Hyvinkää 2/2025 | JULKINEN TIEDOTE

Hyvinkää-lehti ISSN 2814-435X (painettu) ISSN 2814-4368 (verkkojulkaisu) Hyvinkää, hyvin kaupunki! Päätoimittaja Mia Hyvärinen Toimituspäällikkö Outi Ruso Hyvä, parempi Hyvinkääni Kuvatoimittaja Janne-Antti Latvala Kiitos kaikille haastateltaville, lehden tekijöille ja Hyvinkään kaupungin organisaatiolle. Kannen kuva Teemu Heikkilä Hyvin asutaan. Meillä koti ei ole vain neljä seinää ja katto, vaan myös naapurusto, puistot, palvelut – ja se tunne, kun työpäivän jälkeen pääsee harrastamaan tai hengähtämään kaupungin lukuisissa kaupunkimetsissä. Uudet asuinalueet, tuleva Hyvinkää Areena ja Vilinä eivät ole pelkkiä rakennushankkeita, vaan investointeja elämänlaatuun. Ja kyllä – meillä voi asua pääradan varrella ja moottoriteiden saavutettavissa, mutta silti rauhassa, Etelä-Suomen keskipisteessä. Taitto TK mediatalo Painosmäärä 30 925 Paino UPC, Vaasa Julkaisija Hyvinkään kaupunki > hyvinkaa.fi/hyvinkaalehti > hyvinkaa.fi/palaute Hyvinkään kaupunki hyvinkaankaupunki @HyvinkaaCity Hyvinkään kaupunki - City of Hyvinkää ? Missä Johanna viilettää? a vuilta Johann Etsi lehden si spalkinto! ja voita ylläty lta 51. Lue lisää sivu 2 HYVINKÄ Ä H yvinkää ei ole vain piste kartalla – se on tapa elää hyvin. Meillä ei tyydytä hyvään tai parempaan, vaan tähdätään suoraan siihen, mikä tuntuu oikealta: Hyvin. Hyvin eletään. Hyvinkäällä arki ei ole suoritus, vaan mahdollisuus. Täällä on tilaa hengittää, aikaa kohdata ja paikkoja, joissa voi olla juuri sellainen kuin on. Hyvinvointi ei synny sattumalta. Se syntyy siitä, että panostamme kulttuuriin, yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin. Lapsille Hyvinkää tarjoaa turvallisen kasvuympäristön, jossa leikki kuuluu elämään ja koulut ovat lähellä. Nuorille Hyvinkää on kaupunki, jossa voi kokeilla siipiään: harrastaa, opiskella ja löytää oman polkunsa. Työikäisille Hyvinkää tarjoaa sujuvan arjen, jossa työ ja vapaa-aika eivät kilpaile, vaan tukevat toisiaan. Senioreille Hyvinkää on paikka, jossa elämänkokemus on arvossaan ja palvelut tukevat aktiivista ikääntymistä. Hyvin harrastetaan. Hyvinkää on kuin buffetpöytä harrastajalle: urheilua, taidetta, musiikkia, luontoa – ja kaikkea siltä väliltä. Meillä voi pelata pesäpalloa, kiivetä kallioille, tanssia balettia tai harrastaa kulttuuria. Ja jos ei keksi mitä harrastaisi, voi aina mennä Sveitsin metsään ja antaa luonnon ehdottaa. Hyvin tehdään töitä. Elinkeinoelämä on Hyvinkään selkäranka. Ei koskaan jäykkä, vaan joustavasti tukeva. Meillä yritykset kukoistavat, koska täällä on tilaa innovoida, kasvaa ja tehdä yhteistyötä. Kaupungin investoinnit – kuten uusi yritysalue, oppimisympäristöjen kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen – eivät ole vain talousstrategiaa. Ne ovat lupauksia tulevaisuudesta ja konkreettisia mahdollisuuksia, jotka rakentavat elinvoimaa pitkälle eteenpäin. Yritysten rinnalla yhdistykset tekevät valtavan työn yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin eteen. Ne järjestävät tapahtumia, tukevat harrastustoimintaa ja luovat tiloja kohtaamisille. Hyvinkäällä työllistetään hyvin ja tehdään yhdessä hyvinvointia. Hyvin rakennetaan tulevaisuutta. Kaupungin investoinnit näkyvät arjessa: uusina kouluina, parempina liikennejärjestelyinä, vihreämpinä puistoina ja digitaalisempina palveluina. Johanna Luukkonen, kaupunginjohtaja KUVA: EEVA ANUNDI PÄÄKIRJOITUS

Pelikirja ohjaa suuntaa Hyvinkää haluaa tuoda näkyväksi kaupunkistrategia Pelikirjan kaikille kaupunkilaisille. Niinpä näet tässä lehdessä symboleja, jotka kertovat siitä, että strategia toimii osana tekemistämme. Useassa artikkelissa on monta symbolia, sillä hankkeita toteutetaan monen toimialan yhteistyönä. Sisältö 2/2025 Kaupunki kehittyy 04 Paavolatalo – uusi sydän kaupunginosalle 6 Hyvinvointia lautasella – koulu- ja päiväkotiruokailua on uudistettu 8 Digineuvonta on yksi osa palvelutorin palveluita 14 Hangonsilta rakentuu – seuraa mukana 16 Aseman koulun alueen suunnittelu­ kilpailu viitoittaa keskustan kehitystä Henkilöt 10 Hyvinkään keskusta sai uuden vaatekaupan 12 Kari Kuikka on pidetty, musisoiva nuoriso-ohjaaja 20 Kirjailija Pekka Vännin jännitystarina jatkuu Hyvinkäällä Kestävä kehitys 21 Maa-ainesten ottoa ohjataan monella tavalla 22 Kaupunkiympäristöä hoitaen – vieraslajit ja viheralueet työn alla 23 Naapurien yhteistyötä tarvitaan rottien torjunnassa Hyvinkää E EN TIEDOT 2/2025 | JULKIN 38 Demokratia ja osallisuus In English: Patience and a gentle approach works best 40 Perjantai Bendaajat taipuu rockista elokuvamusiikkiin 42 Villatehtaalla vaalitaan käsityöperinteitä 45 Pintaa syvemmälle teoksen suunnittelutyöhön Demokratia, osallisuus Meidän Hyvinkää 18 Etsivä vanhustyö tuo avun lähelle 29 Hyvinkää – Hyvin rakas kotikaupunki 34 Uusia opetusmuotoja Hyvinkään Opistossa 46 Kaikki pelaa – pelaamisen ilo yhdistää sukupolvia 50 Osallistu, vaikuta ja vaikutu! 42 Henkilöstö Henkilöstö Talous Kestävä kehitys KUVA: HILJA MUSTONEN Lyhyesti 17 Metsäkaltevaan rakentuu tulevaisuudessa pieniä taloja pienille tonteille 17 Rakentaminen ilman lupaa – vastuu ei katoa 48 Kaupunginvaltuusto päätöksenteon ytimessä 48 Hyvinkään koulutoimi 150 vuotta 49 Hyvinkään palvelu­ verkkoa uudistetaan Kulttuuri ja vapaa-aika 24 Hyvinkäällä harrastaminen ei jää hinnasta kiinni 28 Satuja ja soppaa Hyvinkäällä 30 Onko tämä edes taidetta? 36 Kunnostusta, restaurointia & konservointia Suomen Rautatiemuseossa Kestävä kehitys Meidän hyvinkää Meidän Hyvinkää Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen asuminen ja Aktiivinen elinvoimaiset elämyskaupunki kylät Aktiivinen elämyskaupunkiLaadukas koulutuspolku Kehittyvä kaupunkikeskusta Seuraava Hyvinkää-lehti ilmestyy keväällä 2026 Tutustu aiempiin numeroihin: > hyvinkaa.fi/hyvinkaalehti Kehittyvä kaupunkikeskusta Business Hyvinkää HYVI NKÄ Ä 3

ELINVOIMAA JA ELÄMYKSIÄ Paavolatalo – uusi sydän kaupunginos Paavolan koulun viereen noussut Paavolatalo valmistui elokuun alussa. Komea rakennus palvelee useita toimijoita ja luo samalla uusia mahdollisuuksia Paavolan asukkaille. P TEKSTI: VESA KEINONEN  KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ aavolatalon kaikkien kerrosten pinta-ala on 3 643 neliömetriä. Se pitää sisällään päiväkodin, 900 neliömetrin liikuntasalin ja kokoontumistilan. Rakennuksen kokonaiskustannusarvio oli noin 15,5 miljoonaa euroa, ja arvioitu loppusumma on 13,3 miljoonaa euroa. Samassa pihapiirissä sijaitsevan Paavolan koulun rehtori Jarno Hannula on innoissaan naapuriin nousseesta rakennuksesta. Hän antaa suurta kiitosta päärakennuttaja YIT Rakennus Oy:lle. – Talo valmistui tyhjästä pihasta valmiiksi yhdessä vuodessa. Koko rakentaminen meni minusta niin hyvin, kuin yleensä voi mennä. Jarno Hannula uskoo, että jo aikaisemminkin hyvin toiminut yhteistyö alueen päiväkodin kanssa tiivistyy uuden rakennuksen myötä edelleen. – Voidaan pitää vaikka yhteisiä konsertteja, kun meillä nyt on riittävän iso tila siihen. Muitakin yhteistyömahdollisuuksia on paljon. KOKOONTUMISTILA ANTAA MAHDOLLISUUKSIA Paavolan koulun rehtori uskoo, että moneen käyttöön muovautuva Paavolatalo 4 Aktiivinen elämyskaupunki HYVINKÄ Ä Aktiivinen nostaa selkeästi kaupunginosan profiilia. – Aika useinhan Paavolaa on vähätelty ja moitittu. Nyt meillä on Hyvinkään komein liikuntasali, hieno päiväkoti ja upeaksi laitetut pihat. Hannula näkee Paavolatalon kaltaisten rakennusten lisäävän myös alueen yhteisöllisyyttä. Hän toivookin, että Paavolan kaikki asukkaat ottaisivat uuden rakennuksen omakseen. Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta Meidän Hyvinkää Meidän – Paavolatalossa on kokoontumistila, jota esimerkiksi yhdistykset voivat varata kohtuulliseen hintaan. Laajennettuna tilaan mahtuu noin sata henkilöä. ISO LIIKUNTASALI PALVELEE ERILAISIA TARPEITA Hyvinkään kaupungin liikuntapäällikkö Jarmo Vakkila on tyytyväinen Paavolatalon valmistumisesta. Se vastaa monenlaisiin kenttätarpeisiin. Laadukas koulutuspolku Kestävä kehitys Kestävä

Paavolatalon upea liikuntasali palvelee monenlaisia toimijoita. Kuvassa Paavolan koulun oppilaat harjoittelemassa koripalloa. salle – Nyt meillä on iso liikuntasali, jossa voi harrastaa esimerkiksi salibandya ja futsalia. Saliin mahtuu täysimittainen salibandykaukalokin, Vakkila sanoo. Varsinaisia katsomorakenteita Paavolatalon liikuntasalin yhteydessä ei ole. – Sieltä löytyy kuitenkin katsomotasanne, jonne voi viedä irtotuoleja. Esimerkiksi vanhemmat voivat sieltä käsin seurata lastensa pelejä. Liikuntasalin käytettävyyttä parantaa Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen Henkilöstö Henkilöstö se, että tilan voi jakaa äänieristetyllä verholla kahteen osaan. – Kentältä löytyy myös merkinnät lentopallon ja sulkapallon pelaamiseen. MONENLAISIA KÄYTTÄJIÄ TOIVOTAAN Vakkilan mukaan Paavolatalon päiväkoti, viereinen koulu ja urheiluseurat eivät ole ainoita liikuntasalin käyttäjiä. Sinne ovat tervetulleita esimerkiksi paikalliset Paavolatalossa on kokoontumistila, jota esimerkiksi yhdistykset voivat varata kohtuulliseen hintaan. HYVI NKÄ Ä 5

Paavolatalon tilat ja pihaalueet tarjoavat paikan kohtaamisille, tapahtumille ja harrastuksille. Paavolatalon päiväkodin tilat mahdollistavat monenlaisen toiminnan. Myös kiipeily onnistuu. vapaamuotoiset höntsäporukat. – Toivottavasti myös Hyvinkään Opiston kautta saataisiin käyttäjiä mahdollisimman paljon. Liikuntapuolen rakentaminen alueella ei ole vielä päättynyt. – Paavolatalon vieressä sijaitseva hiekkapohjainen ulkokenttä pesäpallon ja jalkapallon käyttöön on saamassa hiekkatekonurmipäällysteen. Hanke on parhaillaan kilpailutuksessa, Vakkila kertoo. PÄIVÄKODIN TILAT JOUSTAVAT Paavolatalon päiväkodin vs. johtaja Tuija Laiho ei peittele iloaan uutuuttaan hohtavista tiloista. Päiväkoti muutti Paavolataloon elokuun alussa. Tilaa siellä on 126 lapselle. – Tämä uusi päiväkoti korvaa Jussilankadun ja Kapulan päiväkodit sekä Paavolan koulun esiopetusryhmän, Laiho kertoo. Monen nykyajan julkisen rakennuksen tapaan myös Paavolatalon päiväkodissa tilat ovat joustavat. Niitä voidaan jakaa 6 HYVINKÄ Ä erilaisiin osiin taittoseinillä. – Seiniä avaamalla tai sulkemalla tilojen kokoa voidaan vaihdella. Ruokalan seinä on lasinen, mutta sekin on taittoseinä. Lasisia seiniä löytyy muualtakin päiväkodista. Tilojen läpinäkyvyyttä aluksi henkilökunnan parissa vähän kauhisteltiinkin. – Ne tuntuivat hieman akvaarioilta, kunnes verhot laitettiin paikoilleen huoneisiin. Seiniä avaamalla tai sulkemalla tilojen kokoa voidaan vaihdella. LIIKUNTATILA PALVELEE KAHTA PÄIVÄKOTIA Paavolatalon päiväkoti käyttää luonnollisesti uutta liikuntasalia, joka on nyt saman katon alla. Paavolan koulun kanssa ei synny vääntöä vuoroista, koska yhteispeli sujuu mallikkaasti. – Päiväkodin rytmikin on erilainen kuin koulun. Meillä on aamulla aamupalan syöminen ja iltapäivällä lepoaika. Paavolatalon päiväkodin lisäksi noin puolen kilometrin päässä sijaitseva Aittatien päiväkoti voi käyttää liikuntasalia. Tuija Laiho kertoo, että lapset ovat iloinneet suuresti myös Paavolatalon pihasta monenlaisine leikkivälineineen. – Tilaa leikkimiseen on runsaasti ja sinne on jätetty aika paljon puitakin. Pihan muodot mahdollistavat talvella myös pulkkailun. Paavolatalon piha palvelee osan aikaa myös muita kuin päiväkotilaisia. – Heti kun päiväkoti on alkuillasta laitettu kiinni, kaikki voivat tulla sinne leikkimään. Myös viikonloppuisin piha on leikkijöiden käytössä. ELÄINTAIDE ILAHDUTTAA PÄIVÄKODIN VÄKEÄ Kesän aikana Paavolatalon päiväkoti on saanut hauskan piristysruiskeen, kun seinille on asennettu Lotta Mattilan taidetta. Eläinhahmoihin mieltynyt taiteilija on toteuttanut päiväkotiin sarjan eläinaiheisia teoksia. Ne ovat helposti puhdistettavia keraamisia laattoja, jotka on ripustettu lasten kannalta sopivalle korkeudelle. – Tämän lisäksi aulatilassa keskellä päiväkotia on isompi Mattilan toteuttama kokonaisuus, kertoo museokeskus Taikan intendentti Aura Dufva. Hänen mukaansa prosenttirahalla hankitut taideteokset suunnitellaan aina tila- ja käyttäjälähtöisesti. – Kyseessä on periaate, jonka mukaan tietty prosenttiosuus julkisten rakennushankkeiden kustannuksista varataan taiteelle. Hyvinkäällä taidehankintojen prosenttiosuus on 0,5 % kulloisenkin hankkeen rakennuskustannuksista.

Hyvinvointia lautasella – koulu- ja päiväkotiruokailua on uudistettu Uudet ravitsemussuositukset ohjaavat Hyvinkään koulu- ja varhaiskasvatusruokailua kohti terveellisempiä ja ilmastoviisaampia valintoja. K TEKSTI: ANNE ILOLA  KUVA: TEEMU HEIKKILÄ oulu- ja varhaiskasvatusruokailua ohjaavat lainsäädäntö, opetussuunnitelmat sekä ravitsemus- ja kouluruokailusuositukset. Marraskuussa 2024 julkaistut kansalliset ravitsemussuositukset perustuvat pohjoismaisiin NNR2023-suo- MITÄ LAUTASELLA NÄKYY? Syksyn ruokalistoihin on tehty konkreettisia muutoksia: y Lisää kasviksia, täysjyväviljoja ja kasviproteiineja y Vähemmän suolaa ja sokeria y Hernekeitossa ja lihamakaronikeitossa jauheliha on korvattu soijarouheella y Uusia ruokia: lohipastakastike, broilerikiusaus y Chili con carne y Salaattipöytään lisätty siemeniä päivittäin situksiin. Ne tähtäävät väestön terveyden, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämiseen – ja ohjaavat myös ruokapalveluita kohti ilmastoviisaita ratkaisuja. OPPILAAT MUKANA SUUNNITTELUSSA Hyvinkään ateriapalveluissa käytössä on kuuden viikon kiertävä ruokalista. Jokaisella kierrolla on toiveruokapäivä, ja kouluissa toimii ruokaraati, jossa oppilaat maistelevat ruokia ja antavat palautetta. Raadissa oppilaat voivat vaikuttaa ruokalistojen sisältöön – suosikit pääsevät listalle! AAMUPALAT JA VÄLIPALAT UUDISTUVAT Aamupaloihin on lisätty täysjyvävalmisteita ja hummus on tuotu levitevaihtoehdoksi. Lihaleikkeleiden määrää on vähennetty ja tilalle on tuotu juustoa, kananmunaa ja kasviksia. Välipaloissa on kiinnitetty huomiota lisätyn sokerin määrään ja pyritty vähentämään sitä. YHTEISTYÖLLÄ PAREMPAA ARKEA Ruokailu tukee lasten ja nuorten hyvinvointia, kasvua ja oppimista, ja se tehdään yhdessä. Uudistukset ovat osa laajempaa kehitystä, jossa ruokailu ei ole vain ravintoa, vaan myös osa koulun ja päiväkodin arkea, osallisuutta ja kestävää tulevaisuutta. HYVI NKÄ Ä 7

ELINVOIMA Digineuvonta on yksi osa palvelutorin palveluita Hyvinkään Villatehtaalla aloitti tämän vuoden alussa palvelutori, josta on saatavilla monenlaisia julkisia palveluita. V TEKSTI: VESA KEINONEN  KUVA: TEEMU HEIKKILÄ iimeisenä palvelutorille siirtyvät huhtikuussa Kelan toiminnot vahvistamaan palveluvalikoimaa. Hyvinkään kaupungin työllisyyspäällikkö Aki Leinonen kertoo, että asiakkaat ovat löytäneet palvelutorin mukavasti. Siinä ovat konkreettisesti auttaneet myös Villatahtaalle ilmestyneet opasteet. – Kävijöitä kuukautta kohti on ollut keskimäärin noin 2000. Kesä oli toki hieman hiljaisempaa aikaa. Leinosen mukaan tilat ovat olleet toiminnalle riittävän suuret. – Tiistaista torstaihin meillä käy suurin vilske. Maanantaina ja perjantaina on taas hiljaisempaa. VERKKOASIOINNIN AIKAKAUDELLA DIGINEUVONNALLE TARVETTA Palvelutorilla asiakkailla on mahdollisuus käyttää neljää tietokonetta verkkoasiointiin, jota kautta yhä suurempi osa viranomaisasioinnista nykyään hoituu. – Digineuvontaa tarjotaan matalalla kynnyksellä ilman mitään ajanvarausta. Joillakin osaaminen ei riitä ja jonkun toisen kotona ei välttämättä ole tulostinta, sanoo palvelutorikoordinaattori Jenni Hätönen. Digineuvontaa eivät hänen mukaansa tarvitse vain ikäihmiset, vaan kysyjissä on ihmisiä ihan laidasta laitaan. – Apua voidaan tarvita senkin takia, että kaikilla ei ole kotona tietokonetta. Asiat hoidetaan pääosin kännykällä. Jenni Hätönen ja Juha Mattila auttavat palvelutorilla mielellään myös digiasioinnissa. Digineuvontaa tarjotaan matalalla kynnyksellä ilman ajanvarausta. ON KIVA AUTTAA IHMISIÄ ETEENPÄIN Käytännössä digineuvonnasta vastaavat pääosin palvelutorin aulassa päivystävät asiakasneuvojat. Heistä Juha Mattila kertoo, että neuvontaa kysellään kuukaudessa keskimäärin noin sata kertaa, joten todellista tarvetta siihen on. – Tapaukset ovat hyvin erilaisia. Joskus neuvonta kestää pienen hetken ja joskus taas 8 HYVINKÄ Ä Henkilöstö Henkilöstö Business Hyvinkää

Paik all is l iikenne Hä m ee nk at Häme enkat Palvelutor i ovi B13 u u Kauppak eskus Willa Tor ikatu Kutomoka tu K au kol iike n n e Villatehd as Kanku rinkat u Suo k atu Hyvinkään palvelutori Kankurinkatu 4-6, ovi B13, 05800 Hyvinkää voi mennä tunti. Useimmiten tarvitaan apua Kelaan liittyvissä asioissa, toki myös työnhakua koskevissa. Mattilan mielestä digineuvonta on asiakasneuvojalle ehkä vaativin osa työtä, mutta samalla myös omalla tavallaan mieluisinta. – On kiva, kun ihminen saa hoidettua asiansa ja pääsee eteenpäin. Jos esimerkiksi yksikin liite on hakemuksesta puuttunut, haettua tukea ei välttämättä saa. PALVELUTORILLA ASIOINTI SUJUU KÄTEVÄSTI Yksi palvelutorin asiakkaista on uutta työtä etsivä hyvinkääläinen Fadlalla Toto. Suomessa yksitoista vuotta asunut mies on kotoisin Sudanista. Välillä hän on asunut myös Egyptissä. – Olin töissä hitsaajana riihimäkeläisessä yrityksessä melkein kuusi vuotta, mutta nyt olen ollut yli vuoden työttömänä. Töitä on nykyään vaikea saada, koska niin monesta työpaikasta on ihmisiä laitettu pois, Toto kertoo. Fadlalla Toto on nyt vaimonsa ja viiden lapsen kanssa pääasiassa kotona ja täyttää työhakemuksia. Kuntosalilla ja kaupassa käyminen tuo vaihtelua elämään. – Kaikkein tärkein asia olisi löytää työpaikka. En ole tottunut olemaan missään maassa vain kotona tekemättä mitään. Kotimaassani työskentelin pääasiassa rakennustöissä. METALLIALA ENSISIJAINEN VAIHTOEHTO Palvelutorin idea on Fadlalla Toton mielestä mainio. Paikkaan on helppo tulla ja on kätevää, kun kaikki ammattilaiset ja palvelut löytyvät saman katon alta. Toto on palvelutorilla asioinut pääasiassa Mosaiikin kotoutumisohjaaja David Kariukin ja työhönvalmentaja Minna Stelterin kanssa. He ovat rakentaneet Toton cv:tä ja valmistautuneet työhaastatteluihin. – David ja Minna ovat auttaneet minua etsimään työpaikkoja sekä toimimaan myös työllistämiseen liittyvän byrokratian kanssa. Kaikki tuki on ollut tärkeää. Työpaikkaa kohti edetään pienin askelin. Totoa kiinnostaa esimerkiksi CNC-koneistajan koulutukseen pääseminen. – Työmahdollisuudet paranevat, kun osaaminen on monipuolista. Tähän koulutukseen ei kuitenkaan ole helppo päästä. Yksi vaihtoehto Fadlalla Totolle on myös kokonaan uuteen ammattiin siirtyminen. – Voisin harkita ammatin vaihtoa, jos joku sopiva löytyisi. Mutta ensisijaisesti haluaisin työskennellä minulle tutulla ­metallialalla. Hyvinkään palvelutori Kankurinkatu 4–6, ovi B13 Avoinna arkisin klo 9–16 Palvelutori on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa saat tukea työllistymiseen, koulutukseen, yrittäjyyteen ja arjen asioihin – ilman ajanvarausta. y Henkilökohtaista neuvontaa eri elämäntilanteisiin y Tukea työnhakuun, opiskeluun ja yrittäjyyteen y Tapahtumia, työpajoja ja infotilaisuuksia y Apua kotoutumisen palveluihin y Mahdollisuuksia verkostoitumiseen y Tarkista aina palvelukohtaiset aukioloajat verkkosivuiltamme: hyvinkaa.fi/palvelutori HYVI NKÄ Ä 9

YHDISTYKSET Etsivä vanhustyö tuo avun lähelle ”Vielä emme ole rahoitusta hankkeelle saaneet, mutta jatkamme yrittämistä.” K TEKSTI JA KUVA: MIA LAGSTRÖM 10 auppakeskus Willassa K-Citymarketin edustalla käy melkoinen säpinä ja puheensorina, kun joukko eri yhdistysten väkeä sekä Hyvinkään seurakunnan ja HYVINKÄ Ä Keusoten edustajat jakavat ohikulkeville tietoa Hyvinkäällä tarjolla olevista ikäihmisten palveluista. Noora Widing Hyvinkään Yhdistykset ry:stä kertoo, että tiedon jakamiselle on Hyvinkäällä valtava tarve, sillä Keusoten kunnista Hyvinkää on tällä hetkellä ikävoittoisin. Huoli onkin iso, miten tavoittaa yksinäiset seniorikansalaiset. – Hyvinkäällä on paljon ohjelmaa, tekemistä sekä erilaisia palveluja. Ongelmana Demokratia ja osallisuus Demokratia, osallisuus Meidän Hyvinkää Meidän hyvinkää on, että kun tarjontaa on niin paljon, miten saada tieto palvelua tarvitseville – ja etenkin miten tieto saada heille, jotka pysyttelevät yksin kotonaan. Viime keväänä yhdistysten väki totesi, että tarvitaan työrukkanen, joka ryhtyy konkreettisiin toimiin. Perustettiin Hyvinkään Yhdistykset ry:n koordinoima Etsivän vanhustyön työryhmä. – Me menemme fyysisesti paikkoihin, joissa on ikäihmisiä, kohtaamaan heitä

Kaikki omaishoitajat eivät välttämättä tunnista itseään omaishoitajiksi. Toivottavasti tästä työryhmästä tulee yksi kanava, jonka kautta saamme heille tukea ja apua. PAIKALLA WILLAN tapahtumassa oli myös väkivaltatyön asiantuntija Elina Mattila Suvanto ry:stä, joka tukee väkivallan kohteeksi joutuneita ikäihmisiä. – Seniorikansalaisiin kohdistuva väkivalta ei ole välttämättä fyysistä. Se saattaa olla vaikka sitä että oma lapsi tai muu läheinen tulee vaatimaan eläkepäivänä rahaa. Haasteena on, että ikäihminen ei tunnista tätä välttämättä henkiseksi väkivallaksi eikä osaa hakea apua. y Suvannon valtakunnallinen ja maksuton auttava puhelin on 0800 06776. y Halutessaan voi myös kääntyä Elina Mattilan puoleen puhelimitse 050 444 8236. y Mieli kriisikeskus Hymise tarjoaa kaikille maksutonta matalankynnyksen mielenterveysneuvontaa. Ajanvarausnumero on 0400 755 284. ryhmistä ja neuvontapalveluista on tällä hetkellä yhdistysten tekemän työn kontolla. Widing korostaa, että vaikka työtä tehdään vapaaehtoisvoimin, ei se tarkoita sitä, että pystyttäisiin toimimaan täysin ilman rahoitusta. – Tarvitaan toki vapaaehtoisia, mutta tarvitaan myös työntekijä, joka koordinoi ja juttelemaan heidän kanssaan, Widing vapaaehtoisten toimintaa. kertoo. Kauppakeskus Willassa tiedon jakamiToki kauppakeskuksessa liikkuvista seen osallistui useita harrastuksia ja palveikäihmistä suurin osa on aktiivisia, mutta luita tarjoavia tahoja, kuten laajasti erilaista toiveena on, että ohikulkevat välittäisivät kerhotoimintaa, vertaistukea ja palveluja tietoa eteenpäin sukulaisilleen tarjoavat Onnensilta sekä Hyvinja tuttavilleen, heille, jotka kään seurakunta. pysyttelevät kotona. – Lähiaikoina seurakunnassa aloittaa myös RAHOITUSTA palkattu määräaikainen HAETAAN SEURAAVAN KERRAN työntekijä vanhusEtsivälle IKÄIHMISIÄ TULLAAN työtä toteuttamaan, vanhustyölle HyTAPAAMAAN WILLAAN diakoniatyöntekijät vinkäällä on haettu K-CITYMARKETIN EDUSTALLE Päivi Lievonen rahaa STEA:lta, mutta VÄLITTÄMISEN PÄIVÄNÄ ja Anna Rauhala toistaiseksi sitä ei ole PERJANTAINA 28.11. iloitsevat. saatu. Päivi Koppelmäki – Jatkamme yritHyvinkään omaishoitämistä. Nyt yritämme tajista kokee niin ikään unohtaa rahan ja tehdä sen Etsivän vanhustyön -toiminminkä pystymme. Ajat ovat nan tärkeänä. kovat. Kaikilla yhdistyksillä on tällä – Kaikki omaishoitajat eivät välthetkellä samanlainen tukala tilanne; joutuu tämättä tunnista itseään omaishoitajiksi. tarkkaan miettimään, mihin pienet resursToivottavasti tästä työryhmästä tulee yksi sinsa käyttää, Widing sanoo. kanava, jonka kautta saamme heille tukea Valtaosa erittäin tärkeistä vertaistukija apua. Hyvinkäällä keväällä perustetun Etsivän vanhustyön -työryhmän ensimmäisiä konkreettisia toimia on ollut jalkautuminen paikkoihin, joissa pääsee kohtaamaan ikäihmiset. Viimeksi oltiin Willassa K-Citymarketin edustalla. HYVI NKÄ Ä 11

Hyvinkään keskusta sai uuden vaatekaupan Medicin Manin talossa heinäkuussa aloittanut Nordic Reise panostaa lämpimän asiakaspalvelun lisäksi pohjoismaiseen laatuun ja tyyliin. TEKSTI: VESA KEINONEN  KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ K etjuihin kuulumatonta Nordic Reisea pyörittää riihimäkeläinen avopari Leeni Aalto ja Aleksi Mäenpää. – Miehelläni on yrittäjäkokemusta eri aloilta ja minä taas tunnen hyvin vaatekaupan. Olen työskennellyt myyjänä ja myymäläpäällikkönä yhteensä 27 vuotta, Aalto kertoo. Myymälässä työskentelee lisäksi Mari-­ Kaisa Vallin. Hänelläkin on pitkä kokemus urheilu- ja vaatekaupan alalta. Nordic Reisen kohderyhmänä ovat aikuiset naiset ja miehet. Hyvinkää valikoitui paikaksi, koska Aalto ja Mäenpää ajattelivat paikkakunnan olevan riittävän iso. – Kaupunkiin tullaan myös ostoksille laajemmalta alueelta. Leeni Aalto kertoo, että omistajat eivät harkinneet myymälän sijoittumista kauppakeskukseen. – Olen ehdottomasti kivijalkakaupan kannattaja, enkä halua perustaa näillä näkymin myöskään verkkokauppaa. Haluamme antaa vaihtoehdon sille ajatukselle, että kaikki tavara tilataan netistä. TANSKALAINEN TUOTEVALIKOIMA SOPII SUOMALAISILLE Nordic Reise panostaa skandinaviseen tyyliin ja laatuun. Tuotteista vastaa Sports Group Denmark, jolla on valikoimissaan 28 erilaista merkkiä. – Osa niistä on myynnissä Suomessa ainoastaan meillä. Muitakin merkkejä saadaan tarvittaessa tilattua liikkeeseemme. Etuna tanskalaisesta tavarantoimittajasta on se, että tuotteita saadaan tarvittaessa lisää noin viidessä arkipäivässä. – Näin meidän ei tarvitse pitää liike­ tilamme yhteydessä suurta varastoa. 12 HYVINKÄ Ä Business Hyvinkää Nordic Reise myy vaatteiden lisäksi myös kenkiä. Leeni Aallon mukaan skandinaavinen tuotevalikoima toimii hyvin Suomen ilmastossa. Olen ehdottomasti kivijalkakaupan kannattaja. Aallon mukaan asiakkaille on tarjolla laadukkaita ja kohtuuhintaisia vaatteita sekä kenkiä. – Niitä voi käyttää ulkoillessa, retkellä, töissä tai sitten ihan sohvannurkassa. ASIAKKAAT OVET LÖYTÄNEET HYVIN LIIKKEESEEN Ekologisuus on tärkeä asia vaate- ja kenkäkaupassa. Nordic Reise huomioi luonnollisesti asian. – Kierrätämme pahvit ja muut pakkausmateriaalit. Jos tuotteessa sattuisi olemaan joku virhe, se ensisijaisesti korjataan, eikä heitetä pois. Sports Group Denmarkilla on myös oma vastuullisuusohjelma. Leeni Aalto iloitsee siitä, miten hyvin hyvinkääläiset ovat löytäneet uuden liikkeen. Asiakkaita käy toki paljon muualtakin. – Etenkin miesasiakkaat ovat kiitelleet sitä, että auton saa parkkiin myymälän eteen. Meillä myös tarvittaessa saa hoidettua asiointinsa nopeasti. KAIKEN YTIMESSÄ ON ASIAKASPALVELU Vaatekaupan konkarina Aalto tietää, miten tärkeää laadukas asiakaspalvelu kivijalkaliikkeessä on. Siihen panostetaan ja asiakkailta on tullut jo paljon kehujakin. – Minä olen sellainen vanhan liiton myyjä. En koskaan tuputa, vaan olen asiakasta auttamassa. Suunniteltua on sekin, että Nordic Reise ei avajaispäivänäkään houkutellut asiakkaita sisäänvetotuotteilla. – En pidä siitä, että ihmiset vedetään liikkeeseen ikään kuin väkisin jollakin tarjouksella. He käyvät kerran, eivätkä välttämättä enää palaa. Hyvinkään uusimpaan vaate- ja kenkä­ kauppaan pääsee asioimaan jokaisena viikonpäivinä. – Lauantaina ja sunnuntaina aukioloaikamme on toki vähän lyhyempi.

ESITTELYSSÄ KIVIJALKAYRITTÄJÄ Pitkän Mieluummin vaatekauppakokemuksen toimitaan omaavat Mari-Kaisa suunnitelmallisesti Vallin (vas.) ja Leeni Aalto luottavat siihen, että kuin vasta ongelma­ perinteinen tilanteessa. asiakaspalvelu on edelleen kova sana.

TEKIJÄ TYÖSSÄÄN Kari Kuikka on pidetty, musisoiva nuoriso-ohjaaja V TEKSTI: MIA LAGSTRÖM  KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ aikka maailma muuttuu, pystyvät ihmiset pitkälti samanlaisina. Tätä mieltä on Hyvinkään nuorisopalveluiden nuoriso-ohjaaja Kari Kuikka, 65. – Nuoret haluavat olla nuoria ja viettää aikaa kavereidensa kanssa. Se ei ole muuttunut vuosien saatossa mihinkään. Tapa seurustella ystävien kanssa on tosin toinen. 1980-luvulla Jussintorille kokoontui viikonloppuisin satoja nuoria. Nyt kanssakäyminen tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Vaikka istuttaisiin isommallakin joukolla, on kaikilla kännykät kädessä. 14 Kuikka näkee sosiaalisessa mediassa ja kännyköissä hyvääkin. Ystävät ovat käden ulottuvilla. Joillekin nuorille saattaa olla helpompi kommunikoida sosiaalisen median kautta kuin suoraan kasvokkain. – Some on nuorten suoja ja turvasatama. Varjopuolena voi tietysti pitää sitä, että kännykät vievät nuorten kaiken vapaa-ajan. Henkilökohtaisesti Kuikka kokee somen hieman hyödyttömänä. – Mieluummin vingutan sellolla tai siivoan. Hän korostaa, että myös nuorilla pitää olla tekemistä. Kotiin ei saa jäädä. – On turha murehtia ennen o ­ pintoja, ettei osaa tai ettei pärjää. Sitä varten Meidän Hyvinkää HYVINKÄ Ä Meidän hyvinkää Henkilöstö Henkilöstö mennään opiskelemaan. Ja jos opiskelu ei kiinnosta, menee töihin. Se rytmittää arkea. Tekemättömyys on huono asia. Nuoria ei pitäisi hänen mukaansa liiaksi suojella. Nykyisin on vaikea saada työtä alle 18-vuotiaana. Se on miehen mukaan vähän kaksitahoinen asia. Toisaalta joku voi ajatella, että se on lapsityövoiman käyttöä. Toisaalta lapset tekevät mielellään ja osa haluaisi varmasti töihin ennen täysi-ikäisyyttä. – Suojelemmeko lapsia vähän l­iiaksikin. Älä kiipeä puuhun, voit pudota sieltä. Lapset kiipeävät kuitenkin. Se tulee kuitenkin muistaa, että lapsi tarvitsee rajoja ja hyvän aikuissuhteen.

Nuoriso-ohjaaja Kari Kuikan mukaan kasvatuksessa tärkeintä ovat rajat ja rakkaus. – Rakkauteen kiteytyy kaikki. Silloin huolehtii ja välittää. Aikuisten pitää uskaltaa olla aikuisia lasten seurassa. Kari Kuikka on soittanut selloa nuoruudestaan asti. Myös bändisoittimet ovat tulleet tutuiksi ystäväporukoissa, joissa kaikki harrastivat soittamista. Aikuisten pitää uskaltaa olla aikuisia lapsen seurassa. – Lapsilla ei ole riittävästi elämänkokemusta tehdäkseen päätöksiä itse. Välillä toki aikuinenkin voi olla väärässä. Yhdessä keskustellen asioista selviää. Siilinjärvellä syntynyt ja Lapinlahdella koulunsa käynyt Kuikka lähti lukion jälkeen opiskelemaan sellon soittoa Jyväskylän musiikkiopistoon. Sitten eräänä päivänä hän näki ystäviensä kanssa lehti-ilmoituksen, jossa haettiin opiskelijoita Suolahden nuorisotyön oppilaitokseen. – Kaverit laittoivat hakupaperit tietämättäni sisään. Haastattelut kestivät peräti kolme päivää, jonka jälkeen 300 hakijasta valittiin 30 oppilaitokseen. Kuikka oli heidän joukossaan. Kolme vuotta kestäneiden opintojen jälkeen oli aika hakea työpaikkaa. Sellainen löytyi Hyvinkäältä. Nuorisotalotoiminta oli hänelle uusi asia, sillä oma nuoruus oli mennyt selloa soittaessa. – Oli minulla paljon hyviä ystäviä, mutta he kaikki harrastivat soittamista. Tapasimme toisiamme ja olimme kesäisin musiikkileireillä, mutta kaupungilla emme pyörineet. Nuorisotalolla en tainnut käydä omassa nuoruudessani ikinä. Parasta omassa työssä nuoriso-ohjaajana on nuoren kanssa oleminen. – Kun nuoret kohtaa aidosti, on heidän kanssaan kiva jutella. Heillä on oma elämänsä ja valtavasti energiaa ja suunnitelmia. Mutta miten nuoret mahtavat ottaa jo miehen ikään päässeen Kuikan vastaan? – He tekevät, mitä minä sanon, koska he säälivät minua. He ajattelevat, että tehdään nyt vanhuksen mieliksi, Kuikka veistelee. Vapaa-ajallaan mies viihtyy edelleen selloa soitellen. Omia suosikkeja ovat muun muassa Tšaikovskin sellosävelmät. – Soitan Hyvinkään salonkiorkesterissa. Seuraava konsertti Kamalan ihanaa ja ihanan kamalaa on Hyvinkään kaupungintalolla 26. lokakuuta. HYVI NKÄ Ä 15

KESKUSTA KEHITTYY Hangonsilta rakentuu – seuraa mukana TEKSTI: VIESTINTÄYKSIKKÖ  KUVA: TEEMU HEIKKILÄ Kiitos kärsivällisyydestä, hyvinkääläiset! Hangonsillan alueella tapahtuu nyt paljon. Rakennustyöt tähtäävät elinvoimaiseen, viihtyisään ja toimivaan kaupunkiympäristöön. Alueen kehitys on saanut uuden vaihteen päälle, ja kevään 2025 aikana käynnistyneet merkittävät rakennushankkeet muovaavat Hyvinkään kaupunkikuvaa tuleviksi vuosikymmeniksi. 16 HYVINKÄ Ä HYVINKÄÄ AREENA Hyvinkää Areena tuo urheilun, opiskelun, tapahtumat ja harrastusmahdollisuudet aivan kaupungin keskustaan. Hyvinkää Areena vihitään käyttöön keväällä 2027. VILINÄ – UUSI KOULU JA PÄIVÄKOTI LIIKENNEJÄRJESTELYT Hangonsillan uusi koulu ja päiväkoti, Vilinä, nousee alueelle tuoden mukanaan modernit oppimisympäristöt ja turvallisen arjen lapsille ja nuorille. Rakennustyöt ovat alkaneet, ja alueen liikennejärjestelyihin on tehty muutoksia turvallisuuden varmistamiseksi. Vilinä valmistuu kesällä 2027. Alueen liikennejärjestelyt elävät rakentamisen mukana. Työnaikaiset ratkaisut on suunniteltu huolellisesti, jotta jalankulku, pyöräily ja ajoneuvoliikenne sujuvat turvallisesti myös rakennusvaiheen aikana. Raskaan liikenteen määrä alueella kasvaa, mutta viestintä ja opasteet pitävät asukkaat ajan tasalla. Seuraa sivujamme: PYSÄKÖINTILAITOS www.hyvinkaa.fi/hangonsilta/ liikenne Kipinätalon ja junaradan väliin nousee Aktiivinen elämyskaupunki Meidän Hyvinkää Meidän hyvinkää pysäköintilaitos. Pysäköintilaitos tulee pääosin palvelemaan lähialueen toimijoita, kuten Hyvinkää Areenan ja Kipinän käyttäjiä. Laitos valmistuu syksyllä 2026. Aktiivinen Kehittyvä kaupunkikeskusta Laadukas koulutuspolku Kehittyvä

Kaupunki kasvaa ja uudistuu yhdessä asukkaidensa kanssa. SEURAA KEHITYSTÄ JA TILAA UUTISKIRJE Hangonsillan kehitystä voi seurata kaupungin verkkosivuilla: www.hyvinkaa.fi/hangonsilta Tilaa myös sähköpostiisi Hangonsillan uutiskirje, jossa kerrotaan rakennushankkeiden etenemisestä ja liikennejärjestelyistä: www.hyvinkaa.fi/hangonsilta/ uutiskirje GRAFFITTIAITA KUTSUU KAUPUNKILAISET LUOVUUTEEN Hangonsillan alueella, Hyvinkää Areenan työmaa-aitaa pitkin kulkeva pitkä ja näyttävä graffittiaita on vihitty kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Aita alkaa rautatiesillan suunnalta ja ulottuu Kipinälle saakka, tarjoten tilaa luovuudelle ja yhteisölliselle taiteelle. p Graffitiaita on kaikkien kaupunkilaisten käytössä ja antaa tilaa luovuudelle! JANNE-ANTTI LATVALA u Hyvinkää Areenan peruskivi muurattiin elokuussa 2025. Aidalle on tuotu maalausohjeet ja roskis, jotta innokkaat tekijät voivat luoda taidetta yhteisten pelisääntöjen mukaisesti vastuullisesti ja toisia kunnioittaen. HANGONSILTA ON HYVINKÄÄLLE SEURAAVA ASKEL ETEENPÄIN Hangonsilta ei ole vain rakennustyömaa, vaan se on osa tulevaisuuden Hyvinkäätä. Alueen kehitys tuo mukanaan uusia palveluita, elinvoimaa ja mahdollisuuksia. Se on konkreettinen esimerkki siitä, miten kaupunki kasvaa ja uudistuu yhdessä asukkaidensa kanssa. HYVI NKÄ Ä 17

ELINVOIMAA JA ELÄMYKSIÄ Kuvateksti Aseman koulun alueen suunnittelukilpailu viitoittaa keskustan kehitystä Hyvinkään kaupunki käynnisti toukokuussa Aseman koulun alueen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun. Se jatkuu lokakuun loppuun saakka. K TEKSTI: VESA KEINONEN  KUVA: TEEMU HEIKKILÄ ilpailu järjestetään yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kanssa ja sen kilpailusääntöjä soveltuvilta osin noudattaen. Kiinnostuneille yhteistyökumppaneille on järjestetty kilpailusta esittelytilaisuudet kesä- ja elokuussa. Hyvinkään kaupungin kaavoituspäällikkö, kilpailun arviointiryhmän varapuheenjohtaja Anitta Ojanen kertoo, että voittaja pyritään kilpailuajan päätyttyä valitsemaan mahdollisimman nopeasti. 18 HYVINKÄ Ä – Asia valmistellaan mielellään jo marraskuussa kaupunginhallitukseen. Joka tapauksessa vielä tämän vuoden puolella. Yhtä asiaa Ojanen haluaa korostaa. Hyvinkään perustamishistoriankin kannalta tärkeä Aseman puukoulu tulee säilymään. – Uudemmalle 1950-luvun kivikoululle kilpailuun osallistuvat voivat ideoida uutta elinvoimaista käyttöä tai esittää sen purkamista osin tai kokonaan. PUUKOULU SÄILYY, KIVIKOULUSTA ODOTETAAN EHDOTUKSIA TAVOITTEENA MONIPUOLINEN ALUE Ojasen mukaan kohteena oleva alue on niin keskeinen, että tavoitteena olevan korkealaatuisen kaupunkikuvan ja monipuolisten toimintojen lisäksi kilpailussa huomioitavia asioita on melkoinen määrä. – Niitä ovat muun muassa liikennevirrat, pysäköintijärjestelyt, kevyt liikenne ja mahdollisesti vielä uusi siltakin. Suunnittelukilpailun tuomaristoon kuuluva Hyvinkään kaupunkikehitysjohtaja Marko Kankare kertoo, että Aseman koulun tontista halutaan saada elinvoimainen ja myös arkkitehtonisesti onnistunut kokonaisuus. – Tämä kilpailu on uuden keskustarakentamisen lähtölaukaus ja sillä osaltaan tuetaan keskustan elinvoimaa, Kankare sanoo.

Metsäkaltevaan rakentuu tulevaisuudessa pieniä taloja pienille tonteille LÄHELLE VANTAANJOKEA sijoittuvat pienet tontit on tarkoitus laittaa myyntiin viimeistään ensi vuoden aikana. Pientalotontteja palveleva tonttikatu, Hippukoinkuja, on jo maastossa nähtävissä, ja myös muu kuntatekniikka on rakennettu menneen kesän aikana. Uuden tonttikadun alkupäässä on lisäksi yhteinen jätekeräyspiste, joka on tarkoitettu pienten tonttien käyttöön. Seuraa kaupungin tonttitarjontaa verkkosivuiltamme www.hyvinkaa.fi/tontit Uusi alue erittäin näkyvällä paikalla on sentyyppinen kokonaisuus, joka voi vaikuttaa kaupungin imagoon positiivisesti jo aika lyhyessäkin ajassa. Keskusta-alueelle toivotaan asuinrakennusten lisäksi myös liiketiloja ja toimistoja sekä toiminnallisesti monipuolisia ja vihreitä kortteli- ja kaupunkitiloja. – Kaupungit Suomessakin lämpenevät ja erilaiset vihreät kaupunkitilat auttavat osaltaan ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunnassa. Kilpailun jälkeen käynnistyy asemakaavaprosessi, jonka aikana korttelialueen erilaiset toiminnot tarkentuvat. POSITIIVISTA VAIKUTUSTA MYÖS HYVINKÄÄN IMAGOON Marko Kankareen mukaan suunnittelukilpailun kohteena olevalle alueelle halutaan jatkossa mahdollisimman monenlaista asumista. Suomen ja myös Hyvinkään väestö ikääntyy, siksi erityisesti ikäihmisten asumismahdollisuudet ovat yksi asia, joka nousee nousee esiin keskusta-alueen kehittämisessä. – Uudenlainen rakentaminen saattaa myös tukea tietynlaisen liiketoiminnan syntymistä. Tulevaisuudessa kyseisellä alueella voisi olla esimerkiksi terveys- tai hyvinvointipalveluihin keskittyviä toimintoja. Kaupunkikehitysjohtaja uskoo, että kun Aseman koulun alue tulevaisuudessa saadaan valmiiksi, Hyvinkäällä on keskustassaan yksi vetovoimatekijä lisää. – Imagon rakentaminen on aina pitkä prosessi, mutta uusi alue erittäin näkyvällä paikalla pääradan vieressä on sentyyppinen kokonaisuus, joka voi vaikuttaa kaupungin imagoon positiivisesti jo aika lyhyessäkin ajassa. Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta Rakentaminen ilman lupaa – vastuu ei katoa HYVINKÄÄLEHDEN edellisessä numerossa muistutettiin, että vaikka osa rakentamisesta on vapautettu lupatarpeesta vuoden 2025 alussa voimaan tulleen rakentamislain myötä, vastuu ei silti katoa. Rakentajan tulee edelleen huolehtia muun muassa: y naapureiden tiedottamisesta y palo- ja rakenteellisesta turvallisuudesta y ympäristön kunnioittamisesta Lue koko juttu: hyvinkaalehti.fi/2025-1/rakentamisluvasta-vapautettu-rakentaminen-tuo-myos-vastuuta Lisää aiheesta rakennusvalvonnan sivuilta: hyvinkaa.fi/ rakennusvalvonta Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen asuminen ja HYVI NKÄ Ä 19

KIRJAILIJA Pekka Vännin Taru Wahlberg -trilogian toisen osan tapahtumat sijoittuvat muun muassa Hyvinkään sairaalan ympäristöön. Jännitystarina jatkuu Hyvinkäällä Hyvinkääläistynyt dekkarikirjailija Pekka Vänni viihtyy uudessa kotikaupungissaan. N TEKSTI: MIA LAGSTRÖM  KUVA: TEEMU HEIKKILÄ elisen vuotta sitten Pirkanmaan seudulta Hyvinkäälle muuttanut Pekka Vänni, 60, kertoo jopa yllättyneensä, kuinka hyvin hän Hyvinkäällä viihtyy. – Hyvinkää on onnistunut säilyttämään kaupunkikeskustan elinvoimaisena. Innostus uudesta kotikaupungista näkyy jopa hänen kirjoissaan. Vajaa vuosi sitten Vänni julkaisi esikoisromaaninsa Hesekiel, joka on Taru Wahlberg -trilogian ensimmäinen osa. Se vie lukijan vauhdikkaaseen ajojahtiin kansainvälisen palkkamurhaajan jäljille. Kirjasarjan toinen osa Garrotte ilmestyy tammikuussa. – Siinä keskeiset tapahtumat sijoittuvat Hyvinkäälle. Kolmannessa osassa liikutaan myös Hausjärven Hikiällä ja Ridasjärvellä. Suuren kansainvälisen teknologiayrityksen BTG:n Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan aluejohtajana työskentelevä Pekka Vänni mietti kirjan kirjoittamista pitkään. Ensimmäistä kertaa ajatus kävi mielessä vuonna 2006. Meni kuitenkin kymmenen vuotta, ennen kuin hän aloitti kirjan kirjoittamisen. – Ei riitä, että tuottaa tekstiä. Tekstin pitää olla laadultaan sellaista, että se yltää 20 HYVINKÄ Ä kustannustasolle. Vuonna 2022 hän sai kustannussopimuksen WSOY:n kanssa. Siinä vaiheessa kirjasarjan ensimmäinen osa oli jo valmis ja toinenkin hyvää vauhtia tekeillä. – Jännityskirjan rakentaminen on monimutkaista ja haastavaa. Omissa kirjoissani arvoituksen tulee olla monipolvinen ja monitahoinen, ja ratkaisu avataan lukijalle vasta aivan loppumetreillä. Jännitettä on pidettävä yllä koko ajan, jotta lukija ei malta laskea kirjaa kädestään. Jännityskirjan kirjoittamisessa mies näkeekin paljon yhtäläisyyksiä pitkään uraansa systeemitekniikan parissa: molemmissa monimutkaiset kokonaisuudet nivoutuvat yhteen. – Tarinan rakentaminen on älyllinen haaste, joka ei onnistu hetkessä, vaan vaatii suunnittelua. Hyvässä kirjassa on myös persoonalliset henkilöhahmot, joiden tulee kehittyä, oppia uutta ja kasvaa tarinan edetessä. – Mielenkiintoisten henkilöhahmojen kanssa on sekä kirjailijan että lukijan mukava viettää aikaa. Vännin kirjoissa on myös yhteiskunnallista teemoja, jonka puitteissa juoni polveilee. Taru Wahlberg -trilogian ensimmäisen osan taustalla on tilanne, jossa ääriryhmit- tymät ja karismaattinen johtaja kohtaavat. – Valtaan päästessään ne ovat vaarallinen yhdistelmä. Jos emme yhteiskuntana ole valppaana, junaa voi olla vaikea pysäyttää. – Seuraavissa kirjoissa teemoina on muun muassa, miten tärkeää yhteiskunnan on huolehtia vaikeuksiin joutuneista, mielenterveyspotilaista, rikosten uhreista. Miten voimme pitää kaikki mukana yhteiskunnassa, jotta tilanteet eivät pääty kouluampumisiin tai järjettömiin väkivallan tekoihin kaupungilla? Vänni kertoo kirjoittavansa päivittäin. Kirjoittaminen on ollut hänelle aina helppoa ja mieluisaa. Juonikuviot syntyvät vaeltaessa ja hiihtäessä. Mies kertookin viihtyvänsä luonnossa paremmin kuin hyvin. – Hyvinkäällä on erinomaiset ulkoilu­ mahdollisuudet. Syksyssäkin on oma viehätyksensä. Kirjoittamisen lisäksi Vänni ajaa vapaa-ajallaan moottoripyörällä, veneilee, kalastaa sekä kokkailee herkkuja Kymijoella sijaitsevan kesämökin pitsauunissa ja hiiligrillissä. – Olen opetellut tänä kesänä verkko­ kalastusta ja ravustusta. Syksyllä pidimme ensimmäistä kertaa omat rapujuhlat.

YMPÄ RISTÖ Maa-ainesten ottoa ohjataan monella tavalla Kuntalaisten ympäristötietoisuus on kasvanut viime vuosina. H TEKSTI: ELISE SAARIKKO  KUVA: SINI SEPPÄLÄ yvinkäällä on 15 aluetta, joista maa-ainesta otetaan. Ne ovat jakautuneet kaupungin eri puolille; suurimmat alueet ovat Kytäjän ja Ridasjärven suunnalla ja Riihimäen rajan tuntumassa. Ottomäärät pienenivät vuoteen 2023 saakka, ympäristövaikutukset sen sijaan kasvoivat, koska kyseessä ovat olleet kalliolouhinnat. – Hyödynnettävissä olevat harjuainekset on käytetty, ja kallioaineksia on myös pääkaupunkiseudulla saatavissa. Kytäjältä saadaan erikoiskiveä, joka soveltuu hyvin raidesepeliksi ja asfalttirakentamiseen, kertoo ympäristötoimenjohtaja Mika Lavia. Rakennusalan hiljeneminen ei näy maanoton määrissä, sen sijaan infran ja ratarakentamisen suhdanteet näkyvät. Ympäristötarkastaja Sini Seppälä käsittelee osana työtehtäviään maa-ainesten ottamiseen liittyviä lupahakemuksia. Lupaa ei haeta kaupungilta, vaan lain edellyttämältä viranomaiselta eli ympäristölautakunnalta, joka arvioi edellytykset hankkeen toteutukselle. Monesti kyseessä on maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain säädösten mukainen yhteislupahakemus, jolla haetaan lupaa myös louhintaan ja kallionmurskaukseen. – Maa-aineslain mukaan maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua kauniin mai- semakuvan turmeltumista tai erikoisten luontoesiintymien tuhoutumista tai huomattavia muutoksia luonnonolosuhteisiin. Lupa tulee myöntää, jos lainsäädännön edellytykset täyttyvät ja selvitykset ovat riittävät. Päätöksessä tulee olla maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaiset lupamääräykset hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Kytäjältä saadaan erikoiskiveä, joka soveltuu hyvin raidesepeliksi ja asfalttirakentamiseen. Määräysten noudattamista valvotaan. Vuosittaisten määräaikaistarkastusten ja vuosiraporttien tarkastamisen lisäksi voidaan tehdä käyntejä maa-ainesten ottopaikoilla ja lähiympäristössä esimerkiksi haittailmoitusten vuoksi. HAKEMUSVAIHEESSA hakemusasiakirjat laitetaan nähtäville ja lähialueen asukkaat saavat ilmoituksen hankkeen vireilläolosta. Seppälän mukaan hakemuksesta jätetyt muistutukset ja mielipiteet sekä lausunnot otetaan huomioon lupaharkinnassa ja päätösvalmistelussa. – Lupapäätöksessä annetaan määräyksiä vesientarkkailusta ja melu- ja pölymittauksista. Luvanhaltija vastaa hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tarkkailujen toteuttamisesta. Vesinäytteenotot, mittaukset ja selvitykset tekee usein asiantunteva taho eli ympäristökonsultti. Pääsääntöisesti lupamääräyksiä on noudatettu hyvin. Suurin osa hakemuksista on jatkolupahakemuksia; uusien alueiden lupahakemuksia ei juurikaan tule. MAA-AINESLUPIEN valvontaan kuuluu myös jälkihoitotoimenpiteiden ja maisemoinnin toteuttaminen maa-aineslain ja lupamääräysten mukaisesti. Työtehtäviin kuuluu paljon neuvontaa, ja raportit tutkitaan tarkkaan; tarvittaessa ollaan yhteydessä toimijoihin. Valvottavia kohteita ovat myös ympäristöluvalliset toiminnot kuten murskaamot ja jätteenkäsittelylaitokset, eläinsuojat ja lentokenttä. Ilmanlaatu, roskaantuminen, öljyvahingot ja meluhaitat kuuluvat ympäristökeskuksen valvontaan. Mika Lavia on työskennellyt Hyvinkään ympäristökeskuksessa jo 25 vuoden ajan. Hänen mielestään ympäristönsuojelun pääperiaatteet ovat pysyneet samoina, mutta säädökset ovat tarkentuneet ja osin tiukentuneetkin. – Kuntalaisten ympäristötietoisuus on parantunut, tämä koskee sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä ja yhteisöjä. Ympäristön ja luonnon tila kiinnostaa ihmisiä enemmän kuin aiempina vuosina. Kestävä kehitys Kestävä kehitys HYVI NKÄ Ä 21

YMPÄRISTÖ Valkopajuangervo (yllä vasemmalla) ja viitapihlaja-angervo (oikealla) ovat uudempia vieraskasveja, jotka uhkaavat Suomen alkuperäistä lajistoa. Kaupunkiympäristöä hoitaen – vieraslajit ja viheralueet työn alla Hyvinkäällä riittää työtä haitallisten vieraslajien torjunnassa – ja työ jatkuu monella rintamalla. M TEKSTI: ELISE SAARIKKO onet nykyisin haitallisiksi vieraslajeiksi luokitellut kasvit on aikanaan tuotu maahan hyvässä tarkoituksessa ja juurrutettu tänne, sanoo Hyvinkään vihertyöpäällikkö Sari Kekki. Tielaitos uskoi lupiinien sitovan tien­ varsien maa-ainesta, muttei osannut varautua lajin leviämisominaisuuksiin. Kotipuutarhoihin tuotiin koristeiksi hurjasti leviävää jättipalsamia. Uusimpia haitallisia vieraskasveja ovat viitapihlaja-­angervo ja valkopajuangervo, jotka vievät elintilaa alkuperäisiltä lajeilta. – Niitä istutettiin esimerkiksi päiväkotien pihoihin, koska ne eivät olleet myrkyllisiä. Niistä saattoivat lapset juosta yli ja kasvit eivät kärsineet. 22 Kirkkopuistosta haitallisia angervoja on poistettu jo aiempina kesinä, ja poistoja on jatkettu eri puolilla kaupunkia myös kesällä 2025. KURTTURUUSU KURIIN – JÄTTIPALSAMI TYÖLLISTÄÄ Kekki muistuttaa, että vain haitallisiksi luokitellut vieraslajit tulee hävittää. Vauhdilla leviävä kurtturuusu on haitallinen, mutta siitä jalostetut muut ruusulajikkeet eivät. Hyvinkäällä kurtturuususta on päästy hyvin eroon, mutta tilannetta täytyy seurata. Jättipalsamia esiintyy runsaasti eri puolilla kaupunkia, ja sen hävittäminen työllistää kesäisin sekä puutarhapuolen vakituisia että kausityöntekijöitä. ESPANJANSIRUETANAT LEVIÄVÄT NOPEASTI Vieraslajeja ovat myös ­espanjansiruetanat, joista on tullut havaintoja monilta eri puolilta Hyvinkäätä. Kaupunki on sirotellut epäillyille alueille rautafostaattia, joka tappaa tuhoetanat. – Havainnot etanoista ovat lauhan viime Meidän Hyvinkää Kestävä kehitys HYVINKÄ Ä Kestävä kehitys Meidän hyvinkää talven jälkeen lisääntyneet, ja esimerkiksi Viertolan ja Talvisillan asukkaille on tiedotettu tilanteesta. Etanat voivat liikkua jopa 50 metriä vuorokaudessa, joten niitä on valitettavasti löytynyt eri puolilta kaupunkia. Kekki kehottaa tutkimaan tarkkaan, ettei puutarhajätteiden alle ole jäänyt kutsumattomia vieraita. CROWD SORSA -PELI INNOSTAA MUKAAN Hyvinkää osallistui kesällä valtakunnalliseen Crowd Sorsa -peliin, jossa kännykällä otetaan kuvia haitallisista kasvi- ja eläinlajeista, hävitetään ne ja kuvataan lopputulos. Ilmoituksen jättäneille pelaajille on luvassa pientä rahallista korvausta. – Kesällä osallistujia oli lähes 70, ja haittoja hävitettiin 15 500 neliömetrin alueelta. Pelaaminen on kerännyt enemmän osanottajia kuin tavalliset talkoot, ja mukana on ollut nuorempia osallistujia. Pelin avulla tieto vieraslajien haitoista ja ympäristöstä huolehtimisen tärkeydestä lisääntyy. Kaupunki kiittää aktiivisia osallistujia!

KUVAT: ELLA AHTI / CREATIVE COMMONS, JOHANNA KOLEHMAINEN / CREATIVE COMMOMS VIHERALUEOHJELMA ETENEE SUUNNITELLUSTI Hyvinkään viheralueohjelman valmistelu jatkui kuluneena kesänä suunnitelmien mukaisesti. Kaupunkilaisten toiveita pyritään kuulemaan, mutta esimerkiksi monien toivomat isot leikkipuistot keskustaan eivät ole nykyresursseilla mahdollisia toteuttaa. Kirjastoaukion uusittu leikkipaikka on hyvä esimerkki onnistuneesta uudistuksesta. Vaikka isot leikkipuistot eivät ole keskustassa mahdollisia, kirjastoaukion puisto tarjoaa monipuolisia aktiviteetteja eri-ikäisille käyttäjille. Se osoittaa, että pienemmilläkin ratkaisuilla voidaan luoda viihtyisiä ja toimivia kaupunkitiloja. – Kirjastoaukion uusittu leikkipaikka tuli maksamaan leikkivälineiden osalta 114 000 euroa. Työt ja kasvillisuus nostavat vielä kokonaishintaa. Isoille leikkipuistoille ei keskustassa ole tilaa eikä varsinkaan niiden viereen toivotuille parkkipaikoille. Monipuolisuuteen toki pyritään eli tarjoamaan aktiviteetteja eri ikäisille käyttäjäryhmille. Hyvinkäällä on 2000 hehtaaria metsää, 32 hehtaaria niittyä ja 55 hehtaaria rakennettua puistomaisemaa. Hoidettavaa ja huollettavaa siis riittää alati niukemmaksi käyvän kuntatalouden resursseilla. Silti paljon on saatu aikaan: viheralueohjelma etenee suunnitellusti, uusia leikkipaikkoja on toteutettu, ja kaupunkilaisten toiveita pyritään huomioimaan mahdollisuuksien mukaan. Naapurien yhteistyötä tarvitaan rottien torjunnassa N TEKSTI: ELISE SAARIKKO aapurien yhteistyö ja yhteisöllisyys kannattaa ottaa käyttöön rottien torjunnassa. – Ei pidä miettiä, kenen pihalta näköpiirissä vilahtanut rotta on kotoisin, vaan yhdistää voimat tuhoeläinten hävittämiseksi, neuvoo terveystarkastaja Renata Bagge Hyvinkään kaupungin ympäristökeskuksesta. Rotta voi juosta ruoan perässä pitkänkin matkan, joten syyttävää sormea on turha heristää naapureille. Vastuu tuhoeläinten hävittämisestä on kiinteistön omistajalla tai haltijalla, kerrostaloissa havainnoista pitää ilmoittaa isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle. Rottia voidaan hävittää loukuttamalla; myrkytyksiä saavat tehdä vain tuholaistorjunnan ammattilaiset. – Omakotialueella kannattaa jutella naapureiden kanssa ja miettiä, miten ja milloin torjuntatoimiin ryhdytään. Paras aika on syksy, mutta torjuntaa on hyvä tehdä ympäri vuoden. Rotalla voi vuodessa olla jopa seitsemän poikuetta. Ellei torjuntatoimiin ryhdytä ajoissa, kanta voi nopeasti kasvaa isoksi. Rotat ovat petoeläimiä, mutta samalla myös petolintujen ja kettujen saalis­eläimiä, jotka tarvitsevat piilopaikkoja. Siksi kiinteistöjen piha-alueet kannattaa pitää siisteinä ja viedä pois mahdolliset lauta- ja romukasat. Terassien ja patioiden alustat ovat rotille mieluisia piilopaikkoja. Koska ne ovat yleensä kiinni taloissa, niiden kautta rotat voivat päästä tekemään tuhojaan myös talojen rakenteisiin. – Rotta syö tiensä kaiken muun paitsi metallin läpi. Vaikka terassi olisi laudoitettu umpinaiseksi, rotta pääsee kaivautumaan maan läpi sen alle asumaan. Muoviset viemäriputketkaan eivät ole turvassa rottien teräviltä hampailta. Siksi on tärkeää, ettei ruuanjätteitä laiteta wc-pönttöön tai viemäriin. Jos kompostoriin laitetaan muuta kuin puutarhajätettä, sen pitää olla haittaeläinsuojattu, suljettu ja ilmastoitu. Baggen mukaan pari vuotta sitten alkaneen kotitalouksien biojätekeräyksen ei ole tiettävästi havaittu lisänneen rottien määrää, koska keräyksessä käytettävät astiat ovat asianmukaisesti suojattuja. Syksyisin alkava pikkulintujen ruokinta on aiempina vuosina houkutellut pihapiireihin rottia. Nyt lintujen ystävät ovat kiitettävästi hankkineet automaatteja, joista ei tipu ruokaa maahan rottien iloksi. Tänä syksynä rottahavaintoja on tullut tasaiseen tahtiin, viikoittain, mutta tavallista suurempaa rottaongelmaa ei Hyvinkäällä pitäisi olla. – Hiukan tavallista enemmän on tullut havaintoja Sahanmäen suunnalta, jossa katutöitä tehdään isolla alueella. Rotathan lähtevät koneitten jyrinää karkuun asuinkoloistaan. Sen sijaan Kipinän ympäristössä on rakennustyömaita ollut jo kauemmin, joten sieltä rotat ovat lähteneet jo aiemmin karkuteille etsimään uusia asuinsijoja. Rottahavainnoista voi ilmoittaa osoitteessa: www.hyvinkaa.fi/ torjuntapalaute HYVI NKÄ Ä 23

Lisää tietoa: HARRASTUKSET JA ULKOILU y www.hyvinkaa.fi/fiilinkia y www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-javapaa-aika/nuoriso/kerho-jaohjaustoiminta y www.hyvinkaa.fi/ koululaistenharrastus y www.hyvinkaa.fi/koulupt Hyvinkään kouluissa toimii tällä hetkellä kolme personal trainer -neuvojaa Mira Vitikka, Joni Mäki ja Anna-Riina Kaakinen. He kannustavat lapsia ja nuoria liikunnan pariin. Hyvinkäällä harrastaminen ei jää hinnasta kiinni Kaupungissa kokoontuu joka viikko kymmeniä maksuttomia harrasteryhmiä. H TEKSTI: MIA LAGSTRÖM  KUVA: MIA LAGSTRÖM arrastukset ovat lapsille tärkeitä. Usein herää keskustelua siitä, mitä tapahtuu, jos perheellä ei ole varaa harrastuksiin. Hyvinkäällä ei sitä puutetta ole, sillä paikkakunnalla on kaikkiaan noin 60–70 maksutonta harrasteryhmää 7–18 -vuotiaille. Hyvinkään liikuntapalveluilla on käynnissä neljä eri hanketta, joiden puitteissa pääsee kokeilemaan eri liikuntaharrastuksia tai harrastamaan jotain tiettyä liikuntaharrastusta pidemmän aikaa. 20 vuotta järjestettyjen Fiilinkiä-ryhmien 24 HYVINKÄ Ä toiminta on laajentunut vuosi vuodelta ja tullut tutuksi monille. Alakouluikäisille on maksuton uimavuoro sekä yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille maksuton kuntosalivuoro Sveitsin uimalassa. – Kuntosalivuoro on tällä hetkellä varmasti suosituin yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa, kertoo hankekoordinaattori Sami Katko. Vuoroja on kerran viikossa toukokuun puoliväliin saakka. Alakoululaisille Fiilinkiä-hankkeen puitteissa on liikunnallista ohjelmaa eri kouluissa. Maanantaisin touhutaan Paavolan koululla, tiistaisin Martin koululla, keskiviikkoisin Hyvinkäänkylän koululla, torstaisin Metsäkaltevan koululla. Kaikkiin Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki Henkilöstö Henkilöstö ryhmiin ovat tervetulleita kaikki lapset omasta koulusta riippumatta. Uintivuoro on perjantaisin. Se vaatii lapselta kyvyn uida 25 metriä. Uimataito testataan ennen ryhmään osallistumista. Hankkeen puitteissa pääsee kokeilemaan laajasti eri liikuntalajeja, kuten fatbikea, virtuaaligolfia, keilausta, frisbeegolfia ja laskettelua. Lajikokeilut ovat maanantai-iltapäivisin. Mukaan pääsee ilmoittautumalla ennakkoon. LIIKUNTAPALVELUT ja nuorisopalvelut ovat vuosittain järjestäneet lisäksi loma-aikojen aktiviteetteja, kuten ratsastusta, vesidiskoa ja pipolätkää.

KUVA: OSMO LAMPINEN Harrasta Hyvinkäällä -hanke on valtakunnallinen hanke, jonka puitteissa jo viidettä vuotta tarjotaan maksutonta harrastustoimintaa lapsille ja nuorille. Mukaan ovat tervetulleita kaikki omista taidoista riippumatta. Hankkeen myötä lapset ja nuoret saavat ammattiopettajan ja -valmentajan ohjausta. Ohjaajat ja valmentajat kiertävät eri kouluilla puoli vuotta kerrallaan. Tarjolla on myös taide- ja kulttuuriharrastuksia, kuten bändi-, tanssi-, sirkus- ja teatteriharrastusta. Nuori pääsee puolen vuoden ajan kokeilemaan, onko kyseinen harrastus hänelle mieluinen. – Paikalliset seurat ja liikuntajärjestöt ovat lähteneet hankkeeseen hyvin mukaan. Jos joku nuori haluaa kokeilla matalalla kynnyksellä uusia harrastuksia, on se mahdollista Harrasta Hyvinkäällä -toiminnan kautta, Katko kertoo. Hänen mukaansa on ollut todella yllättävää, että jopa ennen koulupäivää, kello kahdeksan alkaviin harrasteryhmiin, on riittänyt nuoria. Hankerahoituksella on tarjolla ensimmäistä vuotta myös koulu PT-toimintaa. Hyvinkäällä hankkeeseen osallistuu kolme koulu-PT:tä, jotka tarjoavat 5.–9. -luokkalaisille liikuntaneuvontaa. – Olemme olleet mukana Move-testeissä opettajien apuna. Olemme yhteydessä koulun rehtoreihin, terveydenhoitajiin, psykologeihin, kuraattoreihin ja liikunnanopettajiin ja sitä kautta pyrimme löytämään lapset ja nuoret, jotka eivät harrasta liikuntaa, PT Mira Vitikka kertoo. HANKKEEN TAVOITTEENA on löytää liikuntalaji, joka kiinnostaa ja kannustaa lasta ja nuorta liikunnan pariin. Jos lapsi on kiinnostunut vaikkapa jalkapallosta, mutta häntä jännittää mennä harrastuksen pariin, on PT hänen mukanaan auttamassa ja kannustamassa. Ensimmäinen liikuntaneuvonta tapahtuu koulussa tai koulupäivän jälkeen. Hyvinkäällä mukaan hankkeeseen on sitoutunut 15 koulua. – Meidän tehtävämme on neuvoa ja auttaa lasta ja nuorta löytämään itselleen mieluisa harrastus ja tarpeen mukaan tukea ja kannustaa häntä harrastukseen menossa, PT Anna-Riina Kaakinen kertoo. Nuoria opastetaan joko maksuttomiin harrasteryhmiin tai seurojen tarjoamiin harrasteryhmiin. HIIHTOLADUT Hyvinkää on tunnettu hyvistä ulkoilumaastoistaan ja mahdollisuuksistaan jo vuosikymmenien takaa. Talvella ulkoilureiteillä ja keskustan välittömässä läheisyydessä on hoidettuja latuja parhaimmillaan lähes 70 km. Nämä muodostavat yhtenäisen latuverkoston, joten hiihdettävää riittää useaksi päiväksi. Ajantasaisen tiedon laduista löydät osoitteesta: www.hyvinkaa. fi/latuinfo LUISTELUKENTÄT Hyvinkäällä on useita luistelukenttiä ympäri kaupunkia. Niitä löytyy koulujen läheisyydestä, liikunta- ja urheilupuistoista, sekä lähiliikuntapaikoilta. Talvisin merkki Löysitko jo oman suosikkiharrastuksesi? HYVINKÄÄN MONIPUOLISET harrastusmahdollisuudet löytyvät jatkossa yhdestä paikasta, kun Hyvinkään kaupunkilaisille tuttu kaupungin tapahtumakalenteri saa rinnalleen nyt kaupungin Harrastuskalenterin. Loppuvuoden 2025 aikana Harrastuskalenteriin viedään kaikki kaupungin tarjoamat koululaisten maksuttomat harrastusmahdollisuudet. Vuoden 2026 alusta alkaen yhdistykset, seurat ja yritykset, jotka tarjoavat erilaisia ja monipuolisia harrastuksia Hyvinkäällä, voivat tiedottaa omista harrastusmahdollisuuksistaan ja kaikenikäisten ryhmistä siitä, että kenttä on turvallisessa luistelukunnossa, on iltaisin kentällä palavat valot. Talven aikana voit seurata luistelukenttien kunnostusta: www.hyvinkaa.fi/luisteluinfo USMIJÄRVEN TALVIUINTIPAIKKA Usminjärven uimarannalle on avautunut talviuintipaikka, jota ylläpidetään yhteistyössä Hyvinkään Talviuimarit ry:n kanssa. Usminjärven uimaranta sijaitsee 5 km päässä keskustasta. Rannalla on pukutilat. Talvi- ja avantouintipaikalla ei ole uinninvalvontaa. Liveseurantaa avantouinnin kävijämääristä näet: my.sensmax.eu/r/396805 ETSITPÄ sitten liikunta-, urheilu-, kulttuuri- tai taideharrastusta, löydät kaikki Harrastuskalenterista: harrastukset.hyvinkaa.fi. Harrastuskalenterissa. Harrastuskalenterin käyttöönotto selkeyttää harrastusten löytämistä ja parantaa tiedonsaantia harrastustarjonnasta, kun kaikki harrastukset löytyvät jatkossa yhdestä paikasta. HYVI NKÄ Ä 25

Hyvä, parempi, Hyvin kaupunki Hyvinkään kaupunkibrändi uudistuu pilke silmäkulmassa. Kaupungin viestinnästä ja katukuvasta voi pian bongata sutkautuksia ja syvempää sanomaa siitä, että kaikki on hyvin. TEKSTI: SAARA AIRAKSINEN  KUVA: JANNE-ANTTI LATVALA H yvinkää on pitkään ollut hiljainen tarkkailija, kun toiset kaupungit pitävät ääntä itsestään. Yksi tunnetaan pitkästä historiastaan, toinen näyttävistä rakennushankkeista ja kolmas hullunkurisista tempauksista. Mutta mistä Hyvinkää tunnetaan, vai tunnetaanko mistään? Tämä oli tärkein kysymys, kun kaupunki alkoi keväällä kehittää brändiään uudelle tasolle. – Hyvinkää on kasvanut ja kehittynyt viime vuosina hienolla tavalla, ja halusimme, että kaupungin viesti vastaa tätä kehitystä. Meidän täytyi löytää jotakin 26 HYVINKÄ Ä sellaista, että erotumme yli kolmensadan kunnan joukosta, kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen sanoo. – Suomi on täynnä kaupunkeja, joissa on kaunista luontoa ja hyvät koulut. Ne eivät ole erottautumistekijöitä. Siksi brändin pitää kertoa meistä, eikä naapurikunnasta. Omaleimainen viesti auttaa jäämään mieleen. Se voi vaikuttaa siihen, miten kaupunki nähdään asuinpaikkana, työpaikkana, yhteistyökumppanina. – Kuntalaisten näkökulmasta olemme tietenkin olemassa siksi, että palvelut ja arki toimivat. Mutta jotta ne toimisivat, tarvitsemme uusia asukkaita ja lisää yritystoimintaa. Uusimaa on yksi Suomen kilpailluimmista asuinalueista ja yritysten sijoittumispaikoista, ja meidän täytyy erottua muista. Se tuo elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä, joka näkyy myös yhteisessä kassassa, Luukkonen muistuttaa. HYVIN MENEE, MUTTA MENKÖÖN! ”Hyvinkää ei ole Suomen vanhin, suurin tai historiallisesti merkittävin kaupunki – vaan hyvin kaupunki.” MIKÄ ON KAUPUNKIBRÄNDI? y Mielikuva, jonka ihmiset liittävät kaupunkiin. y Syntyy kaupungin omista vahvuuksista, tarinasta ja tunnistettavista piirteistä. y Kertoo, mikä tekee kaupungista omaleimaisen ja houkuttelevan asukkaille, vierailijoille ja yrityksille. y Lisää vetovoimaa, selkeyttää viestintää ja auttaa erottumaan muista kaupungeista. y Näkyy esimerkiksi kaupungin ilmeessä, viestinnässä ja tavassa kertoa omasta tarinastaan. Näin alkaa tarina, josta syntyi Hyvin kaupunki -konsepti. Vaikka suuria erikoisuuksia kaupungista löydykään, korostui brändityössä se, että arki toimii erityisen hyvin. Hyvinkäällä kaikki on lähellä ja ihmisillä on aikaa elää hyvin. Kaupunki voi hyvin kulkea myös omaa tietään ja muuttaa vaikka nimensä Hevinkääksi, jos siltä tuntuu. Kaikkea on sopivasti, muttei mitään liikaa. On tuttua ja turvallista elämää, joka kuitenkin yllättää iloisesti. – Hetki sitten tänne muuttanut perhe kertoi, että heidän mielestään Hyvinkää

on mainettaan parempi kaupunki. Kun heidän ystävänsä tulevat tänne, he ovat aivan ihmeissään, kuinka hieno kaupunki tämä on. Itsehän me täällä sen jo tiedämmekin, mutta nyt on aika kertoa siitä ylpeästi myös muille, Luukkonen sanoo. – Kun asioita kehitetään positiivisella ja rakentavalla otteella, kaikki voivat hyvin. HYVIN VALMISTELTU ON PUOLIKSI TEHTY Markkinoinnin tulee pohjautua tosiasioihin ja lupauksilla pitää olla katetta. Kaupungin brändi ei ole päälle liimattu iskulause, vaan se kiteyttää sen, millaista arki kaupungissa todella on. Hyvin kaupunki -konsepti on rakennettu yhdessä kaupunkilaisten kanssa, jotta se heijastaa Hyvinkään luonnetta ja arvoja. Taustatyöt on tehty huolella ja konseptin kehittelyvaiheessa on kuultu henkilöstöä ja asukkaita. Lisäksi se pohjaa Hyvinkään Pelikirjaan ja historiaan. – Nimikin on lähtenyt sillä tavalla kaupunkilaisista, että sana ”hyvin” on kuulunut Hyvinkäällä jo pitkään. On tärkeää, että ei keksitä jotain sellaista, mitä kukaan ei omaksu. Toivon, että Hyvin kaupunki -viesti saa aikaan hyvää fiilistä ja nostaa hymyn huulille, Luukkonen sanoo. Hyvin sanottu! Sopii hyvin! HYVIN HELPPO KÄYTTÄÄ Hyvin kaupunki on sanaleikki, johon voi helposti tarttua pilke silmäkulmassa. Viestinnän tehokeinoina käytetään sanaa ”hyvin” sekä sen oikeassa käyttötarkoituksessa että superlatiivina (paras). Hyvin-sanan käyttö tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia leikitellä suomen kielellä. – Brändimme on mieleenpainuva ja kielipoliiseillekin tämä tarjoaa vähän pohdittavaa. Viesti on positiivinen eikä se loukkaa ketään, mutta antaa ajattelemisen aihetta, Luukkonen sanoo. TEHKÄÄ HYVIN Virallisissa yhteyksissä (kuten tämän lehden nimessä), Hyvinkää on edelleen Hyvinkää. Hyvin kaupunki näkyy kuitenkin jatkossa kaupungin arjen viestinnässä, kampanjoissa, tapahtumissa sekä verkkosivuilla ja somekanavissa. Markkinoinnissa kaupunki puhuttelee erityisesti lapsiperheitä ja yrittäjiä kertomalla, miksi Hyvinkää on hyvin paikka elää ja yrittää. Hyvin-sanaleikkejä voi myös bongata katukuvasta. Brändi yksinään ei kuitenkaan vielä riitä tekemään Hyvinkäätä tunnetuksi. Kaupunkilaisilla on nyt paikka vaikuttaa myös siihen, mihin suuntaan brändi kehittyy. – Tämä ei ole suinkaan valmis paketti, vaan brändi kasvaa yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Kannustamme kaupunkilaisia mukaamme käyttämään hyvin-sanaa oivallisissa paikoissa. Kaikki voivat auttaa siinä, että kaupunkimme saa näkyvyyttä ja tulee ihmisten tietoon, Luukkonen sanoo ja jatkaa: – Olen kaupunginjohtajana kiertänyt paljon maakuntia ja voin sanoa, että meillä asiat ovat hyvin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ei tarvitse parantaa. Kun olemme jatkuvasti parempi, meillä on mahdollisuus olla hyvin! Keksi hyvin sanonta ja voita! Etsimme nyt hauskoja ja nokkelia sanontoja, joissa esiintyy sana ”hyvin”. Keksi omasi ja osallistu kilpailuun! Osallistumisohjeet: 1. Keksi hauska, yllättävä tai oivaltava sanonta. Esimerkki: ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”. 2. Skannaa mainoksen qr-koodi ja lähetä sanontasi sekä yhteystietosi netissä. 3. Voit jättää sanontasi myös museokeskus Taikassa ja kirjastossa sijaitseviin osallistumislaatikoihin. Hyvimmät sanonnat näkyvät kaupungin viestinnässä, katukuvassa ja somemarkkinoinnissa. Luvassa on myös Hyvin kaupunki -tuotepalkintoja! Skannaa ja osallistu! www.hyvinkaa.fi/hyvinkisa HYVI NKÄ Ä 27

KIRJASTO Satuja ja soppaa Hyvinkäällä Hyvinkään kaupunginkirjasto on päässyt mukaan Europe Challenge -hankkeeseen yhdessä Selkokulttuuriyhdistyksen kanssa. E TEKSTI: KIRJASTO  KUVA: TEEMU HEIKKILÄ urope Challenge on vuosittainen ohjelma, joka tuo yhteen kirjastoja ja yhteisöjä eri puolilta Eurooppaa etsimään ratkaisuja aikamme kiireellisimpiin yhteiskunnallisiin, digitaalisiin ja ilmastohaasteisiin. Ohjelmaa tukee European Cultural Foundation ja sen yhteistyökumppanit. Hyvinkään kaupunginkirjaston kirjastonhoitaja Milla Helminen ja Selkokulttuuri ry ovat tehneet yhteistyötä jo vuodesta 2021 luodakseen kielellisesti saavutettavia satuhetkiä. Satuhetki selkosuomeksi -tapahtumissa Selkokulttuuri ry pyrkii luomaan osallistumiseen kutsuvia tapahtumia, joissa kaikki perheet voivat kokoontua yhteen nauttimaan tarinoista. Samalla tapahtumien avulla halutaan lisätä tietoisuutta selkokielestä ja selkokirjallisuudesta sekä tuoda selkokieltä tarvitsevat kohderyhmät kirjastopalveluiden piiriin. Uuden Satuja ja soppaa -hankkeen puitteissa tuodaan yhteen ihmisiä erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista ruoan ja kansantarinoiden äärelle. Ensimmäisessä tilaisuudessa kuullaan eurooppalainen kansansatu Kivikeitto ja kerätään osallistujilta heidän omia suosikkikansantarinoitaan. Selkokulttuuriyhdistys muokkaa nämä selkosuomeksi tulevia satuhetkiä varten. Selkokeskuksen (2025) mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa 632 000–812 000 ihmistä, eli noin 11–14 prosenttia väestöstä. Selkokielen tarve on ollut kasvussa jo useita vuosia erityisesti väestön ikääntymisen ja maahanmuuttajataustaisten ihmisten määrän kasvun vuoksi. Hyvinkään kaupunginkirjaston ja Selkokulttuuri ry:n tavoitteena on vastata tähän tarpeeseen paikallisella tasolla. Haluamme edistää hyvinkääläisten, erityisesti erikielis- 28 Selkokulttuuriyhdistyksen toiminnanjohtaja Carly Markkanen ja kirjastonhoitaja Milla Helminen ovat mukana Satua ja soppaa -hankkeessa, joka kokoaa ihmiset ruoan ja kansantarinoiden äärelle. ten asukkaiden, ja eri sukupolvien suhdetta kirjastoon, vahvistaa lukutaitoa ja tukea suomen kielen oppimista. – Uskomme, että satujen ja sopan äärellä voidaan paitsi vahvistaa lukutaitoa ja kielen oppimista, myös lisätä yhteenkuuluvuutta ja luoda merkityksellisiä kohtaamisia. Europe Challenge -hankkeen kautta pyrimme lisäksi oppimaan, miten muiden maiden kirjastot palvelevat selkokieltä tarvitsevia kohderyhmiä, ja kehittämään hankemalleja, joita voidaan käyttää laajemmin Suomessa ja muissa maissa saavutettavampien tarinatuokioiden luomiseksi, Selkokulttuuriyhdistyksen toiminnanjohtaja Carly Markkanen kertoo. LISÄTIETOJA ja ajankohtaisia uutisia Satuja ja soppaa -hankkeesta löydät Selkokulttuurin verkkosivuilta: www.selkokulttuuri.fi/ satuja-ja-soppaa Aktiivinen elämyskaupunki HYVINKÄ Ä Aktiivinen Meidän Hyvinkää Meidän hyvinkää Henkilöstö Henkilöstö Haluamme edistää erikielisten hyvinkääläisten suhdetta kirjastoon, vahvistaa lukutaitoa ja tukea suomen kielen oppimista. Tilaa Hyvinkään kaupunginkirjaston uutiskirje tästä:

Hyvinkää – Hyvin rakas kotikaupunki K TEKSTI: TAIVI TOIKKA  KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ eväällä 2025 Hyvinkään asukkaita pyydettiin kertomaan, miltä arki tuntuu. Sähköiseen kuntalaiskyselyyn vastasi yli puolentuhatta hyvinkääläistä, joista suurin osa oli tyytyväisiä sekä omaan elämäänsä että kaupungin palveluihin. Hyvinkäällä ei siis vain asuta, täällä viihdytään! Kyselyn kirkkaimmaksi tähdeksi nousi jälleen kirjastopalvelut – myös museokeskus Taika oli selvästi raivannut tiensä kuntalaisten sydämiin. Kiitoslistan kärjestä löytyivät ystävällinen ja avulias henkilökunta, viihtyisät tilat ja hyväntuulinen yleistunnelma. Kehuja riitti myös Sveitsin uimalalle ja Hyvinkääsalille. Kehittämistoiveetkin olivat rakentavia: kirjastoon ja uimalaan kaivattiin yhä laajempia aukioloaikoja, kulttuuritarjontaan uusia genrejä ja lavoille tulevaisuuden tähtiä, nuorille lisää tekemistä ja kaikenikäisille kohtaamismahdollisuuksia – yhteisöllisiä tempauksia ja ajanviettopaikkoja. Kyselyn tuloksista voineekin päätellä, että kaupungin peruspalvelut pelaavat ja asukkaat ovat kiinnostuneita kattauksen kehittämisestä. Erityisesti siksi vastauksissa esiin noussut pyyntö laajemmasta viestinnästä käy järkeen – kukapa ei haluaisi osallistua, kun tarjolla on näin hyvää seuraa ja tekemistä. TUTUSTU TARKEMMIN kyselyn tuloksiin osoitteessa hyvinkaa.fi/kuntalaiskysely2025 Kiitos! Ilman näitä palveluja elämä olisi tylsää! Kuntalaiskyselyn tähdeksi nousi jälleen kirjastopalvelut, joka sai hyvinkääläisiltä kouluarvosanan 9. HYVI NKÄ Ä 29

MUSEOT Onko tämä edes taidetta? Museokeskus Taikan syksyn uudessa värikkäässä näyttelyssä pääsee pohtimaan, missä kulkee taideteoksen ja näyttelyrakenteen raja. TEKSTI: AURA DUFVA  KUVAT: MUSEOKESKUS TAIKA / AUKUSTI HEINONEN H yvinkään museokeskus Taikassa nähdään syksyllä neljän nykytaiteilijan Jussi Juurisen, Sampo Apajalahden, Mika Helinin ja Kim Jotunin yhteisnäyttely Pala palalta. Näyttely koostuu värikkäistä puureliefeistä ja maalauksista, sekä lattiasta kattoon ulottuvista rakenteista. Näyttely saa inspiraationsa museokeskus Taikan näyttelysalin arkkitehtuurista, ja jakautuu kahteen osaan. Salin etuosassa nähdään Jussi Juurisen ja Sampo Apajalahden värikylläisiä teoksia. Keskelle näyttelytilaa rakennetun aukotetun väliseinän taakse Mika Helin ja Kim Jotuni ovat luoneet yhdessä tilan haltuun ottavan veistoksellisen kokonaisuuden. Nimensä mukaisesti näyttely rakentuu pala palalta, sulauttaen neljän erilaisen taiteilijan teokset tilalliseksi kokonaisuudeksi vuoropuheluun keskenään. Sen kantavia teemoja ovat leikkisyys ja näyttelytilan haltuunotto. Värikäs ja abstraktioilla leikittelevä kokonaisuus puhuttelee kaikenikäisiä museokävijöitä. Näyttely myös häivyttää taideteoksen ja näyttelyarkkitehtuurin 30 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen Näyttelyn kantavia teemoja ovat leikkisyys ja näyttelytilan haltuunotto. rajoja, ja kutsuu katsojan pohtimaan, mistä teos alkaa ja mihin se päättyy. Pala palalta – Sampo Apajalahti, Mika Helin, Kim Jotuni ja Jussi Juurinen Museokeskus Taika 25.9.2025-11.1.2026

HYVI NKÄ Ä 31

Tulossa keväällä! Museokeskus Taika Neonvaloja ja nurkkapöytiä 8.2.2026–10.1.2027 Kestikievareita ja hämyisiä nurkkapöytiä, vai neonvaloja ja discopallojen kimallusta? Vuosisadoista toisiin ihmisillä on ollut tarve kohdata muita, ja anniskelupaikat ovat tarjonneet siihen hyvän tilan. Ne ovat täyttyneet tarinoista, iloista, suruista, tanssista, muistoista ja musiikista. Oletko käynyt Neliapilassa nauttimassa kuumana päivänä keskiolutta, tai cocktailin ennen tanssilattialle menoa Upstairs Clubilla? Hyvinkäällä on pitkät perinteet yöelämän keskuksena, jonne kauempaakin on saavuttu viettämään vapaa-aikaa. Kummalle puolelle sinä suuntaat, kulmakuppilaan, vai yökerhoon? Jali! Jalmari Ruokokoski 140 vuotta 8.2.–24.5.2026 Boheemista elämäntavastaan ja ekspressionistisesta maalaustyylistään tunnettu Jalmari ”Jali” Ruokokoski (1886–1936) oli tuottelias ja taitava suomalainen modernisti. Ruokokoski eli värikkään elämän, josta kertovat anekdootit ovat jääneet elämään pitkälle hänen ennenaikaisen kuolemansa jälkeen. Hänet muistetaan railakkaasta taiteilijaelämästä, monista seikkailuista ja matkoista, sekä kiinnostuksesta sirkusta ja varieteeta kohtaan. Hyvinkäälle Ruokokoski kiinnittyy 1910-luvulla yhdessä taidemaalari Tyko Sallisen kanssa rakennuttamiensa Humalaja Krapula -taiteilijatalojen kautta. Vaikka Ruokokoski ei aikanaan viihtynyt kauaa Hyvinkäällä, palaa taiteilija nyt tänne 140-vuotisjuhlanäyttelynsä siivittämänä. 32 HYVINKÄ Ä Tule katsomaan, kuinka kirjoista tuttu oravaperhe valmistautuu joulunviettoon SYDÄNKÄPYSEN ORAVAPERHE asuu vanhassa televisiossa, kun putkirikko pakottaa heidät muuttamaan autiotaloon. Perheen lapsesta Pajusta uudessa talossa on outo haisu ja siellä tapahtuu muutakin omituista: keksit katoavat kaapista ja ullakolta kuuluu kummaa rapinaa. Käpykolon väkeä on samannimisen lastenkirjasarjaan perustuva näyttely. Näyttelyn kautta museokeskus Taikan kävijä pääsee loppuvuodesta seuraamaan Sydänkäpysen huovutetun oravaperheen valmistautumista joulunviettoon. Taidelabran teosten joukkoon rakentuva näyttely perustuu kirjasarjan toiseen osaan, Yllätysten talvi. Tule ihastelemaan oravaperheen arkea ja selvittämään, kuka on outojen tapahtu- mien takana. Kirjailija Leena Parkkinen on rakentanut lumoavan miniatyyrimaailman kierrätysmateriaaleista, ja taiteilija Zagros Manuchar ottanut kuvat, jotka tarjoavat mielenkiintoisia yksityiskohtia pienten ja isojen löydettäväksi. Tekijäpariskunta työskentelee ja suunnittelee kirjat tiiviisti yhdessä. Näyttelyyn liittyy oheisohjelmana työpajoja ja satutunti. Lisätiedot www.museokeskustaika.fi Käpykolon väkeä Museokeskus Taika 18.11.2025-11.1.2026 Viime lehdessä esitelty Villatehtaan vesitornin 3D-malli on valmistunut! hyvinkaa.fi/museokeskustaika/opi-ja-koe/ villatehtaan-torni/

HYVINKÄÄSALIN SYKSY 2025 La 1.11. klo 19 LASSE & SOUVARIT Yhdessä matkataan – Lasse Hoikka 70v. Pe 7.11. klo 19 FRANS HARJU La 8.11. klo 14 LAUANTAIN TOIVOTUT Jyrki Anttila, Anu Kosonen, Petri Ikkelä To 13.11. klo 19 SAMULI PUTRO Vaikkei olla perillä on ajatukset siellä Pe 14.11. klo 19 SAMI SAARI & HÄMEENLINNA BIG BAND La 15.11. klo 19 DANCE-VIERAILUKONSERTTI Su 16.11. klo 18 SAITURIN JOULU To 20.11. klo 19 HYVINKÄÄN ORKESTERI Suuret romantikot To 4.12. klo 19 JAZZJOULU Pe 21.11. klo 19 HUGO Pe 5.12. klo 19 FREDI LILIUS ADHD supervoima (K18) La 22.11. klo 19 LOPPUKEVENNYS Su 7.12. klo 18 JOULURIEHA 2025 Su 23.11. klo 19 JUICE 75 V. -JUHLAKIERTUE Musta aurinko nousee To 11.12. klo 19 CLUB FOR FIVE Jouluna 2025 Ke 26.11. klo 19 KASEVA Kun maailma elää Pe 12.12. klo 19 JARI SILLANPÄÄ To 27.11. klo 19 MOKOMA AKUSTISENA Pe 28.11. klo 19 IHAN TUULIAJOLLA Suomirock-musikaalikomedia La 29.11. klo 19 JACKE BJÖRKLUND Stand up -show Ti 2.12. TERVEISIÄ JOULUPUKIN PAJASTA Hyvinkääsalin lipunmyynti palvelee tuntia ennen konserttia. ENNAKKOMYYNTI: R-kioskit sekä www.lippu.fi Su 14.12. klo 12 ja 17 Ma 15.12. klo 18.30 DANCE ARTIN ILOISET JOULUSHOW’T Ti 16.12. TANSSIKESKUS ELEMENT To 18.12. klo 19 THE MIRACLE A Night with Queen La 20.12. RAUTATIEN SOITTAJAT Ke 31.12. klo 18 HYVINKÄÄN ORKESTERI UV! Wienin taikaa

REIJA ISLANDER HYVINKÄÄN OPISTO Uusia opetusmuotoja Hyvinkään Opistossa Hyvinkään Opisto uudistaa opetustarjontaansa syksyllä 2025 kahdella merkittävällä koulutuksella: kuvataiteen perusopetus aikuisille käynnistyy ja maahanmuuttajanaisille suunnattu suomen kielen intensiivikoulutus alkaa. Molemmat koulutukset tukevat elinikäistä oppimista ja yhteisöllisyyttä. TEKSTI: MATTI UUSIKYLÄ JA ANU NUKKI Kuvataiteen perusopetus alkoi Hyvinkään Opistossa SYKSYSTÄ 2025 ALKAEN Hyvinkään Opisto tarjoaa kuvataiteen perusopetusta aikuisille. Opetus on tavoitteellista ja etenee tasolta toiselle valtakunnallisen taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaisesti. Opetussuunnitelma etenee vuosittain, ja uusia ryhmiä perustetaan neljän vuoden välein. Opinnot kestävät neljä lukuvuotta, ja opiskelijat sitoutuvat viikoittaiseen opetukseen koko opintojen ajan. Viimeisenä vuonna opiskelijat toteutKevään kurssitavat oppimisportfolion ja taidenäytilmoittautuminen telyprojektin. Suoritettuaan opinnot alkaa 2.12. klo 10! opiskelija saa päättötodistuksen, joka vastaa 500 tunnin yleistä oppimäärää. Opintoihin haettiin kesällä ennakkotehtävien perusteella. Syksyllä 2025 perustettiin yksi ryhmä, jossa on mukana sekä vasta-alkajia että kokeneempia harrastajia. Yksi opintojen keskeisistä tavoitteista on rohkaista opiskelijoita omaehtoiseen ryhmätoimintaan ja aktiiviseen näyttelytoimintaan Hyvinkään alueella. Kurssilla on vielä muutamia aloituspaikkoja avoinna, ja mukaan voi hakea lokakuun aikana. Aikaisempaa taideopetusta ei vaadita. Lisätietoa valintakriteereistä saa Opiston verkkosivuilta ja vastuuopettajalta: matti.uusikyla@hyvinkaa.fi 34 HYVINKÄ Ä Laadukas koulutuspolku

SARA NUMMIALA – TUUHEA KIPINÄN JOULU KE 3.12. KLO 17–18.30 Jouluinen konsertti ja yhteislaulua – tervetuloa virittäytymään juhlatunnelmaan! TUTUSTU, HEITTÄYDY, ILMOITTAUDU! Ilmoittautuminen Opiston kursseille on helppoa! Kurssit julkaistaan ennen ilmoittautumisajan alkua, ja koko tarjontaan voi tutustua osoitteessa: u https://uusi.opistopalvelut.fi/hyvinkaa Suomen kieli haltuun HYVINKÄÄN OPISTO KÄYNNISTÄÄ syksyllä 2025 uuden suomen kielen koulutuksen maahanmuuttajanaisille. Koulutus toteutetaan Opetushallituksen erillisrahoituksella vuoden 2026 loppuun saakka. Tavoitteena on vahvistaa osallistujien suomen kielen taitoa ja edistää työllistymistä. Koulutus on perinteisiin iltakursseihin verrattuna intensiivisempää ja toteutetaan osittain monimuoto-opetuksena: osa opiskelusta tapahtuu verkossa, SUOMEN KIELI – osa luokkahuoneessa. Koulutus alkaa lokakuussa 2025, ja ilmoittauMaahanmuuttaja­ tumisia otetaan edelleen vastaan. naisten Uuden koulutusmuodon avain työelämään rinnalla Opisto tarjoaa vuosittain suomen kursseja yli 16-vuotiaille maahanmuuttajille. Iltaryhmät palLisätietoa velevat erityisesti työikäisiä, jotka koulutuksesta opiskelevat suomea työn ohessa, sekä lukion vaihto-opiskelijoita. Kursseihin voivat osallistua myös kotivanhemmat, kotoutumiskoulutusta odottavat ja lisäopintoja tarvitsevat. Vuodesta 2018 lähtien Opisto on järjestänyt myös lukutaitokoulutusta aikuisille maahanmuuttajille. Koulutuksessa opiskellaan Kurssit alkavat lukemista, kirjoittamista ja suomen lokakuussa kielen alkeita, mikä luo pohjan jatkokoulutukselle ja työllistymiselle. TE-palvelut ja kunnan kotoutumispalvelut ohjaavat opiskelijoita koulutukseen Hyvinkäältä ja lähikunnista. Lisätietoa suomen kursseista: anu.nukki@hyvinkaa.fi Ennen ilmoittautumista kannattaa tutustua kurssilaisen tietopakettiin: u www.hyvinkaa.fi/ hyvinkaanopisto Ajankohtaisista tapahtumista ja lyhytkursseista viestimme sosiaalisessa mediassa: u Facebook: @hyvinkaanopisto u Instagram: @hyvinkaanopisto Koulutuksessa opiskellaan lukemista, kirjoittamista ja suomen kielen alkeita, mikä luo pohjan jatkokoulutukselle ja työllistymiselle. HYVI NKÄ Ä 35

Kunnostusta, restaurointia & konservointia MUSEOT – yhteistyöllä perinteisiä menetelmiä ja museokaluston loistetta R TEKSTI: MARINA BERGSTRÖM  KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ aaputusääntä, pientä pauketta ja suuri kermanvärinen kiiltävä metallilevy. Sen kohtaa, kun saapuu perjantaina niin sanotulle kasiraiteelle Hyvinkään konepajalle. Paikalla on Suomen Rautatiemuseon henkilökuntaa ja vapaaehtoisia ja tällä kertaa myös TET-jaksolaisia. Muutaman vuoden ajan Rautatie­museo on voinut käyttää pientä tilaa konepajalla vaunujen, vetureiden ja muiden rautatiekulkuneuvojen kunnostukseen, entisöintiin ja huoltoon. Raiteelle mahtuu kerralla kolmesta neljään yksikköä tai työkohdetta. Juuri nyt raiteella on Ek-­lähiliikennevaunu 1920-luvulta, suunnilleen yhtä vanha niin sanottu laatikkolumiaura ja palokalustovaunustoa. Pinnoilta etsitään merkkejä muutoksista ja aiemmista kerrostumista, joskus jopa työtavoista. KASIRAITEELLA TUTKITAAN JA OPITAAN Kasiraiteella tehtävä työ perustuu museaalisiin periaatteisiin. Kun kalustoa lähetetään kasiraiteelle, valitaan työstetäänkö se osaksi käyttökokoelmaa vai näyttely­esineeksi ja tehdäänkö sille entisöintiä, restaurointia vai kunnostusta. Myös se pitää päättää, minkä aikakauden asuun kalusto tullaan palauttamaan. Aina ei ole järkevää tai tarkoituksenmukaista valita kaikkein vanhinta aikakautta. Ennen kuin varsinainen fyysinen työ kalustoyksikön parissa aloitetaan, tutkitaan monia asioita. Kalustoyksikön historiaa kartoitetaan, sen rakennetta ja siihen tehtyjä muutoksia selvitetään. Piirustukset, dokumentit ja valokuvat käydään tarkkaan läpi. Aina kaikki vastaukset eivät löydy papereista ja muita tutkimuksia tehdään itse kohteessa. Pinnoilta ja rakenteista etsitään merkkejä muutoksista ja aiemmista kerrostumista, joskus jopa työtavoista. Viimeisen vuoden aikana on esimerkiksi selvitetty värikerrostutkimuksella lumiauran alkuperäinen väri, löydetty Ek-matkusta- 36 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki javaunun sisäkattorakenne ja listan takaa todiste penkkien jalkojen alkuperäisestä ootrauksesta, tutkittu perin pohjin vaunujen kaasuvalaistusta sekä opittu valmistamaan perinteisesti niittaamalla kattotuuletKurkista timia. Ek-vaunuun Vanhojen työtaja siellä tehtävään pojen selvittäminen entisöintityöhön: ja opetteleminen on osa kasiraiteen toimintaa. YHDESSÄ ERILAISTEN OSAAJIEN KANSSA Kasiraiteella työskentelee viikoittain muutama museon oma työntekijä. Heillä on osaamista muun muassa konservoinnista ja perinnerakentamisesta. Välillä museolla on harjoittelijoita tai projektityöntekijöitä, jotka työskentelevät osin tai kokonaan eri kasiraiteen projektien kimpussa. Myös opinnäytetöiden tekeminen kasiraiteen kohteille on mahdollista. Kun tarvitaan tiettyä erikoisosaamista, tukeudutaan eri alojen ammattilaisiin. Ek-vaunun uudet penkit tilattiin puusepänverstaalta ja metalliosat valettiin asiansa osaavassa valimossa. Suuri osa työstä tehdään kuitenkin vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisia on mukana erilaisilla taustoilla ja osaamisella. Halu tehdä työtä kulttuuriperinnön hyväksi ja kiinnostus vanhoihin kulkuneuvoihin yhdistää monia. Tärkeintä työssä on kärsivällisyys ja huolellisuus. Tarkoitus on aina säilyttää mahdollisimman paljon vanhaa rakennetta ja tehdä korjaukset huomaamattomasti ja vanhaa kunnioittaen. Välillä työ on hidasta ja lopputuloksen näkemistä joutuu odottamaan. Mutta odotus palkitaan, kun kohde palaa valmiina museolle.

Kasiraiteelle mahtuu kunnostettavaksi 3–4 työkohdetta. Kuvassa palokalustovaunustoa. TET-harjoittelijat työn touhussa kasiraiteella. Rik Law tekee Ek-lähiliikennevaunun käytännön restaurointityötä. Kattopaperi ei ole alkuperäinen ja se poistetaan kahdessa vaiheessa. Ensin vedenkestävä ulkokerros vedetään pois, minkä jälkeen taustapaperi kastellaan, jotta se erottuu alkuperäisestä vanerista. HYVI NKÄ Ä 37

COLUMN The museum staff provide guidance on the methods we apply. Rik Law, volunteer at the Suomen Rautatiemuseo Patience and a gentle approach works best I 'm Rik, one of the volunteers at the Suomen Rautatiemuseo. I'm hyvinkääläinen, Scottish and retired. My interest in volunteering started as a kid from my days in the Scouts. What I’ve carried with me throughout life from those days is seeking to learn new things and making a positive contribution to the society. Whenever I have spare time, I get involved in something worthwhile e.g. environmental, humanitarian, community and cultural activities. At the railway museum I’m using my practical skills to support restoration of museum objects at kasiraide. I’m involved in the restoration of a Lumiaura (Etv-Rto 28) and the last surviving, 2-axle wooden local traffic railway carriage built in 1927 (Ek 1004). The plan is to restore these units to their original condition. In the case of Ek 1004, when fully restored, it will be connected to the locomotive Leena on event days. With Lumiaura we are currently preparing exterior surfaces for painting. We use a scraper and paint brush, and of course, wearing protective safety equipment. The museum staff provide guidance on the methods we apply. On Ek 1004 carriage we are preparing the compartment arched ceiling for the next phase of restoration ­according to the plan. Currently the work involves carefully removing wallpaper from the original plywood ceiling. The skills required are typically the same as in home renovation: patience and a gentle approach works best. It’s not all work. At Café Lumiaura, beside the track we take time-out to chat about the past and future. In addition to meeting new people, volunteering is a fun way to learn about the development of Finnish railways as well as the professional approach to conservation and restoration in practice. Rik Law restores an Ek 1004 commuter train from the 1920s. 38 HYVINKÄ Ä Laadukas koulutuspolku Henkilöstö Henkilöstö

Klassinen KOSKETTAA Tulossa vielä: Pe 31.10. klo 19 Hyvinkään kirkko Su 2.11. klo 18 Lahden Ristinkirkko MOZART - SUURI C-MOLLIMESSU Ruut Kiiski, kapellimestari Kaisa Ranta, sopraano Pihla Terttunen, mezzosopraano Heikki Hattunen, tenori Elja Puukko, basso Hyvinkään Oratoriokuoro Lahden Kamarikuoro Hyvinkään Orkesteri Lue lisää: hyvinkaanorkesteri.fi SYKSY 2 0 2 5 To 20.11. klo 19 Hyvinkääsali SUURET ROMANTIKOT Mikk Murdvee, kapellimestari Ossi Tanner, piano Rahmaninov - Brahms Ke 31.12. klo 18 Hyvinkääsali UV! WIENIN TAIKAA Tuomas Pirilä, kapellimestari Iida Antola, sopraano Markus Nieminen, baritoni LIPUT: 25/20/10€ muut 40/35/20€ UV! (sis. kuohuviinin)

MUSIIKKIOPISTO Hyvinkään musiikkiopiston pop & jazz -opinnot houkuttelevat nuoria. Perjantai Bendaajat taipuu rockista elokuvamusiikkiin O len menossa haastattelemaan musiikkiopistolle Perjantai Bendaajat -bändiä. Bänditreenejä vetävä Hannu Seljänperä kertoo, että bändi aloitti triona sähkökitaristin, basistin ja rumpalin voimin. Ohjelmisto oli melko kitaravetoista, josta bändin nimikin juontaa juurensa. Hyvin pian mukaan tulivat laulaja ja toinen kitaristi, ja sittemmin kokoonpano laajentui pianistilla, saksofonistilla ja toisella laulajalla. – Ja näiden myötä ohjelmistoon on valikoitunut lisää erityylisiä kappaleita, Seljänperä iloitsee. Vuodesta 2021 Hyvinkään musiikkiopisto on tarjonnut myös taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista pop & jazz -opetusta. Linjan vastuuopettaja on Lassi Kouvo, joka vetää myös Hyvinkään musiikkiopiston Melkein Big Bandia. Muita kokoonpanoja tällä hetkellä ovat SvengiJengi ja Happies. rissa soittamista, mutta minusta tämä on kivempaa, hän naurahtaa. Basisti Otso Laineelle sähköbasson soittaminen ja bänditoiminta on mukava oheisharrastus. Hänen pääinstrumenttinsa on klassinen kitara. Perjantai Bendaajiin hän päätyi, kun ohjaaja Seljänperä etsiskeli basistia. Laulaja Rosie Mulari lupaa, että yhtyeen kahdelta solistilta onnistuu monipuolisesti erilaiset laulutyylit. – Mietin pitkään, tuleeko minusta laulaja vai lääkäri. Laulaminen on kuitenkin intohimoni. Mulari ottaa laulamisen tosissaan. Lähiaikoina häneltä ilmestyy sooloesikoissingle. Bändissä rumpalina toimiva Samuli Puhto kertoo pitävänsä soittamisesta ja jatkaneensa mukana, vaikka hän on jo suorittanut musiikkiopintonsa. Hän suoritti orkesterin lyömäsoittimien laajan oppimäärän, johon kuuluu rumpujen lisäksi monia muitakin lyömäsoittimia. – Rumpujen ääni on kuitenkin se, mistä pidän. PERJANTAI BENDAAJIEN pianisti Kaneli Salin kertoo aloittaneensa soittamisen jo pienenä. – Tässä bändissä olen ollut vasta tästä syksystä lähtien. Soitan myös sähköisiä kosketinsoittimia, joista saa erilaisia soundeja. Aloitin pianonsoiton perinteiseen tapaan, mutta kun oli mahdollisuus, vaihdoin pop-jazz-puolelle. Tämä kiinnostaa enemmän. Bändin saksofonisti Paula Salonsaari kertoo, että ideana oli aloittaa jokin puhallinsoitin ja sitä kautta löytyi saksofoni. – Bändiin päädyin siksi, että opintoihin kuuluu yhteissoitto. Kokeilin ensin orkeste- OHJAAJA HANNU SELJÄNPERÄN mukaan bändin ja yhteissoiton ohjaaminen on ollut hieno projekti. Soitettavaan ohjelmistoon vaikuttaa pitkälti bändin jäsenten mieltymykset. Perjantai Bendaajien suosikkeihin kuuluvat muun muassa kappaleet Chicagon Saturday in the Park sekä System of a Downin Lonely Day. Ohjelmistossa on Guns N’ Rosesia ja Jimi Hendrixiä mutta myös kotimaista musiikkia Ultra Bralta ja Olavi Uusivirralta. Lisäksi lyömäsoitinopettaja Matti Sunellin johdolla on soitettu Anssi Tikanmäen elokuvamusiikkia – Tärkeintä kappalevalinnoissa on, että kaikilla soittajilla on riittävästi soitettavaa. TEKSTI: MIA LAGSTRÖM  KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ 40 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki Tämä on bändi, joka on koko ajan muutoksessa ja soittajat vaihtuvat sitä mukaa kun nuoret valmistuvat musiikkiopistosta. Tämä on bändi, joka on koko ajan muutoksessa ja soittajat vaihtuvat sitä mukaa kun nuoret valmistuvat musiikkiopistosta. Harjoitussalistakin välillä lähdetään liikenteeseen. Keikkoja on säännöllisesti niin Hyvinkään musiikkiopiston tiloissa kuin muualla. Seuraavan kerran Perjantai Bendaajat esiintyy muiden Hyvinkään musiikkiopiston bändien kanssa kauppakeskus Willan lavalla keskiviikkona 10.12. kello 18.

Kiinnostavatko pop & jazz -opinnot Hyvinkään musiikkiopistossa? p Rayan Smouni (vas.), Kaneli Salin, Rosie Mulari, Samuli Puhto, Paula Salonsaari ja Emilia Hätinen. q Alakuvassa opettaja Hannu Seljänperä ja Emilia Hätinen HYVINKÄÄN musiikkiopiston pop & jazz -opintoihin voi ilmoittautua pääaineena laulu, kitara & sähkökitara, sähköbasso, rummut tai piano. Mukaan voi tulla noin kymmenvuotiaana mutta myös myöhemmin. Oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä vapautuville paikoille. Musiikkiopiston Hymon pop & jazz -opetus toteutetaan yhteistyössä klassisen musiikin opetuksen kanssa. Oman soittimen hallinnan lisäksi opetellaan bändisoittoa. Tavoitteena on järjestää mahdollisimman paljon konsertteja ja erilaisia workshopeja, myös vierailevien opettajien kanssa. Pidemmällä olevat pop & jazz -oppilaat saavat perusvalmiudet sävellys- ja sovitustyöhön sekä pop & jazz -muusikon toimenkuvaan liittyviin monipuolisiin tietoihin ja taitoihin. Lisää tietoa www.hymo.fi. HYVI NKÄ Ä 41

KÄDENTAIDOT Villatehtaalla vaalitaan käsityöperinteitä Taitokeskus Hyvinkään toiminta on syksyllä siirtynyt Kulttuuritalo Villa Arttuun. TEKSTI: MILLA SATOLA  KUVAT: HILJA MUSTONEN JA TEEMU HEIKKILÄ T aito Etelä-Suomen aikuisten käsityötoiminta, kudontatilat, työpajat ja opetustilat ovat muuttaneet Rautatieasemalta Villa Arttuun, lasten käsityökoulun jatkaessa siellä entiseen tapaansa. Näin koko yhdistyksen toiminta löytyy jatkossa yhdestä paikasta, saman katon alta. Villatehdas on tärkeä osa Hyvinkään kulttuurihistoriaa ja suomalaisen tekstiiliosaamisen perintöä. Tehtaan toiminta alkoi 1890-luvulla, jolloin Hyvinkään villatehdas perustettiin ja kutomot käynnistyivät. Tehdasalueesta kasvoi vähitellen merkittävä teollinen keskittymä, jonka kangaspuut soivat vuosikymmeniä ja työllistivät kokonaisia perheitä. Nyt käsityön perinne palaa sinne, mistä se Hyvinkäällä aikanaan alkoi. Tänä päivänä Villa Artun tiloissa yhdistyvät historian kerrostumat ja moderni tekemisen henki. KUDONTA STUDIO – TULE KUTOMAAN KANGASPUILLA Kudonta on keskeinen osa Taitokeskus Hyvinkään toimintaa. Villa Artussa toimiva Kudonta studio tarjoaa mahdollisuuden kutoa kangaspuilla, harjoitella perinteisiä kudontatekniikoita kuten räsymaton kudontaa ja kokeilla uusia materiaaleja ja ideoita. Suosittuja kudontatöitä mattojen lisäksi ovat muun muassa erilaiset huovat, pyyhkeet sekä sisustustekstiilit. Ohjaajat auttavat sekä aloittelijoita että kokeneita kutojia, ja palveluihin kuuluvat myös tilausloimet sekä kankaanrakennuspalvelut. Kudonta studio on avoinna ympäri vuoden, ja harrastamaan voi tulla sekä pitkäkestoisesti että lyhyemmille kursseille. Kulttuuritalo Villa Arttu y Hyvinkään Villatehdas, Kankurinkatu 4–6 y Villa Arttuun on hyvät kulkuyhteydet sekä julkisilla että omalla autolla. y Kursseille ja työpajoihin ilmoittaudutaan pääsääntöisesti ennakkoon, mutta avoimia yleisötapahtumia järjestetään myös ilman ennakkoilmoittautumista. y Toiminta on kaikille avointa, aiempaa käsityökokemusta ei tarvita. Tutustu toimintaan Taito Etelä-Suomen sivuilla ja Villa Artun sivuilla: y www.taitoetelasuomi.fi y www.taitoetelasuomi.fi/ kasityo-ja-muotoilukoulu y www.villaarttu.fi Käsityö- ja muotoilukoulu tarjoaa taiteen perusopetusta 4–18 -vuotiaille lapsille ja nuorille koulutettujen ammattilaisten ohjauksessa. Opetuksessa lapset pääsevät kokeilemaan ja oppimaan muun muassa ompelua, maalausta, suunnittelua ja rakentelua innostavassa ja turvallisessa ympäristössä. Käsillä tekeminen ei ole vain hauskaa, se myös vahvistaa luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja motorisia valmiuksia – ja tuo onnistumisen iloa oppimiseen. KOKO PERHEEN HARRASTAMISEN PAIKKA Villa Arttu tarjoaa upeat puitteet harrastukselle: kudontatila kangaspuineen, kursseja aloittelijoille ja kokeneille sekä käsityökoulu lapsille ja nuorille. Villa Arttu on koko perheen harrastuspaikka tarjoten kaikille ikäryhmille upeat puitteet käsityön harrastamiseen. Lasten ja nuorten 42 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki Laadukas koulutuspolku

Juttu jatkuu seuraavalla aukeamalla u HYVI NKÄ Ä 43

1.9.2025 - 20.2.2026 Nikkariopinnot on yksi opintolinjoista Lasten ja nuorten Käsityö- ja muotoilukoulussa. Puutyöt ja työvälineet tulevat nikkareille tutuiksi. – 20 VUOTTA LASTEN JA NUORTEN LUOVUUDEN KOTINA OHJELMASSA: • • • • • • KUDELMA -YHTEISÖTAIDETEOS TAPAHTUMAPÄIVIÄ LAPSEN OIKEUKSIEN VIIKON OHJELMAA TYÖPAJOJA PÄIVÄKOTI- JA KOULULAISRYHMILLE OMATOIMIVIERAILUJA RYHMILLE MUN PAIKKA - NUORTEN TEOKSIA Yhtenä opintolinjana on nikkariopinnot, joissa tutustutaan puumateriaalien käsittelyyn ja työvälineisiin. Oppilaat valmistavat esimerkiksi pieniä huonekaluja ja käyttöesineitä, joissa yhdistyvät käytännöllisyys ja luova suunnittelu. Lisäksi tarjolla on tekstiiliin, suunnitteluun ja muotoiluun painottuvia opintoryhmiä, joissa Tule mukaan opetellaan erilaisia materiaaleja ja työtapoja. kokemaan Aikuisille on tarjolla laaja ja monipuolinen kurssivalikoima ompelusta, tuftauksesta, värkäsityön voima jäyksestä ja kirjonnasta neulontaan ja muihin Villa Artussa! kädentaitoihin. Kurssit vaihtelevat lyhyistä työpajoista pidempiin kokonaisuuksiin. Lisäksi Villa Artussa toimii Käsityöklubi senioreille, jossa on luvassa hyvää seuraa ja yhdessä tekemistä eläkeläisille. KESTÄVÄ KÄSITYÖ Taitokeskus Hyvinkään toimintaan kuuluu myös tuotteiden huoltoon ja korjaamiseen ohjaaminen. Näin varmistetaan, että käsityöt pysyvät käytössä pitkään ja tukevat kestävää kehitystä. Taitokeskus Hyvinkään kursseilla ja työpajoissa ohjataan myös kierrätysmateriaalit käyttöön. Itse korjaamalla ja huoltamalla voi pidentää tuotteiden elinkaarta, samalla syntyy merkityksellinen suhde omiin tavaroihin. VILLAARTTU.FI/20V Villa Artussa toimii Kudonta studio, jossa on mahdollisuus kutoa kangaspuilla. Kursseja on lyhyistä työpajoista pidempiin kokonaisuuksiin. 44 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki Laadukas koulutuspolku

VILLA ARTTU Yhteisötaideteoksen materiaalina ovat erilaiset kookoskuidusta tehdyt verkot, kertoo Kudelman taiteellinen suunnittelija Elina Katara. Pintaa syvemmälle teoksen suunnittelutyöhön H TEKSTI JA KUVA: EVA GUILLARD aastattelimme Villa Artun 20-vuotisjuhlanäyttelyn Kudelma-teoksen taiteellista suunnittelijaa, Elina Kataraa. Mitä Kudelma tarkoittaa? Kudelma on koko näyttelyn ajan muuttuva rakennelma, joka ilmentää itseään erilaisina verkkoina ja pujotelmina. Teos on installaatio, jonka monet osat muodostavat yhden kokonaisuuden. Mistä sait idean Kudelmaan? Teoksen idea lähti vireille Hyvinkään kuvataidekoulun väen ajatuksesta käyttää verkkoja. Inspiraatiota hakiessani törmäsin kookoskuiduista tehtyyn verkkoon, joka lopulta valikoitui teosmateriaaliksi. Villa Artun toimijat ja kävijät muodostavat yhteisen luovan ja mielikuvituksellisen kudelman. Halusin myös, että teoksessa näkyisi Villa Artun tilojen historia kutomo­ salina. Alusta asti oli selvää, että teoksesta tulisi myös kävijöitä osallistava ja läpi näyttelyn muovautuva yhteisöteos. Olet Kudelman taiteellinen ­suunnittelija, mitä se tarkoittaa? Näyttelyä on ideoitu yhteistyössä Villa Artun toimijoiden kanssa. Yhteistyön avulla on saatu useita eri näkökulmia. Suunnittelijana tärkein tehtäväni oli kokonaisuuden hahmottelu. Mitä näyttelyssä voi tehdä? Näyttely on maksuton ja sopii kaikenikäisille. Näyttelyssä pääsee monin keinoin vaikuttamaan teoksen muodostumiseen: voit pingottaa lankoja ja kuteita naulatulle seinälle ja pääset pistelemään jälkiä ja kuvioita kutomakonetta muistuttavan rakennelman paperipaneeleihin. Kookosverkoista muodostettuihin puumaisiin majoihin saa mennä sisälle ja puihin voi pujotella omia kuvioita. Seinältä löytyy lisäksi kirjontakehikoita vapaata kirjontaa varten. Mikä oli hienoin hetkesi teosta ­työstäessä? Työskentelyn aikana koin useita onnistumisen ja oivalluksen hetkiä, mutta mieleenpainuvinta ja parasta oli ideoiden jalostaminen muiden kanssa. Yhdessä ideat lähtivät helposti kasvamaan ja lopputuloksesta tuli alkuideaa vaikuttavampi. Hienoa oli myös se, kun näyttely siirtyi pienoismalliluonnoksesta vihdoin itse galleriaan. Konkretia havainnollisti hyvin oman työn tulosta. Millaisia reaktioita näyttely on saanut vierailijoissa aikaan? Kävijöiden reaktiot ovat olleet hauskoja ja mielenkiintoisia. Kudelma jättää paljon tilaa omalle mielikuvitukselle, jonka ansiosta etenkin nuoremmille vieraille kuvitteellinen kutomakone antaa yksilöllisen, tulkinnanvaraisen kokemuksen. On ollut mukavaa huomata rohkeus, jolla kävijät ovat lähteneet kokeilemaan esimerkiksi kirjontaa. HYVI NKÄ Ä 45

NUORET KAIKKI PELAA – pelaamisen ilo yhdistää sukupolvia Hyvinkäällä P TEKSTI: JENNI LAPPALAINEN  KUVA: EEMELI JESKANEN elaaminen on aina ollut osa ihmiskunnan tapaa viettää aikaa ja viihtyä yhdessä. Jo tuhansia vuosia sitten ihmiset pelasivat erilaisia pelejä. Museoviraston Arkeologisessa esinekokoelmassa on esillä pelinappuloita ja noppia historiallisilta ajoilta. Vaikka pelien muodot ovat muuttuneet, itse pelaamisen ydin – hauskuus, yhteisöllisyys ja haasteet – on säilynyt samanlaisena. Monella meistä on omat lapsuusmuistot peleistä. Ehkä muistat juosseesi pihalla kymmenen tikkua laudalla -leikissä, pelanneesi matopeliä Nokian kännykällä, jumittaneesi sanaa Aliaksen äärellä tai kilpailleesi Kimblessä. Pelaaminen ei ole vain nykypäivän digitaalinen ilmiö, vaan se on ollut läsnä kaikissa sukupolvissa eri muodoissaan, lautapeleistä mobiilipeleihin ja pihaleikeistä roolipeleihin. Nykyään, kun puhutaan pelaamisesta, monen mieleen nousee kuva nuoresta kuulokkeet päässä tietokoneen äärellä, hiiri kädessä ja nopeatempoinen peli päällä. Tämäkin on totta – elektroniset pelit ovat merkittävä osa pelaamiskulttuuria. Suomessa pelikulttuuri sai kunnolla tuulta alleen 1980-luvulla, kun Commodore 64 -tietokoneet ja Nintendo-konsolit saapuivat koteihin. Näiden laitteiden myötä kokonaiset sukupolvet kasvoivat pelaamisen parissa, ja nyt moni heistä on jo itse vanhempia – parhaillaan jo kolmas sukupolvi on pelaamassa konsolin äärellä! Pelaaminen voi kehittää ongelmanratkaisukykyä, tiimityötaitoja, kielitaitoa ja empatiaa. Yhä useammin pelejä käytetään myös opetuksen välineenä kouluissa, ja moni nuori löytää pelaamisen kautta yhteisön, jossa tuntee kuuluvansa joukkoon. Hyvinkään nuorisopalvelut on jo pitkään tarjonnut pelaamisesta kiinnostuneille nuorille mahdollisuuksia osallistua erilaisiin pelitoimintoihin. Viikoittaiset pelitoiminnat tarjoavat turvallisen ja yhteisöllisen tilan, jossa voi kokeilla erilaisia pelejä, tutustua muihin pelaajiin ja viettää aikaa mielekkään harrastuksen parissa. Näistä löydät lisätietoja verkkosivuiltamme: www.hyvinkaa.fi/nuoriso. 46 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen Pelaaminen kuuluu kaikille. KAIKKI PELAA -TAPAHTUMA TUO PELIT KAUPUNGINTALOLLE Osana kansainvälistä peliviikkoa Hyvinkään nuorisopalvelut järjestävät yhdessä muiden toimijoiden kanssa Kaikki pelaa -tapahtuman. Se järjestetään perjantaina 7. marraskuuta kello 16–20 Hyvinkään kaupungintalolla. Pelitapahtuma on kaikille avoin, ikärajaton, maksuton ja päihteetön. Tarjolla laaja kirjo pelejä. Kävijät pääsevät kokeilemaan muun muassa: y y y y y y Retropelejä Ajosimulaattoria Konsoli- sekä tietokonepelejä Lautapelejä ja roolipelejä TCG-pelejä (keräilykorttipelejä) Miniatyyripelejä Tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden tutustua eri pelityyppeihin matalalla kynnyksellä. Paikalla on myös ohjaajia ja peliharrastajia, jotka opastavat tarvittaessa – sinun ei siis tarvitse olla kokenut pelaaja tullaksesi mukaan. Kaikki pelaa -tapahtuman ytimessä on ajatus siitä, että pelaaminen kuuluu kaikille – iästä, taustasta tai pelikokemuksesta riippumatta. Se on harrastus, ajanviete tai satunnainen kokemus. Tervetuloa mukaan pelaamaan ­Hyvinkään kaupungintalolle 7.11.2025!

Tapahtumakalenteri Hyvinkään kaupungin tapahtumakalenteri ja matkailusivusto Visit Hyvinkää palvelevat sekä tapahtumakävijöitä että matkailijoita. visithyvinkaa.fi kertoo kaupungista kuvin Löydä kaikki Hyvinkään tapahtumat > tapahtumat.hyvinkaa.fi Ajankohtaista tietoa Hyvinkään matkailusta ja Löydä kaikki Hyvinkään tapahtumat: tapahtumista > facebook.com/visithyvinkaa Ilmoita omat tapahtumasi Voit syöttää oman tapahtumasi maksutta tapahtumakalenteriin. Palvelun käyttöönotto edellyttää rekisteröintiä. Tutustu Keski-Uudenmaan alueen uuteen toimintakalenteriin! Keski-Uudenmaan alueen toimintakalenteri kokoaa yhteen Keusoten, alueen kuntien ja ympäryskuntien sekä järjestöjen, yhdistysten ja muiden toimijoiden järjestämiä tapahtumia. Toimintakalenterista löydät monipuolisesti tapahtumia ja tilaisuuksia, jotka tukevat hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja aktiivista arkea. > tapahtumat. hyvinkaa.fi Hyvinvointia yhdessä Keusoten asukasilta Hyvinkäällä 26.2.2026! Lisätietojaa lähempänä ajankohtaa: Keusote.fi. toimintakalenteri.keusote.fi H Y V I N K Ä Ä | J Ä R V E N PÄ Ä | M Ä N T S Ä L Ä | N U R M I J Ä R V I | P O R N A I N E N | T U U S U L A

KUVA: TEEMU HEIKKILÄ Kaupunginvaltuusto päätöksenteon ytimessä H yvinkään kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin päättävä elin. Valtuustossa on 51 valtuutettua, jotka edustavat kaupunkilaisia ja tekevät päätöksiä kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Puheenjohtajana toimii Antti Rantalainen. Valtuusto päättää kaupunkistrategiasta ja muista strategisista linjauksista sekä hyväksyy kaavat eli sen millaiseksi kaupunki muodostuu seuraavien vuosikymmenten aikana. Strategiseen ja pitkän aikavälin kehitykseen liittyvien päätösten ohella kaupunginvaltuusto päättää vuosittain tulo- ja kiinteistöveroprosenteista ja talousarviosta eli siitä, kuinka paljon kuntalaisilta ja kiinteistöjen omistajilta kerätään veroja ja mihin palveluihin verot vuosittain käytetään. Valtuuston toimivalta perustuu kuntalakiin ja kaupungin hallintosääntöön. Valtuusto on siirtänyt sille lain mukaan kuuluvaa toimivaltaa kaupunginhallitukselle ja lautakunnille. Hyvinkään koulutoimi 150 vuotta HYVINKÄÄN KOULUTOIMINTA viettää komeasti 150-vuotisjuhlaa 2025. Erityistä juhlaviikkoa vietettiin lokakuun alussa, ja tapahtumat kokosivat yhteen oppilaita, huoltajia ja koulun ystäviä. Hyvinkäänkylän koululla järjestettiin avointen ovien tapahtuma, jossa vierailijat pääsivät tutustumaan vanhan ajan luokkaan, oppilastöiden näyttelyyn ja koulun historiaan. Oppilaille tarjottiin juhla- 48 HYVINKÄ Ä Demokratia ja osallisuus Demokratia, Laadukas koulutuspolku KUVA: HYVINKÄÄN KAUPUNGINMUSEO

Hyvinkään palveluverkkoa uudistetaan – tavoitteena toimivat ja saavutettavat palvelut KUVA: TEEMU HEIKKILÄ Kesäkuun 2025 kokoukseen osallistuneita kaupunginvaltuutettuja. Kyseessä oli uuden valtuuston ensimmäinen kokous. Kausi on nelivuotinen. Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat kaikille avoimia. Kokouksista ilmoitetaan kaupungin verkkosivuilla, ja niitä voi seurata myös suorana lähetyksenä osoitteessa www.hyvinkaa.fi/valtuustolive. Kokousten pöytäkirjat julkaistaan tarkastamisen jälkeen kaupungin verkkosivuilla. Katso tunnelm apaloja osoitte esta: hyvink aalehti. fi/ 2025-1/ hyvink a a nkylan-k oululla alkoi-k unnan -koulutoimin ta-150vuotta -sitten ruoka ja täytekakkua, ja juhla striimattiin kaikkiin kouluihin. Myös Hyvinkään ateriapalvelut osallistuivat juhlaviikkoon tarjoamalla oppilaille makumatkan eri vuosikymmenille. Koulujen ruokalistoilla nähtiin vanhan ajan kouluruokia ja juhlapäivänä tarjolla oli erityinen juhlamenu. Ateriapalveluiden kehitystyössä oppilaat olivat mukana ruokaraadin kautta, ja toiveruokapäivät sekä uudet reseptit rikastuttivat juhlavuoden ruokailukokemusta. Pop up -näyttely Koulu juhlii museokeskus Taikassa nosti puolestaan esiin koulujen juhlaperinteitä eri vuosikymmeniltä. Hyvinkään kaupungin sivistystoimen palveluverkkotyö etenee. Tavoitteena on varmistaa, että varhaiskasvatus, perusopetus sekä muut kasvatus- ja koulutuspalvelut vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin – niin tilojen, kasvu- ja oppimisympäristöjen kuin resurssien osalta. Työ pohjautuu avoimeen vuoropuheluun ja ajantasaiseen tietoon, ja sen etenemistä voi seurata kaupungin verkkosivuilla. H yvinkään sivistystoimen palveluverkkotyö etenee kohti vuoden 2026 kehittämistavoitteita. Työssä tarkastellaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluiden järjestämistä kokonaisvaltaisesti. Työssä huomioidaan väestönkehitys, oppilasmäärien muutokset, rakennusten kunto sekä oppimisympäristöjen kehittämistarpeet. – Tavoitteenamme ovat saavutettavat, toimivat ja kustannustehokkaat palvelut, jotka vastaavat lasten ja nuorten tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Erityistä huomiota kiinnitetään tilojen käyttöön, resurssien kohdentamiseen ja palveluiden laadun varmistamiseen, sivistystoimenjohtaja Mika Mäkelä kuvailee. Työn etenemistä voi seurata kaupungin verkkosivuilta, ja kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Palveluverkkotyö on osa Hyvinkään lapsiystävällisyyden vahvistamista yhdessä ja avoimesti. OSALLISTU JA VAIKUTA! Kuntalaiskahvit palveluverkkoteemalla Kuntalaiskahvien teemana palveluverkko­ työ ke 14.1.2026 kello 18 – lämpimästi tervetuloa kaikille avoimeen keskustelutilaisuuteen kaupungintalon Kahvila Donneriin. Palveluverkkokysely on avattu Vastaamalla voit vaikuttaa palveluverkkotyöhön. Haluamme kuulla sinun mielipiteesi. Mitkä asiat ovat sinulle ja perheellesi tärkeitä sivistystoimen palveluita? Vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa siihen, miten palvelut suunnitellaan tulevaisuudessa. Kysely on avoinna 9.11.2025 saakka, ja vastaaminen vie vain hetken. www.hyvinkaa.fi/palveluverkkokysely Lue lisää verkkosivuiltamme www.hyvinkaa.fi/ palveluverkko26 HYVI NKÄ Ä 49

Osallistu, vaikuta Tule keskustelemaan Hyvinkään kaupungin viestintäkanavat ovat sinua varten! Pysy kartalla, vaikuta ja tule mukaan. www.hyvinkaa.fi www.visithyvinkaa.fi KULTTUURIFOORUMI on Hyvinkään kaupungin ja sen kulttuuritoimijoiden yhteistyöelin, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan kulttuurista ja sen ajankohtaisista asioista sekä suunnittelemaan tulevaa. Lisätietoja: kulttuuri- ja tapahtumapäällikkö Outi Ruso, outi.ruso@hyvinkaa.fi. LIIKUNTASEURAFOORUMI on liikuntayhdistysten yhteistyöverkosto, joka kokoontuu kaksi kertaa ­vuodessa. Lisätietoja: liikuntasihteeri Minna Kalmari minna.kalmari@hyvinkaa.fi ja vit • Kuntala ah is sk Seuraa ja osallistu somessa Hyvinkään kaupungilla on laaja valikoima some­kanavia, joita ­päivittävät eri alojen ­asiantuntijat. ­ Kuntalaiskahvit Järjestämme kaikille avoimia, kaupunkilaisten toiveiden mukaan teemoitettuja kuntalaiskahveja kaupungintalolla Kahvila Donnerissa (Kankurinkatu 4–6). Lue lisää kaupungin verkkosivuilta ja seuraa some­ kanaviamme! Lämpimästi tervetuloa! Keksi hyvin sanonta ja voita! Etsimme nyt hauskoja ja nokkelia sanontoja, joissa esiintyy sana ”hyvin”. Keksi omasi ja osallistu kilpailuun! Lue lisää s. 27. Katso kaikki k ­ aupungin ­somekanavat tästä. 50 HYVINKÄ Ä Skannaa ja osallistu www.hyvinkaa.fi/Hyvinkisa Demokratia ja osallisuus Demokratia, osallisuus YMPÄRISTÖFOORUMI tukee ja vahvistaa viestinnän ja kansalaiskeskustelun keinoin kaupunkiorganisaation, kaupunkilaisten ja yritysmaailman tietoisuutta omien valintojensa vaikutuksista elinpiiriimme. Lisätietoja: ymparistofoorumi@hyvinkaa.fi www.facebook.com/HyvinkaanYmparistofoorumi sekä www.hyvinkaa.fi/ymparistofoorumi Kaavaillat t • Kuntal hvi ai ka t • Kuntal hvi ais ka t • Kuntal hvi ais ka liikuntapäällikkö Jarmo V ­ akkila jarmo.vakkila@ hyvinkaa.fi. Hyvinkään kaavoitus järjestää kaupungintalolla kaikille avoimia vapaamuotoisia keskusteluiltoja ajankohtaisista kaavahankkeista. Kankurinkatu 4–6. Tervetuloa! Tutustu ­kaavailtoihin! Kurkkaa kaupungin arkeen BLOGISARJASSAMME kaupungin työntekijät kertovat työstään – maanmittausinsinööristä puhtauspalveluihin. Business Hyvinkää BUSINESS HYVINKÄÄ nostaa esiin paikallisia yrittäjiä ja heidän tarinoitaan. Tutustu tarinoihin: www.hyvinkaa.fi/ business-hyvinkaa Meidän Hyvinkää Henkilöstö Henkilöstö Meidän hyvinkää Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki

ja vaikutu! Hyvinkään varhaiskasvatus somessa – seuraa arkea ja juhlaa! HYVINKÄÄN VARHAISKASVATUS näkyy aktiivisesti Facebookissa ja Instagramissa. Somekanavissa jaetaan tunnelmia päiväkotien arjesta, lasten tuotoksia, tapahtumia ja juhlahetkiä. Somekanavien tarkoituksena on tehdä näkyväksi varhaiskasvatuksen upeaa, VASU-perustaista pedagogista työtä, jossa korostuvat lapsen osallisuus, leikin merkitys oppimisessa sekä kieli- ja kulttuuri-identiteetin tukeminen. y Facebook: www.facebook.com/ hyvinkaanvarhaiskasvatus ? Kerro mielipiteesi Hyvinkää -lehdestä Etsi Johanna -kilpailu Kerro 22.1.2026 mennessä, missä Johanna luuraa, ja voit voittaa Hyvinkää-aiheisen ­tuotepalkinnon. www.hyvinkaa.fi/johanna Laadukas koulutuspolku y Instagram: www.instagram.com/ hyvinkaanvarhaiskasvatus y Avoimien päiväkotien Facebook: www.facebook.com/ hyvinkaanavoimetpaivakodit Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta ! Anna palautetta tästä lehdestä ja voita lahjakortti Hyvinkää­ saliin! Mistä jutusta pidit? Mistä aiheista haluaisit lukea lisää? Osallistuneiden kesken arvomme kaksi 50 euron lahjakorttia. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. www.hyvinkaa.fi/lehtikysely Business Hyvinkää Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset Kestävä kehitys Talous Kestävä kehitys

Hyvä, parempi, Hyvin kaupunki. Hyvinkää ei ole Suomen vanhin, suurin tai historiallisesti merkittävin kaupunki. Vaan hyvin kaupunki. Hyvin toimiva ja hyvin tavallinen, mutta myös hyvin omaperäinen ja kunnianhimoinen. Hyvin arkiset asiat saavat ihmiset voimaan hyvin. Hyvin kaupunki tarkoittaa sitä, että kaikki on lähellä, kävelymatkan päässä. Se tarkoittaa palveluita ja mahdollisuuksia käden ulottuvilla. Sitä huomaamatonta sujuvuutta, joka luo pohjan onnellisuudelle. Sitä, että asiat tehdään hyvin. Toisaalta emme tyydy siihen, että kaikki on nyt hyvin. Tekemistä on vielä, ja hyvä niin, sillä tekeminen kertoo välittämisestä. Pienet rohkeat teot, omaperäiset ideat ja yhteisöllisyys tekevät kaupungistamme ainutlaatuisen. Kun arki toimii ja voi olla oma itsensä, kaikki on aika hyvin. Ja se on aika paljon.