Kuopion Veden asiakaslehti 2/2025 Ympäristöterveystarkastaja Matti Ruokolainen: Yhteistyö vesilaitoksen ja s. 4 viranomaisten kesken toimii Kuituliinat aiheuttavat tukoksia pumppaamoille Satamakadun saneeraus tehtiin kaivamatta Huolla vesikalusteet!
Veden arvo on sen hintaa suurempi Toimiva vesihuolto on osa arjen turvallisuutta. Kun avaat hanan tai vedät vessan, kaikki toimii, kuten pitääkin. Harvoin tulemme ajatelleeksi, miten paljon työtä ja osaamista tämän varmistaminen vaatii. Vesi on meille suomalaisille yleensä itsestäänselvyys. Vesihuolto on yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä peruspalveluista. Vesihuolto vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja uudistamista. Verkostot, puhdistamot ja pumppaamot ovat pitkäikäisiä, mutta niiden kunnosta huolehtiminen on välttämätöntä toimintavarmuuden ja veden laadun takaamiseksi. Vesihuoltolaitoksen työstä suuri osa jää asiakkailta näkymättömiin. Vesihuoltoverkostot kulkevat piilossa maan alla ja vesihuoltolaitokset toimivat jatkuvasti ympäri vuorokauden. Vesihuoltolaitos rahoittaa toimintansa asiakasmaksuilla. Asiakasmaksut käytetään vesihuoltolaitoksen ylläpitoon ja kehittämiseen: vedenpuhdistukseen, jäteveden käsittelyyn, veden ja jäteveden johtamiseen, verkostojen ja laitosten korjauksiin sekä uusinvestointeihin. Näin varmistetaan, että vesihuoltojärjestelmä toimii luotettavasti nyt ja myös tulevaisuudessa. Veden hinta on hyvin kohtuullinen verrattuna sen arvoon ja merkitykseen. Hanaveden litrahinta jää murto-osaan pulloveden hinnasta. Kuopion Vesi toteutti tänä syksynä asiakastutkimuksen, jonka mukaan 65 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä vesihuollon panostusten lisäämistä, vaikka se nostaisi vesimaksuja. Vastaajien mielestä ennakoiva kunnossapito ja saneeraukset ovat keskeisiä toimia, joilla varmistetaan vedenjakelun ja viemäröinnin toimintavarmuus myös tulevaisuudessa. Säännöllinen verkostojen ja laitosten saneeraaminen estää isompia häiriöitä ja mahdollistaa kustannusten hallinnan pitkällä aikavälillä. Kun huolto- ja korjaustyöt suunnitellaan ennakoivasti, voidaan välttää äkillisiä ja kalliita toimenpiteitä myöhemmin. Näin vesihuoltolaitos pitää huolta vesihuollon turvallisuudesta ja ympäristönsuojelusta. Puhdas vesi ja tehokkaasti puhdistettu jätevesi ovat molemmat osa samaa kokonaisuutta eli kestävää ja vastuullista vesihuoltoa. Kuopion Vesi Oy:n asiakaslehti 2 / 2025 ISSN 2342-1894 painettu ISSN 2342-1908 verkkojulkaisu kustantaja/julkaisija Kuopion Vesi Oy päätoimittaja Kirsi Laamanen toimituskunta Eila Pylkkänen Heli Martikainen Ilkka Tirkkonen Jani Liukkonen Mirja Tolvanen tuotanto TK mediatalo Oy tuottaja Jenniina Nummela toimittaja Janne Laitinen kuvaaja Matias Honkamaa Kirsi Laamanen Kuopion Vesi Oy, toimitusjohtaja Kuva: Matias Honkamaa
Sisältö 2 | 2025 4 alkuvuodesta häiriötapaus, jonka seurauksena oli pai kallisesti voimassa keittokehotus kahden viikon ajan. Mitä tapahtui ja mitä tapahtuneesta opittiin? 8 Tukoksia Saaristokaupungin Saunaniemessä. 12 Satamakadun saneeraus tehtiin ilman kaivuuta. 16 Vesi on Lignell & Piispasen pääraaka-aine. 18 Huolla kodin vesilaitteet! 20 19 22 23 Kuva: Matias Honkamaa Vedenjakeluhäiriöistä opitaan. Juankoskella sattui Toistuvat tukokset pumppaamolla aiheuttavat pään vaivaa ja työtä. Yhteen pumppaamoon ajautuu usein kuituliinoja. Kaivamattomilla menetelmillä voidaan minimoida lii kennehaittoja ja työskennellä kustannustehokkaasti. Su kitus tuo viemäriputkelle rutkasti lisää toimintavuosia. Kuopiolainen juomatalo valmistaa esimerkiksi alkoholi juomia ja glögejä. Suomalainen vesi on kilpailuvaltti. Säännöllinen huolto ehkäisee ongelmia. Tiesitkö, mitä kaikkia vesilaitteita kodistasi löytyy ja missä kunnossa ne ovat? Lyhyesti! Uusi asiakaspalveluratkaisu / Etäluettavia mittareita vaihdetaan / Tarkista uudet palvelunumerot / Kiinteistön muutokset tulee ilmoittaa vesilaitokselle. Mistä vesimaksut muodostuvat? Millainen kus tannusrakenne Kuopion Vesi Oy:llä on ensi vuonna? / Asiakastutkimuksen tuloksia. Ratkaise ristikko. Ratkaise ristikko osoitteessa www.pisaroita.com ja voita tuotepalkinto. / Kuopion Veden lukuja. Kysy vedestä. Miksi seisova vesi limottuu? Miksi jä tevesi on kalliimpaa kuin puhdas vesi? Miksi aamuisin vesi maistuu joskus pahalta? Satamakadun jätevesiviemäri saneerattiin sukitustekniikalla. Liikennehaitat kyettiin näin minimoimaan keskeisellä paikalla.
Vesihuoltoinsinööri Miika Riihimäki tarkistaa alavesisäiliön. 4
Juankosken tapaus antoi arvokasta kokemusta Juankoskelle annettiin kevättalvella kaksi viikkoa kestänyt keittokehotus. Kävimme läpi tapauksen ja mitä siitä opittiin. Torstai 6. helmikuuta Teksti: Janne Laitinen Kuvat: Matias Honkamaa Juankosken vedenjakelu oli poikkeustilassa kaksi viikkoa helmikuussa 2025. Alueen talousvedestä löytyi enterokokkibakteeri, minkä takia Kuopion kaupunki antoi Juankosken taajaman ja useiden vesiosuuskuntien alueelle keittokehotuksen, ja alueelle järjestettiin väliaikaiset vedenjakelupisteet. Juankoskella havaittu vedenlaatuhäiriö antoi Kuopion Vedelle arvokasta kokemusta valvontaohjelmien ja viranomaisyhteistyön toimivuudesta sekä viestinnästä. Alueen talousvedestä löytyi enterokokkibakteeri, minkä takia Kuopion kaupunki antoi Juankosken taajaman ja useiden vesiosuuskuntien alueelle keittokehotuksen. Kuopion kaupungin ympäristöterveystarkastaja Matti Juankoskelle annettiin kevättalvella kaksi Ruokolainen saa noin kello 10 tiedon, että yhdestä Juanviikkoa kestänyt keittokehotus. Kävimme koskella otetusta vesinäytteestä on löytynyt enterokokläpi tapauksen ja mitä siitä opittiin. kibakteeri. Näyte on peräisin yhdestä hanasta Juankosken terveysasemalla. Se on yksi pisteistä, joilla Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy ottaa näytteitä osana talousveden laadun viranomaisvalvontaa. Enterokokit ovat suolistobakteereja, joita ei pitäisi esiintyä talousvedessä. Niiden suhteen on siis nollatoleranssi. Heti tiedon saatuaan Ruokolainen välittää sen kaikille Kuopion kaupungin ympäristöterveystarkastajille ja ottaa yhteyttä Kuopion Veteen. Siinä vaiheessa tieto on jo vesiyhtiössäkin. – Sumplittiin nopeasti, miten seuraavaksi toimitaan. Selvää oli, että tilanne vaati lisänäytteenottoa ja asiakkaiden tiedottamista, Ruokolainen kertaa. Enterokokkihavainto tarkoittaa, että talousveden laatu on vaarantunut. Asiakkaille on annettava talousveden keittokehotus vedenkäyttäjien terveyden turvaamiseksi ja epidemian välttämiseksi. Kuopion Veden tuotantojohtaja Markku Tiedote lähtee jakeluun Lehtola kello 12.20, kuvattiin noin päävesilaitoksen kaksi tuntia bakteerihavainnon välipumppaamossa. tultua ilmi. Se Päävesilaitos laaditaan yhteistyössä tuottaa vettä Kuopion Veden ja Kuopion Kuopion kaupungin keskeiselle ympäristöterveykaupunkialueelle. 5
Vesihuoltoinsinööri Miika Riihimäki ottaa vesinäytteen. Vesihuoltoinsinööri Miika Riihimäki. denhuollon kesken. Samalla käynnistetään toimenpiteet tilanteen laajuuden selvittämiseksi. – Meiltä lähti heti paikalliset vesihuoltoasentajat ottamaan lisänäytteitä Juankoskelta. Samalla tarkastettiin oma prosessi ja käytiin läpi kaikki kohteet, joiden kanssa raaka- ja talousvesi on tekemisissä. Näitä olivat käytännössä raakavesikaivot, vedenkäsittelylaitos, alavesisäiliöt ja vesitorni, kertoo Kuopion Veden vesihuoltoinsinööri Miika Riihimäki. – Kohteiden tarkastuksella kyetään sulkemaan pois esimerkiksi mahdollinen ilkivalta, sanoo Ruokolainen. Vielä saman päivän aikana, alkuillasta, Juankosken Juicen torille ja terveysasemalle tuodaan vedenjakelupisteet. Keittokehotuksesta huolimatta Juankosken vesijohtovesi on sinänsä keitettynä turvallista käyttää juomavetenä ja ruuanlaitossa. kuntien alueelle. Näytteidenottoa jatketaan, ja kaksi vedenjakelupistettä pidetään toiminnassa. Samalla tarkastettiin oma prosessi ja käytiin läpi kaikki kohteet, joiden kanssa raakaja talousvesi on tekemisissä. 6 – Varavedenjakelulla haluttiin palvella asiakkaita. Kaikille esimerkiksi suurien vesimäärien keittäminen ei ole mahdollista, Riihimäki sanoo. Lauantai 8. helmikuuta Uusintanäytteiden tulokset valmistuvat: enterokokkia löytyy edelleen, joten kyseessä ei ole väärä hälytys. Se tarkoittaa, että Juankoskella on aloitettava vesijohtoverkoston klooridesinfiointi. Myöhemmin osassa näytteitä havaitaan myös pieniä määriä koliformisia bakteereita. Koska tieto varmistuu viikonloppuna, päätöksiä tehdään ylitöinä virka-ajan ulkopuolella. – Verkoston klooraus on raju toimenpide, mutta enterokokkihavainnon kohdalla sen tarve on selvä. Se on tehtävä vedenkäyttäjien terveyden turvaamiseksi, Ruokolainen sanoo. Verkoston klooraus kestää usein viikkoja. Vedessä voi desinfioinnin takia esiintyä kloorin hajua ja makua. Juankoskella klooripitoisuudet ovat kuitenkin sen verran alhaisia, että veden käyttökiellolle ei ole tarvetta. Klooraus aloitetaan lauantain aikana, ja se jatkuu toistaiseksi. Kloorattua vettä johdetaan Juankosken taajaman vedenjakelualueelle ja sieltä vetensä ottavien vesiosuus- Torstai 20. helmikuuta Kuopion ympäristöterveydenhuolto purkaa kaksi viikkoa kestäneen keittokehotuksen Juankosken taajaman ja useimpien osuuskuntien alueilta. Yhden osuuskunnan osalta vastaava päätös annetaan seuraavana päivänä. Vesijohtoveden laatu on saatu varmistettua näytteenotolla, verkoston kloorauksella ja huuhtelulla. Vettä voi taas käyttää normaalisti. Vedenjakelupisteet poistetaan käytöstä torstain aikana. Keittokehotuksen purkamiseen vaaditaan kahdet peräkkäiset puhtaat näytteet, kertoo Ruokolainen. – Tilanne voi pitkittyä. Tapaus kuitenkin vahvisti sen, että kahdet puhtaat peräkkäiset näytteet ovat perusteltuja. Kahden viikon aikana näytteitä otettiin laajasti Juankosken taajamassa ja osuuskuntien alueilla. Enterokokkibakteeria löytyi myös joidenkin osuuskuntien näytteistä. – Näytteidenottoa laajennettiin, jotta saatiin selville ongelman laajuus, Ruokolainen sanoo. Kloorausta jatkettiin Juankoskella varmuuden vuoksi 6. maaliskuuta asti, ja alu-
Ympäristöterveystarkastaja Matti Ruokolainen tarkastuskäynnillä Itkonniemen vesilaitoksella. Mukana ympäristöasiantuntija Leena Kumpulainen. een talousveden laatua seurattiin kontrollinäytteillä siitä noin kuukausi eteenpäin. Valvonta ja viestintä testissä Saastumisen lähdettä ei saatu lopulta selville. Juankosken vedentuotannon kohteet tarkastettiin moneen kertaan puhtain paperein, mutta raakavedessä ei havaittu missään vaiheessa laatuongelmia. Riihimäki ei lähde spekuloimaan, miten bakteeri saattoi päätyä hanaveteen Juankoskella. – Olisi aina parempi, jos saastumisen lähde saataisiin selville, mutta aina se ei ole mahdollista, toteaa Kuopion Veden ympäristöasiantuntija Leena Kumpulainen. Tällä hetkellä Juankosken talousveden laatua ja kulutusta seurataan laitosten normaalien valvontaohjelmien mukaisesti. – Jos jotain poikkeavaa havaittaisiin Juankosken vesinäytteissä, siihen puututtaisiin matalalla kynnyksellä ja selvitettäisiin, onko asialla yhteyttä aiempaan tapaukseen. Mitään siihen viittaavaa ei ole kuitenkaan havaittu, Ruokolainen kertoo. Ruokolaisen mukaan Juankosken tapaus osoittaa, että Kuopiossa yhteistyö vesiyhtiön ja viranomaisten välillä toimii. Kumpulainen pitää myös tiedottamista asiakkaille onnistuneena. Käytössä olivat kaikki Kuopion Veden viestintäkanavat verkkosivuista Facebookiin ja tekstiviesteihin. Tapaus todisti myös, että talousveden laadun valvonta toimii Kuopiossa, sanoo Riihimäki. Viranomais- ja omavalvonta tukevat toisiaan: viranomaisnäytteitä otetaan pääsääntöisesti vesijohtoverkosta eli vedenkäyttäjien hanoista, kun taas Kuopion Veden omavalvonta keskittyy vesilaitoksilta ja Reagoitiin välittömästi ja tehtiin oikeita toimenpiteitä. Se on osa normaalia työtämme. säiliöistä otettaviin näytteisiin. Ruokolainen korostaa sitä, että yhtään sairastunutta ei tullut Juankoskella viranomaisten tietoon. Tilanne ei välttämättä olisi kehittynyt epidemiaksi asti, mutta riski siihen oli olemassa. – Reagoitiin välittömästi ja tehtiin oikeita toimenpiteitä. Siihen se perustuu. Se on osa normaalia työtämme, Riihimäki sanoo. 7
Tukoksen aiheuttaja voidaan selvittää Kuituliinat aiheuttavat toistuvasti tukoksia Saaristokaupungissa Saunaniemen jäteveden pumppaamolla. Kuopion Vesi onnistui selvittämään, mistä ne ovat peräisin. Teksti: Janne Laitinen Kuvat: Matias Honkamaa Sähköautomaatioasentaja Reijo Savinainen avaa Saunaniemen jätevedenpumppaamon luukun ja esittelee sen huoltotilassa säilytettäviä papereita. Ne ovat tarkastuskierroslomakkeita, joihin on kirjattu kuluvana vuonna tehdyt huoltokäynnit. 11.8. PU-1 ja PU-2 tukokset poistettu. 19.8. PU-1 tukos poistettu. 25.8. PU-1 tukos poistettu x2!! Saunaniemen pumppaamolla on jouduttu tämän vuoden aikana tekemään huoltotoimia pahimmillaan päivittäin, joskus jopa kahdesti päivässä. Syynä ovat pumpputukokset. Jälkiä niiden aiheuttajasta löytyy pumppukaivon pohjalta, jossa näkyy nytkin likaisia, valkoisia myttyjä. Kuituliina ei hajoa Tukokset ovat olleet riesana Saunaniemen pumppaamolla alkuvuodesta 2025 lähtien, Eniten tukoksia ovat aiheuttaneet kuituliinat – joiden repaleita on nytkin myttyinä kaivon pohjalla. 8 kertoo Kuopion Veden käyttöinsinööri Ilkka Tirkkonen. – Siihen saakka tämä oli hiljainen pumppaamo. Sitten hälytyksiä alkoi tulla tasaiseen tahtiin. Ne vaativat aina paikalla käynnin. Yleensä päivystäjä käy ruopimassa pumpun auki. Eniten tukoksia ovat aiheuttaneet kuituliinat – joiden repaleita on nytkin myttyinä kaivon pohjalla. Siivoukseen käytetty kuituliina valmistetaan yleensä selluloosapohjaisesta viskoosista, polyesteristä tai näiden yhdistelmästä. Se ei hajoa vedessä samalla tavalla kuin wc-paperi. – Se on niin jäykkää, ettei se mene pumpusta läpi vaan takertuu juoksupyörään. Kun pumppu menee tukkoon, virrat nousevat ja lämpörele laukeaa, Savinainen kertoo. Pumppu siis pysähtyy varotoimena, ja vesilaitokselle lähtee automaattinen hälytys. Saunaniemen pumppaamolla on kaksi pumppua. Joskus on käynyt niinkin huono tuuri, että kumpikin on tukkeutunut yhtä aikaa. – Jos pumppaamo ei pyöri, jätevesi jää tänne seisomaan ja alkaa nousta kaivossa. Lopulta se tulee kaivosta yli, Savinainen sanoo. Paljon ylimääräistä työtä Ylivuodoilta on toistaiseksi vältytty. Ympäristövahingon riski on kuitenkin olemas- sa. Pumppaamo sijaitsee aivan Kallaveden rannassa. – Ennen Kallavettä vastassa on onneksi ylivuotoallas, josta jätevesi voidaan pumpata pois, verkostoinsinööri Janne Paldanius sanoo. Reijo Savinaiselle käynti Saunaniemen pumppaamolla on ollut usein aamun ensimmäinen työtehtävä. Tukoksen poisto on noin kymmenen minuutin työ, hän kertoo. Siihen tarvitaan kaksi työntekijää pumpun käsittelyn takia. – Venttiilit kiinni, pumppu ylös ja tukokset pois käsipelillä. Sitten pumppu lasketaan takaisin, järjestelmä ilmataan ja pumppaamo pistetään takaisin käyntiin.
Saunaniemen pumppaamolla jäteveden mukana tulleet kuituliinat ovat aiheuttaneet ongelmia. Reijo Savinainen tarkistamassa pumppaamoa. Ylivuodoilta on toistaiseksi vältytty. Ympäristövahingon riski on kuitenkin olemassa. Pumppaamo sijaitsee aivan Kallaveden rannassa. 9
Kaikki jätteet ja roskat – kuten siteet ja tamponit – kuuluvat roskikseen, eivät pyttyyn. Muista viemärietiketti z WC-pyttyyn saa laittaa vain ”sitä itseään”. Kaikki muut jätteet ja roskat kuuluvat kompostiin, sekajätteisiin tai ongelmajätteisiin. z WC-pyttyyn eivät kuulu esimer kiksi kiinteät ruokajätteet, öljyt tai rasvat, hiekka tai multa, erilaiset muovit, vanupuikot ja kuituliinat. z Kiinteät jätteet voivat tukkia vie märin. Myös ruokien sisältämät rasvat voivat olla hankalia. z Kinkkurasvoja ei saa kaataa vie märiin, koska kylmässä viemärivedes sä rasva hyytyy ja aiheuttaa helposti tukoksia kiinteistön omissa viemäri putkissa. z Kinkunpaistorasva tulee käsitellä biojätteenä. Kinkunpaistorasvan kan nattaa antaa ensiksi jäähtyä kunnolla ja sen jälkeen laittaa se jähmettyneenä biojätteen sekaan tai kompostiin. Jos rasvan laittaa sekajätteeseen, se kan nattaa pakata esimerkiksi maitotölk kiin ja sulkea tiiviisti teipillä. 10 Pumppaamo sijaitsee Kallaveden rannassa. Pahassa ylivuototilanteessa jätevettä voisi valua vesistöön. Niin ei kuitenkaan ole päässyt tapahtumaan. Saunaniemen pumppaamo on poikkeustapaus. Kuopion Vedellä on kaikkiaan 285 jätevedenpumppaamoa, joista noin 90 sijaitsee keskeisellä kaupunkialueella. Yleensä tukoksia sattuu Tirkkosen mukaan vain satunnaisesti. – Tuntuu turhalta työltä käydä yhdellä pumpulla toistuvasti saman ongelman takia, Paldanius sanoo. – Tukokset voivat aiheuttaa ympäristövahinkoja, ja ne tuovat meille lisäkustannuksia. Kun tukosta lähdetään aukaisemaan varallaoloaikaan, se on hälytystyötä, josta maksetaan erillinen korvaus, Tirkkonen kertoo. Selvitystyö tuotti tulosta Kuituliinojen lähde oli pitkään arvoitus. Viime kesänä, kun ongelmalle ei tahtonut tulla loppua, Kuopion Vesi alkoi selvittää, miten liinat päätyvät pumppaamolle. – Ensin kartoitettiin lähialueen päiväkodit, koulut ja palveluasumispaikat ja lähetettiin niihin viestiä, että kiinnittäkää huomiota kuituliinojen käyttöön. Sillä ei ollut mitään vaikutusta, Paldanius kertoo. Sitten liinojen kulkeutumisreittiä ryhdyttiin jäljittämään laskemalla viemärikaivoihin metallisia haruksia, joiden piikkeihin liinojen toivottiin tarttuvan. Menetelmä osoittautui toimivaksi. – Rätit jäivät heti kiinni haruksiin. Mentiin kaivolta seuraavalle, ja sillä tavalla saatiin lopulta selville, mistä rätit tulevat.
Ilkka Tirkkonen, Janne Paldanius ja Reijo Savinainen Saunaniemen pumppaamolla. Jätevesien käsittelyssä jokaisen vedenkäyttäjän tekemisillä on merkitystä. Kuopion Vesi selvitti kyseisten kerrostalojen isännöitsijät ja otti heihin yhteyttä. – He vastasivat nopeasti ja tiedottivat asukkaille kuituliinojen käytöstä. Aluksi rättien tulo loppuikin, mutta sitten se alkoi uudelleen, Paldanius harmittelee. Pumpuista poistetuista räteistä päätellen niitä on käytetty lähinnä pöytätasojen pyyhkimiseen ja muuhun perussiivoukseen. – Kun niitä pestiin hallilla, ne olivat ihan puhtaita. Ei niillä ole pyyhitty ainakaan öljyisiä auton osia tai muuta vastaavaa. Tirkkonen ja Paldanius eivät usko, että kuituliinoja syydetään viemäriin kiusanteon vuoksi. – Uskon, että taustalla on tahattomuutta ja tietämättömyyttä, Paldanius sanoo. Asiakkaallakin on vastuu Tirkkonen ja Paldanius korostavat asiakkaan vastuuta toimivan jätevedenkäsittelyn turvaamisessa. Asiakkaan ja vesiyhtiön välisissä sopimus- ja toimitusehdoissa sanotaan, että viemäriin johdettavien jätevesien on oltava vaatimusten mukaisia, eivätkä ne saa sisältää merkittävissä määrin laitoksen kannalta haitallisia aineita. Kerrostalon tapauksessa asiakas on kiinteistönomistaja eli yleensä asunto-osakeyhtiö. – Viime kädessä meillä on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta jätevesiä kiinteistöltä, jos ne aiheuttavat vaaraa esimerkiksi ympäristölle, Paldanius toteaa. – On myös mahdollista, että meille aiheutuneita ylimääräisiä puhdistuskuluja voi- daan vyöryttää asiakkaan maksettavaksi. Kuituliinat eivät ole ainoa haitta, jonka lähde voidaan jäljittää. Viemärikuvauksen avulla on mahdollista selvittää esimerkiksi rasvojen kulkeutumista viemärissä. Saunaniemen pumppaamon tapaus muistuttaa ennen kaikkea siitä, että jätevesien käsittelyssä jokaisen vedenkäyttäjän tekemisillä on merkitystä. – Meidän ensisijainen vaikuttamiskeinomme on tiedotus ja valistus. Tieto viemärin käytöstä olisi myös tärkeä saada siirtymään sukupolvelta toiselle, sanoo Tirkkonen. 11
Viemäri korjattiin ilman kaivamista Satamakadun jätevesiviemäri saneerattiin sukittamalla. Kaivamattomilla menetelmillä saneerauksia voidaan tehdä kustannustehokkaasti ja liikennehaitat minimoiden. Teksti: Janne Laitinen Kuvat: Matias Honkamaa Poutaisena syysaamuna lämmintä on toistakymmentä astetta, mutta Kuopion satamassa näkyy lunta maassa. Talvi ei tullut etuajassa, vaan lumikasa on peräisin viemärin saneeraustyömaalta. Kuopion Vesi saneerasi kesän ja syksyn aikana Satamakadun jätevesiviemärin Itkonniemenkadulta Kallanrantaan. Lumi liittyi hankkeessa käytettyyn sa- 12 neerausmenetelmään: viemäri saneerattiin sukittamalla, ja lunta ja jäätä käytettiin ”sukkien” kuljetuksessa. – Sukka on valmistettu polyesterista, ja se on kyllästetty hartsilla. Lumi ja jää hidastavat hartsin kovettumista ennenaikaisesti kuljetuksen aikana, Kuopion Veden rakennuttajainsinööri Jani Liukkonen kertoo. Vierailimme työmaalla, joka oli poikkeuksellinen hankkeessa käytetyn tekniikan ja saneerauksen aiheuttamien liikennejärjestelyjen takia. 50-vuotias putki Saneerattu Satamakadun pääviemäri on 1970-luvun alkupuolella asennettu betoniputki. Putki kuljettaa jätevedet keskustan, Itkonniemen ja Päivärannan alueilta jätevedenpuhdistamolle. Putkessa virtaa viemärivettä noin 300–1000 kuutiota tunnissa. Viemäriputki alkoi olla teknisen käyttöikänsä päässä. Toisaalta putken todettiin olevan riittävän hyvässä kunnossa, jotta se voitiin saneerata sukittamalla. Ennen sukitusta putki pestiin. Viemärin sukituksessa vanha putki saneerataan sisältäpäin asentamatta uutta putkea sen tilalle. Sukka työnnetään putken sisään ja kovetetaan, jolloin se muodostaa saumattoman rakenteen vanhan putken sisäpinnalle. Satamakadun hankkeessa sukka asennettiin viemäriputkeen vedenpaineen avulla. Haastattelupäivänä hankkeen maamerkki, noin kymmenmetrinen sukitustorni, on sijoitettuna Koljonniemenkadun ja Varastokadun risteykseen lähelle
Jätevesiviemäri ohitettiin sukituksen aikana korvaavalla putkella. 13
Aarsleffin työntekijä liittää sukan sukitustornin hihnalle. vesirajaa. Sukituksessa käytetty vesi pumpataan Kallavedestä ja johdetaan letkuilla ylös torniin ja sieltä alas sukkaan. Sukka putken sisään Pääurakoitsija Aarsleff Oy:n työmaapäällikkö Juha Lipponen havainnollistaa, miten menetelmä toimii. Hän tarttuu hihaansa ja kääntää hihansuun hihan päälle. – Ensin sukan heltta heitetään nurin niskoin näin, ja sukan pää kiinnitetään paikalleen liinoilla, hän selittää. Sitten aletaan pumpata vettä kovalla paineella. Lipponen työntää sormensa hihan ja hihansuun väliin näyttääkseen, minne. – Sukan pää pysyy paikallaan, ja vedenpaine kääntää sukan vähitellen nurin päin viemäriputken sisälle. Kun sukka on kokonaan putken sisällä, se kovetetaan lämmittämällä. Sukitustornin vieressä seisoo pakettiauto, jonka takatilassa pyörii järeä 2,5 megawatin lämmitin. Vesi kierrätetään let14 kuilla lämmittimen läpi, joka lämmittää veden aina 85-asteiseksi. Lämmin vesi pumpataan sukan sisään. Lopuksi kovettunut sukka jäähdytetään viileällä vedellä ja leikataan viemäriputken päästä poikki. Sukitus antaa viemäriputkelle jopa 50 vuotta lisää elinaikaa, Lipponen kertoo. – Paljon vaikuttaa se, millaista jätevesi on koostumukseltaan. Satamakadun viemäriputkessa ei kulje juurikaan esimerkiksi teollisuuden jätevesiä, jotka voisivat kuluttaa putkea nopeammin, Liukkonen sanoo. Avokaivannolta vältyttiin Sukituksessa on kyse kaivamattomista menetelmistä. Ne helpottavat kunnallistekniikan rakentamista kaupunkiympäristössä, sillä niiden avulla voidaan välttyä perinteiseltä katujen auki kaivamiselta kokonaan tai osittain. Kaivamattomat menetelmät yleistyvät saneerauskohteissa, joissa halutaan minimoida liikenne-, melu- ja pölyhaitat Sukitus antaa viemäriputkelle jopa 50 vuotta lisää elinaikaa. sekä säästää pintarakenteita. Usein ne säästävät myös rahaa. Vesi- ja viemäriverkon saneerauksissa ja rakentamisessa kaivamattomat menetelmät voivat perustua sukitukseen, sujutukseen tai poraukseen. Sujutuksessa vanhan putken sisälle vedetään uusi putki. Uusi viemäriputki voidaan puolestaan asentaa maan alle poraustekniikoiden, kuten mikrotunneloinnin, avulla. Satamakadun hankkeessa sukituksen hyödyt olivat ilmeiset perinteiseen kaivamismenetelmään verrattuna, kertoo Jani Liukkonen. Pääviemäri kulkee vilkkaasti liiken-
Juha Lipponen ja Jani Liukkonen. Vettä pumpataan Kallavedestä sukitustorniin ja sieltä sukkaan. Maan päällä kulkeva korvaava viemäriputki. Sukitustorni. nöidyn Satamakadun alla noin kahden metrin syvyydessä, suunnilleen kadun keskilinjan kohdalla. – Kokonaan uuden viemäriputken asentaminen olisi vaatinut käytännössä koko Satamakadun auki kaivamisen. Se olisi ollut iso haitta liikenteelle ja tullut myös huomattavan paljon kalliimmaksi, Liukkonen kertoo. Etuna on myös pienempi hiilijalanjälki. Lipposen mukaan sukituksessa syntyvät hiilidioksidipäästöt voivat olla kaupunkiympäristössä jopa kymmenen kertaa pienemmät kuin kaivamalla toteutetussa saneerauksessa. Putket maan pinnalle Perinteiseen avokaivantoon nähden Satamakadun saneeraushankkeen liikennehaitat jäivät siis vähäisiksi. Kaupunkilaiselle työmaa oli kuitenkin varsin näkyvä, ja saneeraus vaikutti väliaikaisesti myös viemärilinjan varrella olevien kiinteistöjen viemäröintiin. Saneerauksen aikana jätevettä joudut- tiin ohipumppaamaan. Jätevesi ohjattiin pumppujen avulla maan päällä Satamakadun varrella kulkeviin muoviputkiin. Työ aloitettiin Kuopion vankilan kohdalta, ja pumppauskalustoa ja putkilinjoja siirrettiin vaiheittain eteenpäin työn edetessä. Kaikkiaan hankkeessa saneerattiin noin 1,1 kilometriä viemäriputkea. Saneerauksen aikana Satamakadulle ja kiinteistöjen liittymiin rakennettiin murskeesta luiskia putkilinjojen yli. Valmistelutyöt ovat iso osa saneeraushanketta, Juha Lipponen kertoo. – Satamakadulla ohipumpattavia viemärihaaroja oli paljon, ja töyssyjä piti rakentaa noin 30 kappaletta. Tällaisessa hankkeessa ennakkotyöt vievät enemmän aikaa kuin itse sukitus. Ohipumppauksen aikana Satamakadun runkolinjaan kytkettyjen kiinteistöjen viemäriliittymät jouduttiin kytkemään väliaikaisesti irti. Niiden jätevedet pumpattiin suoraan kiinteistöjen liittymistä imuautojen säiliöihin ja kuljetettiin pois. Liukkosen ja Lipposen tiedossa ei ole, että kiinteistöjen viemäröinnissä olisi ollut ongelmia hankkeen aikana. – Palautetta tuli ylipäänsä hyvin vähän. Järjestelyistä tiedotettiin hyvissä ajoin kiinteistöille ja yrityksille, Lipponen kertoo. Yleistyvä menetelmä Kuopiossa kaivamattomia menetelmiä on käytetty toistaiseksi vähän kunnallistekniikan saneerauksessa ja rakentamisessa. Liukkonen arvioi, että kaivamisella on Kuopiossakin pitkät perinteet, mutta tilanne on muuttumassa. – Satamakadun hanke antaa meille hyvää kokemusta. Jatkossa on pohdittava, onko kaivaminen ainoa tapa esimerkiksi viemärisaneerauksissa, vai voitaisiinko hyödyntää enemmän kaivamattomia menetelmiä. Viime kädessä paikka ratkaisee, mikä on kustannustehokkain tapa. – Pellon poikki kulkeva viemäriputki on todennäköisesti edelleen järkevin uusia kaivamalla, sanoo Liukkonen. 15
Puhdas vesi on kilpailuvaltti Vesi on tärkein raaka-aine juomatalo Lignell & Piispasen tuotannossa. Alkoholijuomissa veden osuus voi olla yllättävänkin suuri. Vettä kuluu paljon myös tuotantotilojen puhtaanapitoon. Teksti: Janne Laitinen Kuvat: Matias Honkamaa Sanotaan, että vesi on viisasten juoma. Mutta jos tarkkoja ollaan, vettä juodaan silloinkin, kun nautitaan alkoholijuomia. – Vesi on meidän tärkein raaka-aineemme. Ilman sitä ei voida tehdä mitään, Lignell & Piispasen tuotekehittäjä Marko Matilainen sanoo. Sillä, että hanasta tulee laadukasta vettä, on kuopiolaiselle juomatalolle suuri merkitys. Puhdas vesi on yritykselle myös brändikysymys, kertoo kehitysjohtaja Harri Nylund. – Suomalainen vesi on meille kilpailuvaltti. Asiakkaamme arvostavat sitä, että käytämme kotimaisia raaka-aineita, oli kyse marjoista tai vedestä, Nylund sanoo. Veden osuus vaihtelee Kuopiolaisen juomatalon vedenkäyttö voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: vettä käytetään tuotteiden valmistuksessa sekä tuotantolinjojen puhdistuksessa. Veden osuus valmiista tuotteesta on juomasta riippuen noin 5–85 prosenttia, Matilainen kertoo. Nyrkkisääntö on, että mitä vähemmän alkoholia, sitä enemmän vettä. Otetaan esimerkiksi ajankohtainen tuoteryhmä glögijuomat. Ne ovat litramäärältään Lignell & Piispasen myydyin tuoteryhmä, jota viedään kotimarkkinoiden lisäksi muun muassa Saksaan ja Sveitsiin. Lignell & Piispanen valmistaa glögejä alkoholillisina ja alkoholittomina sekä tiivisteenä. Glögijuomat valmistetaan viineistä, 16 marjoista, mausteista – ja kuopiolaisesta vedestä. – Veden osuus glögeissä vaihtelee paljon. Esimerkiksi väkevissä viiniglögeissä viinin osuus on 75 prosenttia, jolloin vettä on vähemmän, Matilainen kertoo. Kun tuote on pullotettu, vedenkäytössä siirrytään seuraavaan vaiheeseen: pullotuslinjasto, säiliöt, täyttökoneet ja muut valmistuslaitteet pestään puhtaiksi seuraavaa tuotetta varten. – Puhtaus on tärkeää virhemakujen, mikrobien ja allergeenien torjumiseksi, Matilainen kertoo. – Kyse on elintarviketurvallisuudesta, josta ei voida tinkiä, jatkaa Nylund. Vedenkäytössä panostetaan vastuullisuuteen. Itse tuotteisiin tarvittavan veden määrässä ei voida säästää, mutta kaikkea muuta vedenkäyttöä pyritään minimoimaan tuotannon suunnittelulla ja tuotantolinjojen optimoinnilla, Nylund kertoo. – Esimerkiksi glögien valmistuksessa veden kulutusta vähennetään sillä, että sesongin tuotteet rysäytetään kerralla pakettiin. Tuotevaihtoja tulee vähän, jolloin pesujakin tarvitaan vähemmän. Lignell & Piispasen tuottama jätevesi ei vaadi erillistä käsittelyä, sillä käytettävien kemikaalien määrät ovat vähäisiä. Harri Nylund ja Marko Matilainen. Loimuglögiä pullotetaan. Vesi on laatutekijä Juomien valmistuksessa käytettävä talousvesi käsitellään ennen käyttöä tasalaatuisuuden takaamiseksi. Ensin vesi pehmennetään pehmennysmassan avulla, joka sitoo vedestä mahdollisia epäpuhtauksia kuten suoloja ja humusta. Loimuglögin valmistusta sekoitusastiassa.
Sen jälkeen vesi lasketaan kolmivaiheisen suodatuksen läpi. – Talousvesi on Kuopiossa hyvälaatuista, mutta pehmennyksellä ja suodatuksella varmistetaan, ettei tuotteeseen päädy kovuutta aiheuttavia suoloja ja muita ongelmia, kertoo Matilainen. Kuopion Veden toimittaman talousveden laatu täyttää kaikki talousvesiasetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja laatutavoitteet. Laadukas vesi vähentää käsittelyn tarvetta juomien valmistuksessa, sanoo Matilainen. – Kuopiossa valmistetaan huippuluokan vettä, mistä on meille etua. Moni ulkomainen kilpailijamme joutuu käyttämään veden käsittelyssä järeämpiä prosesseja. Tuotekehitys- ja valmistustiimin vetäjä Marko Matilainen ja kehitysjohtaja Harri Nylund. ”Suomalainen vesi on meille kilpailuvaltti. Asiakkaamme arvostavat sitä, että käytämme kotimaisia raaka-aineita.” Harri Nylund Lignell & Piispasen kehitysjohtaja 17 17
Muista huoltaa nämä kodin Tiedätkö, mitä vesilaitteita kotoasi löytyy ja missä kunnossa ne ovat? Säännöllinen huolto ehkäisee monia ongelmia. Vesimittarin kuntoa tulee seurata ja sen ympäristö tulee pitää esteettömänä. Teksti: Janne Laitinen Kuvat: IStock Kuopion Vesi vaihtaa etäluettavia vesimittareita asiakkailleen vaiheittain noin kahdeksan vuoden aikajänteellä. Vaihdettavana on kaikkiaan noin 20 000 mittaria. Tällä hetkellä vaihtotyöt ovat menossa Siilinjärvellä. Vaihtotöiden yhteydessä asentajat ovat huomanneet puutteita kiinteistöjen vesilaitteissa. Kokosimme tietoa siitä, mitkä vesilaitteet ovat kiinteistönomistajan ja mitkä vesiyhtiön vastuulla, ja miten laitteita kannattaa huoltaa. Lyhyesti sanottuna kiinteistössä olevista vesilaitteista vain vesimittari kuuluu vesiyhtiön vastuulle. Kaikki muu on asukkaan tai kiinteistönomistajan vastuulla. Pääsulkuventtiilin toiminta kannattaa tarkistaa säännöllisesti. Venttiilin sulkeminen on suositeltavaa esimerkiksi lomamatkojen aikana. Pääsulkuventtiili Vesimittari ja mittaritila Vakiopaineventtiili Venttiili katkaisee tarvittaessa veden virtauksen päävesijohdosta kiinteistöön. Toimiva sulkuventtiili tarvitaan, jotta vesimittari voidaan vaihtaa. – Pääsulun toiminta kannattaa tarkastaa säännöllisesti. Muuten vesilaitoksen on tehtävä sulku kadulta vuodon sattuessa, mikä ottaa aina aikansa. Venttiilin sulkeminen on suositeltavaa myös, jos kotoa ollaan pidempiä aikoja poissa, Kuopion Veden vesihuoltoinsinööri Petri Tähtivaara opastaa. Sulkuventtiilin vaihto on syytä teettää lvi-ammattilaisella. Veden laatu voi vaikuttaa venttiilin käyttöikään. Vesimittari on vesiyhtiön omaisuutta, mutta asukkaan velvollisuus on ilmoittaa viipymättä, jos mittarissa tai sen liitoksissa havaitaan vikoja. – Kiinteistönomistajan vastuulla on myös pitää mittaritila sellaisessa kunnossa, että mittarin voi vaihtaa esteettömästi, vesihuoltoinsinööri Annika Rautanen muistuttaa. Vesimittarin eteen ei pidä asentaa esimerkiksi ilmastointikonetta tai lämminvesivaraajaa, eikä mittareita saa koteloida niin, että ne jäävät piiloon. – Jos mittaria ei päästä vaihtamaan, asiakas ottaa vastuun viallisen vesimittarin aiheuttamista vahingoista. Asiakas joutuu myös purkamaan esteet omalla kustannuksellaan, Rautanen sanoo. Kiinteistössä voi olla vakiopaineventtiili, joka suojaa vesikalusteita ja putkistoa liian korkealta vedenpaineelta. Sen toiminta kannattaa tarkastaa säännöllisesti. Vedenpaineen vaihtelu voi olla merkki siitä, että venttiili on tiensä päässä. – Meille tulee silloin tällöin soittoja, ettei taloon tule kunnolla vettä, ja syyksi osoittautuu, että vakiopaineventtiili on jumissa, Tähtivaara kertoo. Vakiopaineventtiili löytyy kiinteistöstä riippuen yleensä heti vesimittarin ja pääsulkuventtiilin vierestä tai erillisestä teknisestä tilasta. 18
vesilaitteet Vuotava WC-istuin voi aiheuttaa vuositasolla 1000 euron lisälaskun vesimaksuissa. Kylpyhuoneen lattiakaivo tulee puhdistaa säännöllisesti. Seuraathan myös tiivisteiden kuntoa! Kiinteistön vesijohdot ja viemärit Suihkukaivo Padotusventtiili Vesikalusteille menevien vesijohtojen vuodot voivat olla salakavalia. Esimerkiksi hiljalleen vuotava wc-istuin voi aiheuttaa vuositasolla jopa satojen kuutioiden vedenhukan. Lisäksi vuodot voivat aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteisiin. – Helpoin tapa päästä vuodon jäljille on tarkkailla vesimittaria. Jos se pyörii, vaikka vettä ei käytetä, syynä voi olla tihkuvuoto, Rautanen sanoo. Talvipakkasilla on muistettava riittävä lämmitys kaikissa tiloissa, joissa on vesijohtoja. – Esimerkiksi autotallin lämmityksessä ei kannata yrittää pihistellä, jos tilassa on vesimittari ja vesiputkia, Tähtivaara sanoo. Suihkukaivo eli kylpyhuoneen lattiakaivo kannattaa puhdistaa säännöllisesti, ja sen tiivisteiden kuntoa on syytä seurata. Kaivo voi tukkeutua esimerkiksi hiusten, rasvan ja muun lian takia. Huonosti tiivistetty kaivo voi aiheuttaa veden päätymisen rakenteisiin. Jos tiivisteissä tai vesieristyksessä epäilee vikaa, kannattaa kutsua paikalle lviammattilainen. Myös keittiön ja wc-tilojen altaiden viemärit tulisi puhdistaa riittävän usein. Padotusventtiili löytyy yleensä kiinteistöistä, joissa on wc-, kylpyhuone- tai keittiötiloja kunnallisen viemäriverkoston alapuolella eli käytännössä kellaritiloissa. Padotusventtiili estää jäteveden virtaamisen takaisin kiinteistöön esimerkiksi viemäriverkon tulvimisen seurauksena. Venttiili on yleensä kiinteistön pääviemärilinjassa, teknisessä tilassa, kellarissa tai lattiakaivon yhteydessä. Siinä on yleensä tarkastusluukku, jonka voi avata ja katsoa, ettei venttiili ole tukossa. 19
Tekstit: Kuopion Vesi, kuvat IStock Asiakaspalveluratkaisulla sujuvuutta palveluun Kuopion Vesi on ottanut käyttöön uuden asiakaspalveluratkaisun, joka yhdistää puhelut ja sähköpostit samaan järjestelmään. Jatkossa lähettämissämme sähköposteissa näkyy aiherivillä tiketöintinumero, jonka avulla pystymme seuraamaan asiakasyhteydenottoja tehokkaammin. Tämä muutos parantaa palvelun sujuvuutta, vaikka käsittely siirtyisi asiakaspalvelijalta toiselle tai kanavasta toiseen. Alkuvaiheessa muutos saattaa hetkellisesti vaikuttaa vastausaikoihin, mutta tavoitteenamme on entistä selkeämpi ja toimivampi asiakaskokemus. Uuden tiketöintijärjestelmän käyttöönoton jälkeen tulemme vaiheittain ottamaan käyttöön myös palvelun jälkeen asiakkaalle lähetettävät asiakaspalautekyselyt. Niiden avulla haluamme varmistaa, että palvelumme vastaa asiakkaiden odotuksia ja haemme ymmärrystä siihen, kuinka toimintoja tulisi kehittää, jotta asiakaskokemus paranisi asiakkaiden haluamaan suuntaan. Etäluettavien vesimittareiden massavaihdot ovat käynnissä Etäluettavien vesimittareiden massavaihdot ovat käynnistyneet. Tällä hetkellä massavaihtoja tehdään Siilinjärvellä Harjamäen, Vesijärven, Mäntyrinteen ja Mäntymäen alueilla. Kun vaihtoja aletaan tehdä asuinalueellasi, saat siitä tiedotteen sähköpostilla tai normaalina kirjeenä. Kiinteistön omistajan olisi hyvä tarkistaa ennen mittarin vaihtoa, että vesimittarin etusulku toimii. Mittarin sulkujen kunnossapitovastuu on kiinteistön omistajalla. Tavoitteenamme on entistä selkeämpi ja toimivampi asiakaskokemus. Uudet palvelunumeromme Olemme ottaneet uudet palvelunumerot käyttöön 21.10.2025. Uudet numerot löydät lehden takasivulta. Muistathan ilmoittaa kiinteistösi muutoksista Jos kiinteistöllä tehdään muutoksia, kuten rakennuksen laajennus, lisärakennuksen ra kentaminen tai käyttötarkoituksen muutos, vesihuollon liittymissopimus tulee päivit tää vastaamaan uutta tilannetta. Asiakkaa na olet velvollinen ilmoittamaan tällaisista muutoksista, jotta voimme varmistaa sopimuksen ajan tasaisuuden ja palvelun suju vuuden. Muistathan siis aina tiedottaa meitä kiinteistösi olosuhteiden muutoksista. 20
Asiakastutkimus 2025 Aineet, tarvikkeet, palvelujen ostot 19 % Henkilöstökulut 18 % Rahoituskulut 15 % Poistot 37 % Muut liike toiminnan kulut 9% Kuopion Veden toiminta saa vahvaa tukea asiakkailta Kuopion Vesi toteutti keväällä 2025 asiakastutkimuksen yhteistyössä Innolinkin kanssa. Tutkimuksella haluttiin selvittää, kuinka tyytyväisiä asiakkaat ovat yhtiön toimintaan ja missä he näkevät kehittämisen mahdollisuuksia. Kyselyyn osallistui 2035 suoraa sekä välillistä kuluttaja-asiakasta ja vesiosuuskunnat. Vesihuollon maksujen kustannusrakenne v. 2026 Asiakkaat kiittävät veden laatua ja palvelua Mistä vesimaksut muodostuvat? Kuopion Vesi Oy kattaa kaikki vesihuoltopalvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannuksensa asiakkailta perittävillä kiinteillä veden ja jäteveden perusmaksuilla, veden ja jäteveden käyttömaksuilla sekä liittymismaksuilla ja muilla palvelumaksuilla. Kustannusten kattaminen täysimääräisesti on välttämätöntä yhtiön pitkän aikavälin toimintaedellytysten varmistamiseksi. Kuopion Vesi Oy:n asiakasmaksut ovat valtakunnallista keskitasoa. Kiinteät kustannukset ovat kustannuksia, jotka eivät riipu käytetystä veden määrästä, vaan syntyvät vesihuoltojärjestelmien ja toimitusvalmiuden ylläpidosta. Yhtiön kokonaiskustannuksista 80 % on kiinteitä kustannuksia, kuten henkilöstökulut, rahoituskulut ja poistot, käyttöomaisuuden huoltoon ja ylläpitoon liittyvät materiaali- ja palvelukulut sekä hallinnolliset kulut. Perittävillä perusmaksuilla katetaan näitä kiinteitä kustannuksia. Tällä hetkellä yhtiön perusmaksutuottojen osuus perus- ja käyttömaksutuotoista on vain noin 16 %. Asiakastutkimuksessa Kuopion Veden palvelut ja veden laatu saivat asiakkailta hyvän arvosanan. Toiminnan kokonaisarvosanaksi muodostui hyvä 4,0 asteikolla 1–5. Asiakkaat kiittivät erityisesti veden kirkkautta, hajuttomuutta ja hyvää makua sekä henkilökunnan ystävällisyyttä ja asiantuntemusta. Kehittämiskohteeksi sen sijaan nousi hinnoittelun ymmärrettävyys (3,7). 4,0 Kokonaisarvosana toiminnalle Onnistuneimmat tekijät 4,6 vedenjakelu toimii hyvin ja katkoitta 4,5 vesi on kirkasta 4,3 viemäröinti on hajutonta Muuttuvat kustannukset ovat kustannuksia, jotka riippuvat suoraan käytetystä veden määrästä. Yhtiön kokonaiskustannuksista muuttuvien kustannusten osuus on 20 %. Muuttuvia kustannuksia ovat materiaali- ja palvelukustannukset kuten esimerkiksi veden ja jäteveden käsittelyprosesseista ja pumppauksesta aiheutuvia energia- ja kemikaalikustannuksia. Vesimaksut muodostuvat siis talousveden hankinnasta, puhdistamisesta, toimittamisesta asiakkaille, infrastruktuurin ylläpidosta ja rakentamisesta, jäteveden kuljettamisesta ja puhdistamisesta. Yhtiöllä on vesijohtoverkostoja 1200 km, viemäriverkostoja 870 km, vedenottamoita 15 kpl ja jätevedenpuhdistamoita 7 kpl, puhdistamoita sekä suuri määrä pumppaamoita. Kuopion Vesi koetaan luotettavaksi ja ammattimaiseksi – panostuksia toivotaan lisää Kuopion Vesi on monille vastaajille melko hyvin tunnettu ja näkyvä toimija. Yrityskuvaa arvioitiin useilla ulottuvuuksilla, ja tulokset olivat pääosin myönteisiä: Kuopion Vesi koetaan erityisesti luotettavaksi ja ammattimaiseksi, ja myös ympäristövastuullisuus sekä positiivinen julkisuuskuva saivat hyvät arviot. 65 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä vesihuollon panostusten lisäämistä, vaikka se nostaisi vesimaksuja. Vastaajien mielestä ennakoiva kunnossapito ja saneeraukset ovat keskeisiä toimia, joilla varmistetaan vedenjakelun ja viemäröinnin toimintavarmuus myös tulevaisuudessa. 82% kokee Kuopion Veden luotettavaksi toimijaksi 80% arvioi Kuopion Veden olevan hyvin tunnettu ja näkyvä 65% pitää tärkeänä panostusten lisäämistä vaikka se nostaisi vesimaksuja Kiitos kaikille vastaajille! Lämmin kiitos kaikille asiakastutkimukseen osallistuneille! Vastauksenne antavat meille arvokasta tietoa, jonka avulla kehitämme palveluitamme ja varmistamme, että pystymme vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla myös tulevaisuudessa. 21
Ratkaise ristikko Ratkaise digitaalinen ristikko ja anna palautetta lehdestä osoitteessa Pisaroita.com. Avainsa na muodostuu ristikon sinisiin ruutuihin. Palauta vastauksesi 15.12.2025 mennessä. Kaikki määräpäivään mennessä saapuneet vastauk set osallistuvat Loihe Desingin tarjottimen a rvontaan. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. 22 1200 km 15 kpl Kuopion Vedellä on 1200 km vesijohtoverkostoa ja 870 km viemäriverkostoa. 82 % Kuopion Veden asiakkaista kokee Kuopion Veden luotettavaksi toimijaksi. Vedenottamoiden määrä Kuopion Vesi Oy:llä. 7 kpl Jätevedenpuhdistamoita on 7 kpl, lisäksi on suuri määrä pumppaamoita.
Miksi vesi muuttuu limaiseksi? Vettä ei kannata seisottaa pit kään vaan ottaa ruoan laittoon ja juomaksi raikasta ja viileää vettä hanasta. Teksti: Kuopion Vesi Kuva: IStock ? Miksi seisova vesi limottuu? Kun vesi seisoo pitkään astiassa, se usein lämpenee ja siinä voi alkaa kasvaa baktee reita. Useimmat vedessä kasvavat bakteerit ovat harmittomia terveydelle, mutta ne voi vat aiheuttaa veteen ummehtunutta hajua ja makua. Bakteereilla on myös taipumus pyrkiä kiinnittymään pintoihin. Kun bakteerit kas vavat pinnoilla, ne muodostavat ympärilleen suojakerroksen, jota kutsutaan biofilmiksi. Biofilmi suojaa niitä ulkoisilta tekijöiltä, ku ten esimerkiksi desinfiointiaineilta. Biofilmi tuntuu astian pinnalla limaisena tai hyytelö mäisenä kerroksena. Biofilmien poistaminen vaatii yleensä astian tai pullon mekaanisen pesun. On esimerkiksi hyvä pestä täytettävä vesipullo ajoittain. Tällöin pullon sisäpintojen mahdolliset biofilmit saadaan poistettua ja vesi pysyy raikkaana pullossa jatkossakin. ? Miksi jätevesi on kalliimpaa kuin puhdas vesi? Jätevesien puhdistaminen on kallista. Puh distusvaatimukset ovat kasvaneet jatku vasti. Suurimmat kustannuserät jäteveden puhdistamisessa ovat kemikaalihankinnat, sähkö sekä lietteen käsittely -ja kuljetuskus tannukset. ? Miksi vedessä on paha maku aamulla? ? Kuinka usein Kuopion Vesi lähettää laskun? ? Mistä näen vesilaitoksen toimittaman veden laatutietoja? Mikäli vesi seisoo yön yli talon putkistossa ja jos vedenkulutus on muutenkin vähäistä, vesi lämpenee putkistossa ja voi alkaa maistua ummehtuneelta. Vettä kannattaa juoksuttaa niin kauan, että sen lämpötila laskee ja vesi muuttuu raikkaan makuiseksi. Vesilaitoksel ta lähtevän veden lämpötila on läpi vuoden alle 10 °C. Kuopion Vesi laskuttaa käyttö- ja perusmak sun asiakkailtaan pääsääntöisesti kuusi ker taa vuodessa. Viisi laskuista on arviolaskuja ja yksi tasauslasku, jota varten asiakkaan tulee ilmoittaa kerran vuodessa vesimittarilukema. Jos kiinteistössä on etäluettava vesimittari, lukemaa ei tarvitse ilmoittaa. Vedenlaatutiedot kuukausittain ja jakelualu eittain löytyvät Kuopion Veden verkkosivuilta www.kuopionvesi.fi/tietoa-vedesta/vedenlaatu/. Valtakunnalliset vesijohtoveden laatu tiedot löytyvät vesi.fi -sivustolta www.vesi. fi/vesihuoltolaitosten-tunnusluvut/. Kuopion Veden tietoihin pääset kirjoittamalla haku kenttään organisaatioksi Kuopion Vesi Oy. 23
PUHTAAN VEDEN PUOLESTA Asiakaspalvelu Päivystysnumerot 24 h asiakaspalvelu@kuopionvesi.fi Vesi- ja jätevesiverkoston vikailmoitukset sekä jätevedenpuhdistamoiden ja -pumppaamoiden vika- ja häiriöilmoitukset 029 3712 553 Laskutus, vesimittarilukemat ja omistajanvaihdokset asiakaspalvelu@kuopionvesi.fi 029 3712 550, ma–to klo 10–13 Laskun maksuun liittyvät asiat MyRopo palvelee 24/7 09 4246 1314 Tekninen asiakasneuvonta, liittymisasiat asiakaspalvelu@kuopionvesi.fi 029 3712 551, ti ja to klo 10–13 Vesimittarin asennukset ja vaihdot 029 3712 552 mittarointi@kuopionvesi.fi Vedenlaatuhäiriöilmoitukset 029 3712 55 Tilaa tekstiviesti vedenjakelun häiriöistä Tiedotamme tekstiviestillä häiriöistä automaat tisesti yli 16-vuotiaille asukkaille, joiden pu helinnumero on julkinen. Tekstiviestijärjestel mään voit rekisteröityä tarvittaessa itse: www.kuopionvesi.fi/hairiot/ hairioviestien-tilaaminen/ Haapaniementie 30, 70100 Kuopio | www.kuopionvesi.fi asiakaspalvelu@kuopionvesi.fi