VESILAITOKSEN LEHTI 2025 syksy Varautuminen on osa vesilaitosten arkea Usein kysytyt kysymykset Omakotiasujan vinkit vedenkäyttöön Valtamerisoutaja Jari Saario tuntee veden voiman vesi 2025 syksy Riihimäen 1

2 pääkirjoitus vesi 2025 syksy Vesihuolto turvataan kaikissa tilanteissa julkaisija Riihimäen Vesi V.O. Mäkisen katu 2, 11120 Riihimäki riihimaenvesi@riihimaki.fi www.riihimaenvesi.fi tuotanto TK mediatalo Oy www.tkmediatalo.fi Päätoimittaja Jenniina Nummela Toimittajat Vesi on elämän perusedellytys ja luotettava vesihuolto on osa arkeamme. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, kuinka monen eri vaiheen ja järjestelmän kautta puhdas juomavesi päätyy hanasta lasiin. Olemme tottuneet siihen, että puhdasta vettä on aina saatavilla – suomalaisissa kotitalouksissa sitä kuluu keskimäärin noin 120 litraa henkilöä kohti vuorokaudessa. Jos vedentulo yllättäen katkeaa, muuttuu arki nopeasti hankalaksi. Hanasta ei tule juomavettä, vessaa ei voi vetää, ruoanlaitto vaikeutuu eikä peseytyminenkään onnistu. Silloin huomataan, kuinka keskeinen ja elintärkeä hyödyke vesi onkaan. Usein vesihuollon merkitys huomataankin vasta silloin, jos jokin tilanne hetkelli­ sesti horjuttaa normaalia arkea. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi putki­ rikot, sähkökatkot, rankkasateet tai kuivuus, kyberhäiriöt sekä ilkivalta. Marjaana Lehtinen Virpi Ekholm Ulkoasu Erika Nieminen Anna Back Kannen kuva Varautuminen eri muodoissaan on yksi aikamme keskeisiä puheenaiheita. Vesi­ laitoksille varautuminen mahdollisiin ja mitä erinäisimpiin ongelmatilanteisiin on ollut ja on edelleen itsestään selvää. Teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että veden­ jakelu toimii häiriöttä vuoden jokaisena päivänä, kellonajasta riippumatta. Jani Laukkanen paino UPC, Vaasa Painos 16 250 kpl Ongelmatilanteisiin on varauduttu huolellisesti ja monipuolisesti. Varavoima, vaihtoehtoiset vesilähteet, ennakoiva kunnossapito ja henkilöstön harjoittelu ovat osa jokapäiväistä työtämme. Varautumisella varmistetaan, että vesihuolto jatkuu asiakkailla turvallisesti ja keskeytyksettä myös poikkeustilanteissa. Varautuminen erilaisiin häiriötilanteisiin ei ole poikkeus vaan jokapäiväistä työtämme. Meille on kunnia­asia huolehtia siitä, että puhdasta vettä riittää – tänään ja tulevaisuudessa. 4041 0948 Painotuote Jarmo Rämö vesihuoltojohtaja P.S. Muistathan pakkaskaudella, ettet päästä vesimittaria jäätymään. Vesivahinkoja voi ehkäistä eristämällä mittarin ja putket sekä varmistamalla, että vesimittaritila on tarpeeksi lämmin.

sisältö 8 10 4 12 kuinka kauan vesi säilyy vesilaitoksessa kanisterissa? on varauduttu häiriötilanteisiin 13 kuvat erika nieminen ja istock 14 17 18 20 22 12 vesilaitoksen seitsemän vinkkiä omakotiasujalle 23 13 onko vastuussa osakas vai taloyhtiö? Varautuminen 24/7. Vesilaitoksilla on varauduttu häiriötilanteisiin hyvin. Huolehdi itse, että kotivarana on aina pari litraa pullovettä ja puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri. Mitä? Miksi? Milloin? Ja mikä maksaa? Viisi vesihuollon ammattilaista vastaa asiakkaita askarruttaviin kysymyksiin. Omakotiasukas, muista nämä! Kokosimme seitsemän vinkkiä omakotiasukkaan järkevään ja turvalliseen vesiarkeen. Mikä on osakkaan, mikä taloyhtiön vastuulla? Pöntön ja vesihanan korjaaminen on taloyhtiön vastuulla, suihku ja pesuallas taas osakkaan vastuulla. Lue lisää. Jari Saario haastaa kehonsa ja mielensä jo toistamiseen ylittäessään Atlantin yksin. Seikkailijasoutaja rakastaa merta ja tuntee veden elementikseen. Merivesissä on eroja. Itämeressä on suurin piirtein sama suolaisuus kuin ihmisessä, joten uinti siinä ei kirvele silmissä yhtä lailla kuin uinti suolaisemmissa valtamerissä. Riihimäen Vesi operoi Hausjärven vesihuoltoa. | s. 19 Kalkki suojaa vesijohtoja. Lyhyesti & Tiedätkö tämän lumesta. Vesihuolto osallistuu ilmastotalkoisiin | Maistelussa Euroopan hanavesiä Riihimäen Vesi tiedottaa! Verkostosaneeraukset jatkuvat ensi vuonna | Riihimäen Veden asiakaspalvelu on muuttanut | Vesihuollon maksuihin korotuksia 2026 Ratkaise ristikko ja osallistu kilpailuun. Voit myös antaa palautetta lehdestä. 9 näin varaudut vesikatkoihin vesi 2025 syksy 4–9 93

4 vesi 2025 syksy Mitä, jos hanasta ei tulisi vettä? Vesilaitokset eri puolilla Suomea tekevät paljon töitä sen eteen, että vesihuolto jatkuisi asiakkailla ­turvallisesti ja keskeytyksettä myös häiriötilanteissa. Jos vedentoimitus kuitenkin jostain syystä katkeaa, vesilaitoksilla on suunnitelmat myös varaveden jakeluun.

teksti virpi ekholm kuvat jenniina nummela & istock 5 vesi 2025 syksy

6 teksti virpi ekholm kuvat jenniina nummela & istock vesi 2025 syksy usein vesihuollon merkitys huomataan vasta, kun tulee jokin häiriö. Putkirikkoja sattuu Suomessa päivittäin keskimäärin 18, mutta vain pieni osa niistä katkaisee vedenjakelun. Usein asiakkaat eivät edes huomaa putkirikkoa, koska vedentoimitus jatkuu toista verkostoreittiä. J os vedentulo katkeaa yllättäen, arki muuttuu nopeasti hankalaksi. Hanasta ei tule silloin juomavettä, vessaa ei voi vetää, ruoanlaitto on vaikeaa eikä peseytyminen­ kään onnistu. Vesi on välttämätön hyödyke, jota tarvitsemme joka päivä. Olemme tottuneet siihen, että puhdasta vettä on käytössä mielin määrin, kun hanan vain aukaisee. Motivan selvityksen mukaan suomalaisissa kotitalouksissa kuluukin vettä keskimäärin noin 120 litraa henkilöä kohti vuorokau­ dessa. Vesilaitokset eri puolilla Suomea tekevät paljon töitä sen eteen, että vedenjakelu sujuu ilman ongelmia vuoden jokai­ sena päivänä, ympäri vuorokauden. – Yleensä vesihuollon merkitys huomataan vasta, kun tulee jokin häiriö, huomauttaa valmiuspäällikkö Riina Liikanen Vesilaitosyhdistyksestä. Häiriötöntä vedenjakelua voivat uhata esimerkiksi putki­ rikot, sähkökatkot, rankkasateet ja kuivuus, kyberhäiriöt sekä ilkivalta. Vesilaitokset ovat varautuneet erilaisiin häiriötilanteisiin, ja varautumistoimia on myös lisätty viime vuosina. – Varautumisella pyritään siihen, että vesihuolto jatkuisi asiakkailla turvallisesti ja keskeytyksettä myös häiriötilan­ teissa. Jos vedentoimitus kuitenkin jostain syystä katkeaa, vesilaitoksilla on suunnitelmat myös varaveden jakeluun. 18 putkirikkoa vuorokaudessa Putkirikko on tyypillisin ongelmista, jotka voivat uhata häiriötöntä vedenjakelua. Suomessa sattuu vuosittain 5 000–8 000 putkirikkoa, eli keskimäärin 18 putkirikkoa joka päivä. Käytännössä kuiten­ kin vain pieni osa putkirikoista katkaisee vedenjakelun. – Suurinta osaa putkirikoista asiakkaat eivät edes huo­ maa, koska vedentoimitus jatkuu toista verkostoreittiä. Joskus vedenpaine kuitenkin laskee verkostossa putkirikon vuoksi tai vedentulo katkeaa joltain alueelta kokonaan, Liikanen kuvailee. Toisinaan hanavedelle annetaan putkirikkotilanteessa varmuuden vuoksi keittokehotus. Näin varmistetaan, että kukaan ei sairastu mikrobeista, joita talousveteen on ehkä päässyt putkirikkoa ympäröivästä maaperästä tai vesistöstä. Keittokehotus voidaan purkaa, kun vesi on todettu laborato­ riotutkimuksin turvalliseksi. Jotta putkirikot eivät aiheuttaisi laajoja vesikatkoja, vesi­ johtoverkosto pyritään rakentamaan mahdollisimman var­ matoimiseksi. Runkovesilinjoja kahdennetaan ja verkostoa rakennetaan rengasmuotoon, jolloin vettä voidaan toimittaa kahdesta eri suunnasta. Vesilaitokset myös saneeraavat vesijohtoverkostoa enna­ koivasti, jotta ikääntyvät putket eivät aiheuttaisi putkirik­ koja.

7 vesi 2025 syksy Vesilaitokset ovat varautuneet hyvin erilaisiin häiriötilanteisiin. Jos vedentoimitus jostain syystä katkeaa, vesilaitoksilla on suunnitelmat varaveden jakeluun, kertoo valmiuspäällikkö Riina Liikanen Vesilaitosyhdistyksestä. – Putkirikkojen määrä voi tulevaisuudessa lisääntyä, jos käyttöikänsä päähän tulevaa verkostoa ei saneerata ajoissa, Liikanen toteaa. Sähkökatko voi pysäyttää pumppaamot Myös sähkökatko voi vaikuttaa vedenjakeluun, sillä pump­ paamot ja vedenkäsittelylaitokset tarvitsevat sähköä toimiak­ seen. Liikasen mukaan vedenjakelu jatkuu usein sähkökatkos­ ta huolimatta, mutta ei välttämättä kaikkialla verkostossa. – Vesihuoltolaitokset ovat varautuneet sähkökatkoihin varsin hyvin varavoimalla. Myös vesitornit varmistavat vedenjakelua sähkökatkon aikana, sillä niistä vesi valuu käyttäjille painovoiman avulla. Vaikka vettä tulisi hanasta sähköjen ollessa poikki, sen valuttamista viemäriin on hyvä välttää, sillä jätevesipump­ paamot eivät välttämättä toimi silloin normaalisti. Esimer­ kiksi suihkussa kannattaa käydä tai WC-pytty vetää vasta sähköjen palattua. – Sähkökatkotilanteissa kannattaa seurata ja noudattaa oman vesihuoltolaitoksen ohjeita, Liikanen painottaa. Ilmastonmuutos lisää ongelmia Talousvesi voi likaantua myös muusta syystä kuin putki­ rikkojen vuoksi. Raakavesialueella voi sattua vaikkapa kemikaalivuoto tai vesitorniin voi päästä sadevettä katto­ rakenteeseen tulleen vuodon kautta. – Tavallisin syy raakaveden likaantumiseen on rankka­ sateiden huuhtomien epäpuhtauksien päätyminen pohja­ vesikaivoon. Ilmastonmuutos lisää tätä riskiä, koska sadan­ ta, rankkasateet ja tulvat lisääntyvät, Liikanen kertoo. Ilmastonmuutos pahentaa myös kuivia kausia, mikä voi aiheuttaa pienten pohjavesialueiden ehtymistä. Vesilaitok­ set varautuvat ongelmiin siten, että käytössä on useampia raakavesilähteitä. Tärkeä osa vesihuollon jatkuvuuden ja turvallisuuden varmistamista on tehokas valvonta. Vesilaitokset valvovat jatkuvasti veden laatua, prosessien toimintaa ja verkoston kuntoa. ELY-keskukset ja kuntien terveydensuojeluviran­ omaiset valvovat puolestaan vesihuollon toimintaa, varautu­ mista ja riskienhallintaa. – Jos jokin ongelma havaitaan, siihen reagoidaan nopeasti. Myös tiedottamista asukkaille on tehostettu. Viime vuosina esille on tullut uusia riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi kybervaikuttamiseen, vedenkäsittelylaitosten fyysiseen turvallisuuteen sekä vesihuoltopalvelun turvaa­ miseen poikkeusoloissa. Vesilaitokset ovatkin tarkastelleet varautumistaan ja tarvittaessa lisänneet varautumistoimia. – Kasvava saneeraustarve ja erilaisiin häiriötilanteisiin varautuminen vaativat vesilaitoksilta resursseja. Tarve tälle ei ainakaan vähene tulevina vuosina, Liikanen kiteyttää.

8 teksti virpi ekholm kuvat erika nieminen vesi 2025 syksy Miten kauan vesi säilyy kanisterissa? Veden säilyvyyteen vaikuttavat esimerkiksi lämpötila, veden alkuperä, säilytysastian materiaali ja puhtaus. K esällä moni ottaa hanavettä mukaansa kanisterissa mökille, retkelle, asuntoautoon tai ve­ neeseen. Miten kauan kaniste­ rissa seissyttä vettä uskaltaa juoda? THL:n johtava tutkija, työelämäpro­ fessori Ilkka Miettinen kertoo, että vesi säilyy juomakelpoisena muu­ taman päivän puhtaassa astiassa. Viikon vanhaa vettä hän ei enää itse joisi. – Viikon vanhaa vettä voi juoda, jos hyväksyy sen, että sen laatu ei ole enää lähellekään yhtä hyvää kuin tuoreessa vedessä. Tuossa vaiheessa vedessä esiintyy runsaasti enemmän mikrobeja kuin juuri ha­ nasta otetussa vedessä, hän toteaa. Vaikka useita päiviä kaniste­ rissa seissyt vesi voi jo tuoksua ja maistua ummehtuneelta, siitä ei välttämättä ole vaaraa terveydelle. Olennaista on, pääseekö veteen taudinaiheuttaja­bakteereja. – On vaikea arvioida, milloin vesi muuttuu käyttökelvot­ tomaksi, vaikka se ei olisi terveydelle haitallista. Eri­ tyisen huolissani olisin, jos vettä säilytetään astiassa, joka ei ole puhdas, tai jota ei ole puhdistet­ tu edellisen veden säily­ Kraanasta, kanisterista vai kaupasta? tysjakson jälkeen. Vesi on parhaimmillaan suoraan kraanasta otettuna. Puhtaassa kanisterissa vesi säilyy juomakelpoisena muutamia päiviä. Myös kaupassa myytävä pullovesi ikääntyy kaupan hyllyllä. THL:n tutkimuksen mukaan pullovesissä onkin moninkertaisesti mikrobeja verrattuna tuoreeseen hanaveteen. Myös pullovesi ikääntyy kaupan hyllyllä. Vesipulloa kannattaa tiskata Veden säilyvyyteen vaikuttavat esimer­ kiksi lämpötila, veden alkuperä, säilytys­ astian materiaali ja puhtaus. Mitä lämpimämmässä vettä säilyte­ tään, sitä herkemmin siinä alkaa kasvaa mikrobeja. Jos veteen on lisätty vesi­ laitoksella klooria, se parantaa veden säilyvyyttä. Myös lasipullossa vesi säilyy hieman paremmin kuin muovipullossa. Ylen teettämässä tutkimuksessa veden mikrobiologiseen laatuun vaikutti eniten se, miten säilytysastia puhdistettiin. Kokeeseen osallistui kolme testihenkilöä, joista yksi tiskasi vesipullonsa käytön jälkeen astianpesuaineella ja ravistamal­ la, toinen antoi pullon kuivua käyttö­ kertojen välillä ja kolmas vain käytti pulloa. Vesi säilyi parhaiten pullossa, jota tiskattiin, ja huonoiten pullossa, jota vain käytettiin ilman pesua tai kuivatusta. Jos veden säilyvyyttä haluaa parantaa, siihen voi lisätä klooripitoisen juomave­ den puhdistustabletin. – Nämä tabletit tuhoavat vedessä olevia mikrobeja ja hillitsevät mikrobien kasvua, jolloin vesi säilyy juomakelpoise­ na pidemmän aikaa, Miettinen kertoo.

teksti virpi ekholm kuvat erika nieminen & stock 9 vesi 2025 syksy Keittokehotus! Keittokehotukse n aikana juotavaksi ja ruuanlaitto on tarkoitettua vettä on keitettä vä vähintään viisi minuuttia, jot ta mahdolliset tautipöpöt tuhou tuvat. Näin varaudut vesikatkoihin O man kodin kaappiin kannat­ taa varata ainakin muutama litra kaupan pullovettä sekä puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri häiriötilanteita varten. Ämpäriä tai kanisteria tarvitaan, jotta vettä voi hakea tilapäisistä vedenjake­ lupisteistä. Niitä perustetaan yleensä yli vuorokauden kestävissä vesihuollon häiriöissä. – On tärkeää huolehtia, että nämä as­ tiat pysyvät kaapissa puhtaina. Kun vettä ei tule, niitä on mahdoton enää ryhtyä tiskaamaan, Riina Liikanen Vesilaitos­ yhdistyksestä muistuttaa. Ihminen tarvitsee puhdasta juomavettä noin kaksi litraa vuorokaudessa. Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygie­ niaan. Pullovesi on tarpeen erityisesti häiriö­ tilanteen alkuvaiheessa, kun varaveden­ jakelu ei ole vielä käynnistynyt. Kaup­ pojen vesivarastot tyhjenevät yleensä häiriötilanteessa nopeasti. Kaupan avaamaton pullovesi säilyy vii­ leässä ja pimeässä pakkaukseen merkit­ tyyn päivämäärään asti, noin kaksi vuot­ ta. Myös hanavettä voi varata puhtaaseen astiaan, mutta se säilyy juomakelpoisena yleensä vain muutaman päivän. Liikanen kehottaa tarkistamaan, miten oma vesihuoltolaitos tiedottaa häiriöistä. – Monilla vesilaitoksilla on käytös­ sä tekstiviestipalvelu, jolla asukkaita tiedotetaan häiriötilanteissa. Kannattaa varmistaa, että on tilannut tämän palve­ lun, hän vinkkaa. Mikä ihmeen keittokehotus? Keittokehotus annetaan, jos on herännyt epäily, että talousveteen on voinut päästä tautia aiheuttavia mikrobeja. Keittokehotuksen aikana kaikki juota­ vaksi ja ruuanlaittoon tarkoitettu vesi on keitettävä. Vettä tulee keittää vähintään viisi minuuttia, jotta vedessä mahdollises­ ti olevat tautipöpöt ehtivät tuhoutua. – Esimerkiksi kahvinkeittimen läpi pul­ puttanut tai vedenkeittimessä kiehautettu vesi ei riitä, vaan keittokehotustilanteessa kahvi ja teekin kannattaa valmistaa vä­ hintään viisi minuuttia keitetystä vedestä, ihminen tarvitsee puhdasta juomavettä noin kaksi litraa vuorokaudessa. Riina Liikanen neuvoo. Tiskaamiseen ja peseytymiseen voi käyttää suoraan hanasta tulevaa vettä myös keittokehotuksen aikana. Astiat on kuitenkin kuivattava tai niiden on annet­ tava kuivua kokonaan ennen käyttöä. Käsienpesun jälkeen käsiin voi hieroa käsidesiä.

10 teksti marjaana lehtinen kuvat jenniina nummela, siiri järvinen & istock Mitä? Miksi? Miksi hanasta tulee joskus ruskeaa tai sameaa vettä? ”Sameus johtuu yleensä veteen liuen­ neesta ilmasta, joka vapautuu, kun vesi lasketaan hanasta. Ilmaa kertyy toisinaan vesijohtoverkostoon, ja sen liukoisuuteen vaikuttavat veden lämpötila ja paine. Suurin osa ilmasta poistuu verkoston venttiilien kautta. Vedestä vapautuva ilma saa veden näyttämään lasissa har­ maalta mutta ei heikennä veden laatua. Vesi kirkastuu, kun se seisoo hetken. Veden ruskean värin aiheuttaa yleensä veteen sekoittunut hienojakoinen kiinteä sakka, jota kertyy vesijohtoverkostoon vuosien varrella. Sakkaa kertyy erityisesti valurauta- ja teräsputkiin niin sanottuna kattilankivenä, joka jauhautuu ja värjää veden ruskeaksi. Sitä joskus irtoaa, kun virtaus verkostossa poikkeaa tavanomai­ sesta esimerkiksi verkoston kunnossapi­ totöiden, vesikatkon tai vuotojen vuoksi. Mikäli hanasta tulee rusehtavaa vettä, vettä kannattaa juoksuttaa, kunnes se kirkastuu. Rusehtava vesi ei aiheuta terveydelle vaaraa. Jos vesi ei kirkastu juoksuttamalla, ota yhteyttä vesilaitok­ seen.” Mitä viemäriin ei saa laittaa? ”Ruuantähteet eivät kuulu viemäriin. Näin joulun alla on hyvä muistaa, ettei sinne pidä laittaa rasvaisia nestemäisiä ai­ neita, kuten kinkkurasvaa ja kermaa. Ne saattavat kiinteytyä ja aiheuttaa tukoksia kiinteistön putkistoissa, verkostossa tai pumppaamoissa. Viemäriin ei myöskään saa laittaa hy­ gieniatuotteita, kuten terveyssiteitä, tam­ poneja, kondomeja, vaippoja, kosteus­ pyyhkeitä tai vanupuikkoja. Vaikka tuote on biohajoava, se ei ehdi hajoamaan jätevedenpuhdistusprosessissa. Mitään kiinteää sekajätettä ei laiteta pyttyyn, sillä se voi aiheuttaa tukoksia. Ylimääräiset tai vanhentuneet lääkkeet voi viedä apteekkiin. Kemikaalit, kuten öljyt, liuottimet ja maalit, kuuluvat jäte­ asemalle vaarallisten jätteiden käsitte­ lyyn. Kaikki viemäriin kuulumattomat aineet ja esineet teettävät lisätöitä vesihuollolle. Loppulaskun maksavat asiakkaat jäteve­ simaksuissa.” Miksi vesimittari pitää suojata ­t alvipakkasilla? Juho Oravala Jouni Rantanen Martti Kuikka vesilaitosmestari, Vihdin Vesi käyttöinsinööri, Riihimäen Vesi putkimestari, HS-Vesi ”Vesimittari jäätyy pakkasella vielä her­ kemmin kuin kiinteistön vesiputket. Jää­ tynyt vesi rikkoo mittarin, jonka liitokset putkistoihin alkavat jossain vaiheessa vuotaa. Pahimmassa tapauksessa kiinteis­ töön voi aiheutua iso vesivahinko. Lämpötilan vesimittarihuoneessa on oltava vähintään +5 astetta. Vaikka metrin korkeudella olisi lämmintä, lattian tasossa voi olla pakkasta, jos tuuletus­ luukku tai ovi unohtuu auki. Jos vesimittari jäätyy, voi itse yrittää sulkea sen venttiilin. Jäätynyttä vesimit­ taria tai vesijohtoa ei pidä itse sulattaa vaan ottaa yhteyttä asiantuntevaan putkiliikkeeseen tai -asentajaan. Jääty­ neestä vesimittarista pitää ottaa yhteyttä vesihuoltolaitokseen, koska vesimittari on sen omaisuutta ja vain se saa vaih­ taa vaurioituneen laitteen. Kiinteistön omistaja maksaa jäätymisestä johtuvan mittarivaihdon kustannukset.”

Milloin? Viisi vesihuollon ­ mmattilaista va a staa asiakkaita askarr uttaviin kysymyksiin. 11 Käytetäänkö vesihuoltoon ­verovaroja? ”Mahdollisimman pian. Jo harvakseltaan tiputtava hana on merkki siitä, että hana alkaa tulla vaihtoikään. Se kertoo myös turhasta vedenkulutuksesta, joka aiheut­ taa kustannuksia. Vuoto ei juuri koskaan korjaannu itsestään vaan pahenee ja lisää vesilaskua. Tiheästi tiputtava hana voi vuotaa noin viisi litraa vuorokaudessa eli noin 150 litraa kuukaudessa. Jatkuvasti norona vuotava wc-pytty voi vuotaa noin 500 litraa vuorokaudessa eli noin 15 000 litraa kuukaudessa. Tämä lisää jo vesilaskua lähes 1 000 euroa vuodessa. Wc-pytyn vuoto johtuu yleensä tiivisteestä. Osaava omakotitaloasukas pystyy itse vaihtamaan sen tai voi pyytää putkiliikkeen paikalle. Rivi- tai kerros­ taloasukkaan kannattaa olla yhteydessä isännöitsijään tai huoltoyhtiöön.” ”Ei, vaan asiakkailta perittäviä maksuja. ­Vesihuoltolain mukaan niillä pitää pystyä pitkällä aikavälillä kattamaan vesihuollon uus- ja korjausinvestoinnit sekä kustannukset. ­Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Laitosten kustannusrakenteet ja -tasot vaihte­ levat, sillä yhdyskuntarakenteen tiiviys, veden­ hankintamahdollisuudet ja jätevesien käsittelyn vaatimukset ovat erilaisia. Harvaan asutulla alueella yksikkökustannukset kiinteistöä koh­ den ovat suurempia kuin tiiviissä taajamassa. Kiinteistö maksaa käyttömaksua käyttämänsä veden ja poisjohdettavan jäteveden mukaan. Vesihuoltolaitos voi myös periä liittymismaksun, perusmaksun ja muita maksuja palveluistaan. Suurin osa vesihuollon kuluista on kiinteitä, eli toimitettavan talousveden tai poisjohdet­ tavan jäteveden määrällä ei ole vaikutusta kuluihin. Perusmaksun osuus vesihuollon mak­ sutuloista on siksi oltava riittävän suuri, jotta laitoksen talous on kestävällä pohjalla. Omalla vedenkäytöllä ei voi vaikuttaa perusmaksuun, mutta veden käyttömaksuja kukin voi pienen­ tää vettä säästämällä.” Petri Kolehmainen Päivi Kopra vesihuoltoinsinööri, Laukaan vesihuolto Oy vesihuoltojohtaja, Hyvinkään Vesi Milloin pitää reagoida vuotavaan hanaan tai wc-pyttyyn? edes biohajoavat tuotteet eivät kuulu viemäriin. jäätynyttä vesimittaria tai vesijohtoa ei pidä itse sulattaa.

12 teksti virpi ekholm kuvat erika nieminen vesi 2025 syksy Omakotiasukas, muista nämä! Tarkkaile myös vesimittaria: mittarin tulisi pysähtyä ­kokonaan, kun vettä ei käytetä. Kokosimme seitsemän vinkkiä omakotiasukkaan järkevään ja turvalliseen vesiarkeen. 1. Seuraa vedenkulutusta Kodin vedenkulutusta kannattaa seu­ rata säännöllisesti. Jos kulutus nousee yllättäen tavallista korkeammaksi, voi kyseessä olla piilevä vesivuoto. Tarkkaile myös vesimittaria. 2. Korjauta tiputtavat hanat Vuotavat hanat ja wc-pöntöt kannattaa korjauttaa heti. Vähäiseltä vaikuttava vuoto voi aiheuttaa vuodessa ison laskun. Vesikalusteiden vuotaminen johtuu usein tiivisteiden ikääntymisestä, jolloin ne kannattaa vaihtaa uusiin. 3. Säädä vedenpaine sopivaksi Taloon tulevaan vesijohtoon on hyvä asentaa vakiopaineventtiili, jotta välty­ tään liian suurilta virtaamilta hanoista. Lisäksi kotona kannattaa suosia vettä säästäviä hanoja ja suihkuja. Näin säästät sekä vettä että lämmitysenergiaa. 4. Varaaja riittävän kuumaksi Lämminvesivaraajan sopiva lämpötila on tavallisesti 55–75 astetta. Tarvittava lämpötila riippuu varaajan koosta, kodin vedenkulutuksesta ja siitä, lämmitetään­ kö varaajan vesi vain yösähköllä. Älä kuitenkaan säädä varaajan lämpötilaa alle 55 asteen, jotta legionella-bakteeri ei pääse pesiytymään putkistoosi. 5. Ehkäise kalkkisaostumat Jos vesi on alueella kovaa, kylpyhuonee­ seen kertyy helposti kalkkisaostumia, jotka voivat haitata hanojen ja suihkujen toimintaa. Säännöllinen puhdistus happa­ malla pesuaineella tai esimerkiksi etikalla tai sitruunahapolla ehkäisee kovien saostumien syntymistä. Vinkki! Poista kalkkisaostumat suih­ kupäästä mittaamalla korkeaan astiaan etikkaa ja vettä (1:3). Jätä suihkupää li­ koamaan seokseen noin puoleksi tunniksi ja harjaa suihkupää puhtaaksi. 6. Puhdista myös lattiakaivo Muista puhdistaa kylpyhuoneen lat­ tiakaivo säännöllisesti. Pese ritilä kum­ maltakin puolelta ja harjaa lattiakaivo puhtaaksi. Vanha astianpesuharja ja yleispuhdistusaine sopivat tähän tarkoi­ tukseen hyvin. Lopuksi laske lattiakai­ voon puhdasta vettä. ! M U IS TI TH A N vastaa ja ta is n om Omakotitalo tkislusteista ja pu ­kaikista vesika osoittaoltolaitoksen toista vesihu ä tontin an asti, yleens maan paikka aan olinjassa olev rajalla tai runk i­verkoston vesi- ja viemär liityntään asti. 7. Sulje vedentulo matkan ajaksi Jos lähdet matkoille yli viikoksi, kodin vedentulo kannattaa katkaista kokonaan pääsulkuventtiilistä. Sulje venttiili myös silloin, jos epäilet putkirikkoa. Näin estät suuremmat vahingot. Lähteitä: Vesilaitosten verkkosivut, ­ Martat, Energiatehokas koti

teksti virpi ekholm kuva istock 3. 1. Pesuallas ja amme 2. Peilikaappi, hyllyt ja telineet 2. 4. 3. Suihkukaappi, -seinä tai -verho 4. Suihkut letkuineen 5. Pyykkikone ja sen tulo- ja poistoputket 6. Lattioiden ja seinien pintamateriaalit, saumat ja silikonit 7. Lattiakaivon puhdistus Taloyhtiön vastuulla: 5. 6 Yhtiön asennuttamat vesihanat 1. ja sekoittajat 6 Pesualtaan poistoputki eli hajulukko 6. 6 WC-istuin 6 Alkuperäinen pyykinpesukoneen hana 6 Vedeneristeet ja höyrynsulut 6 Vesi- ja viemäriputket 6 Lattiakaivo 7. Mikä on osakkaan, mikä taloyhtiön vastuulla? Jos huoneiston WC-pytty tai vesihana vuotaa, sen korjaaminen on taloyhtiön vastuulla. ­Osakkaalle kuuluvat esimerkiksi suihku, pesuallas ja pyykkikoneen liitännät. K un osakehuoneistossa tulee tarvetta korjata ve­ sikalusteita, joudutaan usein pohtimaan, mikä kuuluu osakkaan ja mikä taloyhtiön vastuulle. Nyrkkisääntönä voi pitää, että taloyhtiö vastaa rakennuksen rakenteista, eristeistä ja perusjärjes­ telmistä, kun taas osakas vastaa huoneiston sisäosista. Kylpyhuoneessa tämä tarkoittaa, että osakas vastaa esimerkiksi pesualtaasta, suihkusta ja ammeesta. Myös pesukoneen letkut ja liitännät kuuluvat osakkaalle. Yhtiön asennuttamat vesihanat, wc-istuin sekä mah­ dollisten viemäritukosten ja putkistovuotojen korjaami­ nen kuuluvat taloyhtiölle. Tukoksista ilmoittaminen on kuitenkin osakkaan vastuulla. Taloyhtiö vastaa märkä­ tilojen vesieristeistä, mutta laatta- ja silikonisaumojen kunnosta huolehtii osakas. Kuka korvaa, jos sattuu vesivahinko? Yleisimpiä syitä vesivahinkoihin taloyhtiöissä ovat rik­ koutuneet putket sekä vuotavat kodinkoneet. Putkiston ikääntyminen lisää merkittävästi putkirikkojen riskiä. Jos vesivahinko johtuu taloyhtiön vastuulla olevasta rakenteesta, kuten vesi- tai viemäriputken rikkoutumi­ sesta, taloyhtiö on velvollinen korjaamaan vahingon ja kattamaan kustannukset. Osakas on sen sijaan vastuussa, jos vesivahinko johtuu hänen omasta toiminnastaan tai laitteistaan. Esimerkiksi pesukoneiden liitännät, tiivisteet ja poistoputket kannat­ taakin tarkastaa säännöllisesti. Vakuutukset kattavat yleensä vesivahingon korjaus­ kustannukset, mutta korvattavuus riippuu vakuutuseh­ doista. vesi 2025 syksy Osakkaan vastuulla: 13

14 vesi 2025 syksy Tuhansien kilometrien ja kuukausien yksin­ soutumatkalla parta saa kasvaa ja iho rasvoittua. Jari Saariolla on koke­ musta edestakaisesta Atlantin ylityksestä vuodelta 2023.

teksti marjaana lehtinen kuvat jani laukkanen 15 vesi 2025 syksy Jari Saarion soutuvene, kutsumanimeltään Clayton, on 7,3 metriä pitkä ja 1,7 metriä leveä ja se painaa vajaat 400 kiloa. Veneen kajuutassa mahtuu nukkumaan ja istumaan suorassa. Airoissa Atlantin aalloilla H Jari Saario laittaa kehonsa ja mielensä jo toistamiseen koville Atlantin ylityksessä. ­Seikkailijasoutaja rakastaa merta ja tuntee veden elementikseen. ullu saa olla, muttei tyhmä. Jari Saario tuntee meren vaarat, muttei pelkää, sillä pelko vie keskittymis­ kyvyn. Mitä tahansa tapahtuu, hän tietää, että tärkeintä on pysyä rauhallisena. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Saario soutaa parhaillaan Atlantilla Etelä-Amerikan Chilestä Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin. Lihasvoimin etenevää matkaa kertyy noin 7000 kilometriä, ehkä enemmän, sillä reitti ei kulje viivasuoraan. Mies arvelee suorituksen vievän nelisen kuukautta. – Omien ja Chilen merivoimien tietojen mukaan kukaan ei ole koskaan ohittanut Kap Hornia soutuveneellä. Olen oletettavasti ensimmäinen, joka sen tekee ja soutaa sieltä Etelä-Afrikan kär­ keen. Kap Horn on maailman haastavin merialue, jossa Tyyni­ valtameri ja Atlantti kohtaavat kapeassa paikassa ja jossa kylmä ja lämmin vesi sekoittuvat. Ilman lämpötila vaihtelee -2:n ja +4 asteen välillä, ja aallot saattavat olla 5–15-metrisiä, Saario kertoo. Tuntematon palomies nousi suomalaisten tietoisuuteen sou­ taessaan vuonna 2023 Atlantin yli ja takaisin. Matkaa seurasi yli sata tuhatta ihmistä sosiaalisen median kautta. Noin 11 800 kilometrin soutu vei yhteensä 178 vuorokautta. Halu vetää itsensä äärirajoille Vuosia sitten Saario luki jutun suomalaismiehestä, joka oli yrittänyt soutaa Atlantin yli muttei onnistunut siinä. Vaimon mukaan Jari, jos kuka, siihen pystyisi. – Matka kuulosti mielenkiintoiselta. Olin treenannut kaikkia siihen vaadittavia taitoja koko elämäni. Minulle vedessä ja me­ rellä toimiminen on omaa aluetta. Olen ollut kalastusveneessä, ennen kuin olen nähnyt sen laidan yli. Olen sukeltanut amma­ tikseni ja tehnyt 25 vuotta fyysisiä vuorotöitä. Isoin kysymys oli, löydänkö yhteistyökumppaneita projektiin, Saario taustoittaa. Lisäksi mies oli jo pienestä pitäen haaveillut tekevänsä jotain sellaista, mitä monet eivät ikimaailmassa haluaisi tehdä. Hän on aina halunnut viedä itsensä aivan äärirajoille, jotta voi tuntea onnistuvansa jossain. Useimmille jo pelkkä ajatus valtameren ylittämisestä soutu­ veneellä tuntuu mielipuoliselta. Hädän tullen apua ei ole heti saatavilla, ja pieni paatti keinuu kuin lastu laineilla. Ensimmäisen matkansa jälkeen Saario kuvaili venettään kiep­ puvaksi huvipuistolaitteeksi, jossa kyyti ei päättynyt minuutin tai kahden vaan kuukausien kuluttua. Vene meni ympäri lukui­

16 vesi 2025 syksy Jari Saario 6 s. 1972 Raumalla 6 Palomies, pelastussukeltaja, sisä­ soudun moninkertainen suomenmestari 6 Perhe: vaimo ja kaksi tytärtä Jari Saario on aina halunnut viedä itseään äärirajoille ja tehdä asioita, joihin moni ei ikimaailmassa ryhtyisi. sia kertoja, eikä sen kääntäminen oikein päin ollut aina helppoa. Veneen ja laitteiden tekniikka reistaili. Valaita ja jäävuoria sai väistellä. Valjaista huolimatta Saario lensi mereen monta kertaa, joutui psykoosiin ja miltei menetti henkensä myrskyissä. Palau­ tuminen rankoista kokemuksista kesti vuoden verran, mutta veri veti merelle uudestaan. – Mielenkiintoista ei ole fyysinen suoritus vaan se, miten hen­ kinen puoli kestää. Ihmiset ovat kautta aikojen tehneet epämu­ kavia asioita ja testanneet itseään. Uudessa projektissa Saariolla on aiempaa vakaampi ja isompi 7,3 metriä pitkä ja 1,7 metriä leveä Claytoniksi nimetty vene, joka painaa vähän alle 400 kiloa. Nyt mies mahtuu kajuuttaan suorana makuulleen ja istumaan, mikä lisää mukavuutta levon aikana. teella. Tehokkaalla laitteella pystyy tekemään tunnissa 35 litraa vettä ilman sivumakua. Laite vie paljon sähköä, joten se on käytössä vain pari minuuttia päivässä. Varalaitteena veneessä on polkupyörän pumppua muistuttava käsipumppu, jolla saa tehtyä pari litraa vettä tunnissa. Raskas­ käyttöinen laite pelastaa hengen, jos ensisijainen vedentekolaite reistailee. – Jos käsipumppukin menee hajalle, täytyy yrittää kalastaa ja puristaa kalasta nestettä, joka kuulemma on juomakelpoista, soutaja naurahtaa. Saario kertoo kehossaan olevan jotain erikoista, sillä hän pys­ tyy selviämään syömättä ja juomatta pitkiä aikoja, vaikka tekee samalla fyysistä työtä. Peseytyminen jää vähille Juomavesi valmistuu merivedestä Atlantilla ruuan on riitettävä koko reissun ajaksi; pysähdyspaik­ koja ei ole. Claytoniin Saario pakkasi 700 pussia kuivamuonaa veteen sekoitettavaksi. Ylimääräisen painon välttämiseksi venettä ei voi lastata täyteen vesipulloja, eikä ympäröivä valtava vesimassa suolai­ suutensa takia sovellu käyttöön sellaisenaan. Ruokiin ja juomiin on kuitenkin saatava viisi litraa juomavettä päivässä. Sen Saario valmistaa merivedestä sähköllä toimivalla käänteisosmoosilait­ Ensimmäisellä menomatkallaan mies joutui käymään vedessä jopa kolme kertaa viikossa puhdistamassa veneen pohjaa. Siellä ei halunnut olla yhtään ylimääräistä aikaa haiden ja miekkaka­ lojen leikkikaluna, joten peseytyminen jäi vähille. – Lika ei haittaa, koska olen veneessä yksin. Jostain syystä pesin viime kerralla hampaita jopa viisi kertaa päivässä; oli kiva pitää edes siitä hygieniasta kiinni. Samoin huomasin, että iho alkaa tuottaa rasvaa luontaisesti eikä enää tarvitse aurinkoras­ vaa, kun pariin viikkoon ei käy suihkussa.

17 vesi 2025 syksy 5 000 triljoonaa kiloa suolaa SUOLAA ON KULKEUTUNUT maalta valtameriin muiden mineraalien tapaan miljoonien vuosien kuluessa. Sitä myös syntyy meren pohjien vulkaanisissa ja biokemiallisissa prosesseissa. Merissä arvioidaan olevan noin 5 000 triljoonaa kiloa suolaa. Suolaisuudella tarkoitetaan veteen liuenneiden suolojen massaa suhteessa meriveden massaan, ja se ilmoitetaan yleensä tuhannesosina eli promilleina (‰). Esimerkiksi 35 promillen suolaisuus tarkoittaa sitä, että yhdessä kilossa merivettä on 35 grammaa suolaa. Lähde: MERET, maailman siniset kasvot, Kai Myrberg ja Matti Leppäranta Itämeressä on suurin piirtein sama suolaisuus kuin ihmisessä, joten uinti siinä ei kirvele silmissä. Sen sijaan uinti järvissä tai valtamerissä kirvelee silmissä, koska niissä suolaa on joko liian vähän tai liikaa. Merivesissä on eroja M Ihmisen elimistö ei kestä suolaista merivettä, eikä sitä edes tee mieli juoda. erten suolaisuus on tyy­ pillisesti 30–35 promil­ lea eli 3–3,5 prosenttia. Määrä vaihtelee haih­ dunnan myötä; lämpimillä alueilla vesi on suolaisempaa, kun makea vesi haihtuu. – Esimerkiksi itäisellä Välimerellä suolaisuus nousee jopa 40 promilleen, koska kesällä haihdunta on suurta eikä alueella ole isoja jokia, jotka tuovat mereen uutta vettä. Toisaalta taas vaikkapa eteläisellä Atlantilla Etelä-Amerikan ison Amazon-joen vaikutus ylettyy satoja kilometrejä valtamereen, mikä alentaa sen suo­ laisuutta, selvittää ympäristötieteen professori Alf Norkko Helsingin yliopistosta. Oma Itämeremme muodostaa mur­ tovesialtaan, jonne pääsee vain vähän suolaista vettä Pohjanmereltä Tanskan salmien kautta. Uutta makeaa vettä valuu runsaasti ympäröivistä joista. Esimerkiksi Helsingissä meriveden suolaisuus on vain 5–6 promillea. Itämeren vettä voisi jopa juoda vähäisen suolaisuuden puolesta, ellei se sisältäisi niin paljon mikrobeja, alkueläimiä ja kemiallisia epäpuhtauk­ sia. Elimistön suola- ja nestetasapainot häiriintyvät – Meillä jokaisella on kropassamme noin kahdeksan promillen vahvuinen isotoninen suolaliuos. Sitä vahvem­ pi ja heikompi pitoisuus vaikuttaa suolatasapainoomme ja heikentää vointiamme. Esimerkiksi jos urheilee rankasti, suolatasapaino laskee kovan hikoilun myötä. Siksi urheilujuomissa on yleensä vähän suolaa, Norkko valottaa. Meriveden suolapitoisuus on liian korkea, jotta sitä voisi käyttää juomavetenä. Se on ihmisen elimistön suolapitoisuutta korkeampi, joten merivettä juotaessa elimistön nesteta­ sapaino häiriintyy. – Munuaiset poistavat elimistöstä ylimääräistä suolaa, mutta tarvitsevat näin toimiessaan vettä suhteessa suo­ laan enemmän kuin merivedessä on. Liika suolan saanti lopulta kuivattaa elimistöä ja voi johtaa munuaisten toiminnan häiriintymiseen ja ylikuor­ mittumiseen, kertoo tiimipäällikkö, FT Päivi Ruokojärvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

18 18 teksti jarmo rämö kuva riihimäen vesi vesi 2025 syksy syksy Riihimäen Vesi operoi Hausjärven vesihuoltoa Hausjärvi sai vesihuollon operatiiviseen toimintaan kaipaamansa leveämmät hartiat. V uosien saatossa Hausjärven kunta oli tullut siihen johtopäätökseen, että pienillä resursseilla pyöritet­ ty vesihuoltolaitos oli liian haavoittuva. Tästä syystä se ehdotti vuonna 2023 Rii­ himäen Vedelle, että tämä alkaisi operoi­ da Hausjärven vesihuoltoa. Yhteydenoton jälkeen alkoi yhteinen esiselvitys operointiyhteistyön vaihto­ ehdoista. Syksyllä 2023 Riihimäen Ve­ den johtokunta ja Hausjärven tekninen lautakunta hyväksyivät esiselvityksen ja päättivät aloittaa operointisopimuksen valmistelun. Palveluhankintamallissa Hausjärven kunnan vesihuoltolaitos os­ taa palveluja Riihimäen Vedeltä mutta edelleen omistaa verkostot ja laitokset. Palvelu sisältää vesi­ ja viemäriverkos­ tojen sekä vesilaitoksen käyttö­ ja kun­ nossapitotehtävät. Palvelusopimuksen valmistelu aloitet­ tiin alkuvuonna 2024, ja se valmistui keväällä 2024. Kolmen vuoden mää­ räaikainen palvelusopimus hyväksyt­ tiin Riihimäen Veden johtokunnassa ja Hausjärven kunnanhallituksessa kesällä 2024. Syksyn 2024 aikana valmisteltiin sopimuksen täytäntöönpanoa, joka si­ sälsi muun muassa hankkeen ohjausryh­ män kokoontumisia, Hausjärven koh­ teisiin tutustumista ja tietojärjestelmien yhtenäistämistä. Asiakaspalvelusta ja laskutuksesta keskustellaan Operointitoiminta käynnistyi vuoden 2025 alusta muun paitsi päivystyksen osalta, joka tietojärjestelmien yhtenäis­ tämisen keskeneräisyyden takia päästiin aloittamaan helmikuussa 2025. Ope­ roinnin myötä kaksi Hausjärven vesilai­ toksen kenttätyöntekijää siirtyi sopi­ muksen keston ajaksi Riihimäen Veden palvelukseen. Sopimuskauden aikana valmistellaan Ryttylän ylävesisäiliön saneeraus on parhaillaan käynnissä. Riihimäen Veden ja Hausjärven kunnan välistä käyttöoikeussopimusta, jossa myös Hausjärven vesilaitoksen asiakas­ palvelu ja asiakkaiden laskutus siirtyisi­ vät Riihimäen Vedelle. Jos ja kun sopimus johtaa käyttöoike­ ussopimuksen solmimiseen, henkilöstö­ siirrot jäävät todennäköisesti pysyviksi.

teksti virpi ekholm kuvat erika nieminen Kalkkia tulee veteen luonnollisesti maa- ja kallioperästä, mutta myös vesilaitokset lisäävät sitä usein talousveteen putkistojen syöpymisen vähentämiseksi. Mitä tarkoittaa, että vesi on kovaa tai pehmeää, vesiasiain Mitä hyötyä tai haittaa veden päällikkö Riina Liikanen Suomen Vesilaitosyhdistyksestä? kalkkipitoisuudesta voi olla? Kova vesi sisältää runsaasti liuenneita mineraaleja, erityi­ sesti kalsiumia ja magnesiumia. Pehmeä vesi sisältää niitä puolestaan vähän. Oman vesihuoltolaitoksen toimittaman talousveden ko­ vuudesta löytyy tietoa vesilaitoksen verkkosivuilta tai vesi. fi­sivuston Vesihuoltolaitosten tunnusluvuista. Suomessa talousvesi on yleensä pehmeää. Talousveden riittävä kovuus ja sopiva pH­arvo pidentävät vesijohtoverkoston ja vesikalusteiden käyttöikää. Lisäksi se ehkäisee haitallisten metallien liukenemista veteen. Haittana on, että kalkkipitoinen vesi voi aiheuttaa kalkki­ saostumia hanoihin, kodinkoneisiin ja astioihin. Kova vesi myös sitoo enemmän pesuaineita, joten niitä tarvitaan enemmän. Joissakin pyykkiainepaketeissa on ohjeet oikeaan annosteluun veden kovuuden mukaan. Miksi vedessä on kalkkia? Mistä se veteen tulee? Miten kalkin kertymistä Kalkkia tulee veteen luonnollisesti, kun sade­, pinta­ ja pohjavesi liuottavat mineraaleja maa­ ja kallioperästä. Suo­ men maa­ ja kallioperästä ei liukene paljon kalkkia, joten pinta­ ja pohjavedet ovat täällä yleensä pehmeitä. Joillakin alueilla, esimerkiksi Lounais­Suomessa ja Ahvenanmaalla, on kuitenkin kalkkipitoisia kivilajeja ja kovaakin vettä. Pehmeä ja hapan vesi syövyttää sellaisenaan vesijohtoja ja ­laitteita ja voi liuottaa niistä metalleja veteen. Tästä syystä vesihuoltolaitokset nostavat usein talousveden pH­arvoa ja kovuutta lisäämällä veteen kalkkia. kodinkoneisiin tai kylppäriin voi ehkäistä? Jos kalkin kertyminen häiritsee, sitä voi ehkäistä merkittäväs­ ti pienillä päivittäisillä teoilla, kuten kuivaamalla kylpyhuo­ neen suihkun jälkeen ja pyyhkimällä roiskeet vesikalusteista. Säännöllinen puhdistus happamalla pesuaineella, etikalla tai sitruunahapolla ehkäisee kovien saostumien syntymistä. Jos astioihin jää tiskikoneessa kalkkijäämiä, voi koneeseen lisätä astianpesukonesuolaa. Näin astioista tulee kirkkaampia. Ohjeita kodinkoneiden puhdistukseen löytyy esimerkiksi Marttojen sivuilta. Pehmeää vai kovaa vettä? Pehmeä < 1,0 mmol/l < 7 odH Keskikova 1–2 mmol/l 7–14 odH Kova Kodinkoneiden kalkinpoistoon on olemassa puhdistus­ aineita, mutta myös etikkaa ja sitruunahappoa voi käyttää. > 2 mmol/l > 14 odH vesi 2025 syksy syksy Kalkki suojaa vesijohtoja 19

20 lyhyesti kuvat istock ja @eureauinsta infograafi daddy finland vesi 2025 syksy Vesihuolto osallistuu ilmastotalkoisiin I lmastonmuutos tuo vesihuollolle monia huolenaiheita. Muutok­ set lämpötiloissa ja sateisuudessa vaikuttavat vesihuollon käyttämien pinta- ja pohjavesien määrään ja laatuun. Rankkasateet ja tulvat kuormittavat vesihuollon järjestelmiä. Maaperän vetty­ minen ja kuivuminen altistavat putkivau­ rioille, ja myrskyjen tuomat sähkökatkot voivat pysäyttää pumppaamoja. Vesihuollon pitää varautua ja sopeu­ tua näihin ja moniin muihin muutoksiin – sekä kantaa oma vastuunsa ilmaston­ muutoksen hillitsemisestä. Talousveden tuotanto, jätevesien kä­ sittely ja vesihuollon verkostot tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä: typpioksiduu­ lia, metaania ja hiilidioksidia. Yli puolet päästöistä syntyy jäteveden ja lietteen käsittelystä. Suomen vesihuollon elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 0,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekviva­ lenttia* vuodessa. Tämä vastaa noin 1,6 prosenttia Suomen kasvihuonekaasuin­ ventaariossa raportoiduista päästöistä. Yksittäisistä päästölähteistä suurin ilmastovaikutus on jäteveden käsittelyssä syntyvällä typpioksiduulilla. Muita mer­ kittäviä suoria päästöjä ovat esimerkiksi viemäriverkoston ja lietteenkäsittelyn metaanipäästöt. Vesihuolto on myös hyvin energiain­ tensiivinen ala. Energiankulutukseen liittyviä päästöjä syntyy jäteveden käsit­ telystä – erityisesti ilmastuksesta – sekä jäteveden ja talousveden pumppaukses­ ta. Epäsuoria päästöjä aiheuttaa muun muassa kemikaalien valmistus. Graafi: Vesihuollon kasvihuonekaasujen päästölähteet Verkostoinfra Suomessa 15% Vedenjakelu Talousveden tuotanto 1% 10% Jäteveden siirto Lietteenkäsittely 13% 12% Kaukolämmön ja -kylmän tuotanto 5% Jäteveden­ käsittely 44% Vaikka puhdistamot tuottavat pääs­ töjä, ne toisaalta suojelevat ympäristöä merkittävästi. Ilman niiden tehokasta toi­ mintaa vesi- ja viemärijätteet päätyisivät pilaamaan vesistöjä ja sairastuttamaan ihmisiä. Hankkeen ohjauksesta vastasivat maa- ja metsätalousministeriö, ympäris­ töministeriö, sosiaali- ja terveysminis­ teriö, Vesilaitosyhdistys ja Kuntaliitto. Tiekartan toteutti Suomen ympäristökes­ kus yhteistyössä vesihuoltolaitosten ja keskeisten sidosryhmien kanssa. 30 prosentin vähennys vuoteen 2035 mennessä Lähteet: vesi.fi, Vesihuoltoalalle julkaistiin kesällä 2025 suunnitelma, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Alan vähähiilisyys tukee Suomen hiilineutraali­ suustavoitteen saavuttamista. maa- ja metsätalous­ministeriö *Hiilidioksidiekvivalentti on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta. (Lähde: Wikipedia) 100 000 km Suomessa on noin 100 000 kilometriä maanalaista vesijohtoverkostoa. Se vastaa noin 2,5 kertaa maapallon ympärysmittaa. Lähde: Suomen ympäristökeskus

21 vesi 2025 syksy Tiedätkö tämän vedestä? Lumi tuo valoa hämärään Talvella valoisuus riippuu osaksi lumiolosuhteista. Puhdas, kuiva lumi lisää valoisuutta, koska se heijastaa 80–90 prosenttia saapuneesta valosta. Valon määrä lähes kaksinkertaistuu. Lumi ei ole aivan valkoista vaan puhtaimmillaan kirkkaalla ilmalla sinertävää, sillä se heijastaa taivaan sineä. Ilmiön huomaa parhaiten illalla auringonlaskun aikaan lumipinnan varjoista. Muun väriset lumet johtuvat siitä, että lumikiteisiin on takertunut runsaasti voimakkaan värisiä pieniä hiukkasia. Toisinaan tuuli irrottaa Saharasta hiekkahiukkasia, jotka kevyinä kulkeutuvat ilmavirtausten mukana Suomeen, satavat maahan lumen mukana ja värjäävät sen omalla värillään. Lähde: Ilmatieteenlaitos Maistelussa Euroopan hanavesiä Tapahtuma korosti tärkeää viestiä: missä tahansa Euroopassa matkustaakin, hanavesi on juoma­ kelpoista ja täyttää tiukat laatuvaa­ timukset. Hanaveden maku vaihtelee maa­ perän, vedenkäsittelyn ja muiden paikallisten tekijöiden mukaan, mutta laatu täyttää EU:n yhteiset tiukat vaatimukset. julkaisun valokuva: paula nikula / lahti aqua EUREAU, Euroopan vesihuolto­ alan yhteisjärjestö, maistatutti hanavesiä Euroopan eri maista ­50-vuotisjuhlakokouksessaan Brys­ selissä toukokuussa. Osallistujat pääsivät maista­ maan kymmentä hanavesinäytettä ruotsalaisen vesisommelier Gunilla Hultgren Karellin johdolla. Mu­ kana olivat vesinäytteet Suomesta, Belgiasta (Flanderista ja Vallonias­ ta), Saksasta, Kreikasta, Maltalta, Puolasta, Sloveniasta, Espanjasta ja Ruotsista. Suomea edusti Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayh­ tymä HSY:n vesinäyte. Vesisommelier arvioi vesien tuoreutta ja luonnollista makua. Vesi­ näytteet oli otettu suoraan hanasta il­ man lisäkäsittelyä, ja niiden mukana esitettiin jokaisen veden taustatietoja, kuten raakavesilähde, käsittelypro­ sessi ja alue, jolle vesi jaetaan. ”Täyteläinen vesi, jossa on raikkautta ja samettinen jälkima­ ku”, arvioi Hultgren Karell HSY:n näytettä. Työtä Euroopan kestävän vesihuollon hyväksi EurEau kokoaa yhteen 38 kansal­ lista vesihuoltojärjestöä 33 maasta. Se edustaa julkisia ja yksityisiä vesihuoltopalveluiden tarjoajia ja toimii asiantuntijafoorumina muun muassa veden laadun, resurssite­ hokkuuden ja kestävän vesihuollon edistämiseksi. Järjestö vaikuttaa yli 500 miljoonan eurooppalaisen vedenkäyttöön. Suomen Vesilaitos­ yhdistys ry on aktiivinen toimija järjestössä. Lähde: Suomen Vesilaitosyhdistys ry Euroopan vesihuoltoalan yhteisjärjestö EurEau suitsuttaa Instagram-julkaisussaan Suomen erinomaista hanavettä ja nostaa esiin maksuttomia vesiposteja, joista kesäisin voi täyttää pullonsa muun muassa Lahdessa, Helsingissä ja Tampereella. Kuvassa on Lahti Aquan toimitilan yhteydessä toimiva vesiposti.

22 22 riihimäen vesi tiedottaa kuvat riihimäen vesi & istock 2025 syksy vesi 2025 syksy Verkostosaneeraukset jatkuvat ensi vuonna VUONNA 2026 Riihimäen Vesi saneeraa verkostoja Palstakadun, Uramontien ja Puistikon alueella sekä Otavankadun ja Telluskadun alueella. Vesijohtoja ja viemä­ reitä saneerataan Herajoella. Lisäksi yhteishankkeena kaupungin katusaneerauksen kanssa uusitaan vesihuolto Kauppakadulla Hämeenkadun ja Valtakadun välillä, jos valtuusto myöntää kau­ pungin ensi vuoden talousarviossa rahat katusaneeraukseen. Vesihuollon maksuihin maltillisia korotuksia vuodelle 2026 6 Riihimäen Veden asiakkailtaan perimät maksut ovat valtakunnallisesti katsottuna erittäin kilpailukykyisiä. Viime vuosina olemme panostaneet merkittävästi maanalaisten vesihuoltoverkostojen kunnon tutkimukseen. Tutkimuksissa on ilmennyt verkostojen oletettuakin huonompi kunto, minkä seurauksena niiden saneeraukseen on tulevina vuosina panostettava aikaisempaa enemmän, jotta saneerausvelka ei kasvaisi nykyisestä. Tämä osaltaan lisää painetta vesilaitoksen tulojen kasvattamiseen. 6 Laitoksen käyttö- ja perusmaksutuloihin esitetään yhteensä keskimäärin noin 2,4 prosentin korotusta. Lisäksi tarvittavat tarkistukset esitetään hulevesi- ja sekaviemäröintimaksuihin. Riihimäen Veden asiakaspalvelu on muuttanut RIIHIMÄEN kaupunki uudistaa tilojaan monitoimityötiloiksi vaiheittain vuosina 2025–2026. Siihen liittyen Riihimäen Veden Virastokeskus Veturissa (Eteläi­ nen Asemakatu 4) työskennellyt henki­ lökunta muutti Riihimäen kaupungin va­ rikolle osoitteeseen V.O. Mäkisen katu 2 heinäkuun alussa. Vesihuoltolaitok­ sen asiakaspalvelu sijaitsee nyt uudessa osoitteessa kaupungin varikolla. Esimerkiksi verkostoyksikön asenta­ jat työskentelivät jo aiemmin kaupungin varikolla, joten myös muun henkilökun­ 6 Käyttö-, perus- ja hulevesimaksujen korotusten vaikutus omakotitalossa asuvaan kolmen hengen perheeseen on keskimäärin noin 2,5 euroa kuukaudessa. 6 Korotuksista tiedotetaan asiakkaita henkilökohtaisella kirjeellä hyvissä ajoin ennen niiden voimaantuloa. nan sijoittaminen samaan paikkaan oli luonnollinen muutos. Riihimäen Veden yksiköiden ja henkilökunnan hajasijoitus on jo usean vuoden nähty yhtenä kehit­ tämiskohteena, ja muutto samoihin tiloi­ hin toi asiaan toivottua parannusta.

23 ristikko vesi 2025 syksy Ratkaise ristikko RISTIKON AVAINSANA m ­ uodostuu ­numeroituihin ruutuihin. Osallistu ­arvontaan ­osoitteessa vesilehti.fi. Kirjoita avain­sana sille varattuun tilaan. Voit antaa samalla p ­ alautetta lehdestä. Palauta vastauksesi 31.12.2025 men­ Osallistu a r vo nt a a n ! w w w.vesilehti.f i nessä. Kaikki määräpäivään mennessä saapuneet vastaukset osallistuvat Apple A ­ irPods ­­­ (4. sukupolvi) -kuulokkeiden arvontaan. ­Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Arvonta suoritetaan yhteisesti Vesi-lehden kaikilla jakelualueilla.

24 vesi 2025 syksy syksy kuva jenniina nummela julkinen tiedote jokaiseen kotiin. Asiakaspalvelu 019 758 4855 Päivystysnumero 040 330 4969 Päivystys työajan ulkopuolella ma–to 9.00–15.00 riihimaenvesi@riihimaki.fi Riihimäen Vesi | V.O. Mäkisen katu 2, 11120 Riihimäki www.riihimaenvesi.fi