaa. ”On ollut kiinnostavaa nähdä, miten e-urheilusta tuttu ratkaisu alkaa löytää muotonsa aivan toisenlaisessa toimintaympäristössä. Kentällä huomaa nopeasti, mikä toimii ja missä on kehitettävää.” Älyhiha on hyvä esimerkki kaksikäyttöteknologiasta, jossa siviilipuolelle kehitetty innovaatio tukee myös puolustuksen tarpeita – hiljaa, nopeasti ja etäkosketuksen kautta. Lue lisää: hamk.fi/alyhiha Kristiina Ritari & Jaana Siljamäki / HAMK

ASIANTUNTIJA Yleinen asevelvollisuus on suomalaisen maanpuolustuksen kivijalka Y llä oleva Puolustusvoimien henkilöstöstrategian kiteytys kuvaa asevelvollisuusjärjestelmämme kykyä tuottaa laaja ja osaava reservi, jolla mahdollistetaan Suomen puolustaminen ja liittokunnan yhteinen puolustus. Asevelvollisuutta kehitetään maanpuolustuksen operatiivisista lähtökohdista. Kehittämisessä huomioidaan toimintaympäristön ja taistelukentän muutokset sekä yhteiskunnallinen kehitys. Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä vastaa maanpuolustuksen tarpeisiin ja se tuottaa hyvää myös muualle yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen kehitys, ikäluokkien pieneneminen ja toimintakyvyn polarisaatio haastavat asevelvollisuutta. Poistumaa on onnistuttu vähentämään asevelvollisten yksilöllisellä kohtaamisella ja osaamisen paremmalla hyödyntämisellä, eli kaikille pitää löytyä kykyjä ja motivaatiota vastaava tehtävä. Nykyinen malli vastaa poikkeusolojen tarpeisiin ainakin ensi vuosikymmenen puoleenväliin. Muutostarpeita arvioidaan kuitenkin koko ajan. Puolustusvoimat tekee tässä tiivistä yhteistyötä puolustusministeriön kanssa. Yksi tulevaisuuden vaihtoehdoista on sukupuolineutraali asevelvollisuus. Maanpuolustuksen lähtökohdista rakennetun velvoittavan mallin toteuttaminen edellyttää vuosittain 20 000 sotilaan kouluttamista reserviin sukupuolesta välittämättä. Elämme nyt korostetusti valmiuden ja varautumisen aikaa, mutta kansalaiskeskustelua asevelvollisuuden toteutusmalleista on hyvä käydä jo lähivuosina. Tämä loisi pohjaa tarvittavalle poliittiselle, hallinnolliselle, lainsäädännölliselle ja sotilaalliselle valmistelulle. Maanpuolustustahtoa on vaalittava toteutusmallista huolimatta. Myönteisistä kokemuksista kumpuava korkea maanpuolustustahto tukee upeasti kansallista kokonaisturvallisuutta. Tulevaisuudessakin maamme itsenäisyyttä puolustavat suomalaiset, yhdessä liittolaisten kanssa. Rami Saari Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Puolustusvoimat GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 13

Miinanraivaukseen drooneja ja sensoriteknologiaa hyödyntävä tehokas ratkaisu Maassa olevat, räjähtämättömät miinat ja ammukset ovat valtava globaali ongelma, johon Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) valmistelee Miinakartta-hankkeessaan kaupallista ratkaisua – alkuvaiheessa erityisesti Ukrainan sodan jälkeiseen miinanraivaustarpeeseen. T AMKin monialaisessa hankkeessa kehitetään ratkaisua, joka yhdistää monisensoritekniikkaa tekoälyn avulla ja havainnoi, tunnistaa ja paikantaa räjähtämättömät miinat ja ammukset. Tekniikka on kaksikäyttöinen, eli sitä voidaan käyttää myös muun uhan tunnistamiseen. Tekoäly voidaan kouluttaa nopeasti tunnistamaan erilaisia kohteita. Nyt koulutusaineistona on yli 50 000 droonikuvaa eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Kerätyn tiedon pohjalta kohdetiedoista muodostetaan selkeä ja havainnollinen karttatieto, jonka pohjalta maankäyttöä ja raivausta voidaan suunnitella. ”Pystymme auttamaan tämän suorituskyvyn rakentamisessa ja kehittämisessä myös koulutuksen osalta. TAMKin yksi vahvuus on se, että olemme pitkään myyneet koulutuksia talon ulkopuolelle”, projektiryhmän kaupallistamisen asiantuntija Juha Ikonen kertoo. ”Ratkaisu on selvinnyt POC-vaiheesta. Eli on todistettu, että idea toimii. Rajatulla henkilöstömäärällä ja pienillä investoinneilla saadaan nopeasti tutkittua laaja alue. Seuraavaksi hanketta kehitetään eteenpäin autenttisessa ympäristössä”, hankkeen projektipäällikkö Teppo Yrjönkoski kertoo. Kaupallistamisen asiantuntija Hanna Pihlajarinne lisää ”Meillä on patenttihakemus vireillä ratkaisulle ja valmistelemme menetelmän kaupallistamista Business Finlandin R2B hankkeessa. Näiden rinnalla jatkokehitystyö etenee koko ajan.” Ainutlaatuinen uusi turvallisuusosaamisen koulutus yritysten johtotehtävissä oleville TAMKilla alkaa ensi syksynä uusi Turvallisuusjohtaminen organisaatioissa YAMK- 14 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU tutkinto-ohjelma, joka antaa yritysten johtotehtävissä oleville uudenlaisen mahdollisuuden katsoa turvallisuuden kokonaiskuvaa omasta näkökulmastaan – miten yritykset voivat itse varautua uuteen turvallisuusympäristöön. ”Vastaavanlaista yritysten tarpeesta noussutta koulutusta ei ole tarjolla muualla. Tutkintoon on koottu laajasti yhteen TAMK:in eri sektoreissa oleva monialainen turvallisuusosaaminen”, toteaa Liiketalous ja media -yksikön johtaja Niina Jallinoja. Tutkinto tarjoaa valmiudet toimia vaativissa turvallisuuden ja varautumisen asiantuntijatehtävissä sekä organisaatioiden johto- ja kehittämisrooleissa. Haku alkaa joulun jälkeen ja koulutus elokuussa 2026. Huoltovarmuusosaamisen tarpeet selvitykseen TAMK on käynnistänyt Huoltovarmuusosaaminen: tulevaisuuden osaajat ja inno- vaatiokyvykkyys kriisien hallinnassa -tutkimushankkeen, jossa pyritään selvittämään, millaisia huoltovarmuusosaamistarpeita uudenlaiset Suomeen ympäristössä olevat uhkat aiheuttavat. Huoltovarmuusosaaminen ei ole vain kyberturvallisuus- tai energiahuoltojärjestelmään liittyvää osaamista, vaan laajaalaisempi, monialainen asia. Hankkeessa on mukana kaikki yhteiskunnan kannalta kriittinen kriisikestävyys, kuten vesi- ja energiahuolto, elintarvike-, jäte- ja lääkehuolto sekä kansalaisyhteiskunnan toiminta. ”Elinkeinoelämällekin on tärkeätä varautua erilaisiin toimitusketjujen katkoksiin. Tarvitaan ennakointiosaamista, kriisien ymmärryksen lisäämistä yleisellä tasolla, viestintää, verkostoitumista ja huoltovarmuuskriittisten organisaatioiden varatyövoimatarpeiden selvittämistä”, hankkeen projektipäällikkö, yliopettaja Maria Åkerman toteaa.

Kriittisen infran resilienssi on huomioitava jo suunnittelussa Sujuva ja turvallinen arki on kiinni monista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Miten kriittinen infrastruktuuri turvataan häiriötilanteissa? K riittisessä infrastruktuurissa on kyse Suomen kokonaisturvallisuuden selkärangasta. ”Tarvitsemme esimerkiksi puhdasta vettä, ruokaa, lämpöä, terveydenhoitoa ja jätehuoltoa”, toteaa Swecon kriittisen infrastruktuurin johtaja tekniikan tohtori Tuomas Raivio. Hän toimii Aalto-yliopiston työelämäprofessorina, ja yksi hänen erikoisaloistaan on yhteiskunnan turvallisuus. Raivion mukaan arki muuttuu nopeasti hankalaksi, jos sähköt katkeavat, tavaraa ei saada merten takaa tai kännykät eivät toimi. ”Olemme täysin riippuvaisia esimerkiksi kuljetuksista ja energiahuollosta.” Resilienssi = kyky jatkaa toimintaa muuttuvissa olosuhteissa. Mitä infran suojaamisessa pitää huomioida? Kriittiseen infraan kohdistuu uusia uhkia, jotka liittyvät muun muassa geopolitiikkaan, ilmastonmuutokseen ja globaaleihin toimitusketjuihin. Turvallisuus ja vastuullisuus kulkevat yhä tiiviimmin käsi kädessä. ”Yhteiskunnan digitalisoituminen avaa ovia kyberhyökkäyksille, ja informaatiovaikuttamisesta on tullut arkipäivää”, Raivio arvioi. Swecolla kehitetään suunnitteluratkaisuja vesi- ja energiahuollon, kuljetusreittien, kyberturvallisuuden ja puolustuksen resilienssin parantamiseen. Toimiva lopputulos vaatii oikeita ratkaisuja myös toteutus- ja käyttövaiheessa. Ne rajaavat uhkien vaikutuksia ja nopeuttavat palautumista. ”Lisäksi täytyy muistaa infrojen verkostomainen luonne. Eihän esimerkiksi liikenteen ohjaus toimi ilman sähköä.” ‘ Infran resilienssin TOP5 1. Ennakoidaan uhkia riskianalyysien avulla. 2. Varaudutaan ennakoituihin uhkiin. 3. Parannetaan kykyä sopeutua muutoksiin ja palautua häiriöistä. 4. Suositaan joustavia ja hajautettuja ratkaisuja. 5. Kehitetään omaa toimintaa esim. stressitestauksilla. Tuomas Raivion mukaan resilientti yhteiskunta vaatii panostamista kriittisen infran suunnitteluun, toteutukseen ja omaisuudenhallintaan. Mainostaja: Sweco GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 15

Suojellaan Suomen suojelijoita Poliisi on edelleen Suomen luotetuimpia organisaatioita, mutta silti uhkailu ja jopa väkivalta poliisia kohtaan on yhä vakavampi ongelma. Ilmiö on yleiseurooppalainen ja vaatii toimia lainsäätäjiltä. S uomi ei ole viranomaisiin kohdistuvan väkivallan osalta poikkeus: sama suuntaus on ollut havaittavissa eri puolilla Eurooppaa jo vuosia. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan myös lainsäädäntöä – ja tässä asiassa Suomi on valitet- aikaan muutosta, jolla nimikyltti korvattaisiin tunnistenumerolla. ”Miten se vaikeuttaisi toimintaa täällä, kun se on mahdollista ja toimii hyvin monissa muissa maissa”, Rinne kysyy. Sisäisen turvallisuuden etulinjassa toimi- tavasi jäljessä monia muita maita. Helppo ensiaskel olisi korvata poliisin virkavaatteissa oleva nimikyltti tunnistenumerolla. ”Tietenkin poliisien pitää olla tunnistettavissa ja kansalaisten pitää voida reklamoida myös yksittäisten poliisien toiminnasta. Lyhyt numerosarja mahdollistaa tämän oikeuden käyttämisen vähintään yhtä hyvin kuin ”Virtanen”-kyltti rintapielessä”, sanoo Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne. Numerotunniste vaikeuttaisi lakisääteisiä tehtäviään virkavastuulla hoitavan yksittäisen poliisin maalittamista sosiaalisessa mediassa ja esimerkiksi hänen perheensä uhkailua. Rinne kummastelee sitä, että Suomessa ei hyvästä yrityksestä huolimatta ole saatu vien poliisien suojelemiseksi tarvitaan toki muutakin. Euroopan poliisiliittojen kattojärjestö EuroCOP:n puheenjohtajana toimiva Rinne muistuttaa, että EuroCOP on esittänyt keskitettyä EU-tietokantaa, johon taltioitaisiin poliiseihin kohdistuvat väkivaltatapaukset. Tämä tietokanta voitaisiin rakentaa esimeriksi Eurostatin kautta. EU-tason tiedonkeruu auttaisi ymmärtämään ongelman juurisyitä ja jakamaan parhaita käytäntöjä jäsenmaiden välillä. ”On tärkeää huolehtia myös siitä, että poliisien kokeman henkisen ja fyysisen trauman jälkihoitoon on riittävät resurssit. Väkivallan ja uhkailun aiheuttama psyykkinen trauma ei ole mikään ammattiin liittyvä ’normijuttu’. Poliisit kohtaavat traumaattisia tilanteita 16 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU moninkertaisen määrän verrattuna muihin ammatteihin. Jälkihoidon tarvetta ei siis pidä peitellä, ja resurssien on oltava tasolla, joka mahdollistaa nopean avun ilman jonotusta, myös vuosia kuluttua. Teksti: Sari Wiid Kuvat: Katja Almgren SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne.

Forssan seutu rakentaa turvallisuuden tulevaisuutta – vahva alusta varautumiselle ja huoltovarmuudelle Nykyinen geopoliittinen tilanne on palauttanut turvallisuuteen liittyvät kysymykset keskiöön niin kansallisesti kuin Euroopankin tasolla. Varautuminen, huoltovarmuus ja teknologinen omavaraisuus eivät ole enää vain strategisia tavoitteita – ne ovat välttämättömyyksiä. Tässä muuttuvassa maisemassa myös Forssan seudulla on tunnistettu vastuu ja mahdollisuus toimia aktiivisena osana kansallista kokonaisturvallisuutta. F orssan Yrityskehitys Oy:n tavoitteena on edistää seudullista resilienssiä tukemalla elinkeinoelämää, joka vastaa tulevaisuuden turvallisuustarpeisiin. Alueen yrityksillä on vahvaa osaamista esimerkiksi suojamateriaalien, iskunkestävien rakenteiden, verkkoyhteyksien turvallisuuden sekä logistiikan ja energiaratkaisujen kehittämisessä. Nämä osaamisalueet linkittyvät kiinteästi kaksoiskäyttöteknologioihin – eli tuotteisiin ja ratkaisuihin, joita voidaan soveltaa sekä siviiliettä puolustustarkoituksiin. Forssan seutu on onnistunut houkuttelemaan investointeja, jotka konkretisoivat Suomen kokonaisturvallisuuden strategioita. Esimerkiksi alueella valmistetaan ballistista suojaa ja iskunkestäviä rakenteita, jotka palvelevat yhtä lailla kriittisen infrastruktuurin kuin viranomaisten suojatarpeita. Samalla kehitetään komposiittimateriaaleja ja takti- sektorin välillä. Kehitysyhtiön koordinoima yhteistyö mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuviin tarpeisiin, olipa kyse sitten kyberturvallisuudesta, kriisivarautumisesta tai osaavan työvoiman saatavuudesta. Samalla huolehditaan siitä, että innovaatioita tuottavat pk-yritykset saavat tarvitsemansa tuen ja kontaktit puolustussektorille, joka perinteisesti on ollut vaikeasti saavutettava markkina. Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta Forssan seudun kaltaiset keskisuuret alueet ovat merkittävä voimavara. Ne kykenevät yhdistämään ketteryyden ja skaalautuvuuden tavalla, joka mahdollistaa nopean kehityksen – mutta samalla tukevat koko kansantalouden ja yhteiskunnan kestävyyttä. Niin kansallinen kuin eurooppalainen varautuminen tarvitsee juuri tällaisia ekosysteemejä, joissa turvallisuusajattelu on sisäänrakennettu kaikkeen toimintaan: materiaalivalinnoista logistiikkaketjuihin, digitaalisesta infrastruktuurista työvoimapolitiikkaan. Forssan seudun osaaminen on osoitus siitä, että myös pienemmät alueet voivat vaikuttaa isoihin kysymyksiin. Kokonaisturvallisuuden rakentaminen ei ole vain pääkaupunkiseudun tai suurten teollisuuskeskittymien tehtävä – se on yhteinen haaste, johon koko Suomi tarvitsee ratkaisijoita. www.fyk.fi sia varusteita, joita hyödynnetään niin kotimaisessa suojelussa kuin kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa. Turvallisuus ja puolustusteollisuus eivät kuitenkaan voi nojata vain laitteisiin – ne tarvitsevat myös toimintavarman ympäristön. Forssan sijainti logistisesti keskeisessä solmukohdassa, yhdistettynä alueen kehittyneisiin yhteyksiin ja energiaomavaraisuuteen, tarjoaa kilpailuedun kriisiajan toimintaedellytysten turvaamiseen. Alueen panostukset uusiutuvaan energiaan, hajautettuihin energiaratkaisuihin ja verkostopohjaiseen yhteistyöhön luovat perustan sille, että huoltovarmuus ei ole vain teoriassa turvattu – vaan käytännössä taattu. Yksi erityispiirre Forssan toimintaympäristössä on yhteistyö julkisen ja yksityisen GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 17

”Turvallisuusratkaisut eivät ole irrallisia järjestelmiä – ne ovat osa puolustuksen ja viranomaisten toimintakykyä. Meidän tehtävämme on tukea oikeiden tuotteiden ja järjestelmien valinnassa.” Älykäs kulunhallinta on strateginen osa tehokasta ja luotettavaa puolustusta sekä viranomaistoimintaa Yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa turvallisuus ei pysähdy ovelle – se kulkee mukana, mukautuu tilanteisiin ja tukee koko organisaation toimintaa. T urvallisuuden merkitys on laajentu- ABLOY OS, joka yhdistää kulunvalvonnan Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi maan- nut: kulunhallinta nähdään nykyään osana toiminnan jatkuvuutta, tiedolla johtamista ja resurssien tehokasta käyttöä. Jarkko Hämäläinen, Abloyn projektimyyntipäällikkö, on seurannut tätä kehitystä läheltä. ”Turvallisuusratkaisut eivät ole irrallisia järjestelmiä – ne ovat osa puolustuksen ja viranomaisten toimintakykyä. Meidän tehtävämme on tukea oikeiden tuotteiden ja järjestelmien valinnassa.” Abloy rakentaa kokonaisuuksia, jotka mukautuvat muuttuvaan toimintaympäristöön. PROTEC² CLIQ on osa tätä yhtälöä: se tuo varmuutta ja joustavuutta turvallisuuskriittisten kohteiden suojaamiseen. Kokonaisuutta täydentää selainpohjainen hallinta-alusta ja eri järjestelmät keskitetysti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Avainten kulkuoikeudet voidaan määrittää esimerkiksi työtehtävien ja aikarajojen mukaan. Tarvittaessa kadonneilla avaimilla kulku voidaan estää etänä järjestelmässä. Jokaisesta kulkutapahtumasta, myös epäonnistuneista yrityksistä, jää merkintä, mikä tukee tiedolla johtamista ja parantaa jäljitettävyyttä. Ratkaisu mukautuu erilaisiin olosuhteisiin, kuten toimistoihin, ajoneuvoihin, varastoympäristöihin sekä koulutus- ja suojatiloihin. PROTEC² CLIQ -järjestelmässä yhdistyvät mekaanisen lukituksen korkea turvataso ja elektroninen teknologia, joiden ansiosta oikeat ihmiset pääsevät oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan – yhdellä avaimella. puolustuksen ja viranomaisten kalustonhallinnassa. Ajoneuvot ja niiden laitteet voidaan suojata CLIQ-lukituksella ilman fyysisten avainten kuljettamista. Kun kalusto siirtyy harjoitusalueelle tai huollettavaksi, määränpäässä on valmiina avain, johon oikeudet voidaan antaa vain tarvittavaksi ajaksi. Abloy kehittää ratkaisujaan tiiviissä yhteistyössä viranomaisten, kumppaniorganisaatioiden ja kansainvälisten verkostojen kanssa. ”Integraatioiden ja kumppanuuksien avulla voidaan yhdistää eri järjestelmien vahvuudet yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Se on erityisen tärkeää viranomaisille ja puolustuksen toimijoille, joilla on käytössä useita järjestelmiä, mutta tarve toimia saumattomasti ja varmasti kaikissa tilanteissa.” 18 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

Reaaliaikainen ja automatisoitu käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä turvaa ja tehostaa kiinteistöjen hallintaa ” Minesecin kehittämä e-Tilat-kulunvalvontajärjestelmä turvaa ja valvoo reaaliaikaisesti sekä kiinteistöä että tilojen käyttäjiä. Liiketunnistimien ja sensoreiden yhdistäminen eri järjestelmien rajapintoihin luo aukottoman turvaketjun, johon voidaan tarvittaessa liittää vielä täydentäväksi sovellukseksi CR-turvaviestintäjärjestelmä, joka takaa, että palveluntuottajien ja kiinteistöhenkilökunnan keskinäinen viestintä tavoittaa turvallisesti ja nopeasti juuri oikeat henkilöt oikeassa paikassa. e-Tilat -tilanvaraus- ja kulunvalvontajärjestelmä on ollut eril- ”e-Tilat-järjestelmästä on paljon hyötyä, kun kiinteistössä tai laitoksessa tarvitaan isompi tai kriittinen toimenpide voidaan liittää turvasovellukseen. Tällöin huoltohenki- lisenä järjestelmänä käytössä pari vuotta ja nyt se on pilottikäytössä kytkettynä yhteen erillisen CRturvaviestintäjärjestelmämme kanssa. e-Tilat-järjestelmän kautta tulee nykyisin noin 17 000 kulkuoikeuksien varausta kuukaudessa”, Minesecin toimitusjohtaja Pasi Nurmela kertoo. Seniortekiin kuuluva Minesec on turvallisuusalan korkean teknologian laitteiden kehittäjä, integraattori ja palveluntoimittaja. Tuomalla teknologian ihmisen turvaksi Minesec rakentaa ihmiskeskeisiä ratkaisuja vaativiin toimintaympäristöihin. useita ulkopuolisia palveluntarjoajia huollossa ja ylläpidossa. Kaikki kulkuoikeudet ja aikataulutukset voidaan automatisoida. Ideana on, että huoltohenkilö voi palvelutilauksen jälkeen sovituilla parametreilla itse pyytää järjestelmältä oikeuden liikkua sovitussa paikassa sovittuun aikaan ilman, että tilaajan tarvitsee käyttää aikaa ajanvarauksiin ja ovien avauksiin”, Nurmela kuvailee. e-Tilat-alustalla hoituu sekä avainhallinta että kulunvalvonta, ja sen mukana tulevat myös kattava raportointiominaisuudet ja kätevä varausjärjestelmä. ”Liikkumisesta jää merkintä järjestelmään aina kun henkilö kulkee sisään ja ulos. Jos jotakin sattuu, kaikki on jäljitettävissä: keitä on ollut paikalla, milloin ja missä liikkunut, mitä on tehty”, Nurmela kertoo. lö voi pyytää apua tai tehdä ääritilanteessa hälytyksen, jos jotakin sattuu. Pyyntö menee turvajärjestelmään ennalta rakennetulle ryhmälle, joka ottaa asian hoitoonsa”, Nurmela kertoo. e-tilat ratkaisulla tulee kuukausittain noin 25 000 avausta. Cr-Turva- ja viestintäsovellukselle minesec on saanut Ely-keskuksen tuotekehitys rahoituksen. Sovelluksen kehitys tehdään teollisuus sektorille ja hankkeessa digitalisoidaan eri tyyppisiä huolto- tai resurssiohjaus prosesseja. Turvallisin, kustannustehokkain ja fiksuin kulunvalvontajärjestelmä e-Tilat on kalenteripohjainen varausjärjestelmä, joka on Nurmelan mukaan turvallisin, kustannustehokkain ja fiksuin kulunvalvontajärjestelmä Suomessa. Se soveltuu henkilöiden kulunvalvontaan rajatulla alueella, tilavarauksiin sekä automaattiseen evakuointiin ja viestintään. ”e-Tilat-alustaan on helppo yhdistää tietoja eri järjestelmistä, mikä helpottaa kokonaisuuden hahmottamista ja hallintaa. Alustaan voidaan tarvittaessa liittää täydennykseksi esimerkiksi CRturvaviestintäjärjestelmämme, joka tarjoaa täsmennetyn ja kohdennetun viestinnän turvallisesti oikeille henkilöille, oikean tasoisesti ja tarvittaessa lyhyesti”, Minesecin toimitusjohtaja Pasi Nurmela kertoo. Tehokas ja turvallinen viestintä juuri oikeille henkilöille e-Tilat-alustaan on helppo yhdistää tietoja eri järjestelmistä, mikä helpottaa kokonaisuuden hahmottamista ja hallintaa. Alustaan voidaan tarvittaessa liittää täydennykseksi esimerkiksi Minesecin CR-turvaviestintäjärjestelmä, joka tarjoaa täsmennetyn ja kohdennetun viestinnän turvallisesti oikeille henkilöille, oikean tasoisesti ja tarvittaessa lyhyesti. ”CR-turvasovellus sopii suuriin kiinteistöihin tai laitoksiin, jossa on mahdollisuus eksyä väärään paikkaan. Samoin jokin Lisätiedot: https://minesec.fi/ajankohtaista/seniortek-sai-eu-rahoitusta-kehityshankkeeseen Kaikki samassa e-Tilat järjestelmäpaketissa ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ Järjestelmäintegraatio Avainhallinta Sähköiset tunnisteet ja koodit Avainten hallinta ja seuranta Kulunvalvonta Kulkuluvat Kulkuoikeuksien hallinta ja seuranta Varausjärjestelmä Varaukset ja tilaukset Maksut Raportointi GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 19 19

Kunnossapitotyöt käynnissä ELY-keskuksen työmaalla Vihti-Olkkala valtatie 2:lla. Kuva: Samppa@Revo.film. Turvaluokitettua kalliorakentamista tekevän JIITEE Töiden urakat lisääntyivät JIITEE Työt on kotimainen rakennusalan yritys, jolla on kokemusta haastavista turvaluokitelluista projekteista. Se tekee niissä rakennus-, louhinta- ja lujitustöitä. Työmaita on ympäri Suomea ja lisäksi JIITEE Työt toimii Ruotsissa Tukholman alueella noin 50 ammattilaisen voimin. J IITEE Työt Oy on ollut mukana sadoissa mielenkiintoisissa uudis- ja saneeraushankkeissa maan päällä ja etenkin sen alla. Kaikista turvaluokitelluista rakennuskohteista ei julkisuudessa voi edes puhua, mutta huoltovarmuuden ja yleisen turvallisuuden kannalta on olemassa muitakin tärkeitä kohteita kuin perinteiset väestönsuojat. kallioleikkauksia. Työt sisältävät porausta, pulttausta ja verkotusta. Näillä toimenpiteillä saadaan vahvistettua kallioleikkauksia, joiden seinämiä jää ja vesi haurastuttavat ja aiheuttavat pahimmillaan sortumavaaran. JIITEE Työt on toteuttanut myös lukuisia ELY-keskusten hankkeita. Tälläkin hetkellä käynnissä on Kallioleikkausten lujitusurakka Maanalainen rakentaminen lisää melkein aina huoltovarmuutta, ja sillä on myös muita hyviä puolia. Esimerkiksi Helsinkiin suunniteltu Länsiväylän tunneli helpottaisi ruuhkia ja elävöittäisi keskustaa. Rakennusalalla on ylipäätään eletty viime vuosina hiljaiseloa, mutta JIITEE Työllä urakkatilanne näyttää nyt hyvältä. Yhtiö on neuvotellut yhteensä 30 miljoonan euron sopimuksista. Käynnissä ja alkamassa on useita lupaavia hankkeita. 2025 Espoon, Tammelan, Vihdin ja Klaukkalan alueilla. Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, Länsimetro Oy ja Sammalvuoren Metrovarikko Oy puolestaan päättivät hyväksyä JIITEE Töiden tarjouksen kunnossapito- ja rakennuspalveluista. Näiden lisäksi JIITEE Töillä on kokemusta mm. datakeskusten rakentamisesta. Kaikissa urakoissa työnaikainen turvallisuus on tärkeä tekijä - oli kyseessä huoltovarmuuskohde tai mikä tahansa muu työmaa. Kunnossapidosta uudiskohteisiin JIITEE Työt toimii lisäksi maantie- ja rautatieympäristöissä, joissa parannetaan yleistä turvallisuutta muun muassa lujittamalla JIITEE Työt ˗ ˗ ˗ ˗ tekee kaikki kalliorakennustyöt louhinnasta lujitukseen, kuten poraus, kalliopulttaus, ruiskubetonointi, kallioverkotus, injektointi ja kalliotunneleiden verhousrakenteet. toimii sekä alihankkijana että pääurakoitsijana. osti muutama vuosi sitten Pohjolan Kalliotyö Oy:n, joka toimii nykyisin nimellä JIITEE Louhinta. työllistää lähes sata ammattilaista ja käyttää omaa konekantaa. Lisätietoja: https://JIITEEtyot.fi/ 20 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

Etelä-Pohjanmaalta ruokaturvaa koko Suomelle – Resilienssiä ruoan juurilta Etelä-Pohjanmaa on aina ollut tunnettu ruokamaakuntana ja sen merkitys on vain viime aikoina korostunut koko Suomen ruokaturvan keskuksena. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on tiiviisti sen kehittämisessä mukana laajalla osaamisellaan. M onelle Etelä-Pohjamaasta tulevat mieleen viljavat peltoaukeat ja ko- ”Lähdimme kehittämään ruokaturvallisuutta eri suuntaan kuin moni muu vuonna 2017. -taloutta. Ruoan ja veden säilyvyyttä ja laatua voi parantaa kehittämällä säilöntä- ja pak- meat pohjalaistalot, mutta lakeuksilla on myös paljon sellaista, mitä ohikulkijan silmä ei näe. Siellä on esimerkiksi Suomen tihein langattomien RTK-tukiasemien verkosto. ”Kehitimme tukiasemia lisää traktorien automaattiohjausta varten, mutta nyt verkosta on hyötyä myös huoltovarmuuden kannalta”, SEAMKin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Juho Heiska kertoo. Toisaalta niin on myös traktoreilla, sillä jos ne eivät pääse pellolle, harva syö mitään. Muuten Etelä-Pohjanmaan nousu ruokaturvallisuuden kärkeen ei ole sattumaa. SEAMKissa asia oli esillä jo ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Opetuksessa elintarvikelaboratoriot ovat kalliita, mutta investoimme niihin. Nyt meillä on hyvät mahdollisuudet kehittää ruuan saatavuutta ja säilyvyyttä, jotka ovat tärkeitä kriisitilanteissa”, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Karri Kallio sanoo. kausteknologioita. Myös puolustusklusterin rakentamisessa ruokaturva on tärkeä tekijä. Näitä kaikkia on pohdittu SEAMKissa. ”Olemme nostaneet esille huoltovarmuuden näkökulmaa mm. turvepeltojen ennallistamisessa ja tuottaneet uutta tutkimustietoa turvemaiden hiilitaseista yhteistyössä useiden tutkimuslaitosten kanssa”, erityisasiantuntija Kari Laasasenaho toteaa. SEAMKin osaaminen, nykyaikainen infrastruktuuri ja tiivis yhteistyöverkosto tekevät siitä erinomaisen kumppanin uusille huoltovarmuushankkeille. SEAMK haluaa olla aktiivisesti mukana kehittämässä ratkaisuja, joilla turvataan ruoka ja energia myös kriisiaikoina. Yhteistyöhankkeille monia mahdollisuuksia Ruokaturva on laaja käsite. Siihen kuuluu mm. hajautettu ja kestävä tuotanto sekä alueellinen omavaraisuus. Suljetut materiaalija ravinnekierrot tukevat alueen energia- ja lannoiteomavaraisuutta, aluekehitystä ja GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 21

Puuhuolto ja metsäenergian kuljetukset on turvattava- Mäntyharju rakentaa ratkaisua Itä-Suomen huoltovarmuuteen Mäntyharjulle suunniteltu yhteiskäyttöterminaali vahvistaisi energia- ja puuhuollon kriisinkestävyyttä ja mahdollistaisi uusia toimintatapoja. M äntyharjun kunnan hallinnoiman Itäisen Suomen huoltovarmuusterminaali -hankkeen tavoitteena on lisätä energia- uudelle yritystoiminnalle Mäntyharjussa. Kuljetuslogistiikkaan liittyy monia riskejä, aina polttoaineiden saatavuudesta kyber- ja hybridiuhkiin. Usean toimijan yhteistyö voi ja Itä-Suomessa. Pitkien sähkökatkojen aikana lämpöä ei voida tuottaa sähkökattiloilla, vaan on turvauduttava metsäenergiaan. Huoltovarmuuden lisäksi on mietittävä, ja puuhuollon varautumiskykyä kasvattamalla bioterminaalin varastointikapasiteettia, kehittämällä biopolttoaineiden tuotantoa, optimoimalla logistiikkaa sekä luomalla ratkaisuja kriisitilanteiden kuljetuksiin. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja toteutusaika on 20.5.2025 – 19.10.2026. Suunnitteilla olevan yhteiskäyttöterminaalin tavoitteena on koota yhteen biotalouden ja kuljetuslogistiikan toimijoita. Yhteistyön kautta yritykset saavat synergiaetuja toisistaan ja voivat kehittää toimintaansa kriisinkestävämmäksi. Monialainen, laajaan verkostoon pohjautuva terminaalialue vahvistaa Itä-Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta, tukee vihreää siirtymää ja luo edellytyksiä varmistaa koko toimitusketjun toimintavarmuuden kannolta kattilaan. Tavoitteena on muodostaa Mäntyharjuun klusteri, jossa yhdistyvät energiapuun varastointi ja haketus, biokaasun tuotanto ja jakelu raskaalle liikenteelle sekä logistiikan huoltovarmuus- ja turvallisuusratkaisujen kehittäminen. Hankkeen toteutuminen edellyttää avointa yhteistyötä elinkeinoelämän ja viranomaisten välillä sekä investoreiden sitoutumista. On huolestuttavaa, että investointirahoitusta ei tällä hetkellä ohjaudu sinne, missä sitä eniten tarvittaisiin eli metsäteollisuuden ja lämpölaitosten raaka-aineen alkulähteille. Erityisesti energiapuun kuljetusten huoltovarmuuteen tulisi panostaa maaseudulla miten kuljetukset käytännössä turvattaisiin kriisitilanteessa niin, että biopolttoaineet saadaan toimitettua perille lämpölaitoksiin. Suomi elää metsästä- myös poikkeusolojen aikana. 22 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Katriina Leppänen, hanketyöntekijä, Itäisen Suomen huoltovarmuusterminaali-hanke Mäntyharjun kunta

Pitkäjänteistä ja perinteikästä merityötä ammattitaidolla Alfons Håkans Marine Ab Oy on Itämeren suurin yksityinen varustamo alusten lukumäärällä mitattuna. Yrityksellä on myös roolinsa Suomen kokonaisturvallisuudessa. A lfons Håkans -perheyrityksellä on sangen pitkä historia, sillä jo kuudes sukupolvi on hiljattain asettunut yhtiön johtoon. Julius Håkans hallituksen puheenjohtajana ja pikkuveljensä Nikolas ”Meillä on ns. matalan kynnyksen organisaatio kuten perheyrityksessä pitää ollakin. Toimiston porukallakin on lähes poikkeuksetta merenkulkuopinnot, joko kone- tai kansipuolen taustalla ja sopivasti merialan työkokemusta Tällaiset asiat ovat kuitenkin salassapitosopimuksen alaisia, eli tämän enempää en voi tätä avata. Paljon julkisuudessa olleet varjolaivaston alukset ja niiden liikehdinnän seuranta Suomenlahdella on myös osa hen- Håkans varatoimitusjohtajana. Pitkäjänteisyys heijastuu kaikessa yrityksen toiminnassa. Perheessä onkin tapana sanoa, että ’kvartaalimme on 25 vuotta eikä neljännesvuosi, kuten pörssiyhtiöissä pruukaa olla’. ”Yrityksen toiminta jakaantuu viiteen toimialaan, jotka ovat satamahinaus, merihinaus, meripelastus, jäänmurto sekä satama- ja merirakennuspalvelut. Olemme tiettävästi ainoa hinausyhtiö Euroopassa, jossa kaikki hinaajat ovat jääluokkaan rakennettuja. Alukset ovat siis rakennettuja operoimaan rankoissakin jääolosuhteissa. Toiminta-alueemme on Suomenlahti satamineen sekä Suomessa, että Eestissä sekä Saaristomerellä ja länsirannikolla aina Kaskisiin asti. Rannikkoa, väyliä ja satamia toiminta-alueellamme kyllä piisaa”, kertoo Alfons Håkans Marine Oy:n toimitusjohtaja Jussi Keveri. plakkarissa. Tämä ei ole sattumaa vaan harkittu juttu, jotta pystymme tekemään operatiivisia päätöksiä hyvin nopeasti ja joustavasti sekä reagoimaan sidosryhmiemme tarpeisiin välittömästi tarpeen niin vaatiessa. Tarvittaessa saamme hinaajan liikkeelle jopa 15 minuutissa, sillä hinaajien miehistöt päivystävät aluksilla 24/7/365, arjet ja pyhät.” kilöstömme arkipäivää- ja yötä”, sanoo Keveri. Merikuljetusten huoltovarmuus on todella tärkeä asia, sillä 95 % kaikesta Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meritse. Turvallisuus on hyvin laaja kokonaisuus, jossa nykyisin korostuu yhteistyön merkitys. ”Meidän hommissa ei pidä pelätä yötyötä, myrskyjä, ryskettä ja pauketta, sillä me olemme liikkeellä just silloin kun muita kulkijoita ei merellä näy tai kuulu. Lukuun ottamatta sitä laivaa, joka apuamme tarvitsee säkkipimeässä syysmyrskyssä, sakeassa räntäsateessa tai hyytävässä pakkassäässä, metrin paksuisen jään murtamisessa. Tämä siksi, jotta laiva saadaan sujuvasti laituriin kiinni, ahtaajat pääsevät oman hommansa ääreen ja kuluttajat saavat tarvitsemansa hyödykkeet ajallansa käyttöönsä.” ”Olemme otettuja ja ylpeitä siitä, että voimme olla osa Oy Suomi Ab:n toimivaa huoltovarmuusketjua ja sitä kautta myös Suomen Silminä ja korvina ”Tuotamme palveluita myös Suomen valtiolle. Valtiollisten toimijoiden kanssa suoritettava yhteistyö on lisääntynyt ja syventynyt entisestään viime vuosien aikana. Nato-alusten vierailut Suomessa ovat niin ikään lisääntyneet viime vuosina. Se on tuonut oman ammatillisen lisänsä nimenomaisesti juuri sota-alusten hinausavustustoimintaan satamissa. kokonaisturvallisuuden turvaamista”, toteaa Keveri. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 23

Eurooppaan kaivataan lisää Kiinan asevoimien tutkimusta – MPKK tarttui haasteeseen Kiinan asevoimien tutkimus painottuu Yhdysvaltoihin, ja Euroopassa aihetta tarkastellaan yhä liian vähän. MPKK:n järjestämä Kiinan sotilaalliseen kehitykseen keskittyvä seminaari kokosi lokakuussa tutkijoita useista Euroopan maista vahvistamaan yhteistyötä ja tuomaan esiin tuoreita näkökulmia. M mien nopea modernisaatio ja laaja teknologinen kehitys edellyttävät Euroopalta parempaa kokonaiskuvaa. Vaikka Kiina todennäköisesti saavuttaa valmiudet nykyaikaisiin sotatoimiin lähialueillaan, sen kyky toimia kauempana rajoittuu muun muassa liittolaisten puutteeseen ja institutionaalisiin ongelmiin; kommunistisen puolueen tiukka kontrolli heikentää edelleen sotilaallista ammattikulttuuria ja kriisinkestävyyttä. 24 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ASIANTUNTIJAJULKAISU Tutkimuksen merkitys korostuu myös siksi, että Kiinan kehitys vaikuttaa muiden suurvaltojen päätöksiin ja heijastuu sitä kautta suoraan Eurooppaan. Siksi MPKK pyrkii vahvistamaan alan tutkimusyhteistyötä ja tuottamaan tietoa, joka auttaa ymmärtämään Kiinan sotilaallista vaikutusta sekä globaaleihin että alueellisiin turvallisuusjärjestelyihin. MPKK jatkaa Kiina-aiheisen tutkimuksen kasvattamista. Ensi keväänä julkaistaan raportti Kiinan ja Venäjän arktisesta yhteistyöstä, ja MPKK:n tutkijat tuottavat aktiivisesti analyysejä myös kansainvälisiin julkaisuihin. Kiina-tutkimusta Maanpuolustuskorkeakoululla tekevät apulaisprofessori Matti Puranen (oikealla) ja tutkija Sasu Katajamäki. Kuva: Maanpuolustuskorkeakoulu aanpuolustuskorkeakoulu on noussut Suomessa keskeiseksi asiantuntijaksi Kiinan sotilaallisen kehityksen tutkimuksessa. Apulaisprofessori Matti Puranen korostaa, että tarve eurooppalaiselle, omaan turvallisuusympäristöön sidotulle Kiinaanalyysille kasvaa jatkuvasti. Purasen mukaan MPKK:n tutkimuksen painopisteet heijastavat erityisesti Suomen ja PohjoisEuroopan turvallisuushaasteita. ”Kiinan ja Venäjän suhteet, Kiinan hybridivaikuttaminen sekä tekoälyn integrointi sodankäyntiin ovat asioita, jotka vaikuttavat suoraan Euroopan turvallisuustilanteeseen. Ne ovat myös alueita, joissa MPKK voi tuottaa strategisesti merkittävää tietoa.” Lisäksi arktisen alueen turvallisuus on Purasen mukaan nouseva tutkimuskohde, sillä Kiina pyrkii vahvistamaan asemaansa alueella muun muassa kaksoiskäyttöteknologioiden kautta. Puranen painottaa, että Kiinan asevoi-

Taloudellisen turvallisuuden merkitys korostuu transaktionaalisessa maailmassa Venäjä ja Kiina eivät kaihda keinoja kilpaillessaan myös suomalaisyritysten innovaatioista nykyisissä avainteknologioissa ja tulevissa murrosteknologioissa. T alouden ja elinkeinoelämän merkitys kansalliselle turvallisuudelle kasvaa, kun maiden väliset suhteet muuttuvat arvopohjaisista kumppanuuksista entistä transaktionaalisempaan suuntaan. Erityisesti kilpailu murrosteknologioista saa autoritääriset maat, ennen kaikkea Kiinan ja Venäjän, käyttämään kaikkia keinoja oman kilpailuasemansa parantamiseksi. Murrosteknologiat ovat nopeasti kehittyviä teknologioita, jotka muuttavat käyttöön tullessaan käsityksemme kriittistä resursseista. Esimerkiksi sähkömoottorien vallatessa alaa polttomoottoreilta, öljyn merkitys maailman keskeisimpänä resurssina heikkenee, ja akuissa tarvittavien harvinaisten maametallien merkitys kasvaa. Kvanttiteknologia on esimerkki murrosteknologiasta, jossa Suomi on poikkeuksellisen vahva. Kiina ja Venäjä pyrkivät hankkimaan teknologisia innovaatioita sekä laillisin että laittomin keinoin myös Suomesta. Investoinnit, yritysostot, vakoilu ja tutkimusyhteistyön avulla tehtävät teknologiasiirrot ovat kaikki esimerkiksi Kiinan työkalupakissa. Start-upilta kybervakoilu voi viedä tulevan menestyksen Erityisen haavoittuvia Suomen turvallisuuden ja etujen vastaiselle toiminnalle ovat usein aloittelevat start-up-yritykset, joiden turvallisuuskulttuuri ja resurssit eivät ole vielä suojautumiseen harjaantuneiden suuryritysten tasolla. Jos start-upin kehittelemä innovaatio viedään esimerkiksi kybervakoilun avulla, yritykseltä viedään usein koko tulevaisuus. Samalla Suomen kansallinen etu kärsii, jos Suomi menettää tulevaisuuden menestyvän vientiyrityksen, mahdollisen alihankintaketjun rakentajan ja talouskasvun kirittäjän. Tiedustelu- ja turvallisuuspalveluna suojelupoliisi sekä hankkii Suomen valtiojohdolle tietoa suurvaltojen tavoitteista että torjuu suomalaiseen elinkeinoelämään kohdistuvia kansallisen turvallisuuden uhkia. Talouteen ja elinkeinoelämään kohdistuvien uhkien torjunta edellyttää yritysten ja viranomaisten yhteistyötä. Pelkästään kriittisen infran suojaaminen ei riitä, vaan meidän kyettävä suojaamaan myös kriittisiä tuotantoja arvoketjuja. Yrityksiltä saatava tieto parantaa viranomaisten ymmärrystä taloudellisen turvallisuuden ilmiöistä, ja suojelupoliisin tiedustelutieto auttaa yrityksiä suojautumaan tehokkaasti. Suojelupoliisin on pystyttävä hyödyntämään teknologista kehitystä myös omassa työssään, mikä vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän strategisia kumppanuuksia teknologiayritysten kanssa. Juha Martelius Suojelupoliisin päällikkö GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 25

v Huoltovarmuus on kokonaisturvallisuuden perusta 1 8.4.2024 26 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Turvaamme kriittistä infrastruktuuria sekä kehitämme siihen liittyviä varajärjestelyitä ja korjauskykyä Suojaamme kansalaisten arkea ja elinmahdollisuuksia vakavissa häiriötilanteissa Muodostamme huoltovarmuuden tilannekuvaa ja jaamme sitä toimijoille sekä tuotamme analyyseja päätöksenteon pohjaksi Toteutamme viranomaistehtäviä Ylläpidämme ja hyödynnämme huoltovarmuusrahastoa pääosin olemassa olevaan infraan, joka on pitkälti yritysten käsissä”, Känkänen toteaa. Huoltovarmuus edellyttää kykyä sekä ennaltaehkäistä häiriöitä ja kriisitilanteita että hoitaa häiriötilanne tehokkaasti. Tärkeää on myös kyky palauttaa toiminta häiriön jälkeen ennalleen tai sopeutua uuteen tilanteeseen. “Epävarmuus ympärillämme on merkittävästi lisääntynyt. Siksi huoltovarmuuden kehittäminen ei saa loppua tai hidastua, vaan meidän on tehtävä entistä enemmän ja paremmin. Pelkkä sotilaallinen suorituskyky, niin tärkeä kuin se onkin, ei riitä. Siksi huoltovarmuustyölle on varattava riittävät resurssit.” Ylläpidämme ja hyödynnämme huoltovarmuusrahastoa Suojaamme kansalaisten arkea ja elinmahdollisuuksia vakavissa häiriötilanteissa Huolehdimme valtion varmuusvarastoinnista ja siihen liittyvistä kokonaisuuksista sekä tuemme sotilaallista huoltovarmuutta Huoltovarmuuskeskus Turvaamme kriittistä infrastruktuuria sekä kehitämme siihen liittyviä varajärjestelyitä ja korjauskykyä Varmistamme elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja huolehdimme tiiviistä yhteistyöstä sen kanssa Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuuskeskuksen vaaditaan vahvojen sotilaallisten valmiuksien lisäktehtäväsi hyvin laaja-alaista varautumista siviilimaailmassa. Ei ole olemassa mitään kriisiajan varajärjestelkokonaisuudet mää yhteiskunnan tasolla. Kriisissäkin turvaudutaan Varmistamme elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja huolehdimme tiiviistä yhteistyöstä sen kanssa Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväkokonaisuudet Huolehdimme valtion varmuusvarastoinnista ja siihen liittyvistä kokonaisuuksista sekä tuemme sotilaallista huoltovarmuutta vakavissa kriisi- ja häiriötilanteissa. Tätä työtä tehdään elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja HVK:n yhteistyönä. Viime vuodet ovat osoittaneet, että toimintaympäristö ja turvallisuustilanne voivat muuttua nopeasti. Poikkeuksellisen maailmantilanteen ja turvallisuusympäristön muutoksen takia Suomenkin on otettava entistä vahvemmin huomioon sotilaallisen uhan mahdollisuus sekä hybridiuhat eri muodoissaan. “Riippumatta millaisesta uhasta on kyse, taustalla on aina myös varautumista ja huoltovarmuustyötä. Sen tarkoituksena on turvata yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen jatkuvuus riittävällä tasolla kaikissa tilanteissa”, toimitusjohtaja Känkänen sanoo. Huoltovarmuustyöllä turvataan muun muassa sähkön ja muun energian jakelua, vesihuoltoa, ruoan tuotantoa ja jakelua, tietoliikenneyhteyksiä sekä terveydenhuoltoa. “Kokonaisturvallisuuteen ja -maanpuolustukseen Kokonaisturvallisuuteen vaaditaan vahvojen sotilaallisten valmiuksien lisäksi hyvin laaja-alaista varautumista siviilimaailmassa, sanoo HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkänen. Muodostamme huoltovarmuuden tilannekuvaa ja jaamme sitä toimijoille sekä tuotamme analyyseja päätöksenteon pohjaksi S uomessa yhteiskunnan varautuminen erilaisiin kriiseihin on rakennettu kokonaisturvallisuuden toimintamallin ympärille. Huoltovarmuuden tavoitteena on, että yhteiskunnan elintärkeät toiminnot pystytään ylläpitämään riittävällä tasolla myös erilaisissa Toteutamme viranomaistehtäviä Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväkokonaisuudet Sotilaallisen varautumisen kanssa käsi kädessä kulkee siviiliyhteiskunnan varautuminen. Ilman sitä kokonaisturvallisuus ei toimi, muistuttaa Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Suomessa vain harva on ensiaputaitoinen – Onko meillä varaa säästää turvallisuudesta? Punainen Risti Ensiapu on vuodesta 2020 lähtien ylläpitänyt valtakunnallista rekisteriä SPR ensiapukoulutuksen suorittaneista, ja rekisterin pohjalta on koottu Ensiapubarometri 2025 -julkaisu. Barometri kertoo, että vain pieni prosentti suomalaisista on ensiaputaitoisia. Ensiapuvalmius on työikäisten harteilla Vuosittain SPR ensiapukoulutuksen käy noin 100 000 ihmistä, joista 84 % on 20–59-vuotiaita. Suurin osa käy koulutuksen työpaikan lähettämänä. Kuitenkin nuoret ja ikääntyneet ovat suurimmassa tapaturmavaarassa. Barometri kertoo myös, että koulutuksissa suositaan yhä enemmän suppeampia hätäensiapukursseja, joihin ei sisälly esim. sairauskohtausten ensiapua. Ensiapukoulutettuja on koko väestöstä siis pieni määrä ja he käyvät yhä lyhyempiä koulutuksia. Koulutettujen määrän ja koulutusten pituuden kiristämisen syitä voi etsiä tehostamisvaatimuksista ja taloudellisesti vaikeista ajoista, mutta onko meillä varaa säästää turvallisuudestamme? Ensiapukoulutus lisää kokemusta omasta kyvykkyydestä SPR ensiapukoulutuksesta käyminen kannattaa: kurssilta saa henkeä pelastavia tietoja ja taitoja, mutta viimeisimmän tutkimustiedon mukaan ensiapukoulutuksen käyminen lisää myös auttamishalua ja kokemusta omasta kyvystä toimia. Parhaimmistakaan taidoista ei ole hyötyä, jos kyky ja halu toimia puuttuu. Kokemus vähimmilleen kiristetyt ensiapukoulutukset eivät riitä takaamaan Suomea, jossa jokainen omasta kyvykkyydestä auttaa itseä ja muita on tärkeä osa resilienssiä. osaa auttaa ja saa apua. Tarvitaan vastuunkantoa sekä yrityksiltä että yksilöiltä, jotta mahdollisimman moni olisi ensiaputaitoinen. ”Asiat kannattaa hoitaa kuntoon ennen kuin on pakko. Ensiapukoulutus on investointi, joka kannattaa tehdä”, sanoo Punaisen Ristin pääsihteeri Eero Rämö. Minimiin ei voi tyytyä Ensiapubarometrin valossa voidaan todeta, että vain pieni osa väestöstä käy sertifioidun ensiapukoulutuksen, kouluttautuminen tapahtuu pääosin työpaikoilla sekä yhä enemmän lyhyemmillä kursseilla. Kuitenkin valtaosa tapaturmista sattuu vapaa-ajalla, neljäsosa suomalaisista asuu yksin, väestö ikääntyy ja yhä useampi on työpaikkojen ensiapukoulutuksen ulkopuolella. Tämä on mahdoton yhtälö turvallisen ja kriisinkestävän Suomen takaamiseksi. Työpaikkojen säädöksiin perustuvat, Lue lisää ja tutustu Ensiapubarometriin: ensiavunkouluttajat.fi GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 27

Aisikonilla on valmiudet tukea puolustusteollisuutta vaativien koneistuskomponenttien toimittajana Aisikon on erikoistunut hienomekaanisten ja keskiraskaiden komponenttien tuotantoon piensarjoista aina tuhansiin kappaleisiin. Sen vahvuudet ovat teknisesti vaativat kappaleet, erikoismateriaalien työstö, asiakaslähtöisyys ja joustavuus. V irroilla toimiva koneistuskomponenttitoimittaja Aisikon Oy on erikoistunut teknisesti vaativien hienomekaanisten ja keskiraskaiden osien valmistukseen. Sen valmistamien komponenttien käyttökohteita ovat mm. prosessiteollisuus, puolustusteollisuus, voimansiirto, meriteollisuus, hydrauliikka ja mittalaitteet. Aisikonin toimitusjohtaja Kalle Taisto taustoittaa: ”Isäni Arto Taisto aloitti Wirtain ”Tykkäämme haasteista, siksi olemmekin erikoistuneet haastavien komponenttien tekemiseen. Myyjillämme on vahva koneistuskokemus, mikä varmistaa tarkan hinnoittelun”, Taisto kertoo. Metalli Oy:n koneistustoiminnan vuonna 2005. Seuraavana vuonna yritys osti ähtäriläisen konepajan, Aisikon Oy:n, jonka nimellä nykyään toimimme. Yritykset fuusioitiin vuonna 2022 ja toiminta keskitettiin Virroille yhteisiin tiloihin.” Aisikon investoi jatkuvasti moderneihin laitteisiin, pitääkseen toimintansa nykyaikaisena ja tehokkaana. Aisikonilla on 23 työstökonetta, joista 11 on 5-akselisia. CAM-osaaminen on erinomaisella tasolla. ”Liityimme PIA ry:n jäseneksi viime vuonna. Suunnitelmissamme on myös hankkia AQAPsertifiointi ja täyttää keskeisten tietoturvastandardien vaatimukset.” Aisikonin tekninen osaaminen, laaja materiaalituntemus, materiaalien jäljitettävyys sekä ISO 9001- ja ISO 14001 -sertifioidut prosessit tekevät siitä luotettavan kumppanin puolustusteollisuuden tarpeisiin. PIA ry:n tuoreella jäsenellä on suunnitelmissa hankkia myös AQAP-sertifiointi ja täyttää keskeisten tietoturvastandardien vaatimukset. Materiaalitodistusten ja mittapöytäkirjojen toimittaminen on Aisikonilla rutiinia. Laaja materiaaliosaaminen ja erikoisemmatkin materiaalit kattava varasto luovat perustan nopeille ja täsmällisille toimituksille. Aisikonilla koneistetaan monenlaisia materiaaleja, mm. alumiinia, messinkiä, duplexia ja titaania. ”Pyrimme löytämään joustavat ratkaisut niin pienille kuin suurillekin asiakkaille. Olemme mieluusti mukana jo suunnitteluvaiheessa, sillä näin voimme havaita mahdolliset valmistustekniset kehityskohteet ja vaikuttaa sopivaan tekotapaan ja kustannuksiin”, kertoo myynti-insinööri Atte Koskimäki. Aisikonin kapasiteetti mahdollistaa hienomekaanisten osien valmistuksen tuhansien kappaleiden erissä, suuremmissa kokoluokissa puhutaan yleensä kymmenistä tai sadoista kappaleista. Koneistettavien komponenttien halkaisijat vaihtelevat 1 mm – 1200 mm välillä. 28 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU