Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri s u i a k l u j i s o u V 50 vuotta 20 2 5 1

Eläkeliiton Etelä-Hämeen piirin 50v. historiikki omaksi tai lahjaksi yhdistyksestäsi tai piiristä! Historiikin on koonnut ja kirjoittanut tietokirjailija Seppo Pirhonen. Kirjassa ovat mukana kaikki piirin yhdistykset. Kirjassa on kattavasti mielenkiintoista luettavaa ja paljon kuvia, lähes 300 sivua. Hinta 25 €. Tilaukset: etela-hame@elakeliitto.fi puh. 0400 635 366 Metsänhoitoyhdistys Lounais-Häme Toivottaa hyvää joulua jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen EUROOPAN JOULUTORIT Berliini, 4 pv 27.11., 4.12. ja 11.12.2025 Suomenkielinen opas mukana kohteessa! alk./hlö 788€ EUROOPAN JOULUMATKAT Český Krumlov, 5 pv 22.12.2025 Berliini, 5 pv 23.12.2025 alk./hlö 998€ Wien ja Bratislava, 4 pv 27.11., 4.12. ja 12.12.2025 alk./hlö 848€ Wien, 5 pv 23.12.2025 Italia - Verona, 4 pv 27.11. ja 11.12.2025 alk./hlö 998€ Joulu Italiassa, 5 pv Verona 22.12.2025 alk./hlö 1598€ Piemonte 23.12.2025 alk./hlö 1898€ Krakova, 4 pv 4.12. ja 11.12.2025 alk./hlö 768€ Saksan kauneimmat joulutorit, 4 pv 4.12. ja 11.12.2025 alk./hlö 898€ Praha ja Dresden, 4 pv 4.12. ja 11.12.2025 alk./hlö 898€ alk./hlö 1458€ Sis. lentomatka Helsingistä Finnairin reittilennoilla, matkatavarat lennoilla, lentokenttäkuljetukset oppaan johdolla, hotelliyöpymiset 2 hengen huoneessa aamiaisin, matkaohjelman mukaan kaupunkikierros sekä vierailut joulutorilla oppaan johdolla. matkapojat.fi/joulu p. 010 2323 200 ma-pe 10-16 2 alk./hlö 1388€ Palvelumaksu 0€/netistä, muutoin 12€/varaus. Paikkoja rajoitetusti. Hinnat on alkaen-hintoja 2hh.

Sisällysluettelo Akaan yhdistys 8 Forssan yhdistys 16 Hattulan yhdistys 26 Hauhon yhdistys 32 Hausjärven yhdistys 38 Humppilan yhdistys 44 Hämeenlinnan yhdistys 52 Janakkalan yhdistys 58 Jokioisten yhdistys 64 Kalvolan yhdistys 72 Lammin yhdistys 82 Lopen yhdistys 88 Rengon yhdistys 96 Riihimäen yhdistys 102 Tammelan yhdistys 110 Urjalan yhdistys 116 Valkeakosken yhdistys 124 Ypäjän yhdistys 132 Kuvaristikko 138 Krypto 139 Sanahaku 139 Etelä-Hämeen piirin kuulumisia 140 3

Kulttuuri kukkii maakunnissa S uomalaisuus on kasvanut ajan saatossa heimoista ja maakunnista. Varsinaisesti maakuntaidentiteetti muotoutui 1800-luvun kansallisen heräämisen myötä. Erityisesti Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan kuvaukset eri heimojen piirteistä ja tavoista vahvisti nykypäivään kestäneen mielikuvan. Maakuntien erilaisuuden voi vahvemmin kokea erityisesti kulttuurin rikkaudessa eri maakunnissa. Eläkeliittokin on rakentunut aallon lailla maakunnittain. Maakunnallisuus ja paikallisuus ovat olleet liiton voimavara, onhan toimintamme erityisen vahvasti lähitoimintaa ikäihmisten hyväksi. Kulttuuritoiminta on ollut liittomme toiminnassa yksi eläkeläisten hyvinvoinnin kulmakivistä. Nyt se on nostettu enemmän esille liiton toiminnassa. Kulttuuri ei ole pelkästään taidetta, musiikkia tai kirjallisuutta vaan myös tapa, jolla ihmiset elävät, jakavat kokemuksia ja toimivat yhdessä, mikä jättää jäljen. Parasta on, kun tekeminen tai kokeminen tapahtuvat yhdessä. Esim. taide-elämys koetaan usein yhdessä ventovieraiden kanssa, mistä syntyy ryhmärajat ylittävä luottamuksen ja läsnäolon tunne. Ihminen tarvitsee kanssaihmisyyden tunnetta hyvinvoinnin tueksi. Kansainvälisessä seminaarissa käsiteltiin Euroopan kansojen onnellisuutta. Suomen onnellisuuden lähteistä puhuttaessa nousi esiin laajan yhdistystoiminnan merkitys, lähes jokainen kuuluu johonkin järjestöön. Myös ehdotettiin talkoo- 4 kulttuuria tansseineen, kesäteattereita ja laajaa kuorolaulantaa. ”Suomalaiset harjoittelevat talvet ja esiintyvät kesät toinen toisillenne.” No, varmaankin totta toinen puoli. Suomessa kuoroharrastus ja talkoot kuvastavat parhaiten väestön sosiaalista pääomaa ja lisäävät sosiaalisen läsnäolon tunnetta. Laulunopettajanikin kannusti minua laulamaan luokan kuorossa lohduttamalla ”kannattaa olla mukana sosiaalisen läsnäolon tunteen vuoksi, vaikkei lauluääntä olisikaan”. Vapaaehtoistyö perustuu keskinäiseen luottamukseen, antamisen ja saamisen iloon. Joten ei ole ihme, että tutkimukset osoittavat sen olevan yksi vahvimmista terveyttä edistävistä ja hauskoista eläkeläisten harrastuksista. Se näkyy myös eläkeikää lähestyvistä ihmisistä. Hyvin moni aikoo eläkkeellä osallistua jonkinlaiseen vapaaehtoistyöhön. Siinä on jotain, se vetoaa ihmisyyteen. Aivotutkimus on viime vuosikymmeninä syventynyt erilaisen kulttuurin vaikutukseen ihmisen hyvinvointiin. Taide aiheuttaa sekä taidetta itse tekevälle kuin siitä nauttivalle hyvin samanlaisia aivojen neuroniverkon aktivoitumisia. Sama vaikutus syntyy myös arkisten miellyttävien kulttuuriharrastusten kuten yhteisen kortinpeluun, ruuanlaiton, kutomisen tai autojen rassailun kautta. Kulttuurin merkitys on viety mm Kanadassa ja Englannissa niin pitkälle, että kulttuurisetelit ja kulttuu- rilähetteet on otettu yhdeksi keinoksi perusterveydenhuoltoon lievempien pahoinvointien ja sairauksien hoitoon mukaan. Suomessakin muutamat kunnat kuten Turku ja Tampere ovat kokeilleet kulttuuriseteleitä hyvin tuloksin. Uudessa sotessa sen soisi olevan yhtenä keinona mukana. Kieli, murteet ja elämäntavat eri maakunnissa rikastuttavat yhdessäoloamme. Kannattaa vierailla naapuripiirissä tai maakunnassa, tehdä vaikka tikusta asiaa kokoontumiselle ja yhteisille tapaamisille. Jokainen tapaaminen on hyödyllinen. Kulttuuri kukkii myös naapurissa. Kulttuuriterveisin, Raimo Ikonen Eläkeliiton puheenjohtaja

Eläkeläisten oikeudet yhteiskunnassa eivät ole itsestäänselvyys E läkeliiton sääntöjen toisessa pykälässä määritellään liiton toiminnan tarkoitus. Liiton toiminnan tarkoituksena on eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien etujen ja oikeuksien edistäminen. Onkin hyvä muistaa, että eläkeläisillä on nimenomaan oikeuksia, jotka takaavat heille yhdenvertaisen aseman suhteessa muihin väestöryhmiin. Kyse ei ole mistään itsekkäistä eduista. Tämä vaikuttamistyö, oikeuksien valvonta – mitä nimitystä halutaankaan käyttää – on siis kuulunut Eläkeliiton sääntömääräisiin tehtäviin sen historian alusta lähtien. Itse asiassa koko liiton perustaminen kiteytyy tähän vaikuttamistehtävään. Jo liiton ensimmäisenä toimintavuonna liiton tärkeäksi tehtäväksi nousi pyrkimys vahvistaa eläkeläisten tietoisuutta ikääntyvien arvosta ja oikeuksista yhteiskunnassa. Viimeiset vuodet ovat olleet järjestöllemme ja eläkeläisille yleensä poikkeuksellista aikaa. Pandemia lamautti järjestötoiminnan ja nosti yhteiskunnalliseen keskusteluun väestön terveyden ja hengen suojelun. Eläkeläiset vetäytyivät pääministerin kehotuksesta ”karanteen kaltaisiin olosuhteisiin”. Muutaman kuukauden kuluessa tuli selväksi, että sosiaalinen eristäytyminen ei välttämättä edistä ikääntyneiden kansalaisten terveyttä vaan se voi olla myös riskitekijä. Kun liitto alkoi ensimmäisen koronakevään aikana saada tietoja jäsenkunnan psyykkisen toimintakyvyn heikentymisestä ja yksinäisyydestä, oli ryhdyttävä nopeisiin toimenpiteisiin – vaikuttamistoimintaa tämäkin. Liitto julkaisi mediatiedotteen otsikolla ”eläkeläisiä ei saa suojella hengiltä”. Tästä ulostulustamme alkoikin ennenäkemätön julkinen keskustelu, joka lisäsi päättäjiemme ymmärrystä eristämisen negatiivisista terveysvaikutuksista. Pian näitä hyvää tarkoittavia eristämistoimia ja -ohjeita alettiinkin lieventää. Jälkeenpäin on helppo todeta, että onnistuimme vaikuttamistehtävässämme tässä kohtaa hyvin. Tunnistimme eläkeläisten hyvinvointia uhkaavan tekijän, saatoimme sen yleiseen tietoon ja saimme toivotun muutoksen aikaan. Kun pandemia hellitti, kiinnittyi huomio Suomi-neidon taloushaasteisiin. Taloustalkoissa maan hallitus on nopealla aikataululla leikannut julkisia menoja, jonka seurauksena myös eläkeläisten toimeentulo on heikentynyt. Eläkeläisten verotus on monissa tuloluokissa entistä kireämpää samansuuruisiin palkkatuloihin verrattuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon asia- kasmaksuja on nostettu ja lääkkeiden arvonlisäverokantaa kiristetty. Tässä vain muutamia esimerkkejä poliittisista päätöksistä, jotka näkyvät eläkeläisten kukkarossa ikävällä tavalla. Eläkeläisten oikeudet eivät ole itsestään selvyys. Niistä on pidettävä huolta ja mikäpä olisi parempi taho tätä tehtävää hoitamaan kuin Eläkeläisten oma järjestö. Myös alueellisella tasolla liiton jäsenpiirit joutuvat pohtimaan suhdettaan sääntöihin kirjattuun vaikuttamistehtäväänsä. Hyvinvointialueiden kiristynyt talous ja siitä johtuva palvelupisteiden karsinta herättää huolta eläkeläisissä ympäri maata. Piireillä onkin nyt tuhannen taalan paikka jäsenkuntansa sote-palveluihin liittyvien ongelmien kartoittamisessa. Näiden ongelmien saattaminen päättäväisesti päätöksentekijöiden tietoaan vaatii aikaa , suunnitelmallisuutta ja päättäväisyyttä. Viime ajat, kun ovat osoittaneet, että eläkeläisten oikeudet yhteiskunnassa eivät ole itsestäänselvyys. Anssi Kemppi Eläkeliiton toiminnanjohtaja 5

Kaikella tapaa merkittävä vuosi T ämä vuosi piirretään piirimme historiaan monella merkittävällä tavalla. Piiri aloitti alkuvuoden juhlistamalla toimintansa 50-vuotistaivaltaan juhlassa Lopen Läyliäisten Seuralassa helmikuun 20. päivänä. Juhla aloitettiin nauttimalla juhlakahvit lisukkeiden kera. Samalla sai samalla tavata muita eläkeliittolaisia ja jutustella heidän kanssaan kahvikupin ääressä. Onnittelujen vastaanoton jälkeen siirryttiin varsinaiseen juhlaohjelmaan, joka oli musiikkipainotteinen. Juhlaa kunnioitti läsnäolollaan myös Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen, joka piti myös juhlapuheen. Toinen merkittävä tapahtuma piirin historiaa ajatellen oli piirin 50-vuotis historiikin julkaiseminen. Historiikin esitteli juhlassa sen kirjoittaja ja kokoaja Seppo Pirhonen Urjalasta. Kirjassa on myös piirin jokaisen yhdistyksen omat sivut. Julkaisu on 300 sivua käsittävä kovakantinen laadukas julkaisu. Kirja on oiva lahja vaikka joululahjaksi. Joulutervehdyksestä vuosijulkaisuksi Kädessäsi on 40:s lehti minkä piiri on koonnut yhdessä yhdistysten kanssa, melkoinen saavutus. Kun joululehti ensimmäisen kerran ilmestyi vuonna 1979, se oli 34 sivuinen lähes yksivärinen, vain kansilehti oli sinivärinen. Viime vuoden joululehti oli paisunut jo yli 150 sivuiseksi moniväripainokseksi. Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä tietenkään lehden tulevaa sivumäärää, mutta tarkoituksem- me oli tehdä lehdestä ohuempi säästääksemme paino- ja alati nousevia postituskustannuksia. Moni piiri on muuttanut lehden nimen joulutervehdyksestä vuosijulkaisuksi. Niin päätti hallituksemme lehtitoimikunnan esityksestä. Perusteluna on ollut lehden käyttöisyys läpi vuoden. Katsotaan millaisen vastaanoton uusi nimi saa. Lehdellä on erittäin merkittävä taloudellinen asema piirin taloudessa. Ilman lehden tuottamaa taloudellista tulosta, täytyisi etsiä muita keinoja hankkia toimintavaroja piirin toiminnan pyörittämiseen, ja se ei ole helppoa, se tiedetään historiasta. Lehti on yhteishanke piirin yhdistysten kanssa, jossa on myös yhdistysten omat sivut. Ei myöskään voi vähätellä lehden kautta yhdistysten saamaa taloudellista hyötyä. Elä tänään, carpe diem O len mielenkiintoisessa vaiheessa. Uusi lapsenlapsi syntyi ja vanha isä pääsi palvelukotiin. Itse olen jäämässä eläkkeelle. Uusi elämänvaihe on käsillä. Se on mielenkiintoista. Pienen lapsenlapsen katse on täynnä uutta elämää. Koko ajan pieni tyttö havainnoi ympäristöä, oppii uutta ja on ilahduttanut ensimmäisellä hy- 6 myllä. Papalla on iso ilo ja sydämessä läikähtää, kun lapsi katsoo silmiin. Isäni katse puolestaan suuntautuu jo menneeseen. Siellä ovat elämän tähtihetket, joihin palataan usein. Monet muistot lämmittävät ja vaikeuksistakin on selvitty. Itse katselen taaksepäin mutta samalla eteenpäin. On kiitollinen mieli. Toivon ja uskon, että monia hyviä hetkiä on edessä. Kirkkovuodessa adventti on sekä odotuksen että täyttymyksen aikaa. Sanoma on, että Jumala ei petä lupauksissaan. Vapahtajamme tuli ihmisten elämän keskelle, ilojen ja surujen, pettymysten ja toivon keskelle. Siinä on toivo. Jumalan aika on tämä hetki. Tässä päivässä on mukana menneisyys ja tulevan odotus, mutta juuri nyt elän. Menneeseen voi katsoa

Tiukkeneva talous haastaa meitä Piirin toiminnan kannalta ehdottoman tärkeää on tiukka talouden hoito. Piirin tämän vuoden talous näytti jo keväällä siltä, että jouduimme päättämään ennalta erilaisia keinoja millä selviämme tästä vuodesta ”kuivin jaloin”. Tästä hyvänä esimerkkinä on muun muassa hallituksen pidättäytyminen kilometrikorvausten laskuttamisesta tältä vuodelta. Kun muutama vuosi sitten Liitto korotti osuuttaan jäsenmaksuista, niin me emme lähteneet korotusta kopensoimaan, vaan pidimme piirin jäsenmaksumme, kolme euroa, saman suuruisena. Tämä on otettava nyt huomioon kun ensi vuoden talousarviota suunnitellaan. Lisäksi mietityttää Valtiovallan armollisesti ja tulevaan toiveikkaasti. ”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala ja sinua kantavat iankaikkiset käsivarret”, luvataan Raamatussa. Turha on harmitella menneitä virheitä tai murehtia tulevaa. Elä tänään ja muista tarttua hetkeen, carpe diem. Katson lasta silmiin ja juttelen isän kanssa muistoista. Tämä päivä on tärkeä ja siinä on siunaus. taholta kuuluneet uudet viestit järjestöjen valtionosuusleikkauksista. Taloudellisesta haasteesta huolimatta uskon piirin jatkavan vireää ja aktiivista toimintaa myös ensi-ja seuraavina vuosina kohti seuraavaa vuosikymmentä. Lopuksi on syytä kiittää piirimme aina iloista Saaraa ja tiukasta taloudesta meitä vahtivaa Jukkaa, sekä kaikkia Eläkeliiton jäsentemme eteen pyyteettömästi ahkeroivia piirimme eläkeliitolaisia. Toivotan kaikille hyvää loppuvuotta ja alkavaa uutta. Seppo Kuparinen Piirin puheenjohtaja Toivotan kaikille Eläkeliiton ystäville iloa ja siunausta elämään! Esa Löytömäki kirkkoherra, eläkerovasti, Forssa 7

Akaan yhdistys → Perustettu 10.4.1980 → 155 jäsentä → akaa.elakeliitto.fi Mänttä-Vilppulan taidekaupungissa ja Ruovedellä L ähdimme perjantaina 13.6.25 matkayhtiö Piellokkaan järjstämälle kesämatkalle Mänttä-Vilppulaan ja Ruovedelle. Herätys oli aikainen. Ensimmäiset tulivat kyytiin Viialasta jo klo 6.45. Meitä matkalaisia oli yhteensä 42. Kuljettajana oli Penttilän Erkki. Ensimmäinen pysähdys oli vasta Mäntässä lounaskahvila Miinassa, jossa meille oli varattuna kahvit vastaleivotun pullan kera. Kahvila Miina on perustettu Honkahoviin, joka rakennettiin aikoinaan Mäntän paperitehtaan edustusvieraiden käyttöön. Siellä ovat vierailleet niin valtionpäämiehet, kuin liike-elämän edustajatkin kotimaasta ja ulkomailta. Rakennuksessa toimii nykyään myös myös Arthostel Honkahovi. Huoneet on sisustettu korkeatasoisesti ja persoonallisesti. Honkahovin pihalta lähtee rantaa pitkin Lemmenpolku, jota pitkin pääsee 2,5 kilometrin matkan Serlachiuksen Kartanolle. Emme tällä kertaa kuitenkaan kävelleet, vaan menimme bussilla eteenpäin, ensin Serlachiuksen Pääkonttoriin. näyttelyn, joka sisältää Mesenaatit-nimisen näyttelyn ja Mäntän tehdasyhteisön tarinan. Näyttelyyn liittyy osana toiminnallinen elämystila Metsän maailma,jossa viihtyvät niin lapset kuin aikuisetkin. Lisäksi Pääkonttorissa on vaihtuvia näyttelyitä. Mäntän kirkossa Pääkonttorilta siirryimme lounaspaikkaan, joka oli Vilppulan puolel- Serlachiuksen Pääkonttorissa Pääkonttori on entisen paperiyhtiön pääkonttorirakennus, joka sijaitsee Mäntän keskustassa ja on tyyliltään klassismia. Se on valmistunut jo vuonna 1934. Vuodesta 2003 alkaen se on toiminut museona. Pääkonttorissa ryhmämme jaettiin kahteen osaan ja kumpikin ryhmä kiersi oman oppaansa johdolla Pääkonttorin pysyvän 8 Serlachiuksen Pääkonttorin aulatilat. la rantaravintola Isabellassa. Ruoka maistui ja kylläisinä lähdimme seuraavaan kohteeseen, joka oli Mäntän kirkko. Kirkon on suunnitellut arkkitehti W.G. Palmqvist ja se valmistui vuonna 1928. Kirkko on tyyliltään pohjoismaista uusbarokkia. Sen erikoisuutena ovat lukuisat taideteokset. Alttaritaulu esittää Mariaa ja Jeesus-lasta ja siinä on ollut mallina mänttäläinen nainen sylissään pieni lapsi. Heidän ympärillään on Joen-

Mäntän kirkon alttaritaulu ja lasimaalauksia. Cavenin puuveistokset Mäntän kirkossa. niemen kartanon lampaita niityllä. Alttaritaulun samoin kuin sen sivuilla olevat lasimaalaukset ovat Alvar Cawenin tekemät. Muita erityisiä taideteoksia kirkossa ovat Hannes Autereen tekemät 35 puuveistosta. Tämän elämyksen jälkeen siirryimme bussilla Serlachiuksen kartanoon. Paikkakunnan historiaa saimme erityisannoksen, kun matkalla oli mukana akaalainen Heikki Nevala, joka on kotoisin Mäntästä. Hän kertoi meille tarinoita ja historiaa lapsuutensa Mäntästä ja tunsi kaupungin tapahtumat edelleen hyvin. den tilat, sekä ravintola- ja kahvilapalveluita sekä museokauppa. Kartanon yhteydessä sijaitsee myös vuonna 2022 valmistunut Serlachius Taidesauna. Kartanon vaihtuvissa näyttelyssä tutustuimme oppaan johdolla sekä kotimaisten että ulkomaalaisten taiteilijoiden töihin. Kesän 2025 vetonaulana on brittitaiteilija Keith Tys- onin Universal Symphony -näyttely. Näimme mm 16 m3 Atlantin valtamerta -teoksen, joka oli kiiltolakattua pronssia ja ruostumatonta terästä oleva teos. Näyttely ulottautui sisältä Veistospuistoon ja siellä olevasta Pimeä aurinkokello-veistoksesta koko Linnunradalle. Serlachiuksen näyttely on suurin museonäyttely, jonka Serlachiuksen Kartano Joenniemessä Serlachiuksen Kartanon on rakennattunut vuorineuvos Gösta Serlachius edustuskodikseen. Jo vuodesta 1945 siellä on toiminut taidemuseo, jota ylläpitää Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Siellä on pysyvä kokoelma, Kartanon klassikot, joka on Suomen ja Pohjoismaiden merkittävimpiä yksityisiä kokoelmia. Niistä tärkeimmän osan muodostavat kotimaisen taiteen kultakauden teokset. Lisäksi siellä on laajat vaihtuvien näyttelyi- Keith Tysonin teos 16m3 Atlantin valtamerta. 9

Vinhan kirjakauppa. Tyson on koskaan järjestänyt. Yhtenä erikoisuutena Kartanon näyttelyssä oli Open Group, jonka teoksessa ukrainalaiset pakolaiset kutsuvat yleisöä toistamaan sodan ääniä. Näiden monenlaisten outojen ja erikoisten ja joidenkin tuttujen teosten ääreltä oli hyvä jatkaa matkaa. Kesälomalaisten paratiisi Ruovesi Ruovedellä vierailimme ensin idyllisessä Vinhan kirjakaupassa, joka on Suomen vanhimpia kirjakauppoja. Se on perustettu jo vuonna 1903, kirjansitomoksi ja kirjakaupaksi. Ruoveden keskustassa sijaitseva hirsitalo on kunnostettu vuonna 2023 sen perinteitä ja historiaa kunnioittaen. Vinhan talossa on nykyisin kirjakaupan lisäksi majoitustiloja ja kahvio. Kesäkaudella on terassilla ja puutarhassa tarjolla itseleivottuja herkkuja ja mm. italialaista Lavazza kahvia. Vinhasta on tullut myös monenlaisten kulttuuritapahtumien keskus; kirjailijavieraita ja konsertteja on kesän aikana useampia. Meidän vierailumme jälkeen oli Vinhassa alkamassa klo 17.00 Hidasta elämää -festivaali. Tästä syystä kirjakaupan ja kahvion puoli olivat jo nyt tupaten täynnä väkeä. Lyhyen vierailun jälkeen piipahdimme vielä Runebergin lähteellä. Lähteen alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Lähteen kunnostamiseksi on tehty ennaltamissuunnitelma, jonka tarkoituksena on parantaa lähteen veden laatua ja 10 lisätä kohteen matkailuarvoa. Pieni happihyppely alueella raikkaassa ulkoilmassa oli ihan paikallaan. Pysähdykset Muroleen kanavalla ja Ylöjärven Juustoportilla Jatkoimme matkaa Muroleen kanavalle. Se yhdistää kanavan yläpuolisen Paloveden ja alapuolisen Vankaveden vesiyhteydellä toisiinsa. Kanava on 315 m pitkä ja siinä voi liiRunebergin lähteellä. kennöidä korkeintaan 40 m pitkä, 7,7, m leveä ja 2,4 m syvä alus. Muroleen kanava on suosittu pysähdyspaikka matkailijoille ja siellä on kesäkaudella avoinna kesäkahvila, jossa voi virvokkeiden ja pikkusyötävän lisäksi nauttia myös elävästä musiikista viikonloppuisin. Lyhyen pysähtymisen jälkeen jatkoimme maisemareittiä kohti Ylöjärveä. Siellä oli viimeinen pysähtymispaikkamme ennen Akaata. Meille oli varattuna Juustonportilta iltapalaksi kahvia ja leipäjuustoannos. Myymälässä oli herkkuja jokaiseen makuun. Suosituimmat tuliaiset olivat varmaan leipäjuusto ja lakkahillo. Vähän kahdeksan jälkeen illalla olimme ensimmäisellä pysähdyspaikalla torin reunassa Toijalassa. Sieltä matka vielä jatkui Kylmäkoskelle ja Viialaan. Pitkä, mutta antoisa retki oli saatu päätökseen suunnitelmien mukaan ja kommelluksitta. Kiitokset Erkille ja Heikille monista mielenkiintoisista jutuista matkan varrella! Lämpimät kiitokset myös kaikille mukanaolijoille! Teksti: Raija Lehto Kuvat: Raija Lehto, Hilla Huhturi ja Hannu Leppälä

1950-luvun kesäinen huviretki O n ihanan kaunis kesäinen lauantai. Sunnuntaina on tarkoitus tehdä perheen jokakesäinen huviretki polkupyörillä mummulaan. Tai nyt ensimmäistä kesää tätilään, mummu on talven aikana nukkunut ikiuneen, vaari jo paljon aikaisemmin. Retki on meistä kouluikäisistä lapsista, hyvin tärkeä ja kihelmöivän jännittävä. Pyöriä pestään ja huolletaan innolla. Taitaa siinä äitikin vähän suutahtaa, lapsia ei tahdo saada muihin askareisiin. Maaseudulla kun on tapana, että lapset opetetaan pienestä pitäen töihin. Laiskuus on paheista pahin, mitä ikinä olla voi. ”Jos ei pienestä pitäen opi tekemään työtä, niin ei ikinä.” Vielä viime suvena pikkusisko oli istunut isän pyörän tarakalla. Nyt hän on urheasti ilmoittanut polkevansa tuon parin peninkulman matkan suuntaansa, ihan itse. Ennen kuin lauantai ehtii iltaan, pilviä ilmestyy taivaalle ja ripauttaa vähän vettä. Pettymys olisi suuri, jos matka sateen vuoksi siirtyisi tai jäisi kokonaan tekemättä. Päivä vaihtuu sunnuntaiksi. Äiti on käynyt lypsämässä lehmät laitumella. Me lapset heräämme aamulla aikaisin, on vähän matkakuumetta. Suureksi riemuksemme päivä valkenee poutaisena. Naapuri on luvannut käydä päivällä antamassa kanoille niiden appeen. Koira ja kissat saavat jo aamulla päivän ruoka-annoksensa ja jäävät tyytyväisinä ”kotimiehiksi”. Kun lähdemme, aamu on vielä varhainen ja vähän viileähkö. Päälle on puettava sen mukaisesti. Retkitunne on mahtava, yksi kesän kohokohdista on alkamassa. Äiti taitaa vielä mennä kotiin tai oikeammin kottiin. Matkaa ei taiteta maanteitse. Oikaistaan hiekkaisen mäntykankaan poikki. Metsässä risteilee erikokoisia teitä ja polkuja, silti vanhemmat löytävät tätilään vievän reitin. Metsän männyt ovat korkeita ja suoria, sarastava sunnuntai aamupäivän aurinko siilautuu niiden runkojen välistä. On suorastaan harras tunnelma. Näin vuosikymmenien jälkeen on ollut mielessä, jospa vielä kerran voisi fiilistellä pyörällä noilla samoilla metsäisillä poluilla. -Eipä niitä samoja enää taida olla, eikä reittituntemuskaan riittäis. Vanhemmat eivät ole enää mukana suunnistamassa, ei täti ottamassa portailla vastaan, ovat kätketyt kotiseudun multiin. Lapsuuden kesäiset polkupyörätretket mummulaan säilyvät näin koskemattomina kauniina muistoina. KIPINÄ ON SYTTYNYT... Polkupyörä on ollut menossa mukana lähes koko ikäni. Sain ihan uuden polkupyörän, kun pääsin oppikouluun. Pyörä oli vihreä Scott –merkkinen. Se laajensi elinpiiriä kummasti, voi ihan itse polkaista uusiin seikkailuihin. Tosin pyörä joutui monesti kovaan menoon, toivottoman aamu-unisen koulutytön matkakumppanina. Joskus naapurin emäntäkin joutui nostamaan sekä pyörän että pyöräilijän kylätien ojasta. Pyörät ovat aina välillä uusiutuneet, mutta rakkaus pyöräilyyn on säilynyt. Pyörä on ollut apuna myös silloin kun maailman murheet ovat osuneet kohdalle. Ei muuta kuin tarttua pyörään ja polkea joitakin kymmeniä kilometrejä sellaista vauhtia mihin suinkin pystyy. Kotiin palatessa ei jaksa enää murehtia. Seuraavana päivänä murheet ovat jo puolta pienempiä. Tällainen rakkaus on kantanut yli vuosikymmenten. Teksti ja kuva: Hilla Huhturi Äitvainaan Falun. 11

Alkutaipaleeni EL:n kanssa O li pimeä, hyytävän kylmä vuoden ensimmäinen päivä anno 2025... ei kun... Jo muinaiset suomalaiset eläkel... Höpön höpöä... NO, syntyykö tästä yhtään mitään? Ei tarvitse aina aloittaa muinaisuudesta vaan mennä suoraan aiheeseen – kuten opettajani koulun alkumetreillä opasti luokkaansa ainekirjoitustunnilla. Kuitenkin, aloitus on aina niin vaikeaa (se voi mennä ihan överiksi kuin nyt tämäkin) varsinkaan kun ei nykyään ole tarvinnut enää edes kirjeitä kirjoitella, mitä nyt puhelinviestejä muutamalla rivillä – mutta yritetään! Hei! unohda se tyhjän valkoisen arkin hiljaisuus, päästä ajatus virtaamaan ja sanat tipahtelemaan paperille. Minulle hieman vinkattiin kesän kynnyksellä haluaisinko kirjoittaa tähän vuosijulkaisuun kirjoitelman, pienen vain, jutun ei tarvitse täyttää montaa sivua, kunhan jotain, jostain. Olen se joka tällaisiin nopeasti eteen tuleviin ehdotuksiin ei ole koskaan pystynyt heti vastaamaan pienillä napakoilla sanoilla kohteliaasti ”EI kiitos”, joten tässä sitä nyt ollaan aivosoluja ja ajatuksia hereille tökkimässä. Jospa yrittäisinkin tehdä asiaa eli jutun tynkää tästä ensimmäisestä kokovuotisesta Eläkeliiton jäsenyydestäni, vuodesta jossa vielä muutama kuukausi antaa odottaa uutta koettavaa. Mitä asioita se on tuonutkaan elämääni, miten olen nämä tuntenut/ kokenut. Olenhan vielä NUORI jäsen (siis Eläkeliiton!). Se miten tähän liittoon tulin liittyneeksi vasta nyt on oma juttunsa. Osasyy liitottomuuteeni on etten koskaan ole tullut sinuksi eläkeläinen-sanan kanssa, se jää aina vähän kipuamaan tuonne äänihuuliin, korviin, mieleen. Mutta sitten sain puhelun jossa paras ystävättäreni kysyi minua matkaseurakseen Riikaan, oma miehensä kun tällä hetkellä oli kieltäytynyt kunniasta. Tietenkin vastasin innolla KYLLÄ lähden! Matkalle pääsy edellytti kuitenkin 12 minulta vain ja ainoastaan Eläkeliiton jäsenyyttä! Tämä siis tapahtui edellisvuonna. Mitä sitten liittymiseni seurauksena tapahtuikaan. Tietenkin ikimuistettava muutaman päivän reissu Latviaan ja sen pääkaupunkiin Riikaan! Mutta minkä runsaudensarven olin liittymiselläni avannutkaan! Voin nyt helposti poimia elämääni ihan uusia tapahtumia ja harrasteita, kaikenlaista kivaa. Luulin sen jo täynnä olevan, nyt kun olin yksin jäätyäni viimein jostain esiin kaivanut taas elämänhaluni ja innon, läheisten ja ystävieni kyllä ensin alkuun minua täällä maanpäällä kannatellessa. Lämmin ajatus ja halaus kaikille heille edelleen! No niin, tarjolla oli teatteria (yksi parhaista!) taidenäyttelyitä (yksi parhaista myös!), virkistyspäivää, luentopäivää, kesäpäivää, syyspäivää ym. päivää, oli peli-, liikunta-, laulu-, ruokailu- jne. ryhmää ja jos jotain unohtui myös niitä ryhmiä ja piirejä. Nyt löytyy tosi monta KYLLÄ haluan! -asiaa. Hui, alkoi ihan huimata! Myös sen tajusin, että rajoittaessani sanavarastostani kokonaan pois yhden sanan – eläkeläinen – olin ollut ulkona näistä huikeista harrastemahdollisuuksien hyödyntämisistä. Eli – jatketaan tarjonnan monipuolisuuden hurraamista... Ei mutta! löytyipä yksi ryhmä/piiri johon oli myös halukkaita vaan sitä ei vielä ollut. Voi! Se oli lukupiiri! Ja mitä tapahtuikaan – enkös löytänytkin itseni muutaman hetken kuluttua sen vetäjänä – ihana, ikuinen, vanha harrastukseni sai nyt uuden ulottuvuuden ja elämän sekin. Muistan kaukaa, kaukaa menneisyydestä kun noin 10-vuotiaana nousin ensimmäisiä kertoja Rikhardinkadun, silloisen Helsingin pääkirjaston jylhiä isoja kiviportaita ylös valtavan kokoisiin saleihin, niitä löytyi kolmessa kerroksessa. Salit olivat täynnä suuria hyllykköjä jotka taas pursuivat kirjoja, loputtomiin. Jo salien tuoksu toi pienen perhosparven liihottelemaan vatsanpohjalle mitä kaikkea jännittävää satojen, tuhansien kirjojen sivut voisivat minulle kertoa... no niin... nyt näköjään olen pääsemässä vauhtiin, vaan hieman liian pitkälle kirjoitelmani otsikosta. Siis palatkaamme lukupiiriin. Lukupiirissämme on innolla luettu ja keskusteltu luetuista kahvikupposen ääressä koko kevät. Alkajaisiksi tunnettua suomalaista kaunokirjallisuutta, mm. Hannu Mäkelää, Eevoja Kilpi ja Joenpelto, onhan niitä, suomalainen kirjallisuus on täynnä tuottoisia, mielenkiintoisia kirjailijoita. Olihan joukossa yksi aivokirurgikin , Juha Hernesniemi, jonka teos on lähinnä oppitunteja alalle opiskelemisesta ja itse mielenkiintoisesta kirurgin työstä. Saimme tästä spesiaalialasta sen veran hyvät pohjatiedot että voimme halutessamme ja jos innostusta riittää jatkaa vaikka sisäänpääsykokeisiin suoraan ko. opetusta tarjoavaan opinahjoon/instituuttiin. Nyt kesäksi sovimme luovan tauon eli kesälomaa on meilläkin ja mahdollisuus harrastaa vielä ahkerammin muita kulttuurillisia kohteita, tapahtumia ja mitä vaan! Koska oma lukukärpäseni otti minut kunnolla taas otteeseensa olen tänä loma-aikana uponnut yhä syvemmälle kirjojen taikamaailmaan. Tässä muutama luetuista kesäkirjoistani: • Olen järkyttynyt ja itkenyt Tova Friedmanin ”Auschwitzin tyttärestä”. Varatkaa suuri pakka nenäliinoja viereenne alettuanne lukemisurakan. • Olen haltioitunut ja iloinnut oman kummityttöni Mia Kankimäen teoksesta ”Naiset joita ajattelen öisin”. Tarinoita historian uskaliaista naisista mm. tutkimusmatkailijoina syvässä Afrikassa, Tiibetissä, Kiinassa 1800 luvulla. • Olen piipahtanut kapellimestari Hannu Linnun matkassa suurten miljoonakaupunkien orkesterimontuissa Pekka Hakon kirjoittamassa ”Linnunradalla” teoksessa.

• Olen ollut Mark Twainin mielenkiintoisessa ja oivaltavassa seurassa lukiessani ”Salaperäinen vieras ja muita tarinoita” kirjan. Kuin varmaan tiedättekin, häneltä löytyy kirjoja myös vähän aikuisemmille kuin nämä tunnetut nuorisokirjat Tom Sawyerin ja Huckleberry Finnin seikkailuista – jotka kyllä voisivat viedä minutkin vielä ihan hauskaan matkaan – nuoruuteen. Täytyy myöntää että EL:n Akaan yhdistyksen nuorekkaiden, tosi-tosi ahkerien ja jaksavien vetäjien ja toimijoiden myötä – Suuri Kiitos ja Kumarrus Heille! – on elämääni tullut lisää virtaa, paljon uusia kokemuksia, menoja, tapahtumia ja mikä tärkeintä, uusia ihania tuttavuuksia! Laskin nopeasti sormilaskimellani ja sain 7 oman yhdistykseni järjestämää ”elämysmatkaa” omien 6:n matkan lisäksi, siis teatteria, balettia, konserttia, kesämatkaa, taidemuseota, taidenäyttelyä jne. Yhteensä jo 13 VIIALAN APTEEKISTA TERVEYSPALVELUT ARKIPÄIVISIN Lääkärin ja sairaanhoitajan etävastaanotot sekä lähipalvelut Rokotukset ja lihaspistokset Korvahuuhtelut Haavanhoito Terveysmittaukset Muisti- ja ravitsemustesti Varaa aika suoraan nettisivuiltamme tai apteekista! www.viialanapteekki.fi Keskuskatu 47, 37830 Akaa, p. 035435076 Viialan S-Marketin kiinteistössä virkistävää tapahtumaa tänä vuonna ja elokuu on vasta alussa... ihana lukupiirikin jatkaa taas kohtapuoleen! Tämän kaiken kokemisen myötä olen saanut tuntea myös sitä energiaa antavaa ”entisen elämän” kiireen tuntua, sitä että on mukana... jossain... vaikka sitä kiirettähän tunnetusti muiden mielestä on jo runsain mitoin meillä työelämänsä innolla, sovulla tai haikeudella (oma tuntemukseni) jättäneillä! Haluan kuitenkin lopettaa tämän pienen kirjoitelmani espanjalaiseen sananlaskuun ”Miten suloista on olla tekemättä mitään ja levätä sen päälle?” Tämä löytyy Margit Heikkilän kirjasta ”Keittiöfilosofin käsikirja”. Näitä muisteluita kirjasi Jatta From Akaan Viialassa 7.8.2025. ta oli muistella tätä vuotta, vähän yli seitsemää kuukautta! anteeksi kahdeksaa! (aika kuluu niin, niin nopeasti). Olen stilisoinut tekstiäni, lisännyt, poistanut, korjaillut. Kello on nyt n. 6 aamulla (ajatuksia tähän kirjalliseen tuotokseeni aloin keriä päässäni illalla klo 22 jälkeen). Aurinko on jo korkealla nousussaan. Nyt menen nukkumaan! yritän ainakin. En uskalla pestä kasvojani sillä silloin ainakin virkistyisin niin etten tänä ”yönä” nukkuisi silmällistäkään. Kirjoitus tuntuu nyt aika valmiilta tai sitten ei... ehkä on? PS II: Nukahdin melkein heti, nukuin hyvin, n. 4 tuntia. Aamu tosin on PARTURI-KAMPAAMO jo pitkällä aamupäivässä. Kasvot puhSARI VEHMAS distettu. KirjoitelmaPätsiniementie valmistui ennen 9 deadlinea. Annan tekstin Puh. (03)olla 542 näin... 2069 lehden toimituksessa voi 0400punakynä 788 069 kyllä viuhua! PS I: Kuinka monta palstaa tai sivua lehteen tuli – en laskenut. Tunteikas- Avoinna arkisin 10 - 17, La 10 - 14 Hämeentie 69, 37800 Akaa p. 03 5421 441 TILAUSAJOT 19 – 56 paikkaisilla linja-autoilla Matkojen järjestelyt Hämeen Turistiauto Oy LEIPOMO NIEMIPELTO AY Hämeentie 44 37800 Akaa p. 03 - 542 4040 Avoinna ma - pe klo 7.00 - 17.00 Le Sor Piellokas Oy Toijalan Kuntoutus Oy Pätsinniementie 1, 37800 Akaa Apteeki auki MA-PE: 9-19 LA: 9-15 SU: 10-14 Terho Lehto OP p 03Etelä-Pirkanmaa 542 3823, 040 594 4911 R Palvelemme luotettavasti ja turvallisesti kaikissa tarvitsemissasi Luotettavaa taksipalvelua taksipalveluissa. Palvelemme luotettavasti ja Kauttamme järjestyvät Kelan korvaamat taksikyydit, turvallisesti kaikissa tarvitsemissasi Tuomi Logistiikan vakiotaksikyydit sekä muut taksipalveluissa. henkilö-ja pientavarakuljetukset. Kelan korvaamat taksikyydit 010 212 7110 Tuomi logistiikan vakiotaksikyydit Muut henkilöpientavarakuljetukset 010 ja 212 7110 Kauttamme järjestyvät Kelan korvaamat taksikyydit, Tuomi Logistiikan vakiotaksikyydit sekä muut henkilö-ja pientavarakuljetukset. Kaikki kyydit ovat tilattavissa yhdestä numerosta: Kaikki kyydit ovat tilattavissa yhdestä numerosta: Masila Oy colo Talttatie 6, 37800 Akaa puh. (03) 5426 037 p 10 13

ke ja su klo 13 - 18 Akaa Sotkia p. 050 433 3140, 0500 992 448 uppa 8 Kauneusja Jalkahoitola Sari Kaukojärvi Keskuskatu 39, 37830 Akaa p.37800 03 543 Hämeentie 90, Akaa,4900 Puh. 03 542 1223 ma-to 7-17, pe 7-18, la 7-14 www.toijalanvarikauppa.fi btoijalanvarikauppa su suljettu LEIPOMO NIEMIPELTO AY Hämeentie 44 37800 Akaa p. 050 412 2528 Avoinna ma - pe klo 7.00 - 17.00 Lentiläntie 4 37800 Akaa Torikatu 4 Sari Kaukojärvi Kurisjärventie 626, Akaa 37830 Akaa a Riitiäläntie 7, 37830 Akaa Puh. (03) 573 7200 uppa Kauneusja Jalkahoitola Sari Kaukojärvi e e p. 03 543 4900 ark. 9-19, la 9-15, su sul IRTO-OVET KEITTIÖT 8 LEIPOMO LIUKUOVET AY NIEMIPELTO KOMEROT WC:T Hämeentie 44 Karisevantie 38 37800 Akaa 0400 834 655 PITOPALVELU Myllytie 3 Akaa ma-pe 9-19, la 9-15 Palvelemme: Keskuskatu (Viialan p. 03 47 542 1567S-market) www.akaa.fi Puh. 03 543 5076 040 527 2079 ASENNUSPALVELU S Avoinna ti-pe 9-17 tai sop. muk. Karisevantie 38 Myös ilman ajanvarausta Yrittäjäntie 5, Akaa 37800 Akaa (03) 545 1325 0400 834 655 0400 627 375 AJONEUVOKLINIKKA OY l Kaikkea mitä autosi tarvitsee Levytie 3, 37800 Akaa p. 040 503 6716 Avoinna ma-to klo 8.30-16.30, pe klo 8-16 www.ajoneuvoklinikka.fi Kankaiden, neuleide Vilpolantie puh. 0207 739 58 Keskuskatu 41, 37830 Akaa Tavallista parempi ruokakauppa Avoinna: ma-pe 11-17, la 10-14 info@teksti Holkerintie Pekka 2, 37800 Akaa 040 834 0736 Hannu 040 701 0291 p. 03-573 5700 www.pmkaluste.fi Korkein luottoluokitus Soliditet 2009 Parturi-Kampaamo ���������� ������������ FOREST VAITTINEN IRTO-OVET KEITTIÖT LIUKUOVET KOMEROT ASENNUSPALVELU WC:TP. 045 1611 993, Sontulantie 3, 37800 Akaa jalkahoitola@jalkapohja.fi Keskuskatu 41, 37830 Akaa WWW.JALKAPOHJA.FI Akaan yhdistys ry Karisevantie 38 37800 Akaa Pekka 040 834 0736 Hyvä olo jalkapohjan Hannu 040 701 kautta 0400 834 655 0291 kiittää lämpimästi tukijoitaan ja Kärpänkivenraitti 7 toivottaa kaikille lehden lukijoille 37910 Akaa Rauhallista Joulua puh. 050 544 2207ja Onnellista Uutta Vuotta! Avoinna: ma-pe 11-17, la 10-14 www.pmkaluste.fi PITOPALVELU KUVAMESTARI AKAA ���������� ������������ Akaan yhdistys ry TIMON KUVAKAUPPA kiittää lämpimästi tukijoitaan ja toivottaa kaikille lehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Parturi-Kampaamo ������������ ���������� Jalka- ja Kauneushoitola Pirjo Nuohooja Jaatinen Avoinna ti-peHenri 9-17 tai sop. muk. Myös ilman ajanvarausta Akaa,Yrittäjäntie p. 0400 951 048 5, Akaa 8-16 Myllytie 3 Akaa Kirkkotori 1, Akaa 03-542 4997 9-17 9-13 p. 03 542 1567 www.timonkuvakauppa.fi Hyvä olo jalkapohjan kautta asiakaspalvelu@timonkuvakauppa.fi 040 527 2079 9 P. 045 1611 993, Sontulantie 3, 37800 Akaa jalkahoitola@jalkapohja.fi WWW.JALKAPOHJA.FI Avoinna ma-pe 10-17 ja la 10-14 su suljettu (03)jalkapohjan 545 1325 kautta Hyvä olo 0400 627 375 AJONEUVOKLINIKKA OY Kaikkea mitä autosi tarvitsee Levytie 3, 37800 Akaa p. 040 503 6716 l Mustanhevosen�e 1-2 37800 AKAA Lentiläntie 4 www.automyyntinieminen.fi sales@airfil.eu / 044 4340300 37800 Akaa Avoinna ma-to klo 8.30-16.30, pe klo 8-16 www.ajoneuvoklinikka.fi automyyntinieminen@gmail.com 9 14 FO P. 045 1611 993, Sontulantie 3, 37800 Akaa jalkahoitola@jalkapohja.fi WWW.JALKAPOHJA.FI Parturi-Kampaamo Jalka- ja Kauneushoitola Pirjo Avoinna ti-pe 9-17 tai sop. muk. Myös ilman ajanvarausta Yrittäjäntie 5, Akaa (03) 545 1325 0400 627 375 IRTO-OVET LIUKUOVET ASENNUSPALVELU KEITTIÖT KOMEROT WC:T kiittää lämpimästi tukijoitaan ja toivottaa kaikille lehden lukijoille Kurisjärventie 626, 9-19, Akaala 9-15 Palvelemme: ma-pe Rauhallista Joulua ja p. 040 559 4858 Keskuskatu 47 (Viialan S-market) Onnellista Uutta Vuotta! www.karllund.fi Puh. 03 543 5076 Parturi-Kampaamo FOREST VAITTINEN Jalkaja Kauneushoitola Pirjo TEK Ke Kurisjärventie 626, Akaa Riitiäläntie 37830 p. 040 7, 559 4858Akaa www.karllund.fi Puh. (03) 573 7200 Akaan yhdistys ry Korkein luottoluokitus Soliditet 2009 K 37830 AKAA Keskuskatu 41,Akaa 37830 Akaa 37800 Avoinna: ma-pe 11-17, la 10-14 FOREST VAITTINEN 8-16 OY p. 040 559 4858 Keskuskatu 39, 37830 Akaa www.karllund.fi viialansydan@hotmail.com Palvelemme: ma-pe 9-19, la 9-15 p. 050 412 2528 Tavallista parempi ruokakauppa Pekka 040 834 0736 Keskuskatu (ViialanAkaa S-market) Keskuskatu 39,4737830 Avoinna ma - pe klo040 7.00 17.00 Hannu 701 -0291 www.akaanseutu.fi HolkerintiePuh. 2, 37800 Akaa 03 543 5076 Korkein luottoluokitus www.pmkaluste.fi Soliditet 2009 p. 03 543 4900 p. 03-573 5700 a OY www.automyyntinieminen.fi automyyntinieminen@gmail.com Kauneusja Jalkahoitola 37830 AKAA 3 Avoinna kesäkautena ke ja su klo 13 - 18 Akaa Sotkia p. 050 433 3140, 0500 992 448 l maanrakennustyöt lsora- ja maa-aineskuljetukset LEIPOMO NIEMIPELTO AY lkappaletavarakuljetukset Hämeentie 44 avo- ja kappelilavoilla 37800 Akaa l erikois- ja lavettikuljetukset p. 050 412 2528 Hämeentie 90, 37800 Akaa, Puh. 03 542 1223 Mustanhevosentie 3, 7.00 37800 Akaa Avoinna ma7-17, - pe ma-to pe klo 7-18, la 7-14- 17.00 www.toijalanvarikauppa.fi toijalanvarikauppa puh. 0400 623 185 b l maanrakennustyöt sora- ja maa-aineskuljetukset lkappaletavarakuljetukset avo- ja kappelilavoilla l erikois- ja lavettikuljetukset l Mustanhevosentie 3, 37800 Akaa 9 Jalka Avo

Palvelemme: ma-pe 9-19, la 9-15 Keskuskatu 47 (Viialan S-market) Puh. 03 543 5076 Avoinna: ma-pe 11-17, la 10-14 Korkein luottoluokitus Soliditet 2009 FOREST VAITTINEN Karisevantie 38 37800 Akaa OY TEKSTIILIPALVELU 0400 834 655 Kankaiden, neuleiden ja palojen suurtukku kiittää lämpimästi tukijoitaan ja toivottaa kaikille lehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! ������������ 8-16 ���������� P. 045 1611 993, Sontulantie 3, 37800 Akaa jalkahoitola@jalkapohja.fi WWW.JALKAPOHJA.FI Myymälä p. 040 586 4801 Päivystys p. 0400 624 772 Hyvä olo jalkapohjan kautta Parturi-Kampaamo Jalka- ja Kauneushoitola Pirjo Avoinna ti-pe 9-17 tai sop. muk. Myös ilman ajanvarausta Yrittäjäntie 5, Akaa (03) 545 1325 0400 627 375 JMN Autohuolto Levytie 4, 37800 Akaa p. 040 138 3213 myynti@jmnautohuolto.fi www.jmnautohuolto.fi R PÄ ISTÖMER KK I YM ee www.pmkaluste.fi Akaan yhdistys ry Vilpolantie 1, 37800 Akaa p. 0207 739 580 info@tekstiilipalvelu.com www.tekstiilipalvelu.com OY Pekka 040 834 0736 Hannu 040 701 0291 M ILJ ÖMÄRK T 9 Eläkeliiton Akaan yhdistys ry kiittää tukijoitaan ja toivottaa lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! AKAAN AUTOHUOLTO Akaan Autohuolto Palokatu 18, 37830 Akaa / Viiala Puh. 040 126 1355 • posti@akaanmphuolto.fi www.akaanmphuolto.fi Palvelemme: ma–pe 8–16.30 15

Forssan yhdistys → Perustettu 8.6.1971 → 771 jäsentä → forssa.elakeliitto.fi Mistä muistan Erkki Eskelisen E rkki Eskelinen kuoli 7.4.2025 mökkitouhujen keskellä Tammelan Pehkijärvellä. Erkin lähtö tuli kaikille yllätyksenä sillä hän oli reipas liikunnallinen henkilö. Ensi kosketus Erkkiin tuli heti muutettuaan Forssaan liittymällä Forssan Rotaryklubin jäseneksi. Saimme klubiin korkea-arvoisen sotaherran everstin evp. Me rotarit saimme jäseneksi hyvän ahkeran veljen, joka tunnollisesti täytti osallistumisvelvotteen. Erityisesti nautimme hänen mielenkiintoisista esitelmistä mm. saimme kuulla paljon Suomen sotahistoriasta... Eläkeliitossa Erkin ura alkoi vuonna 2011. Eräänä pimeänä syysiltana 2010 kävimme pyytämässä Erkkiä Forssan yhdistyksen hallitukseen. Sotilasuralla karastuneena ja kunnianhimoisena miehenä Erkki lupasi lähteä puheenjohtajaksi seuraavan vuoden alusta. Kuten sääntöjen mukaan Erkki toimi 6 vuotta puheenjohtajana ja sai vielä välivuoden jälkeen yhden bonusvuoden, bonuksethan on nykypäivää. Minun hallitusura tietenkin päättyi vuoron vaihtoon joten Erkin johtamassa hallituksessa en toiminut. Ei siinä hänen aikana yhdistyksessä suuria muutoksia tullut mutta Erkki osasi kehittää ja monipuolistaa toiminttaa etenkin kuukausikokousten ja matkojen merkeissä. Urheilua Erkki seurasi paljon ja liikkui itsekin ahkerasti. Suunnistus oli hänen lempilajinsa. Erkin johtamat patikkaretket muistan, ruskaretkistä en päässyt nauttimaan. Muutamissa matkoissa olin mukana mm. Venäjälle. Lounais-Hämeen Rastin edustajana 16 Erkki oli hallituksen jäsenenä Kaikulan Kuntotalosaatiössä. Minkälainen mies tuo Erkki Eskelinen oli. Ahkera, tunnollinen jopa hiljainenkin. Otti toiset hyvin huomioon eikä pitänyt itseaan liikaa esillä. Kunnianhimoa suurelta sotaherralta ei voi puuttua, sillä ilman sitä eteneminen urallaan ja elämässä on vaikea. Matkanjohtajana suunnitteli tarkasti järjestämänsä sotahistorialliset ja kulttuurimatkat. Rakasti luontoa ja liikkumista siellä. Saimme Erkiltä paljon ja mitä olisimme vielä saaneet jos elonpäiviä olisi riittänyt. Kiitos ja kunnia. Pentti Jolanki

Muistokirjoitus E rkki Eskelinen oli upseeri ja viimeisen päälle herrasmies. Hän oli myös ystävällinen ja muut huomioon ottava lähimmäinen. Hän toimi Eläkeliiton Forssan yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2011 – 2016. Hänen kanssaan oli helppo tehdä yhteistyötä hallinnon asioissa ja häneltä sai tarvittaessa myös tukea. Yhdistyksen jäsenten useimmat muistot liittyvät Erkin yhdessä Hilkka-vaimon kanssa järjestämiin lukuisiin matkoihin sekä kotimaassa että ulkomaille. Matkalaiset saivat kutakin matkakohdetta koskeneen tiedollisen annin ja elämysten lisäksi nauttia hyvistä rutiineista. Matkojen valmistelu tehtiin huolellisesti. Usein jopa sillä tavalla, että Erkki ja Hilkka yhdessä tekivät kyseisen matkan jo etukäteen ja tutustuivat näin matkan eri vaiheisiin ja aikatauluihin. Kotimaan matkoista suosituimpia olivat nk. sokkomatkat sekä ruskamatkat Pohjois-Suomeen. Ulkomaan matkoja tehtiin Baltian lisäksi Venäjälle, siellä mm. Vienan Karjalaan, Petroskoihin, Novgorodiin ja Viipuriin. Itselleni on jäänyt mieleen erityisesti Novgorodin matka runsaat kymmenen vuotta sitten. Tietysti siihen liittyi pieni jännityksen tunne, koska matkan kohde ei ollut niitä tavanomaisempia. Kaikki sujui erinomaisen hyvin. Mitäpä siitä, että autoamme välillä seurailivat eräänlaiset ”metsämarketit”, jotka sitten saattoi- vat pysäköidä automme pysähdyspaikalle. Matkan kohokohtia olivat aina päivittäiset kenttälounaat. Hilkka ja Erkki taikoivat suuren bussin uumenista kaiken lounasta varten tarvittavan. Sieltä löytyivät pöydät, astiat, ruokailuvälineet ja ruokatavarat. Me matkalaiset yritimme auttaa kukin taitonsa mukaan. Ruokailupaikaksi valikoitui jokin rauhallinen ja luonnonkaunis paikka. Ruoasta nautittiin kaikessa rauhassa, eikä ollut kiireen tuntua. Olen varma, että nämä taukopaikat eivät tulleet kohdalle sattumalta. Niin paljon hyviä muistoja! Kiitos! Hellevi Komonen, hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja 2008–2016 Täyden Palvelun Pesula Jos pyykkipäivä on sulla muista Pantex-Pesuun tulla. • Kaikki vesipesut ja kemiallinen pesu. • Itsepalvelupesula • Vuokrapöytäliinat • Vuokratekstiilit, työvaatteet, liinavaatteet, kuramatot Aukioloaika: Ma-Pe 7.00-17.00, La 9.00-13.00 Riihikallionkatu 10, Forssa • p. 03 4246 3700 • www.pantex-pesu.fi 17

Näkemisen asiantuntijapalvelut paikalliselta – vastuullisesti läheltä! Kartanonkatu 4, 30100 Forssa p. 041 317 2611 18

Ei ainoastaan tonttuja H engellisiä tilaisuuksia on järjestetty noin 50 vuotta eli lähes yhtä kauan kuin Eläkeliiton paikallisyhdistyskin on toiminut Forssassa. Tilaisuuksia on suunnitellut muutaman henkilön työryhmä. Heistä moni on jo poistunut keskuudestamme, mutta aina olemme saaneet uusia tilalle. Kerran kuukaudessa – paitsi kesäisin – on Forssan Seurakuntatalossa järjestetty hengellinen tilaisuus, jossa ennen ohjelman alkamista olemme saaneet nauttia seurakunnan emännän valmistamasta kahvitarjoilusta. Näihin tilaisuuksiin on työryhmä suunnitellut vaihtelevan ohjelman, jossa lyhyet puheet, musiikki ja runot vuorottelevat. Teema on liittynyt kirkkovuoden ajankohtaan, usein edellisen sunnuntain aiheeseen. Forssan seurakunta on antanut joka tilaisuuteen papin ja kanttorin, joiden panos ohjelmaan on ollut merkittävä, joten suurkiitos seurakunnalle. Erityisen mieluisaa on ollut, että Eläkeliiton kuoro esiintyy jokaisessa tilaisuudessa kulloisenkin kanttorin johtamana ja säestämänä, myös mandoliininsoittajalla täydennettynä. Hie- Airi Honkala. Kuoro. noa, että kuoro on jaksanut harjoitella aina aiheeseen sopivaa hengellistä musiikkia. Ja tärkeää on ollut sekin, että kuoro on antanut vahvan tukensa, kun olemme yhdessä laulaneet jonkin vähän oudomman virren. Hengelliset tilaisuudet ovat olleet hyvin suosittuja. Aikaisemmin sali oli aivan täynnä osallistujia, mutta sitten tuli korona-aika. Väkimäärä ei sen jälkeen ole ollut yhtä suuri, mutta taas pikkuhiljaa kasvamassa. On hyvä, kun saamme muistutella toinen toisillemme, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä... Teksti: Arja Hätinen Kuvat: Matti Koppanen Hengellinen tilaisuus. 19

Siivouspalvelu Forssan Ilona Oy Siunattua adventinaikaa! OP Gold ‑ Rautatienkatu 12, 30420 Forssa lisäturvaa arkeen siivouspalvelu@forssanilona.fi ja puh. 050 595 8704 etuja maksamiseen www.forssanilona.fi Forssan seurakunta www.sallila.fi TALOYHTIÖT, KODIT, TOIMISTOT Elämässä tarvitaan energiaa Tutustu: op.fi/gold TIETOKONEHUOLTO Nopeasti ja edullisesti, myös kotikäynnit. Laite- ja tarvikemyynti, mm. tulostuskasetit! Hämeentie 18, Frs. p. 0400-749244 Virtaa ja välittämistä Kortin myöntää OP Vähittäisasiakkaat Oyj. TERVETULOA ASIOIMAAN! Kiimassuon jätekeskus Avoinna ma-pe klo 7-18 Palvelemme toukosyyskuussa (vko 18-36) myös lauantaisin klo 9-13. Kiimassuontie 127, 30420 Forssa asiakaspalvelu@lhj.fi, puh. 03 424 2622 klo 9-15 liikennerajala.fi Vapaudenkatu 4 30100 Forssa Buffetissa eläkeläisille 1 € alennus HAUTAUSTOIMISTO SARASMÄKI KY om. Vähäsalot Rautatienkatu 12, 30420 FORSSA Puh. ympäri vuorokauden (03) 435 5109, 435 5838, 050 337 3296 TÄYDELLISTÄ ASIANTUNTEVAA HAUTAUSPALVELUA JO VUODESTA 1923 - KUKKAKAUPPA - PITOPALVELU - HAUTAKIVIPALVELU www.sarasmaki.fi 20 15

Ruskamatkalla 15.–20.9.2025 Kuvat: Kari Mäkipää 21

Siunattua adventinaikaa! Forssan seurakunta Joustavaa tilausajopalvelua 48-, 51- ja 59-paikkaisilla linja-autoilla sekä 16-, 19-, ja 22-paikkaisilla pikkubusseilla. Hämeen Matkamyynnin kotimaassa sekä Rautatienkatu 12, ryhmämatkat 30420 Forssa Baltiaan ja Pohjoismaihin. puh. 050 595 8704 Pyydä tarjous! Siivouspalvelu Forssan Ilona Oy siivouspalvelu@forssanilona.fi www.forssanilona.fi TALOYHTIÖT, KODIT, TOIMISTOT TIETOKONEHUOLTO Nopeasti ja edullisesti, myös kotikäynnit. Laite- ja tarvikemyynti, mm. tulostuskasetit! Hämeentie 18, Frs. p. 0400-749244 Siivouspalvelu Forssan Ilona Oy Rautatienkatu 12, 30420 Forssa puh. 050 595 8704 siivouspalvelu@forssanilona.fi www.forssanilona.fi TALOYHTIÖT, KODIT, TOIMISTOT 22 TIETOKONEHUOLTO Nopeasti ja edullisesti, myös kotikäynnit. Laite- ja tarvikemyynti, mm. tulostuskasetit! Hämeentie 18, Frs. p. 0400-749244

Tanssiryhmä Ryhmä valmiina kantritanssiin Holjilla. Ohjaajana Airi Koivula. Kuva: Matti Koppanen PAIKALLINEN JA PALVELEVA KUNTOSALI FORSSAN KESKUSTASSA Meiltä löydät monipuolisen kuntosalin lisäksi laajan valikoiman ryhmäliikuntaa ja kursseja. Valitse suosikkisi esimerkiksi pilateksesta, joogasta tai spinningistä. Yhdistelmäjäsenyys kuntosali + ryhmäliikunta 66 90 /kk 669€/vuosi Kuntosalijäsenyys 46 90 /kk 465€/vuosi Hinnasto 12€/kerta 51€/5 kertaa 92€/10 kertaa 155€/20 kertaa Avoinna joka päivä 05-24 Sortohaankatu 3, Forssa www.stretchkuntosali.fi 23

www.forssanilona.fi TALOYHTIÖT, KODIT, TOIMISTOT TIETOKONEHUOLTO Nopeasti ja edullisesti, myös kotikäynnit. Laite- ja tarvikemyynti, mm. tulostuskasetit! Hämeentie 18, Frs. p. 0400-749244 Tapulikuja 6, (Prismakeskus) p. (03) 435 5545 Erikoishammasteknikko Elise Kauti Tapulikuja 6, (Prismakeskus) p. (03) 435 5545 Turuntie 1, Forssa Turuntie 4, 30100 Forssa • p. 0500 639 979 Puh. (03) 587 9300 Kukkaelämyksiä taidolla l Lisänimet l Kynttilälyhdyt www.koskenniska.fi Pispalankatu 4, l Kultaukset l Uudelleenhionnat l Pronssikirjaimet Kukkaelämyksiä taidolla l Lisänimet l Kultaukset l Lisänimet l Lisänimet l Kultaukset l Kultaukset l Pronssikirjaimet l Pronssikirjaimet l Pronssikirjaimet -- koristeet koristeet ............................................ ............................................ Kotiesittelyt Kotiesittelyt pyydettäessä pyydettäessä ............................................ ............................................ l Muut Veljekset Rautio Oy Sukulantie 430, 30100 Forssa (03) 435 0522 kib.rautio@gmail.com Liikkeessämme ei ole ovelta - koristeet l Muut kunnostukset ovelle- eikä puhelinmyyntiä l Kynttilälyhdyt ............................................ l Kynttilälyhdyt Kotiesittelyt pyydettäessä l Uudelleenhionnat ............................................ l Uudelleenhionnat Liikkeessämme ei ole ovelta l Muut kunnostukset ovelle- eikä puhelinmyyntiä l Muut kunnostukset Hautakiviliike Turuntie 1, Forssa Puh. (03) 587 9300 www.koskenniska.fi Sukulantie 430, 30100 Forssa (03) 435 0522 kib.rautio@gmail.com KAIKENKOKOISTEN NAISTEN ALUSVAATTEIDEN JA UIMA-ASUJEN OSTOPAIKKA Tuula Skyttälä Turuntie 4 30100 Forssa Vapaudenkatu 4 30100 Forssa Puhelin (03) 4222 606 Torikatu 10, 30100 Forssa, P 050 356 6723 Buffetissa eläkeläisille 1 € alennus 10.00 - 17.30, la 9.30 - 14.00 Forssa, Sibeliuksenkatu 1 ma-pe 9-16.00 laL 9-13.00 Ark. 10X Puh. (03) 422 2438 t SLepistönkatu 16, Forssa Koo www.forssanpoika.fi p. (03) 4223 180 p. 03 435 4665 HAUTAUSTOIMISTO Forssa, Sibeliuksenkatu 1 Puh. (03) 422 2438 www.forssanpoika.fi t Koo 0XL S-1 SARASMÄKI KY TALOHUOLTO 17 Lepistönkatu 16, Forssa p. (03) 4223 180 17 vouspalvelu Forssan Ilona Oy KAIKENKOKOISTEN NAISTEN ALUSVAATTEIDEN JA UIMA-ASUJEN OSTOPAIKKA Rautatienkatu 12, 30420 Forssa puh. 050 595 8704Tuula Skyttälä eliuksenkatu Turuntie 4 siivouspalvelu@forssanilona.fi eliuksenkatu 11 0XLL 1 30100 Forssa 422 t S--10X Lepistönkatu 422 2438 2438 www.forssanilona.fi KKoooot S Lepistönkatu 16, 16, Forssa Forssa anpoika.fi p. (03) 4223 180 anpoika.fi Puhelin (03) 4222 606 ssa p. (03) 4223 Torikatu 180 10, 30100 Forssa, P 050 356 6723 YHTIÖT, KODIT, TOIMISTOT ma-pe 9-16.00 la 9-13.00 300 Ark. 10.00 - 17.30, la 9.30 - 14.00 ka.fi 17 17 TIETOKONEHUOLTO Nopeasti ja edullisesti, myös kotikäynnit. Teippaukset ja kilpiä Forssa www.pajuniemi.com Hämeentie 18, Frs. p. 0400-749244 KAIKENKOKOISTEN NAISTEN ALUSVAATTEIDEN JA UIMA-ASUJEN OSTOPAIKKA 222 606 9-13.00 24 www.pajuniemi.com Teippaukset ja kilpiä www.pajuniemi.com (03) 435 5109,Forssa 435 5838, 050 337 3296 TÄYDELLISTÄ ASIANTUNTEVAA HAUTAUSPALVELUA JO VUODESTA 1923 - KUKKAKAUPPA - PITOPALVELU - HAUTAKIVIPALVELU Hämeentie 2, www.vinnikainen.fi 30100 Forssa www.sarasmaki.fi KULJETUS NUKARI OY Nikkilänkatu 5 30100 Forssa puh. (03) 435 2642 FORSSAN RUOSTEENESTO www.vinnikainen.fi Torikatu 10, 30100 Forssa, P 050 356 6723 Ark. 10.00 - 17.30, la 9.30 - 14.00 TALOHUOLTO PAJUNIEMI OY om. Vähäsalot PAJUNIEMI OY Rautatienkatu 12, 30420 FORSSA Puh. ympäri vuorokauden Sorat, hiekat, kalliomurskeet15 TALOHUOLTO PAJUNIEMI OY Laite- ja tarvikemyynti, mm. tulostuskasetit! Skyttälä runtie 4 0 Forssa Teip Veljekset Rautio Oy Veljekset Veljekset Rautio Rautio Oy Oy Sukulantie Sukulantie 430, 430, 30100 30100 Forssa Forssa (03) 435 435 0522 0522 kib.rautio@gmail.com (03) kib.rautio@gmail.com kunnostukset Hautakiviliike Hautakiviliike Hautakiviliike Liikkeessämme Liikkeessämme ei ei ole ole ovelta ovelta ovelleovelle- eikä eikä puhelinmyyntiä puhelinmyyntiä p. 03 435 4665 - koristeet ............................................ Kotiesittelyt l pyydettäessä Kynttilälyhdyt ............................................ l Uudelleenhionnat 16 Sorat, hiekat, kalliomurskeet KULJETUS NUKARI OY Nikkilänkatu 5 30100 Forssa puh. (03) 435 2642 Lepistönkatu 5, 30100 Forssa Puh. 03Turuntie 4221 4424,• Forssa 0500 616 081 www.forssanruosteenesto.fi Puh. (03) 422 2633 Sorat KU

Teippaukset ja kilpiä Forssa Turuntie Turuntie 1, 1, Forssa Forssa Puh. Puh. (03) (03) 587 587 9300 9300 www.koskenniska.fi www.koskenniska.fi Tuula Skyttälä Turuntie 4 30100 Forssa Puhelin (03) 4222 606 ma-pe 9-16.00 la 9-13.00 Tuula Tuula Skyttälä Skyttälä Turuntie Turuntie 44 30100 30100 Forssa Forssa Puhelin Puhelin (03) (03) 4222 4222 606 606 ma-pe ma-pe 9-16.00 9-16.00 la la 9-13.00 9-13.00 KAIKENKOKOISTEN NAISTEN ALUSVAATTEIDEN JA UIMA-ASUJEN OSTOPAIKKA Torikatu 10, 30100 Forssa, P 050 356 6723 Ark. 10.00 - 17.30, la 9.30 - 14.00 Teippaukset Teippaukset ja ja kilpiä kilpiä www.vinnikainen.fi Forssa Forssa Sorat, hiekat, kalliomurskeet KAIKENKOKOISTEN KAIKENKOKOISTEN NAISTEN NAISTEN ALUSVAATTEIDEN ALUSVAATTEIDEN JA JA UIMA-ASUJEN UIMA-ASUJEN OSTOPAIKKA OSTOPAIKKA TALOHUOLTO PAJUNIEMI OY KULJETUS NUKARI OY Nikkilänkatu 5 30100 Forssa www.vinnikainen.fi www.vinnikainen.fi puh. (03) 435 2642 Torikatu 10, Torikatu 10, 30100 30100 Forssa, Forssa, PP 050 050 356 356 6723 6723 www.pajuniemi.com Ark. Ark. 10.00 10.00 -- 17.30, 17.30, la la 9.30 9.30 -- 14.00 14.00 TALOHUOLTO TALOHUOLTO PAJUNIEMI PAJUNIEMI OY OY www.pajuniemi.com www.pajuniemi.com Sorat, Sorat, hiekat, hiekat, kalliomurskeet kalliomurskeet KYMPPITIEN VAIHTO-OSA KULJETUS KULJETUS NUKARI NUKARI OY OYAy Vastustie 136 30100 Forssa Nikkilänkatu 55 p.Nikkilänkatu 0500 438 510 30100 30100 Forssa Forssa Turuntie 4, Forssa Tervetuloa! puh. puh. (03) (03) 435 435 2642 Puh. (03) 422 2642 2633 Turuntie Turuntie 4, 4, Forssa Forssa Puh. (03) 422 Puh. (03) 422 2633 2633 VARATTU 16 Verhoilut ja pintakäsittelyt ammattitaidolla Wiikintie 56, Forssa p. 0400 326025 16 16 Verhoiluliike Wiik Oy Hyvää joulua jäsenillemme! Suosikaa ilmoittajiamme. – EL Forssan yhdistys 25

Hattulan yhdistys → Perustettu 5.2.1974 → 148 jäsentä → hattula.elakeliitto.fi Petanque eli petankki J o muutaman vuoden ajan olemme pienellä porukalla pelailleet petankkia Lepistön kentällä. Kokoonnumme sinne sään salliessa joka keskiviikko klo 10. Kausi aloitellaan yleensä huhti-toukokuussa ja päätetään syys-lokakuussa. Petanque eli suomennettuna petankki on Ranskasta lähtenyt kuulapeli. Kaikkia virallisia sääntöjä emme ole edes selvittäneet. Me pelaamme niin, että ensin heitetään pieni puupallo eli snadi kentälle ja sen jälkeen jokainen heittää yhden (joukkuepelissä) tai kaksi (henkilökohtaisessa) rautakuulaa mahdollisimman lähelle snadia. Pelaillaan leikkimielellä mutta pisteet lasketaan. Mikäli porukkaa on parillinen määrä, niin muodostetaan kahden hengen joukkueet. Jos taas pariton, niin pelataan henkilökohtaista peliä. Peliin tuo lisämielenkiintoa, kun saa osuman vastustajan kuulaan. Jos saisi sen kauemmas snadista. Toisinaan käy myös niin, että hyvästä yrityksestä huolimatta auttaa vastustajaa siirtäen kuulan lähemmäs snadia. Myös snadiin osuminen on sallittua. Tänä vuonna Hattulan kunta rakensi Juteinikeskuksen lähelle uuden petankkikentän. Kentän avajaiset oli 12.4. ja kunnan puolesta Heikki Konsala lähetti haasteen sekä Eläkeliiton Hattulan yhdistys ry:lle että Hattulan Sitoutumattomat Eläkeläiset ry:lle osallistua avajaiskisaan. Tietysti otimme haasteen vastaan molemmissa yhdistyksissä ja pelasimme avajaispelin. Tuomarina toimi kunnan edustaja Jari Salmela. Meidän oli tunnustettava Sitoutumattomat paremmiksi. Teksti: Orvo Kähärä Kuvat: Milla Saksa, Jari Salmela ja Orvo Kähärä Haastekisaan osallistujat vasemmalta: Eläkeliiton Hattulan yhdistys ry:n Orvo Kähärä, Marjo Mäkelä ja Kaarina Kähärä, kunnan edustaja Heikki Konsala, sekä kisaan osallistujat Hattulan Sitoutumattomat Eläkeläiset ry:n Pentti Nenonen, Seija Koski ja Antero Wilén. 26

Lepistön kentällä kauniina elokuun päivänä. Kentän avajaiset. Jari Salmela saksien varressa. Mierolan Sillan luona Yhteisen Mierolan Silta Cafeessa vietetyn kahvihetken jälkeen poseerataan kansallismaisemassa. 27

Heippa! K errronpa teille tositarinan aivan ihanasta Siskosta. Sisko oli karjakkokoulun ja emäntäkoulun käynyt suuren maatalon emäntä. Hän oli hyvin eläinrakas ja erikoisesti lehmät olivat hänen sydäntään lähellä. Vuosikymmenten aikana hän oli jalostanut tilan karjan hyvin tuottavaksi, ja vaikka tilaa piti jo nuorempi sukupolvi, hän yli 80-vuotriaana edelleen kävi aamuin ja illoin navettatöillä. Hänen vuosikymmenten varrella hankittu tieto-taitonsa säästi isännät monilta eläinlääkärilaskuilta. Sitten taas kerran loppusyksyllä Sisko lähti kesämökilleen saunomaan. Aikansa puuhasteltuaan ja sitten saunottuaan hän meni joksikin aikaa nukkumaan. Aamuyöllä herättyään hän päätti lähteä ajamaan kotiin, kun siellä oli lehmä poikimaisillaan, ja se vähän huolestutti häntä, joten hän päätti mennä katsomaan, miten navetassa voitiin. Oli koleaa, pimeää ja sateista niin kuin loppusyksyllä usein. Siskolla oli papiljotit päässä ja yllä usea kerros kaikenlaista lämmintä, mutta vähemmän eleganttia vaatetta, 28 ja saattoi se navettakin vähän tuoksahtaa. Synkällä metsätaipaleella oli auto tien sivussa ja hänelle näytettiin pysäytysmerkkiä. Siskopa ei pysähtynyt, vaan painoi kaasua. Auto lähti seuraamaan siniset valot välkkyen, mutta Sisko ajoi niin keskellä kapeata maantietä, ettei takaa-ajaja uskaltanut yrittää ohi. Vasta noin 5 kilometrin jälkeen päästyään isommalle maantielle, Sisko pysäytti levennykselle. Poliisit ajoivat eteen ja syöksyivät Siskon auton oveen kiinni. Kun puhalluskoe oli tehty, poliisi tiukkasi, miksei Sisko pysähtynyt, ja hän kertoi, ettei uskaltanut metsätaipaleella, kun ei koskaan tiedä, millaisia ryöstäjiä ja raiskaajia siellä olisi. Kun poliisit sanoivat heillä olleista tunnuksista, Sisko hymähti, että kyllähän sellaiset pystyy rosvokin hankkimaan. Kysymykseen, miksi Sisko ajatti heitä niin pitkään ennen pysähtymistään, Sisko selitti, ettei siellä aiemmin ollut sopivaa paikkaa, ja että isomman tien varressa on muuta liikennettä ja siten helpompi saada apua, jos tulee hätä. Siskolta tiedusteltiin, mihin hän oli sellaiseen aikaan menossa, eivätkä poliisit oikein tahtoneet uskoa, että niin vanhalla ihmisellä olisi navettaan asiaa. Poliisit halusivat nähdä Siskon ajokortin. Sitä katsellessaan he pohtivat pitäisikö se ehkä ottaa pois, mutta Siskopa nappasi kortin poliisin kädestä ja sanoi, että hän tarvitsee sitä ja että nyt hänellä on jo kiire navettaan. Ja niin hän lähti. Poliisit antoivat hänen mennä, mutta kahvihuonejutulle tästä episodista naureskeltiin useammallakin poliisiasemalla. Kaarina Sappinen

Kuusi palaa E nnen kuin jatkat lukemista tämän pitemmälle, niin mietipä hetkisen mitä otsikko tuo mieleesi. Koska joululehteä luet, niin voi olla että mieleen tulee joulukuusi. Kuusi on syttynyt joko aidoista kynttilöistä tai tähtisädetikuista, joita ennen vanhaan kuusen oksilla poltettiin. Joku huomaa tilanteen ja huutaa ”KUUSI PALAA”. Minun lapsuuskodissa ei aitoja kynttilöitä saanut kuusessa polttaa. Eihän sitä lapsena oikein ymmärtänyt mitä vaaraa siitä olisi. Isä oli kuitenkin näin päättänyt, enkä enää ihmettele miksi. Jollekin voi tulla mieleen nuotiotulet. Kun KUUSI PALAA niin rätinä ja pauke sekä kipinöiden lentely on melkoinen. Hyvin siinä makkarat saa paistettua. Eläkeläismummo tai vaari on ostanut pienelle lapsenlapselleen joululahjaksi ensimmäisen palapelin. Siinä voi olla ainoastaan KUUSI PALAA, joita lapsi opettelee asettelemaan. Tyytyväisyys näkyy kasvoista, kun palat on saatu oikeaan järjestykseen. Joku toinen on voinut löytää vanhoista kätköistä useamman tuhannen palan palapelin. Laatikon kannessa on kuva, jonka mukaan peli pitää rakentaa. Siinä voi olla paljon sinistä taivasta tai merta. Sellainen kuitenkin, että ratkaisuun menee tunti jos toinenkin tai päivä jos toinenkin. Pettymys voi olla valtava, kun lopuksi huomaa, että KUUSI PALAA on vuosien saatossa kadonnut. Suklaalevy on myös yleinen joululahja. Söitkö heti KUUSI PALAA, vai jäikö joulupäiväksi vain KUUSI PALAA jäljelle? Koska maailmassa on jatkuvasti sotia, tuli mieleeni että pienestä kylästä lähti jatkosotaan noin parikymmentä nuorta miestä. Kun sota sitten päättyi, niin heistä vain KUUSI PALAA kotikonnuilleen perheen ja työn pariin. Kaksi sanaa ”KUUSI PALAA” voi merkitä montaa eri asiaa etenkin puhekielessä. Vastaavanlaisia ilmaisuja on varmaan paljon niin suomen kuin muidenkin maiden kielissä. Orvo Kähärä Puheenjohtajan tervehdys Hattulasta T aas vuosi on vierähtänyt siitä, kun viimeksi teitä tervehdin. Kiitollisena muistelen monia yhteisiä kohtaamisia. Kiitos niistä. Tänä kuluneena vuotena olemme aloittaneet ihan uuden toiminnan. Se on musiikillinen tervehdys, kotiin vietynä 90-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Jäsenrekisteristä katsomme henkilöt, jotka täyttävät näitä vuosia. Otan henkilökohtaisesti yhteyttä heihin. Kysyn sopiiko tulla laululliselle tervehdykselle heidän luoksensa syntymä päivänä ja sovimme kellon ajan. Tervehdys sisältää onnittelulaulun duettona, pari sooloa,syntymäpäiväsankarin toivelaulun ja pari laulua tilanteen mukaan. Hattulassa tämän ikäisiä yhdistyksen jäseniä ei ole paljon, että se olisi taakaksi asti. Kaikki ovat ottaneet meidät vastaan. Yhden henkilön kohdalla on päivä soviteltu tilanteen mukaan. Meitä on kaksi henkilöä, jotka olemme ensimmäisenä vuotena olleet tervehdyksien viejinä. Jatkossa laajennamme toimintaa niin, että kuka vaan voi ilmoittautua toimijaksi tähän tehtävään. Kokemuksemme näistä tervehdyskäynneistä ovat todella mahtavat. Olemme kuulleet historiaa yhdistyksen toiminnasta ja mahtavia elämäntarinoita. Tutustuneet henkilökohtaisesti jäseniimme. Tervehdyksen saaneet ovat olleet yllättyneen onnellisia ja musikantit myös saadessaan antaa osaamistaan. Kiitän kuluneesta vuodesta teitä kaikkia ja toivotan teille jokaiselle Hyvää Joulua 2025 ja Onnellista vuotta 2026! Arja Kartano 29

Piian perinteiset joululaatikot, kuivakakut, pikkuleivät, joulusinapit ja muut perinteiset jouluherkut meiltä 100% hämeenlinnalainen katsastusasema palveluksessanne. Tervetuloa! TIIRIÖ Takumäentie 5, HML Piian perinteiset joululaatikot, kuivakakut, pikkuleivät, joulusinapit ja muut perinteiset jouluherkut meiltä • HA/PA katsastukset ilman ajanvarausta 100% hämeenlinnalainen • Rekisteröintiasiat katsastusasema (omistajanvaihdokset, rekisterikilvet, siirtoluvat) • Ajoneuvovakuutukset palveluksessanne. Onnellista Joulua Tervetuloa! Katsastuskuvio Oy p. 03 68 78 111 www.katsastuskuvio.fi Aaretti8-17 Katinalan ma-pe toivottaa TIIRIÖ Vanhankirkontie 11 lihakauppa Hyvää Joulua 9-14 Takumäentie 5, HML la 13720 Parola ja jaOnnellista leipomo puh. 637 2367 Uutta Vuotta! PP-Peruna Oy Merven kylätie 49 puh. 050-375 6121 ma-pe 8-17 la 9-14 • HA/PALihakaupasta katsastukset ilman ajanvarausta Katinalan löydät paikallisten tilojen naudan-, sian- ja karitsanlihaa, sekä sesongin • Rekisteröintiasiat mukaan riistaa. siirtoluvat) (omistajanvaihdokset, rekisterikilvet, Omassa leipomossa valmistetaan lisäksi maistuvat • Ajoneuvovakuutukset leivät ja makeat herkut. Parolantie 43, 13720 Parola p. 03 -p.637 032277 68 78 111 Katinalan Lihakauppa, Kauksaarentie 2-4, 13800 Katinala Katsastuskuvio Oy www.parolankukka.fi www.katsastuskuvio.fi Avoinna ti-to 10.00-17.00, pe 10.00-17.30, la 9.00-14.00 PP-Peruna Oy Merven kylätie 49 puh. 050-375 6121 Onnellista Joulua Aaretti Seikkailu odottaa! Vanhankirkontie 11 13720 Parola puh. 637 2367 toivottaa 0500 486 831 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Tutki Hattulan nähtävyyksiä ja aktiviteetteja: Parolantie 43, 13720 Parola www.hattula.fi/visit-hattula p. 03 - 637 2277 www.parolankukka.fi 24 30 0500 486 831

13720 Parola Puh. (03) 637 2043 T:mi Parolan Kuntoutuspiste Leena Somerkallio fysioterapeutti T:mi Parolan Kuntoutuspiste Parolantie 54-56 13720 Parola Puh. (03) 637 2043 Leena Somerkallio KAIKKI KEHOSI fysioterapeutti HYVINVOINTIIN Fysioterapia Kotikäynnit Parolantie 54-56Shockwave Faskiamanipulaatio 13720 Parol a Puh. (03) 637 2043 Apuvälineet naiset. Harrastusta on myös nuoremmillekin kilpailumielessä jopa MM-tasolle asti. Suomalaiset eivät sillä tasolla ole juurikaan menestystä niittäneet mitalitasolle asti. Maamme on kuitenkin ollut mukana ainakin jo 70-luvulta asti. Niin oudolta kuin mielipide tuntuukin tuhansien järvien yli 180 000 kappaletta) maassa. MM-edustajanakin ollut hämeenlinnalainen Risto Lindberg totesi kuitenkin haastattelussa: Olkoonkin, että järviä on paljon, mutta vain harvassa paikassa voit mennä onkimaan rannalta, niin tiheät paju- ja muut pen- kilpa hienoa ajanvietettä istua esimerkiktunti si laiturilla sen kummemmin muuta sään ajattelematta katsellen kohon keinuntaa aalloilla. Varsinkin, jos aina silloin Entis tällöin koho antaisi merkkejä siitä, tua v että joku veden elävä on kiinnostunut kuvio T:m kehitt koukussa olevasta syötistäsi. vapo Syöttinä käytetään nykyään paljon vapo muutakin kuin matoja. Taikina ja toutakin kat lienevät yleisimpiä. Toukkiin on Parola natel 13720 sitten saatavana useita värejä punaiettei sen ollessa todennäköisesti yleisin. pitkä Sekä matoja että toukkia on saatavana myös fosforoituna. Kilpaonkijoilla lienee muitakin mahdollisuuksia; tosin varsin salassa pidettäviä. Palvelemme ma–pe 8.30–18 la 9–15 100% hämeenlinnalainen Tallitie 4, 13720 Parola p. 03 656 261 katsastusasema www.hattulanapteeekki.fi palveluksessanne. 25 Piian perinteiset Jaakonkuja 1, 3720 Parola joululaatikot, kuivakakut, p. 044 326 4060 pikkuleivät, joulusinapit info@ortofix.fi ja www.ortofix.fi muut perinteiset PAROLAN KUNTOKLUBI OY jouluherkut meiltä Kinnalantie 3 C 13720 PAROLA ILMOITUS 25.8.2025 Kiitos, että tuet suomalaista Etelä-Hämeen piiri ry. työtä! Eläkeliiton etela-hame.toimitus@elakeliitto.fi Tervetuloa! T:mi Parolan Kuntoutuspiste TIIRIÖ Leena Somerkallio fysioterapeutti ma-pe 8-17 la 9-14 Takumäentie 5,Parolantie HML 54-56 100% häm katsa Ompelimo Pepitarpalvel 13720 Parola Puh. (03) 637 2043 • HA/PA katsastukset ilman ajanvarausta Piianperinteiset perinteiset Piian • Rekisteröintiasiat 25.8.2025 joululaatikot, kuivakakut, joululaatikot, muut (omistajanvaihdokset, rekisterikilvet, siirtoluvat) pikkuleivät, joulusinapit ILMOITUS VUOSIJULKAISUUN 2025 jouluherkut ja käsityöt • Ajoneuvovakuutukset Jaakonkuja 3, 13720 Parola ja muut perinteiset Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri ry. meiltä 17.–23.12. Puh. 0503420015 etela-hame.toimitus@elakeliitto.fijouluherkut Katsastuskuvio meiltä p. 03 68 78 111 Oy www.katsastuskuvio.fi Hattulan DK Kinnalantie 3 C 13720 PAROLA Parola ILMOITUS PP-Peruna Oy 25  Onnellista Joulua Aaretti TIIRIÖ toivottaa Hyvää JouluaTakumäentie 5, HM ja Onnellista Uutta Vuotta! kuntosali, jumpat, hieronnat, solarium ILMOITUS VUOSIJULKAISUUN 2025Vanhankirkontie 11 infrapunasauna T e r ve t u l o a ! Merven kylätie 49 Jaakonkuja 5 Parola Puh. 030 637 1515 puh. 050-375 6121 Palvelemme Ma-Pe klo 9-17 Terv 13720 Parola puh. 637 2367 Parolan Kuntoklubi, Kinnalantie 3 C, 13720 PAROLA Puh. (03) 6717 100 tai 0400-845 161 www.parolankuntoklubi.fi • HA/PA katsas • Rekisteröintia (omistajanvaihdok • Ajoneuvovaku Parolantie 43, 13720 Parola p. 03 - 637 2277 Minna Mantila Hattulan DK, Kinnalantie 3 C, 13720 PAROLA 020 734 9500 asiakaspalvelu@hattulandk.fi minna@parolankuntoklubi.fi Katsastuskuvio www.parolankukka.fi www.hattulandk.fi Minna Mantila Merven kylätie 49 asiakaspalvelu@hattulandk.fi puh. 050-375 6121 Onnellista Joulua 25 PP-Peruna Oy Eläkeliiton Hattulan yhdistys ry 0500 486 831 kiittää tukijoitaan ja toivottaa Vanhankirkontie 11ja lukijoille Rauhallista Joulua Onnellista Uutta Parola Vuotta! 13720 puh. 637 2367 31 Oy

Hauhon yhdistys → Perustettu 1.4.1974 → 177 jäsentä → hauho.elakeliitto.fi Patsastyttö ja orvokit ja joogapatsaat Parikkalan Patsaspuistosta. Kesäkuinen retki Itä-Suomeen K esäkuun alkupuolella yhdistyksemme matka alkoi kauniina, joskin koleana päivänä Ventoniemen bussilla, kuljettajana Rami Nieminen. Lahden kautta matka jatkui kohti Itä-Suomea. Bussin ikkunasta vilahteli paikat: upea Kymijoki, Saimaan kanava, Imatran Valtionhotelli. Katsastimme kuivan Imatran kosken uoman. Parikkalan Patsaspuisto Koitsanlahdessa oli seuraava kohteemme. Patsaiden tekijä, Veijo Rönkkönen aloitti niiden teon 17-vuotiaana, vuonna 1961. Betonisia patsaita oli alueella yli 500. Suurin osa oli tekijän omakuvia, sammaloituneita, joogaavia hahmoja. Joensuu oli päivän päätepysäkki. 32 Hotelli Kimmelin hyvän aamiaisen jälkeen meillä oli kiertoajelu Joensuussa. Opas kertoi Joensuun historiaa sekä näimme kauniita lehmuspuistoja, myös Ilosaarirockin paikan. Bomban talo. Matka jatkui Pielisen länsipuolta. Juuan tauon jälkeen kohteenamme oli Bomban talo Nurmeksessa. Vielä ei ollut varsinainen matkailusesonki, joten paikka oli hiljaisen tuntui-

nen. Käsityöläisten puodista löytyi monenlaista ostettavaa. Metsäsienikeitto ja savumuikut maistuivat erinomaisilta, samoin sultsina kera kahveen. Pielisen itäpuolella oli paljon metsäisiä maisemia. Opas oli mukanamme ja hän kertoi tarinoita paikoista. Joensuun kautta matka jatkui Varkauteen, jossa yövyimme hotelli Oscarissa. Seuraava päiväkin alkoi oppaan johdolla, kaupunkikierroksella. Vanha teollisuuskaupunki, johon Alvar Aalto on jättänyt kädenjälkensä. Matkan mukava yllätys oli Mekaanisen Musiikin Museo. Museon opas kertoi erikoisista soittimista ja soittelikin niitä meille. Upeita, erikoisia laitteita. Isä ja poika Kempf ovat tuoneet soittimet osina ulkomailta ja koonneet ne täällä. Esimerkiksi valtava Goljat, joka painaa 5000 kg. Kuuntelimme musiikkia Mozartista Lady Gagaan. Täältä poistutaan hymy huulilla vaikka jotkut sanovat paikkaa ”hullujenhuoneeksi”. Mikkelin Kenkäveron tauon jälkeen alkoi kotimatka Heinolan ja Lahden kautta. Voi taas todeta, että matkailu avartaa. Näimme retkellä paljon hienoja paikkoja ja kuulimme tarinoita. Hyvä on olla matkalla mukana, kun se on hyvin järjestetty. Kiitos Ismo ja Rami. Mekaanisen Musiikin Museo Varkaus – retkeläiset kuuntelevat Goljatin musiikkia ja Goljat oppaan takana sekä opas soittaa musiikkia. Teksti ja kuvat: Mirjam Suomalainen Sydämellistä joulun aikaa & onnellista uutta vuotta Toivottaa OmaSp Hämeenlinna 33

Kun Hauholle kunnanlääkäreitä pestattiin S osiaali- ja terveydenhuollon historiasta Hauholla reilun sadan vuoden takaa on löydettävissä yhtymäkohtia sotekiemuraiseen nykymenoon. Esimerkiksi lääkärien, etenkin pidempään virassa pysyvien saaminen paikkakunnalle on ollut työn ja tuskan takana ennenkin. Sijaisia on metsästetty, keikkalääkäreitä käytetty ja korotettuja palkkioitakin tarjottu. Kansanlääkinnällä ja kansanparannuksella, joskus jopa noituudella on hoidettu ihmisiä maailman sivu. Lääkäreitä ei maalaispitäjissä juuri ollut. Aina 1800-luvun loppuvuosiin saakka Hauhollakin katsottiin voitavan olla ilman muuta lääkärinapua kuin lähinnä kulkutautien leviämisen ehkäisyyn keskittyneitä piirilääkäreitä. Vuosisadan vaihdetta lähestyttäessä alkoivat ajatukset säännöllisemmän lääkärinavun saamisesta kerätä yhä enemmän kannatusta. Hämeenlinnan piirilääkäri Karl Anders Bergstedt ehdotti, että hän voisi vierailla Kirkonkylällä määrättyinä päivinä kerran kuukaudessa. Hän oli valmis tähän 40 markan palkkiolla kerralta, mutta kuntakokouksen mielestä tällaiseen ei ollut tarvetta. Hauholle päätettiin perustaa vaivaistalo 1800-luvun lopulla. Vaivaistalolle piti myös palkata vastaava hoitaja. Hänen kelpoisuudestaan päätettiin seuraavaa: ”Hänen tuli olla hyvämaineinen, kunniallinen, luku- ja laskutaitoinen naimisissa oleva mies, jonka velvollisuus oli yhdessä vaimonsa kans- 34 Kunnanlääkäri Veli-Matti Reinikainen harrasti valokuvausta. Tässä kuvassa on näkymä Hauhon kirkon kellotapulista Reinikaisen valokuvaamana. sa hoitaa vaivaistalon asukit. Palkaksi määrättiin 300 mk vuodessa, vapaa asunto, lämpö ja valo sekä sama ruoka, jonka vaivaishoitolaiset saivat. Mikäli ilmaantuisi tasavahvoja hakijoita, etuoikeus olisi hauholaisilla.” Ilmeisesti ensimmäinen hakukierros ei tuonut toivottua tulosta, sillä päätöstä muutettiin, ja ensimmäisellä kierroksella tulleet hakemukset jätettiin käsittelemättä. Uuden päätöksen mukaan haettiin hoitajan virkaan sivistynyttä, kunnollista naishenkilöä, ”mieluummin sellaista, jolla ei ole lapsia tykönänsä”, 300 markan vuosipalkalla, asunto-, valo-, lämpö- ja ateriaetuineen. Hoitajan avuksi palkattaisiin renki, joka raskaimpien työtehtävien lisäksi toimisi myös mielisairasosaston eli houruinhuoneen yövartijana. Lääkärikäyntien tarve oli ilmeinen, ja Lammin kunnanlääkärin Henrik Holmströmin kanssa sovittiin, että hän kävisi kerran kuukaudessa Kirkonkylällä pitämässä vastaanottoa, ja pistäytyisi samalla vaivaistalossakin. Lammin kunnanlääkärin vastaanottoihin oltiin tyytyväisiä, mutta kerran kuussa tapahtuvina ne olivat aivan liian harvoja. Monien kuntalaisten toivomuksesta kunnallislautakunta

ottikin asialistalleen kunnanlääkärin palkkaamisen Hauholle. Lääkärin viran perustaminen 1900-luvun alussa ei kuitenkaan ratkaissut tilannetta. Pienen Hauhon kunnan tarjoamat edut sekä vähäisiksi jääneet potilaiden maksamat toimenpidemaksut johtivat siihen, että lääkäri toisensa jälkeen jätti Hauhon toimittuaan kunnanlääkärinä vain hyvin lyhyen ajan. Tilanteen laukaisemiseksi päädyttiin hauholaisissa oloissa ennenkuulumattoman kalliiseen ratkaisuun: lääkärille päätettiin rakentaa virka-asunto. Perusteellisen pohdinnan jälkeen rakennustoimikunta esitti sen rakentamista Hauhon kirkon pohjoispuolelle Kotkon harjulle. Pian havaittiin, että ensimmäinen ehdotettu rakennuspaikka oli liian kaukana kirkolta. Toinen esitetty paikka oli lainajyvästön pelto makasiiniaitan, nykyisen Hauhon esinemuseon, ja suntio Liljevikin lesken talon välillä. Mutta tätä sijaintia pidettiin puolestaan liian vilkkaana. Pitkän keskustelun jälkeen päätettiin talo rakentaa edellä mainittujen paikkojen puoliväliin ns. Lukkarin pellolle, vähän matkan päähän Iso-Pappilan riihistä pohjoiseen päin. Lääkärintalo valmistui 1912 ja näin saatiin lääkärinviran hoito vähitellen vakaammalle kannalle. Ensimmäinen pysyvämpi Hauhon kunnanlääkäri oli Yrjö Airila, joka valittiin tehtävään vielä kandidaattina ollessaan keväällä 1913. Hän tosin siirtyi tutkijanuralle ja oli usein virkavapaalla, hankkien kuitenkin aina itse tilalleen pätevän sijaisen. Maailmansodan vuosina lääkärinpalkkaan ei edes myönnetty valtionapua, mutta pitääkseen arvostamansa Airilan virassa kuntalaiset päättivät, että hänelle maksettaisiin kunnan palkan lisäksi myös valtionavun suuruinen korvaus kunnan varoista. Vuonna 1918 Airila irtisanoutui tultuaan nimitetyksi Helsingin yliopiston farmakologian, lääkeaineopin, professoriksi. Hänestä tuli myöhemmin kansainvälisesti tunnettu tutkija, jota on kutsuttu Suomen nykyaikaisen farmakologian uranuurtajaksi. Airilan jälkeen Hauhon kunnanlääkärit eivät pysyneet virassaan vuotta–paria kauempaa, vaikka viranha- kijoita oli joka kierroksella useita. Vihdoin, kun tehtävään valittiin vuonna 1933 Pöytyän vt. kunnanlääkäri, lääketieteen lisensiaatti Erkki Rissanen, lääkärikysymykseen saatiin pidempiaikainen ratkaisu. Rissanen oli Hauhon kunnanlääkärinä vuoden 1944 lopulle saakka. Kunnan oman yleisen sairashuoneen perustaminen otettiin esille 1920-luvun lopussa. Tuolloin suunniteltiin perustettavaksi Hauhon, Tuuloksen ja Pälkäneen yhteistä sairaalaa Pälkäneelle. Hauholaisten mielipide oli, että olisi järkevämpää sijoittaa se kunnista keskimmäiseen eli Hauholle. Mikäli tämä ei sopinut, pyydettiin saada muodostaa oma sairaalapiiri Tuuloksen kanssa. Silloinkin sairaala olisi hauholaisten mielestä pitänyt sijoittaa omaan kuntaan. Asia otettiin uudelleen käsittelyyn lamakauden väistyttyä 1930-luvun puolivälissä. Sairaalarahastoon oli kertynyt jo satatuhatta markkaa oikeuskansleri Axel Charpentierin lahjoitettua 70-vuotispäivänsä kunniaksi 1935 tarkoitukseen 50 000 markkaa, mutta sairaalan perustamispäätöstä ei edelleenkään tehty. Ainoa sairaita Hauhon kunnassa hoitava laitos oli kunnalliskodin sairasosasto. Uuden lainsäädännön myötä kunnat velvoitettiin joko perustamaan oma sairaala tai varaamaan asukaslukuun suhteutettu mää- rä paikkoja jostain keskussairaalasta. Tässä tilanteessa Hauhon kunta varasi vuonna 1947 paikkoja Hämeenlinnan keskussairaalasta. Pitkään hauholaisia sairaalahoitoa tarvitsevia hoidettiin pääasiassa Valkeakoskella. Valkeakosken paikallissairaala, jossa oli sisätautien, kirurgian ja naistentautien osastot, perustettiin 1952. Hauhon kunnanlääkärin Erkki Rissasen irtisanouduttua vuoden 1944 lopussa haki Hauhon uudeksi kunnanlääkäriksi peräti 48 henkilöä. Kunnanvaltuusto valitsi virkaan yksimielisesti Veli-Matti Reinikaisen. Jatkosodasta marraskuun alussa 1944 kotiutettu 30-vuotias lääkintäkapteeni Veli-Matti Reinikainen aloitti Hauholla vt. kunnanlääkärinä 6. joulukuuta 1944. Hänet vakinaistettiin seuraavana syksynä. Reinikainen hoiti kunnanlääkärin tehtävää kuolemaansa saakka, vuoteen 1966. Hän oli pidetty lääkäri, jonka temperamentista liikkui paljon tarinoita, ja hänen kerrottiin jo esiintymisellään saaneen monet lievemmin sairastaneet paranemaan. Reinikaisen reipas käytös ja voimasanojen höystämä suorasukainen kielenkäyttö oli hauholaisten mieleen. Vähäisellä vapaa-ajallaan hän viihtyi parhaiten luonnossa, järvellä ja metsällä kala- ja eräkavereidensa kanssa. Reinikaisen eräintoa kuvaa tapaus, Kunnanlääkärin houkuttelemiseksi Hauholle rakennettiin lääkärille oma talo asunnoksi ja vastaanottotiloiksi vuonna 1912. Nykyisin talo on yksityiskoti ja tunnetaan Villa Kotkaharjuna. 35

jossa hauholaisemäntä makasi parhaillaan vastaanottohuoneen tutkimuspöydällä. Reinikainen näki ulos vilkaistuaan puutarhassa jäniksen. Hän sanoi potilaalle. ”Huilikaa siinä ny hetken aikaa, käyn ampumassa tuon jäniksen.” Veli-Matti Reinikainen oli sivistynyt, mutta kansanomainen lääkäri ja ihminen. Hänen suosiotaan Hauholla kuvaa se, että hänet valittiin 1960-luvun puolivälissä Hauhon Lions-klubin järjestämässä äänestyksessä selvällä äänienemmistöllä suosituimmaksi hauholaiseksi. Reinikaisen vaimo Katri toimi Hauholla yksityis- ja koululääkärinä ja oli mukana monessa vapaaehtoistyössä. Myös hän oli suosittu. Siitä kertoo muun muassa Katri Reinikaisen valinta Miss Hauhoksi vuonna 1978, 65-vuotiaana. Kunnanlääkäri Veli-Matti Reinikaisen oma terveys jäi muiden jalkoihin. Hän kuoli sydänkohtaukseen vain 51-vuotiaana vuonna 1966. Kunnanlääkärijärjestelmä loppui, kun kansanterveyslaki tuli voimaan 1972, ja toiminta siirtyi terveyskeskuksiin. Teksti: Jouni Lehtonen Kuvat: Hauho-Seuran kuva-arkisto Lähteet: Teerijoki, Ilkka: Hauhon historia III. Hauho-Seura ry. 2018 Pohjola, Salme: Meidän Reinikainen. Hauhon murre- ja perinneyhdistys ry. 20212 Hupsu-Hiiren seikkailut Olipa kerran hiiri, jonka nimi on Hupsu. Hupsu asuu hiirenkolossa metsässä, joka nimeltään Hiirimetsä. Hupsu-hiiren kolossa hänen kanssaan asuvat äiti, isä ja isosisko ja pikkusisko. Eräänä päivänä Hupsu joutui seikkailuun! Hupsu kiipesi vuorelle ja se löysi suuren paketin juustoa. Juusto oli pudonnut kissan repusta, koska kissa vei sen vuorelle houkutellakseen hiiriä. Hupsu kierähti vahingossa kissan reppuun ja nakersi itsensä sieltä ulos. Tämä tapahtui kolmen tien risteyksessä, josta kissa lähti kulkemaan keskimmäistä tietä pois. Kettu rupesi kotimatkalla seuraamaan Hupsua, mutta hiiri juoksi kovaa kotiin, vaikka kettu seurasi häntä. Hiiri kertoi kotona: ”Vuorella on iso juusto! Muistakaa varoa kettua ja kissaa!” Sadun kertoi ja kuvitti Hauhon koulun esikoululaiset elokuussa 2025. 36

o lo ELU o1373 o ELU 1373 o lo ELU Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille teille Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! www.hauhonliikenne.fi puh. 050 307 3049 Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille teille Hyvää joulua Sinun hyväksesi -paljon ja vähän ja enemmän! onnellista uutta vuotta! Rauhallista joulun aikaa & lämmin kiitos asiakkaillemme kuluneesta vuodesta! www.hauhonliikenne.fi Toivoo Terhi, Rami & Teija puh.Sari, 050 307 3049 Hämeen Mokia ry Siunattua tulevaa vuotta! 4 Rauhallista Joulua ja Jumalan siunausta hauhonapteekki.fi Uuteen Vuoteen! jo vuodesta 1329! www.hauhonseurakunta.fi Rauhallista Joulua Parturi-Kampaamo ja Jumalan siunausta JASMINE Uuteen Vuoteen! HauhontieHauhon 14 • p. 040 726 0634 Seurakunta jo vuodesta 1329! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! www.hauhonseurakunta.fi Hauhontie 17 Lh 2, 1400 Hauho puh. 040-519 3141 Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta Hämeen Mokiajary toivotamme kaikille teille Siunattua Joulua Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! JEESUS AUTTAA mokia.fi www.hauhonliikenne.fi Hauhon Kukkapalvelu puh. 050 307 3049 toivottaa ihanaa joulua ja onnea uudelle vuodelle! 3 Parturi-Kampaamo Marja-Riitta Ylitalo Hauhontie Hauho Sinun hyväksesi -paljon17, ja vähän enemmän! Hyvää Joulua! p. 654 9920 Rauhallista joulun aikaa & lämmin kiitos asiakkaillemme kuluneesta vuodesta! Toivoo Sari, Terhi, Rami & Teija UISKO CATERING HAUHON LÄÄKINTÄVOIMISTELU Hauhontie 17 Lh 2, 1400 Hauho Viittakiventie p. 041 312ajanvaraus 2788 facebook: Hauhon Ilona,75, Hauhon Ilonan puh. 040-519 Hauhontie 13, 3141 Hauho Puh. 03 675 1808, 040 574 1373 Hämeen Mokia ry Siunattua Joulua Hyvää Joulua! Toivottaa Tuulan Taksin väki onn hauhonapteekki.fi Lounaskahvila Kopintalo toivottaa Hyvää Joulua Hämeen Mokia ry ja Onnellista Uutta Vuotta! facebook: Hauhon Ilona, Hauhon Ilonan ajanvaraus Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta toivottaa Ylöskartanon tilan väki! 4 Hauhontie 17 Lh 2, 1400 Hauho puh. 040-519 3141 Toivoo Sari, Terhi, Rami & Teija mokia.fi Hauhon Seurakunta facebook: Hauhon Ilona, Hauhon Ilonan ajanvaraus 14 D, ja 14700 Siunattua Joulua SinunHauhontie hyväksesi -paljon vähänHauho enemmän! p. 044 735 2134 JEESUS AUTTAA Rauhallista joulun aikaa & lämmin kiitos asiakkaillemmemokia.fi kuluneesta vuodesta! JEESUS AUTTAA 4 hauhonapteekki.fi Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille teilleja Hyvää Joulua Hau ho Onnellista Uutta Hyvää joulua ja 2022 onnellistaVuotta uutta vuotta! asiakkailleni! www.hauhonliikenne.fi Tuomisen Raijan pitopalvelu puh. 050 307 3049 050 354 6627 Rauhallista Joulua Parturi-Kampaamo ja Jumalan siunausta Uuteen Vuoteen! Jasmine Hauhon Seurakunta Ekokampaaja jo vuodesta 1329! Hauhontie 14 www.hauhonseurakunta.fi Hyvää Joulua ja Puh. 03-6821216 Hyvää JouluaOnnellista ja Onnellista Uutta Vuotta! Sinun hyväksesi -paljon ja vähän enemmän! Uutta 2022 kiitos Rauhallista joulunVuotta aikaa & lämmin asiakkaillemmeasiakkailleni! kuluneesta vuodesta! Tuomisen pitopalvelu Toivoo Sari,Raijan Terhi, Rami & Teija 050 354 6627 facebook: Hauhon Ilona, Hauhon Ilonan ajanvaraus Hauhontie 17 Lh 2, 1400 Hauho Parturi-Kampaamo Parturi-Kampaamo puh. 040-519 3141 JasmineYlitalo Marja-Riitta Ekokampaaja Hauhontie Mokia 17, Hauho Hämeen ry14 Hauhontie p. 03 654 9920 Puh. 03-6821216 Siunattua Joulua JEESUS AUTTAA Hyvinvoivat jalat uudelle vuodelle! Savikonsuora 11, Hauho • 0400 230 510 • vilman.fi Rauhallista Joulua ja Jumalan siunausta Parturi-Kampaamo Uuteen Vuoteen! Sinun Rau as Hauhon Seurakunta Marja-Riitta Ylitalo jo vuodesta 1329! faceboo Hauhontie 17, Hauho www.hauhonseurakunta.fi p. 654 9920 H HAUHON LÄÄKINTÄVOIMISTELU Hauhontie 13, Hauho Puh. 03 675 1808, 040 574 1373 Eläkeliiton Hauhon yhdistys ry kiittää tukijoitaan ja toivottaa lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! mokia.fi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta 37

Hausjärven yhdistys → Perustettu 29.12.1976 → 219 jäsentä → hausjarvi.elakeliitto.fi Akkavirtaa-kerho toimeliaana Hausjärvellä Mikä ihmeen AkkaVirtaa? AkkaVirtaa -kerhon toiminta alkoi Hausjärvellä HausÄijien toiminnan innoittamana vuonna 2022. Kerhoa perustamassa oli 12 Akkaa, mutta varsin pian kerhoon liittyi useita sen toiminnasta kiinnostuneita Eläkeliiton jäseniä. Kerhon ensimmäisenä vetäjänä toimi allekirjoittanut pari ensimmäistä vuotta, sittemmin on toimintaa luotsannut Marja-Liisa Järvinen. Kerhon kokoonpano on joustava, kunkin osallistuminen järjestettäviin tapahtumiin riippuu täysin omasta mielenkiinnosta ja osallistumismahdollisuuksista. Yhteydenpito hoidetaan lähes täysin AkkaVirtaa WhatsApp-ryhmän kautta. Tuossa ryhmässä on tällä hetkellä 28 jäsentä. Kuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti kimppakyydein, mutta pari kertaa on ollut bussillekin käyttöä. Koko olemassaolonsa ajan AkkaVirran toiminta on ollut erittäin aktiivista, ehdotuksia toteutettavista tapahtumista ja retkistä on tullut runsaasti jäseniltä ja välillä on kokoonnuttu pitämään suunnittelupalavereja. Vuonna 2024 toteutettuja tapahtumia oli 16 ja tänä vuonna oli elokuun loppuun mennessä kertynyt tapahtumia jo 18. Makramee-kurssilaisia keskittyneenä työhönsä. Tarkemmin vuoden 2025 toiminnasta Vuosi aloitettiin askarrellen. Pitkäaikainen jäsenemme Auli Kuusinen tunnetaan yhdistyksessämme taitava- 38 Löytyi näin nätti mekko.

Odotamme innolla lähtöä Taaborinvuorelle. na käsityön tekijänä ja saimme suostuteltua hänet opastamaan meille AkkaVirtalaisille makramee-solminnan saloja. Osallistujia kertyi niin paljon, että yleisön pyynnöstä järjestettiin myös toinen opastuskerta. Vanhoja taitoja verryteltiin ja uutta oppia saatiin niin että hienoja makramee-töitä oli esillä WhatsApp-ryhmän postauksissa. Moni innostui jatkamaankin harrastusta. Kevään mittaan käytiin porukalla katsomassa muutamia elokuvia, osallistuttiin Marttojen Moctail -tilaisuuteen sekä LC Hausjärvi Helmi Lions-yhdistyksen järjestämään perinteiseen Helmihetki-tapahtumaan. Keilaamassakin käytiin ja tehtiin pari ostosretkeä, toinen Hämeenlinnan Väriloistoa Riihimmäen atsaleapuistossa. DreamCaren myymälään ja toinen Lopelle Punaiseen Tupaan, mistä löytyi monenmoista ostettavaa. Konsertit ja musiikkinäytelmät Maaliskuussa kävimme kuuntelemassa Kyösti Mäki-Mattilan ja Leif Lindemanin konserttia Järvenpää-talossa. Toukokuussa vieralimme Vääksyn Tallukassa kuulemassa konserttia Ruusu joka vuodesta. Konsertti täytti kaikkien osallistujien toiveet, Reijo Taipaleen musiikkia esitettiin kattavasti neljän miehen voimin, yhdessä ja erikseen. Tähän retkeen oli vetäjämme varannut bussikuljetuksen ettei kenenkään tarvinnut rasittua ajamisesta. Meillä oli mukana myös KukkaisAkat kukkaisbuduaarissa. huolto- ja kannustusjoukkoja. Paluumatkalla poikkesimme kahvilla Mommilan Kyläpuodissa. Nurmijärven Taaborin vuorella vierailimme myös huoltojoukkojen kanssa ja matka taitettiin taas bussilla. Bussissa vallitsi iloinen tunnelma jo menomatkalla, olimmmehan menossa kuulemaan ja katsomaan Jamppa Tuomisesta kertovaa musiikkinäytelmää. Esitys oli erinomainen ja juttua riitti sen tiimoilta myös paluumatkalla. Syksyn mittaan vierailemme vielä suurin ododuksin Hyvinkäällä Hyvinkääsalissa kuulemassa Laura Voutilaista hänen Enemmän 2025 -konsertissaan. Kukkaisretket Keväisin on kukkainnostus valloillaan ja niinpä teimme AkkaVirtaa-porukalla koko päivän kestäneen kesäkukkien hankintaretken kolmelle lähialueen taimitarhalle. Kimppakyydit järjestettiin niin, että suoritettaville hankinnoille jäisi tilaa. Tarjosipa eräs HausÄijistä tarvittaessa kuljeteusapua kuorma-autolla! Kiittelimme tarjouksesta ja lupasimme tarvittaessa hälyyttää apua. Välillä poikkesimme ruokailemassa ja huomasimme iloksemme, että ruokailupaikkamme naistenhuonekin pursusi kukkia, siellä oli kymmenkunta kukka-asetelmaa ilahduttamassa kävijöitä! Ennennäkemätöntä! Autot olivat kotimatkalla pakkattuina täpötäyteen ja kukkien istutusurakassa vierähti tunti jos toinenkin. Riihimäellä on vallan mainio at- 39

saleapuisto Vahteristossa, missä on kukinta-aikaan nähtävissä atsaleoista mitä moninaisempia lajikkeita ja värejä Oikea värien ilotulitus! Myös alppiruusuja on istutettuna omana ryhmänään. Olemme vierailleet siellä ennenkin ja joka kerralla se on ollut hieno elämysretki. Voimme lämpimästi suositella muillekin! Maitolaiturin laulut Mommilan Kyläpuodilla Toinen suositeltava kohde muillekin yhdistyksille sijaitsee puolestaan Hausjärven Mommilassa. Mommilan Kyläpuoti on tullut tunnetuksi ympäri Suomen ja myös ulkomaita myöten. Se on varsinainen aikamatka menneeseen! Kyläpuodilla järjestetään kesäkaudella monenmoisia tapahtumia, jotka vetävät runsaasti yleisöä. Tapahtumat ja aukiolot löytyvät puodin verkkosivuilta. Perinteiseksi tapahtumaksi on meillekin muodostunut vuosittain heinäkuun helteillä järjestettävä Maitolaiturin laulut -tapahtuma, missä lauletaan yhteislauluja taitavan haitaristin säestämänä ja esilaulajan johdattelemana. Kaikki halukkaat pääsevät esittämään myös sooloja mikrofonin välityksellä. Hienoja, tuttuja yhteislauluja upeassa kesäillassa, paikalle eksyneet paarmatkin taltutettiin musiikin tahdissa lauluvihkoilla läiskien! AkkaVirtalaisia laulelemassa yhteislauluja. Myymäläauto Mauri kertoo menneistä ajoista. Lähes perinteeksi ovat muodostuneet kesäkauden päättäjäiset Venetsialaisten merkeissä Hausjärven Niklandiassa, mikä on myös mainio retkikohde kesäkaudella maittavine tarjoiluineen kauniissa kauniissa maisemassa veden äärellä. Suosittelemme kesäiseksi retkikohteeksi! Isolla porukalla kokoonnuimme elokuussa Ravintola Remulaan Oitissa tutustumaan ravintolan uuteen tarjontaan ja palveluun, mitkä todettiinkin erinomaisiksi. Samalla vaihdoimme kuulumisia ja suunnittelimme tulevaa toimintaa. Ja mitähän kivaa vielä keksimmekään loppuvuoden aikana! Maitolaiturin lauluillassa oli väkeä pihan täydeltä. Kesäteatteriretki tehtiin Valkeakoskelle kauniissa miljöössä esitettyyn Vesku Loiri -musikaaliin Raili Päivärinta Sokkomatkalla Fiskarsissa. Kesäkauden päättäjäiset 40

0 40 43 9 09 39 5 96 956 044 SE PALVELEVA HUOLTOASEMA SE PALVELEVA HUOLTOASEMA OITIN OITIN SEOSEO Keskustie 25, Oitti Keskustie 25, Oitti p. 019-782 145, 0400 686 253 p. 019-782 145, 0400 686 253 avoinna ma-pe 9-17 ja la 9-13 avoinna ma-pe 9-17 ja la 9-13 Koneurakointi Toni Virtanen 044 0399956 HYVÄÄ JOULUA HYVÄÄ JOULUA & ONNELLISTA SEUUTTA PALVELEVA HUOLTOASEMA & ONNELLISTA VUOTTA! SEO UUTTAOITIN VUOTTA! Keskustie 25, Oitti p. 019-782 145, 0400 686 253 avoinna ma-pe 9-17 ja la 9-13 MEILTÄ l l l l 34 lHUOLTO lASENNUS MYYNTIMYYNTI lHUOLTO lASENNUS MEILTÄ MEILTÄ l Kodinkoneet/pienkoneet l Autohuollot, auton pesut l Kodinkoneet/pienkoneet Autohuollot, auton pesut l Ilmalämpöpumput l Renkaat sekä rengastyöt l Ilmalämpöpumput Renkaat sekä rengastyöt l Sahat l Sahat l Tarvikemyynti l Tarvikemyynti l Ruohonleikkurit l Ruohonleikkurit l Ilmastointihuolto l Ilmastointihuolto l Nestekaasut l Nestekaasut sekä sekä BIOLANBIOLAN lämmitysöljyn lämmitysöljyn myyntimyynti l Puutarhamullat l Puutarhamullat ja lannoitteet ja lannoitteet 34 MYYNTIlHUOLTOlASENNUS Autohuollot, auton pesut Renkaat sekä rengastyöt l Tarvikemyynti l Ilmastointihuolto l Nestekaasut sekä lämmitysöljyn myynti l Kodinkoneet/pienkoneet Ilmalämpöpumput l Sahat l Ruohonleikkurit l l BIOLAN Puutarhamullat ja lannoitteet 34 Koneurakointi Koneurakointi Toni Virtanen Toni 0 4 4 0 Virtanen 399956 044 0399956 SE PALVELEVA HUOLTOASEMA SE PALVELEVA OITINHUOLTOASEMA SEO Keskustie Oitti OITIN25, SEO p. 019-782 145, 25, 0400 686 253 Keskustie Oitti avoinna ma-pe la 9-13 p. 019-782 145,9-17 0400ja686 253 MYYNTI lHUOLTO avoinna ma-pe 9-17 ja la 9-13 lASENNUS MEILTÄ l l l l 34 34 Autohuollot, auton pesut MEILTÄ Renkaat sekä rengastyöt Autohuollot, auton pesut l Tarvikemyynti Renkaat sekä rengastyöt l Ilmastointihuolto Tarvikemyynti l lNestekaasut sekä l Ilmastointihuolto lämmitysöljyn myynti l Nestekaasut sekä lämmitysöljyn myynti l Kodinkoneet/pienkoneet MYYNTI lHUOLTOlASENNUS l Ilmalämpöpumput l Kodinkoneet/pienkoneet l Sahat ll Ilmalämpöpumput Ruohonleikkurit l Sahat BIOLAN l Ruohonleikkurit l Puutarhamullat ja lannoitteet BIOLAN l Puutarhamullat ja lannoitteet Sinillä siivous sujuu! 41

KAIKKI KEHOSI HYVINVOINTIIN Fysioterapia Shockwave Apuvälineet Hieronta on ruokaa SUORAMYYNTI JA ITSEPOIMINTA MANSIKKAA, VADELMAA, MUSTAHERUKKAA, HERNEITÄ, PERUNOITA, HUNAJAA, HILLOJA, MEHUA KESÄKAHVILA Pöytäkiventie 33 Vaahteratie 13, Oitti p. 044 326 4060 info@ortofix.fi www.ortofix.fi OITTI Joulun aikaan palvelemme: 24.12. 7–17, 25.12. 10–18, 26.12. 10–21 11120 Riihimäki/Hausjärvi puh. 0407537768 AALLON MARJATILA TOIVOTTAA MAUKASTA JOULUA! Kukkahaus ja Hautaus on nyt Helmililja Hausjärvi Palvelemme uudessa osoitteessa Vaahteratie 13, Oitti ma, ke, to, pe 9-12 À la carte -annokset leikkeet, pihvit, kanat, burgerit ja salaatit -Hautaustoimistopalvelut -Kokous- ja juhlatila 50 henkilölle pitopalvelulla -Ennakkotilauksesta kaikki kukkasidonnat: Verkkokauppa: helmililja.ekukka.fi info@helmililja.com p. 020-759 7703 Helmililja Hausjärvi Juhlatila Helmililja Ainutlaatuista osaamista ja ammattitaitoista juhlapalvelua perhe- ja yritystilaisuuksiin. Anne-Mari 0400 518 175, anne-mari@pito-piiat.fi Laura 0440 518 175, pito-piiat@pito-piiat.fi www.pito-piiat.fi Aukioloajat: Baari: su–to 11–22, pe–la 11–02 Keittiö: su–to 11–21.30, pe–la 11–01.30 Maanantaisin suljettu Tilaa noutoannokset! p. 044 239 7547 42 HYVÄÄ JOULUA & ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!

Palveluneliö Kotihoito-, kotisairaanhoito- ja siivouspalvelut RAVINTOLA VANHA TROKARI KIINTEISTÖHUOLTO KIINTEISTÖHUOLTO, KOTITALKKARI, KATTAVAT REMONTTITYÖT, SISÄ- JA ULKOREMONTIT, RÄYSTÄSTYÖT, MAALAUKSET Palveluneliö Oy Kalliontie 7, 12100 OITTI Palvelunumero 040 046 6712 Asematie 2, Oitti • LOUNAS KLO 10.30–14 • PITOPALVELU Kiinteistöhuoltaja 045 805 2030 Kotiin kuljetukset 044 981 3915 Oitin Pizza Kebab Keskustie 5, Oitti Kuljetukset 12 km 019 78577 Vanha kylätie 15, Ryttylä p. 0400 274 161 HYVÄÄ JOULUA & ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! NOSTOT JA KULJETUKSET Max ulottuma 32 m • Henkilökori • Kaivuutyöt • Puunkaadot kourasahalla p. 050 590 45 23 • timo.alastalo@timoalastalo.fi KUKAT TILAUKSESTA Eläkeliiton Hausjärven yhdistys ry N O S TO T J A K U L J E T U K S E T * Max ulottuma 32m * * Henkilökori * * Kaivuutyöt * * Puunkaadot kourasahalla * Koneurakointi Toni Virtanen puh. 050 590 45 23 E-mail timo.alastalo@timoalastalo.fi 044 0399956 kukkahaus.ekukka.fi Kukkahaus ja Hautaus Oy kiittää tukijoitaan ja toivottaa Hikiänne 40, 12210Joulua Hausjärvi lukijoille Rauhallista ja p. 020 757 703 Onnellista Uutta Vuotta! 43

Humppilan yhdistys → Perustettu 3.6.1980 → 178 jäsentä → humppila.elakeliitto.fi On syytä juhlia – yhdistyksen perustamisesta on 45 vuotta N äin hallitus päätti loppuvuodesta 2024. Suunniteltiin järjestää pienimuotoinen kahvitilaisuus koko jäsenistölle sunnuntaina 15. kesäkuuta. Kauppilan perinnetilan tupa oli luonnollisesti tilaisuuden pitopaikka, sillä siellä pidettiin Eläkeliiton Humppilan yhdistyksen perustamiskokous 3.6.1980. Kunniavieraiksi kutsuttiin 1980-luvulla jäseneksi liittyneet kaksi jäsentä sekä kaikki 90 vuotta täyttäneet yli 25-vuotiaat jäsenemme. Tilaisuuden alkaessa tupa oli lähes täynnä ja ilmassa oli todellinen juhlan tuntu. Puheenjohtaja Marja-Liisa Haapala toivotti juhlavieraat ja esiintyjät tervetulleiksi, jonka jälkeen saimme kuunnella vaikuttavaa musiikkia esiintyjinä Hannu Saha kantele ja Josefiina Hannu Saha ja kannel, Josefiina Mustonen ja viulu. 44 Mustonen viulu. Ehkä mieleenpainuvin oli ”Kanteleentekijän iltasoitto”. Humppilan partiolaiset huolehtivat kahvituksen järjestelyistä. Kun täytekakkukahvit oli nautittu, oli vuorossa huomionosoitukset. Olimme saaneet vieraaksemme ja kunniamerkkien luovuttajiksi piirin toiminnanjohtaja Saara Kiuru-Sell ja piirin puheenjohtaja Seppo Kuparinen. Kultaisen

Vanhimpia yhdistyksen jäseniä, Hilkka Rukko keskellä, vasemmalla Erkki Niemelä ja oikealla Terttu Miettinen. Puheenjohtaja Marja-Liisa Haapala ojentaa vaaleanpunaista ruusua Olli Tekkalalle. Huomionosoitusten saajat vasemmalta Ritva Savolainen, Jorma Savolainen, Maire Mäkimattila, Marja-Leena Niemelä , Marja-Liisa Suonpää. ansiomerkin sai Jorma Savolainen ja hopeiset ansiomerkit Marja-Leena Niemelä, Maire Mäkimattila ja Ritva Savolainen. Lisäksi kunniakirja kukkien kera ojennettiin Marja-Liisa Suonpäälle, jonka syyskokous oli päättänyt kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi pitkän, aktiivisen toi- Antti lausuu runoa. mintahistorian ansiosta. Sihteeri Ritva Savolainen kertoi lyhyesti yhdistyksen historiaa sen perustamisesta tähän päivään, jonka jatkoksi kunniavieraamme huomioitiin ojentamalla heille vaaleanpunainen ruusu ja kiittämällä heitä siitä työstä, jota he ovat yhdistyksen toiminnan ja kehittämisen eteen tehneet. Lopuksi saimme vielä kuulla musiikkiesityksen kanteleella ja viululla. Kotimatkalle lähdimme Antti Oksan runonlausunnan saattelemina. Teksti: Ritva Savolainen Kuvat: Toivo Lehto ja Saara Kiuru-Sell Idyllinen maalaisravintola Humppilassa järjestää juhlasi ammattitaidolla. Ravintolassamme on 120 asiakaspaikkaa, 60 hengen katettu ulkoterassi sekä ulkotanssilava. Lounas su 12–15, ke–pe 11–14.30. Hotelli-Ravintola Otsolan Hovi Otsolantie 20, Humppila | p. 040 748 8003 45

Varhaiskasvatuksen kevätjuhla Kauppilan perinnetilalla H umppilan varhaiskasvatuksen kevätjuhlaa vietettiin helja.fi Kauppilan perinnetilalla helja@helja.fi torstaina 22.5. Kevätjuhlaan 040 536 4708 valtava määrä ihmisiä, kun osallistui kaikki päiväkodin viisi ryhmää sekä perhepäivähoidon porukka saapuivat HUMPPILAN KUNTA perheineen ja läheisineen paikalle. Aktiivisten Kauppilan navetta oli tupaten täynnä yritysten ja asukkaiden kunta VT 9 ja 2 risteyksessä väkeä kerääntyessämme aluksi sinne muistamaan esikoululaisia ja laulawww.humppila.fi maan yhdessä keväisiä lauluja. Esikoululaiset esittivät yleisölle 7.30 opettelemansa laulun “Tärkeät aak5.00 koset”, jossa kerrottiin jokaisesta kirjaimesta. Aikuiset lauloivat tuleville koululaisille laulun “Tuulien teitä”, jonka myötä toivotimme onnea tulefi it.net valle koulutaipaleelle. Jokainen eskarilainen sai myös oman ruusunsa. Yhteisen aloituksen jälkeen alkoi vapaamuotoisempi ohjelma. Pitkin HUMPPILAN SEURAKUNTA pihaa ja navettaa oli ripoteltu toimin31640 HUMPPILA tapisteitä, joita perheet yhdessä kä(03) 437 7700 vivät kiertämässä. Pisteillä jokainen humppila.srk@evl.fi perhe sai rakentaa linnunpöntön, tutustua ja silitellä hevosta, onkia yllätyspusseja, piirtää, ottaa yhteiskuvan perheestä sekä herkutella popcornilla ja mehulla. Pisteiden lomassa perheet pääsivät viettämään aikaa yhdessä ja KAUPPAKESKUS HUMPPILAN LASI Lasitehtaantie 5, 31640 HUMPPILA Avoinna joka päivä klo 8-20 puh. 03 437 8580 www.cafelasikello.fi info@cafelasikello.fi Palvatun 04 Hyvää Lihasta HUMPPILA, Puh. (03) 437 7770 www.kotipalvi.fi Humppilassa järjestää juhlasi ammattitaidolla. mme on 120 asiakaspaikkaa sekä ttu ulkoterassi. Lisäksi ulkotanssilava. keskiviikkona, torstaina ja perjantaina klo 11-14.30 avintola Otsolan Hovi . 040 748 8003 46

helja.fi helja@helja.fi 040 536 4708 HUMPPILAN KUNTA Aktiivisten yritysten ja asukkaiden kunta VT 9 ja 2 risteyksessä www.humppila.fi 17.30 15.00 i.fi kit.net tutustumaan Kauppilan tilaan sekä uusiin ihmisiin. Jutellessa kävi ilmi paikan olleen osalle jo ennestään tuttu, kun taas muutamat olivat paikalla ensimmäistä kertaa. Osa vanhem- mista oli käynyt Kauppilassa viimeksi omassa lapsuudessaan, muistelivat he myös itse aikanaan syöneensä eväitä HUMPPILAN SEURAKUNTA tuolla samaisella sillalla! HUMPPILA Kevätjuhlamme31640 oli oikein onnistunut (03) 437 7700 ja Kauppila osoittautui onnistuneeksi paikkavalinnaksi! Varhaiskasvatuksen väki kiittää hyvästä yhteistyöstä. Iida Niemi humppila.srk@evl.fi KAUPPAKESKUS HUMPPILAN LASI Lasitehtaantie 5, 31640 HUMPPILA Avoinna joka päivä klo 8-20 puh. 03 437 8580 www.cafelasikello.fi info@cafelasikello.fi Palvatun Lasitehtaantie 5, Hyvää Humppila Lihasta p. 03 422 1100 Ark. 9–17.30, la 10–15, su 12–15 KALLIO- JA SORAKIVIAINEKSIA TOIMITETTUNA: Tammela, Forssa, Jokioinen, Humppila, Ypäjä, Koijärvi, Urjala. Puh. 020 161 6270 Hämeen Kuljetus Oy • Forssa www.hameenkuljetus.fi HUMPPILA, Puh. (03) 437 7770 www.kotipalvi.fi Humppilassa järjestää juhlasi ammattitaidolla. amme on 120 asiakaspaikkaa sekä ttu ulkoterassi. Lisäksi ulkotanssilava. , keskiviikkona, torstaina ja perjantaina klo 11-14.30 Ravintola Otsolan Hovi 47

Äitini syntymäkoti, johon kirjoitukseni joulunvietto liittyy. On se nyt lähellä N imittäin tulollaan ja lähellä on joulu, alkaa valmistelut juhlaa varten. Kun tämä jouluaiheinen lehti ilmestyy ja saatte sen luettavaksenne, ei muuta, kun juhlaa valmistelemaan. No, nyt ei ole yhtä kova kiire, kun oli 1800-luvulla, silloin oli aloitettava ehkä vieläkin aiemmin. Yksi syy siihen oli, kun huomattiin, että rasva palaa. Sitä ennen joulua valoa antoi päretikku seinänraossa. Kun kerran rasva paloi, keksittiin hyvällä menestyksellä val- mistaa kynttilöitä. Kynttilöiden teko vei aikaa ja minkälaisilla työvälineillä. Olihan se varmasti tunnelmallinen hetki, mikä antoi pirttiin valoa ja juhlan tuntua. Tänä päivänä meille on tarjolla valmiit kynttilät, sekä erilaisia valoja sisälle kuin uloskin mielemme mukaan. Varmasti vielä tehdään itsekin, perinteitä vaalien. Nyt meidän on paljon joutuisampi ja helpompi ottaa suurta juhlaa vastaa. Syksy on aika lähellä, kun tätä kirjoitan. Ritva sanoi, kirjoita valmis- Puutarha Veijo Tonteri p. 050 524 3028 / Tuomas • p. 0500 470 083 / Veijo 48 teluista vanhaan aikaan. Meillä antoi työtä maatalous vielä 1950-luvulla aika monelle. Nyt kerron 1920-luvun joulun valmisteluista maatalouskodissa. Edesmennyt äitini kertoi joulua viettäessämme, millaista oli, kun heillä joulua valmisteltiin. Olin silloin kuusivuotias, perheen seitsemäs, sisaruksia oli kymmenen. Perheet olivat silloin lapsirikkaita. Joulu oli aina äidille tärkeä, lapsuusajoistani ne jäi ikuisesti mieleeni. Marraskuussa alkoi valmistelut,

äiti oli jo salassa valmistellut meille jokaiselle lahjan. Oli neulottu sekä ommeltu. Lahjat oli kaikki aina tarpeen, oli sukkaa, kinnasta, päähineitä, leninkikangasta ym. Isommat sisarukset askartelivat neuloen, kutoen ja piirtäen, kaikille oli jotain pientä. Aamu, kun valkeni ja navettatyöt oli tehty, odoteltiin naapurin miestä sikaa teurastamaan. Marraskuun lopulla oli aina mielestämme ikävä toimitus. Sika jouluksi oli aina ison kokoinen, yli satakiloinen. Meistä tuntui touhu ikävältä, vaikka se tehtiin kaksi kertaa vuodessa. Me kaikki pidimme eläimistä, siihen ei vain osannut asennoitua. Itse en koskaan ollut mukana, vaikka rippikouluikäisenä minulle kuului karjan hoito ja vastuu eläimistä. Joululahjana äiti antoi naapureille aina lihaa, kellä itsellään ei ollut. Olivat hyvin kiitollisia ja yhtenä jouluaattona oli itse tehty selkänojatuoli tuotu oven taakse kiitokseksi. Teurastus tehtiin jouluksi siksi, että joulupöydässä olisi erilaisia herkkuja. Kyllä sitten olikin, possunmakkaraa, sylttyä, pylsyä ja iso kinkku ja sitten pyhinä vielä veriohukaisia puolukkahillon kanssa. Voi, voi, voi, huokaan minä, kun kirjoittaessani tulee jo herkut kielelle ja jouluun on vielä päiviä. Mutta nyt oikein vasta touhu alkoi, näin äitini lapsena koki sen. On joulukuun puoliväli. Oli saatu joka aamuiset työt karjan parissa tehtyä ja kahvit juotua, äiti alkoi keräämään kasseja ja koreja puotiin menoa varten. Silloinen tapa oli sanoa puoti, kun kauppaan lähdettiin. Talvi oli jo omenaa. Se oli mielestämme suurta joulukuussa runsasluminen sekä oli juhlaa. Myöhemmin varttuessamme, kovia pakkaspäiviä ja -öitä. Isä ajoi rahan riittäessä, saatiin sitten koko hevosen rapun eteen, siihen äiti istui omena. Oli vielä ruskeita, pehmeitä vällyjen alle heinien päälle. Korit ja paketteja, niitä saa nähdä vasta, kun kassit laitettiin reen etuosaan, isä is- pukki on käynyt, näin äiti varoitti. tui äidin viereen. Näin sitten lähdet- Isä oli aina iloinen sanoen: ”Taas on tiin puotiin hakemaan jouluksi jotain, Taivaan Isä siunannut meille runsaasti mitä kotoa ei löytynyt. Heiniä reessä kaikkea hyvää jouluksi.” Siinä oli jänoli myös hevosta varten, kun se lai- nittävä päivä kulkemassa iltaa kohti. Viikkoa ennen joulua leivottiin tettiin puomiin kiinni sen ajaksi, kun puotiostokset oli tehty. Loimi heitet- kaakut ja piparit, sekä laatikot. Ohratiin hevosen selkään lämmikkeeksi ja ryynit oli käytössä, siitä tehtiin maksalaatikko, ohrapuuro, hiivaleipä, keiheiniä eteen. Meitä lapsia kovasti askarrutti, mitä tettiin myös velliä. Possunmakkaraan ne oikein tuo puodista, kun kasseja tuli myös täytteeksi ohraryyni. Kun jouluaatto koitti, kaikki oli ja koreja oli reessä niin paljon. Odotvalmista. Karja piti hoitaa aamuin taessamme ei aika oikein kulunut, ATELJÉ HELJÄ usein kävimme ikkunassa katsomashelja.fi illoin. Karjalle vietiin pieni kuusi, Myllynkulmantie 241 myös ikkunoille joulutontun kuvia. sa.31640 Vihdoin nähtiin, kun hevonen helja@helja.fi HUMPPILA lämmitettiin aina aattona, juoksi vauhdilla kotia kohti. Hevonen Avoinna sopimuksen mukaan 040 536Joulusauna 4708 on sellainen, se tulee aina kotia kohti kaikki saunoi vuorollaan. Isä luki enmielellään. Me kaikki lapset mentiin nen ruokailua jouluevankelin. Isä ei HUMPPIL sen heti vastaan. Kannoimme puotitava- osannut lukea, vaan oli opetellut myös rat sisälle, oli uteliaisuus erittäin suu- ulkoa. Lauloimme isän johdolla Aktiivisten yritysten ri. Isä auttoi äitiä nousemaan reestä. virren enkelitaivaan. VT 9 ja 2 r Kuusen ympärillä pienimmät lauVaroittivat meitä, että tavaroihin ei loivat ja leikkivät kunnes pukki lahjoi-www.hu saanut koskea. Kun äiti sai riisuttua paksun palt- neen tuli. Pukin kontissa oli vihkoja, toon päältään, hän näytti mitä oli kyniä, pyyhekumit, kintaita, sukkia. Palvelemme Ma-Pe ostettu. Muistan hyvin9.00-17.30 sen hetken. Kaikki oli tarpeellisia lahjoja. Perhe La 10.00-15.00, Su 12.00-15.00 Oli kauniita punaisia omenia, kuu- suosi yhdessäoloa, kotoa olin poissa senkaramellit – kaikki Puh. (03) 422 kiehtoi 1100 meitä. vasta, kun sain ensimmäisen lapseni. Näin kirjoitin menneitä muistelKun ostokset oli purettu, sieltä löytyi www.apteekkihumppilanlasi.fi kahvia, rusinoita, sekahedelmiä, hii- len. Toivotan teille iloisen rauhallista apteekkihumppilanlasi@apteekit.net vaa, siirappia, luumuja ym. Siellä oli joulua, myös tulevaa vuotta, että saakuivattua turskaa, josta äiti valmisti taisiin tämä ihana maapallomme rauhallisemmaksi. meille joulukalan. Tuliaisina saimme puodissa tehdystä tötteröstä karamellit ja puolikkaan Olli Tekkala KAUPPAKESKUS HUMPPILAN LASI Lasitehtaantie 5, 31640 HUMPPILA Avoinna joka päivä klo 8-20 puh. 03 437 8580 www.cafelasikello.fi info@cafelasikello.fi Palvatun Hyvää Lihasta HUMPPILA, Puh. (03) 437 7770 www.kotipalvi.fi Idyllinen maalaisravintola Humppilassa järjestää juhlasi ammattitaidolla. Ravintolassamme on 120 asiakaspaikkaa sekä 60 hengen katettu ulkoterassi. Lisäksi ulkotanssilava. Lounas sunnuntaina klo 12-15, keskiviikkona, torstaina ja perjantaina klo 11-14.30 49 Hotelli-Ravintola Otsolan Hovi

Retkipäivä Nuutajärvellä 25.8.2025 H umppilan yhdistys vietti mukavan aurinkoisen loppukesän päivän Nuutajärvellä. Paikka huokuu historiaa ja sen aisti, kun katseli hienoja arvokkaita rakennuksia. On mielenkiintoista ajatella, kuinka monta tarinaa ja tapahtumaa alueeseen liittyy, koska lasitehdas on aloittanut jo yli 200 vuotta sitten. Näimme rakennuksia sisältä, kun kävimme Lasimuseo Prykärissä ja sen yläkerrassa tutustumassa lasitaiteilija Kerttu Nurmisen ”Pinttiä, pilkkuja, kukkia Taiteilijan polkuja 55 vuoden ajalta” näyttelyyn. Lintukoto on taiteilija ja professori Oiva Toikan suunnittelemien lasilintujen pysyvä näyttely ja se kertoo sekä lintujen etttä Oiva Toikan tarinaa. Lounaan nautimme Pruuki Bistrossa, josta pääsi suoraan Galleriakäytävään ihailemaan eri lasitaiteilijoiden värikkäitä ja persoonallisia luomuksia. Lasihytissä saimme katsella puhaltajia työssään. Nuutajärven kartanoon siirryimme näyttävää pylväshaapojen reunustamaa tietä. Nykyinen omistaja Sauli Siekkinen on kunnostanut sitä ja oppaaan johdolla tutustuimme ensin alakertaan, jossa on vielä paljon remontoimatta. Kauniin portaikon kautta nousimme yläkertaan, jossa vanhan ajan kauneus näkyi, Korkeat huoneet, vanhat tapetit, kalustus ja ikkunoista sisään tulviva valo täydensivät tunnelmaa. Kiersimme monta salia ja makuuhuonetta ihastellen entisajan loistoa. Bussiliikenne Koivisto on myös Nuutajärveltä ja kuljettaja kertoi yhtiön historiasta, Kuulimme myös matkalla mukanaolleiden koulumuistoja Nuutajärveltä. Teksti: Arja Vivolin Kuvat: Toivo Lehto 50 Ryhmäkuva. Nuutajärven kartanon julkisivu. Kaunis portaikko johdattaa yläkertaan. Salin tunnelmaa.

ATELJÉ HELJÄ Myllynkulmantie 241 31640 HUMPPILA helja.fi helja@helja.fi 040 536 4708 Avoinna sopimuksen mukaan Attendo Ukko-Pekan väki toivottaa hyvää joulua! HUMPPILAN KUNTA Viihtyisä ja kodikas Attendo Ukko-Pekka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja asumista ikäihmisille Aktiivisten yritysten jaMarikaan asukkaiden kunta Humppilassa. Ota yhteyttä ja kysy lisää! VT 9 ja 2 risteyksessä www.humppila.fi ATTENDO UKKO-PEKKA, Kisakuja 3, Humppila Hoivakodin johtaja, Marika Tamminen marika.tamminen@attendo.fi, p. 044 494 0910 Palvelemme Ma-Pe 9.00-17.30 La 10.00-15.00, Su 12.00-15.00 attendo.fi/ukko-pekka Puh. (03) 422 1100 helja.fi helja@helja.fi www.apteekkihumppilanlasi.fi 040 536apteekkihumppilanlasi@apteekit.net 4708 HUMPPILAN KUNTA HAAPALAN LOMAMÖKIT Aktiivisten yritysten ja asukkaiden kunta Mökkien ja paljujen vuokrausta VT 9 ja 2 risteyksessä Kalle Aalto / putkityöt 050 570 6460 Reija Kaario / laskutus 050 338 0223 Mika Syrjälä / hallinto 040 736 8885 Päivystys ilta/viikonloppu 050 407 5004 17.30 15.00 si.fi ekit.net Kalle Aalto / putkityöt 050 570 6460 Reija Kaario / laskutus 050 338 0223 Mika Syrjälä / hallinto 040 736 8885 Päivystys ilta/viikonloppu 050 407 5004 p. 0500 771 879 mara.haapala@gmail.com www.humppila.fi HUMPPILAN SEURAKUNTA 31640 HUMPPILA (03) 437 7700 humppila.srk@evl.fi KAUPPAKESKUS HUMPPILAN LASI Lasitehtaantie 5, 31640 HUMPPILA Avoinna joka päivä klo 8-20 puh. 03 437 8580 www.cafelasikello.fi info@cafelasikello.fi Palvatun HUMPPILAN Hyvää SEURAKUNTA Lihasta 31640 HUMPPILA (03) 437 7700 humppila.srk@evl.fi HUMPPILA, Puh. (03) 437 7770 www.kotipalvi.fi Idyllinen maalaisravintola Humppilassa järjestää juhlasi ammattitaidolla. Ravintolassamme on 120 asiakaspaikkaa sekä Eläkeliiton Humppilan yhdistys ry 60 hengen katettu ulkoterassi. Lisäksi ulkotanssilava. KAUPPAKESKUS HUMPPILAN Lounas 12-15, LASI keskiviikkona, torstaina ja perjantaina klo 11-14.30 kiittääsunnuntaina tukijoitaan jaklo Lasitehtaantie 5,toivottaa 31640 HUMPPILA Avoinna jokaJoulua päivä klo 8-20 lukijoille Rauhallista ja Hotelli-Ravintola Otsolan Hovi puh. 03 437 8580 Onnellista Uuttawww.cafelasikello.fi Vuotta! info@cafelasikello.fi 40 p. 040 748 8003 Palvatun Hyvää Lihasta 51

Hämeenlinnan yhdistys → Perustettu 10.6.1971 → 351 jäsentä → hameenlinna.elakeliitto.fi Ruokakulttuurin merkitys hyvinvoinnin edistämisessä Miesten ruokakurssi H yvä ruoka, parempi mieli, on usein paikkansa pitävä lausahdus. Ruoka on tietysti energianlähde, mutta ruokailu on parhaimmillaan myös nautinto ja mukava yhteinen hetki perheen tai ystävien kesken. Ruokavalio voi olla terveyttä edistävä tai päinvastoin, joten onkin hyvä ymmärtää, mikä merkitys omilla ruokavalinnoilla on terveydelle ja hyvinvoinnille. Tutkittua tietoa ikääntyneiden ruokavaliosta Finterveys2017 -väestötutkimuksen tulosten perusteella ikääntyneiden ruokavalion laatu on valitettavasti kehittynyt terveyden kannalta epäedulliseen suuntaan kasvisten vähäisen syönnin ja rasvan laadun osalta. Proteiinin saanti on suosituksia alhaisempaa hyvin monilla ikääntyneillä, samoin kuin useiden suojaravintoaineiden, kuten D-vitamiinin ja E-vitamiinin osalta. Kaikista heikoin tilanne on mm. perheissä, joissa Alzheimeria sairastavan naisen omaishoitajana on mies. Energian, proteiinin, kuidun ja useiden vitamiinien saanti oli näissä tapauksissa erityisen niukkaa. Ikääntyessä ihmisten ruokahalu ja janon tunne heikkenevät, ravintoaineiden hyväksikäyttö elimistössä laskee ja liikunta saattaa olla vähäistä. Näihin tulisikin kiinnittää enemmän 52 huomiota ja ohjeistaa ikääntyneitä. Terveellinen ruokavalio on tärkeä ja sillä on monia vaikutuksia ikääntyneiden terveyteen ja toimintakykyyn. Heikentyneestä ravitsemustilasta aiheutuvia terveyden ja toimintakyvyn ongelmia voidaan hidastaa tehokkaimmin tukien ikääntyviä jo varhaisessa vaiheessa hyvien ruokailutottumisten omaksumisessa ja käytännön toteutuksessa. Taustaa avustushankkeelle Hankkeen ydinkysymyksenä on ymmärtää RUOKAKULTTUURIN merkittävä rooli ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämisessä monin eri tavoin: 1. Fyysinen terveys: Hyvä ravitsemus on terveyden perusta. Se tukee ja edistää ikäihmisten toimintakykyä ja mielenvireyttä. Terveyttä edistävä ruoka vähentää kansantautien riskiä ja sairaanhoidon tarvetta. 2. Sosiaalinen hyvinvointi: Yhteiset ruokailuhetket perheen ja ystävien kanssa vahvistavat sosiaalisia suhteita ja luovat yhteisöllisyyttä. Ruokailu on tärkeä yhdessäolon muoto, joka tuo hyvää mieltä ja auttaa omaksumaan terveellisiä ruokatottumuksia. 3. Kulttuurinen merkitys: Ruokakulttuuri on osa kulttuuriperintöä ja identiteettiä. Se heijastaa eri maiden ja alueiden tapoja ja perinteitä ja monikulttuurisuus ruokailussa rikastuttaa elämää. 4. Taloudellinen ja ympäristöllinen vaikutus: Kestävä ruokatuotanto ja -kulutus tukevat paikallista taloutta ja vähentävät haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeen tavoitteet 1. Tavoitteena on opettaa ikääntyvät eläkeläismiehet ymmärtämään hyvän ja ravitsevan ruokavalion merkityksen toimintakyvyn ja terveyden edistämisessä. Suosituksen mukainen syöminen turvaa hyvän ravitsemustilan ylläpitämistä ja edistää näin terveyttä, fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä sosiaalista hyvinvointia ja elämänlaatua. Hyvä ruoka, parempi mieli! 2. Tavoitteena on saada eläkeläismiehet myös sisäistämään sen tosiasian, että hyvä ravitsemustila ehkäisee sairauksia, nopeuttaa sairauksista toipumista, pitkittää kotona asumisen mahdollisuutta sekä parantaa vireyttä ja elämänlaatua. 3. Eläkeläismiehille suunnatun ruokakurssin tarkoituksena on parantaa osallistujien ruoanvalmistustaitoja, auttaa monipuolistamaan arkista ruokailua kotona ja lisätä tietoa ravitsemussuositusten mukaisesta terveyttä edistävästä ruokavaliosta ja ruokaostosvalinnoista sekä rohkaistaan tutustumaan

Kurssilaiset ruoanvalmistuksen kiihkeässä touhussa opettaja Satu Nokkosen opastuksella. myös muiden maiden ruokakulttuureihin. Hankkeen toteutus Avustusta myönnettiin 700 € miesten yhden päivän ruokakurssin järjestämiseen. Kurssille voitiin ottaa 15 osallistujaa. Tarkoituksena oli parantaa osallistujien ruoanvalmistustaitoja, auttaa monipuolistamaan arkista ruokailua kotona ja lisätä tietoa ravitsemussuositusten mukaisesta terveyttä edistävästä ruokavaliosta ja hyvästä ruokakulttuurista. Kurssin ohjelma koostui seuraavista teemoista; • Teemaan liittyvä katsaus kannustavasta ruokakulttuurista sekä hyvän ja ravitsevan ruokavalion merkityksestä toimintakyvyn ja terveyden edistämisessä • Ohjattu ruuanvalmistus • Yhdessä syöminen ja hyvien kokemusten jakaminen • Reseptit ja vinkit kotiin Hankkeen ruokakurssin toteutti Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, ruoka-asiantuntija Satu Nokkonen. kurssin järjestämiseen oli yksi otantaan valituista yhdistyksistä. Käytännössä otannan kerääminen Hankkeen arviointi ja vaikuttavuus Tämän vuoden avustuskierroksella Eläkeliitto halusi tarkemmin selvittää ja arvioida avustettavien hankkeitten vaikuttavuutta. Niinpä tänä vuonna 2025 jäsenjärjestöavusta saaneista yhdistyksistä 17 on valittu otantaan, jolla kartoitetaan toimintaan osallistuneiden henkilöiden kokemaa muutosta. Eläkeliitto tarvitsee näitä tietoja raportoidessaan avustettavien hankkeiden vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivalle valtionavustusviranomaiselle, sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselle (STEA). Hämeenlinnan yhdistykselle myönnetty järjestöavustus Miesten ruoka- Ruokalista Miesten ruokakurssilla. 53

Kirjalliseen aloituskyselyyn valmistautuminen, mitä odotuksia kurssilaisilla. tarkoitti sitä, että ruokakurssille osallistuvilta kerättiin kurssin alussa lomakkeilla henkilökohtaiset odotukset ja toiveet kurssista ja sitten kurssin loputtua palautteet, täyttikö kurssi odotukset ja toiveet. Aloitus- ja palautelomakkeet lähetettiin sitten suoraan sähköisessä muodossa Eläkeliittoon analysoitavaksi. Tunnelmia ruokakurssin aikana Ruokakurssin aikana oli hyvin innos- tunut ja vapautunut tunnelma heti alusta loppuun asti. Kurssilaiset jaettiin 2-3 hengen pikkuryhmiin valmistelemaan päivän menun ruokalajeja. Pikkuryhmissä oli vilkasta keskustelua ja rohkeita maustamiskokeiluja. Tuntui siltä, että olisimme ikään kuin olleet Australian MasterChef -ruoanlaitto-ohjelmassa valmistamassa mitä parhaimpia ruokia ja annoksia yhteiseen pitopöytäämme, johon kurssin lopussa asetuimme maistelemaan ja nauttimaan aikaansaannoksistamme. Kattaus oli mutkattomaan tyyliin sopiva ja tuloksena oli maittava ja herkullinen ruokakokemus. Kirjallisen palautteen perusteella voidaan hankkeesta todeta, että Miesten ruokakurssille osallistuvien kurssipalaute oli kiitettävää. Kaikki kurssilaiset olisivat valmiit osallistumaan vastaavanlaisille kursseille, mikäli niitä järjestettäisiin. Kaikki kurssilaiset olisivat myös valmiit suosittelemaan ystävilleen tämänlaista ruokakurssia. Kaksi kolmasosaa kurssilaisista koki oppineensa uutta ja yksi kolmasosalla kurssilaisista sosiaalinen kanssakäyminen oli tärkeää oman elämäntilanteensa kannalta. Olli Kerola, Avustushankkeen yhteyshenkilö, EL Hämeenlinnan yhdistys Etelä-Hämeen piirin karaokekilpailut E läkeliiton Hämeenlinnan yhdistys järjesti piirin karaokekilpailut 21.8.2025 Janakkalassa Viralan työväentalolla. Paikalla oli 19 laulajaa neljässä eri sarjassa. Katsojia ja kannustajia riitti salin täydeltä. Laulajien taidot olivat kovatasoisia, joten tuomaristolla oli visainen tehtävä valita ensin finaaliin henkilöt. Nuoremmissa sarjoissa (naiset ja miehet 50-69 v) oli vain yhdet osallistujat, joten he pääsivät ilman muuta jatkoon. Tasaisen kilpailun voittajat 54 pääsevät edustamaan Etelä-Hämeen piiriä valtakunnalliseen kisaan Kalajoella 10.-11.10.2025. Tuomareina toimivat Seppo Kaija, Oili Sihvonen sekä Jarkko Granat. Eri sarjojen voittajat olivat: Naiset 50-69: 1.Vuokko Ruokonen Naiset 70: 1. Maritta Lintula, 2. Terttu Rantala, 3. Arja Lehmuskallio Miehet 50-69: 1. Harry Ortio Miehet 70: 1. Leo Halonen, 2. Risto Lång, 3. Olavi Halt Järjestelyistä vastasivat Hämeenlinnan yhdistyksen hallitus sekä muut aktiiviset jäsenet. Aamulla oli saatavilla kahvia sekä päivällä oli mahdollisuus nauttia lounasta kohtuulliseen hintaan. Päivän ohjelma oli tiivis, mutta seurusteluunkin jäi aikaa. Kisa sujui mukavasti ilman protesteja sekä Hämeenlinnan yhdistystä kiiteltiin onnistuneista järjestelyistä. Teksti: Reija Lindqvist Kuvat: Saara Kiuru-Sell

Ulkolaitteiden esittely Hämeenlinnan yhdistyksen jäsenillä oli mahdollisuus tutustua 20.5.2025 ulkokuntoiluvälineisiin Sairionrannassa. Kuvaaja Pekka Pesonen. Palkintojen jako alkamassa. vas. juontaja Olli Kerola, Hämeenlinnan yhdistyksen pj. Leena Pietilä ja tuomariston pj. Jarkko Granat. Takana tekniikan/taustat hoitanut Jari Passila. Palkitut. 55

Kauneuhoitola Inkeri Valtosen palvelut laajeni! Meillä palvelee nyt myös hieroja Jukka Koivula. Dermaplaning uutuuskasvohoito kirkastaa ja silottaa ihon – vaikutus jatkuu kotihoidossa Dermalogica tuotteilla. Panosta omaan terveyteesi ja hyvinvointiin! Lue lisää blogista Purkkiarmeijan komentaja purkkiarmeija.blogspot.com Ilonpisara – laadukasta hoitoa ja asumista Lomakoti Ilonpisara – laadukasta hoitoa ja vuodesta 1957 lähtien yksityisessä, voittoa asumista vuodesta 1957 lähtien yksityisessä, tavoittelemattomassa hoivakodissa. voittoa tavoittelemattomassa hoivakodissa. Tarjoamme lyhyt- ja pitkäaikaishoivaa ikääntyneille: Ympärivuorokautinen palveluasuminen Yhteisöllinen asuminen Lyhytaikaisjaksot Tarjoamme lyhyt- ja pitkäaikaishoivaa ikääntyneille Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen Tervetuloa asumaan, kuntoutumaan ja virkistymään! Lyhytaikaisjaksot Raatihuoneenkatu 33 A 4, 13100 HÄMEENLINNA (03) 675 9780, info@kauneushoitolainkeri.fi. www.kauneushoitolainkeri.fi Tervetuloa asumaan, kuntoutumaan ja virkistymään! Hatunniementie 41, 13600 Hämeenlinna toimisto@ilonpisara.fi | p. 050 556 6611 Hatunniementie 41, 13600 Hämeenlinna www.ilonpisara.net lomakoti.ilonpisara@ilonpisara.fi www.ilonpisara.net P. 03 647 090 56

Tietokoneongelmia ? Apu on lähellä, meillä palvellaan -Tietokoneiden huollot, asennukset sekä käytön opastus. -Uudet tietokoneet, tulostimet ja ohjelmat valmiiksi käyttöön asennettuina. -Teemme myös koti- ja yrityskäyntejä. Kotikäynnit ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Uudistettu Vaakuna on nyt avoinna Possentie 7, 13200 Hämeenlinna Skogsterin kulmassa, Raatihuoneenkatu 8, HML. Maksuton pysäköinti apteekin sisäpihalla. Avoinna arkisin 9.00-16.30 Hämeentie 2, 13200 Hämeenlinna 03-619 6000 it-palvelu.net Kauppapaikka Tavastila, Eteläkatu 14, 13100 Hämeenlinna, p. 03 612 2382 Ark. 10-18 la 10-15 Palvelemme ma-pe 9-18, la 9-15, su suljettu AULANGON APTEEKKI Aulangontie 1, 13210 Hämeenlinna, p. (03) 622 900 aulangon.apteekki@apteekit.net Avoinna ma-pe 8.30-19, la 9-16 Hallituskatu 18, Hämeenlinna Puh. (03) 6122 382 57 www.hasoy.com

Janakkalan yhdistys → Perustettu 17.12.1978 → 241 jäsentä → janakkala.elakeliitto.fi Yhdistyksen kesäretki 9.–11.6.2025 B ussilastillinen reippaita eläkeläisiä (49 henk) nousi HämeBusin kyytiin “kipparina” Kim Venesjärvi. 1. retkipäivä Matkan ensimmäinen kohde pakollisen tauon jälkeen oli Mikkelin Kenkävero, vanha pappila, jossa nautimme maittavan lohikeitto/jauhelihakeitto lounaan. Tutustuimme TaitoShopin valikoimiin ja jotain sieltä tuli myös ostettua. Matka jatkui kohti Savonlinnaa, missä teimme oppaan johdolla kiertoajelun tutustuen kaupunkiin monelta suunnalta sekä hauskoihin linnunpönttöihin, jotka on tehnyt Marko Ruuskanen. Majoituimme hotelli Tottiin, jonka jälkeen ohjelmassa oli vielä tunnin risteily m/s Ievalla tutustuen Savonlinnaan ympäröiviltä vesiltä. Risteilyn jälkeen lörtsyt ja muikut maistuivat torilla. Sen jälkeen päät tyynyyn ja odottamaan seuraavan päivän uusia seikkailuja. 2. retkipäivä Valamon luostarin juhlamatto. 58 Aamupalan jälkeen suuntasimme Olavinlinnan kierrokselle oppaan johdolla. Sen jälkeen bussin suunta oli kohti Kerimäkeä ja maailman suurinta puukirkkoa. Kirkon on suunnitellut A.F.Granstedt ja se valmistui 25.9.1847. Kirkossa on Aleksandra Såltinin maalaama alttaritaulu v. 1890. Paikkoja kirkossa on 5000, joista istumapaikkoja 3000. Opas kertoi historiasta ja kirkon rakentamisesta. Kirkko on käytössä vain kesäisin. Jouluaamuna seura-

kunta kokoontuu kylmään, mutta lämmintunnelmaiseen kirkkoon, jota valaisevat sadat kynttilät. Kerimäen jälkeen suuntasimme kohti Valamon luostaria. Lounas ravintola Trapesassa maistui kaikille pitkän istumisen jälkeen. Luostarihotelliin majoittumisen jälkeen oli ohjelmassa viitankantajamunkki Stefanoksen johdolla esittelykierrokset vanhaan ja uuteen kirkkoon ja hänen kertoessa mielenkiintoisen historian mm siitä kuinka munkkiluostari evakuoitiin Laatokan saaresta eri vaiheiden kautta Heinävedelle. Vanhasta Valamosta saatiin pelastettua paljon esineistöä uuteen Valamoon. Luostarissa on tällä hetkellä 15-20 munkkia ja se on Suomen merkittävin ortodoksisen kulttuurin keskus ja suosittu matkailukohde. Monet osallistuivat myös jumalanpalvelukseen. Osa meistä tutustui isä Aleksanterin opastamana uuteen juhlamattoon (käytössä vain jouluna ja pääsiäisenä), jonka tekemiseen olivat osallistuneet myös Aune Röynä ja Leena Järvinen. Maton koko 7,45 x 1,45 ja sen tehty käsin ompelemalla. Maton tekeminen kesti viisi vuotta. Saimme tutustua myös luostarin museossa olevaan alkuperäiseen Vanhasta Valamosta peräisin olevaan mattoon sekä moniin muihin aarteisiin. Illan päätteeksi osallistuimme Valamolaiseen teepöytään herkkuineen ja sitten nukkumaan. Kerimäen kirkko. 3. retkipäivä Aamulla matka jatkui Lintulan nunnaluostariin ja siellä tutustuttiin vuonna 1973 valmistuneeseen Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon, jonka yhteydessä on sisariston asuntola. Sisar Gabriela kertoi vuonna 1894 perustetun Lintulan historiasta ensin Kivennavalla ja sodan jälkeen Heinävedellä. Lintulan luostari on yhteiselämäluostari, mikä tarkoittaa, että kaikki sisaret osallistuvat yhteisiin jumalanpalveluksiin ja tekevät heille määrättyjä töitä, joita sanotaan kuuliaisuustehtäväksi. Matkalaiset kartuttivat myös ostoksilla luostarin toimintaa. Lounastauko pidettiin Varkauden Matoin tekmiseen osallistuneet Aune Röynä ja Leena Järvinen. Marko Ruuskasen valmistama Olavinlinna linnunpönttö, yksi monista. 59

vanhalla asemalla. Iltapäiväkahvit korvapuustin kera nautimme Mäntyharjulla Miekankosken uittomuseolla, jonka historiasta kertoi kahvin lomassa Tapio Sinkko. Kotimatka kohti Turenkia ja Lahdesta kotiin meitä saatteli sade. Kiitokset Karille matkan järjestelyistä ja HämeBussille turvallisesta kyydistä sekä kaikille matkaan osallistuneille. Teksti ja kuvat: Ritva Lyytinen ja Eila Jantunen Lintulan luostari. Sisar Gabriela. Kevätkauden päätös 19.5.2025 Tarinmaan VPK:lla J anakkalan yhdistyksen kesäkauden päätöstilaisuus pidettin Tarinmaan VPK:n talolla. Mukana oli 90 yhdistyksen jäsentä. Näyttelijä Minna Koskela ohjasi meitä aiheesta “Irti esiintymispelosta – helpotusta esiintymisjännitykseen”. Teimme erilaisia harjoituksia, tehtäviä pareittain, välillä tuolijumpaten ja lopuksi oli ketjutustehtävä kaikkien osal- 60 listujien kesken aiheesta kahvi ja se jos mikä kirvoitti osallistujien kielenkannat. Voileipäkakun kera nautittujen iltapäiväkahvien jälkeen oli Ilonpilkkeen ja Iltatähtien suorittamaa ohjelmaa. Kaunis sää saatteli meidät kesälomille odottamaan taas tulevaa syksyä tapahtumineen. Teksti ja kuva: Eila Jantunen

Yhdessä Voimaa Ikääntymiseen -verkosto Janakkalassa A loitimme verkoston tapaamiset vuonna 2023 syksyllä. Janakkalan seurakunta palkkasi diakoniatyöntekijän tukemaan ikäihmisten hyvinvointia. Hänen tavoitteenaan on yksinäisyyden vähentäminen, verkostoituminen muiden alueen toimijoiden kanssa ja erilaisten tapahtumien järjestäminen. Diakoniatyöntekijä Ritva Voivala otti yhteyttä Janakkalan kunnan liikuntapäällikköön Inkeri Jortikkaan syksyllä 2023. Janakkalassa kokoontui aiemmin liikuntapäällikön vetämä liikkumiseen liittyvät verkostotapaamiset. Ritva Voivala kysyi Inkeriltä, että voisimme yhdistää voimamme ja koota ikäihmisten parissa toimivat yhdistykset ja yritykset yhteen. Ritva Voivala kartoitti Janakkalassa toimivat yritykset ja yhdistykset ja kutsui heidät tapaamiseen Turengin seurakuntatalolle. Verkosto kokoontuu 4 kertaa vuodessa vuoroin Turengin seurakuntatalolla ja Janakkalan kunnantalolla. Tapaamisissa on tavoitteena yhteisöllisyyden vahvistaminen, Vekoston jäseniä kuuntelemassa keskittyneesti OmaHämeen palveluista. tiedon jakaminen ja ikäihmisten tukeminen. Tapaamiset kestävät yleensä kaksi tuntia kerrallaan. Verkoston vetovastuu on Inkeri Jortikalla, Hanna Paikkalalla ja Ritva Voivalalla. Verkoston tapaamisissa on yleensä joku toivottu aihe, jota verkoston jäsenet ovat toivoneet. Vuonna 2025 on ollut OmaHämeen ikäihmisten palvelujohtaja Annukka Kuismin ja Muistijälki hankkeen edustaja kertomassa heidän toiminnastaan. Verkosto on saanut aikaan myös ikäihmisten olohuone toimintaa Janakkalaan. Janakkalassa on vireitä yhdistyksiä ja eri toimijoita, jotka toimivat ikäihmisten parissa. Verkostotapaamiset koetaan hyödyllisiksi ja niitä jatketaan säännöllisesti. Toimijoiden välinen yhteistyö on parantunut. Yhteistyössä on voimaa! Ritva Voivala, Janakkalan seurakunnan diakoni Kuvassa on Annukka Kuismin OmaHämeen ikäihmisten palveluvastaava. Hän oli verkosto tapaamisessa toukokuussa 2025 Janakkalan kunnantalolla. 61

Sapokan puiston vesiputous. Maretariumin asukas. Sokkomatka 11.08.2025 T ämän vuotinen koko päivän kestävä Eläkeliiton Janakkalan yhdistyksen sokkomatka suuntautui kauniiseen Kotkan kaupunkiin. Menomatkalla kävimme juomassa kahvit kera maukkaan piirakan, virkistyneinä jatkoimme matkaa ja hetkisen kuluttua olimme perillä Maretariumissa katsomassa melkoi- sia kalan vonkaleita ja kuuntelimme mielenkiintoista selostusta. Seuraavana kohteena oli Vellamo ja ravintola Laakonki, jossa nautimme maistuvan lounaan. Lounaan jälkeen vuorossa oli kiertoajelu oppaan johdolla kaupungissa, katsellen ja historiaa sen synnystä kuunnellen. Lopuksi jalkauduimme kauniiseen Kevätkarkelot 24.5.2025 Turengissa O 62 sallistuimme Janakkalan kunnan järjestämiin jo perinteisiksi tulleisiin Turengin kevätkarkeloihin Lyylinpuistossa. Uusi telttakatoksemme tuli testattua ja hyväksi havaittua. Esittelimme toimintaa ja yritimme houkutella uu- ja palkittuun Sapokan vesipuistoon. Puistoja Kotkassa on yhteensä 11 kpl. Viimeisenä kohteena oli Langinkoski, Venäjä keisari Aleksanteri III:n kalastusmaja. Kotiin palasimme väsyneinä mutta yhtä kokemusta rikkaampina. Anja sia jäseniä, muutama taidettiin saadakin. Herkkukoriarpajaisiin ja onnenpyörään oli mukavasti osallistujia. Paras tapa tulla tunnetuksi on olla mukana tällaisissa tapahtumissa, missä runsaasti väkeä liikkeellä. Eila

Lounaskahvila Kirjaston kulma TURENKI TOIVOTAMME ASIAKKAILLEMME RAUHALLISTA JOULUA Avoinna ma-pe 9–19, la 9–15 Harvialantie 5, Turenki Putkityö okke Koljalantie 1 Jouko Turenki Haanperä 040 900 9144 Sari Järvinen 0400 660 290 Putkityö Putkityö okke okke Saat S-Etukortilla Bonusta apteekkimyymälässä maksetuista tuotteista ja palveluista. Bonus ei kerry resepti- tai itsehoitolääkkeistä eikä verkkokauppaostoista. Avoinna ma 9–17, ti 9–18, ke-pe 9–17 Rengonraitti 10 b, Renko Jouko Haanperä Jouko Haanperä 040 900 9144 jokke@putkityojokke.fi 040 9144 Sari900 Järvinen Sari Järvinen 0400 660 290 0400 660 290 sari@putkityojokke.fi Jouluiloa toivottaa www.janakkalanseurakunta.fi seurakuntatoimisto ma,ti,to,pe klo 9-13 Juttilantie 1 Turenki, puh. (03) 656 950 janakkalan.seurakunta@evl.fi 63

Jokioisten yhdistys → Perustettu 20.11.1978 → 257 jäsentä → jokioinen.elakeliitto.fi Berliiniä ihmettelemässä Etelä ja Päijät-Hämeen kevätmatka 14.–18.4.2025 K ahden tunnin lennon jälkeen laskeuduimme Brandenburgin kentälle. Kelloja oli siirretty tunti taaksepäin. Vastassa oli oma Petra-oppaamme, joka puhui suomea virheettömästi, mutta hieman murtaen. Hän oli syntynyt Potsdamissa ja opiskellut yliopistossa suomen kielen DDR:n aikana. (Kuva 1.) Kiinnekohtamme Berliinissä oli 37 -kerroksinen Park Inn Radisson Alexanderplatz hotelli, jossa oli 1100 vuodepaikkaa, kaksi hissikuilua ja kahdeksan nopeaa hissiä. Rappusten käyttö oli kielletty. Heti hotellin takana nousi vuonna 1969 rakennettu 369 m korkea TV torni, jonka näköalakupoli oli 203 metrissä. Berliini on perustettu vuonna 1237. Nykyisin se on tiheästi asuttu 3,8 miljoonan asukkaan ”kaaosmainen” kaupunki, jossa on myös metsää, järviä, viherkeitaita ja suuria siirtolapuutarha-alueita. Siirtolapuutarhat on perustettu 1900-luvun alussa ja silloin kolmannes tontin alasta oli käytettävä viljelyyn. Kaupungissa puhutaan 89 eri kieltä ja noin neljännes asukkaista on maahanmuuttajia. Suomalaisia Berliinissä on noin 4000. Berliini oli jaettu 29 vuoden ajan, vuosina 1961-1990, itä- ja länsiosaan. Ne erotti toisistaan 157 km pitkä ja yli 3 m korkea ja 1,5 m Potsdamilainen Petra-oppaamme kertoi kiitollisena suomenkielen taidon elättäneen hänet koko työuran. Tässä SansSoisse linnan puutarhassa kuulimme linnan historiasta Fredrik Suuren ja hänen koiriensa vaatimattomien muistopaasien äärellä. Kuninkaallisessa hevostallissa oli viehättävä ravintola. 64

Parlamenttitalon Lasikupolin ylätasanteilta näkyi miltei koko Berliini. Pohjakerroksessa oli laaja näyttely Preussin ja Saksan hallinnon historiasta. leveä muuri. 137 ihmisen arvioidaan kuolleen pakoyrityksissä idästä länteen. Muuria on vielä jäljellä 1,3 km ja se on kuvitettu värikkäillä, kaupungin historiasta kertovilla maalauksilla. Toisen maailmansodan loppuessa 1945 yli 75 % rakennuskannasta oli raunioina. Siksi uudisrakentaminen jatkuu edelleen voimakkaana. Etenkin entisen Itä-Berliinin alueella isot firmat ovat kilvan rakentaneet omia monumenttejaan. Entisen lännen puolella on enemmän autokantaa kuin idän puolella. Joka toisella berliiniläisellä on oma auto. Polkupyörien määrä on nopeasti kasvanut. Tyypillisesti kaduista on erotettu pyöräkaistat. Menoa oli pelottavaa katsellakin. Berliini on opiskelijoiden kaupunki, heitä on noin 185 000. Kaupungissa on 5 yliopistoa ja 42 ammattikorkeakoulua. Asumisen hinta on noussut 10 vuodessa voimakkaasti, joskin viiden vuoden ajan 2020-2025 vuokrat on jäädytetty kaupungin päätöksellä. Kolmena retkipäivänä kiersimme kunakin 5-6 tuntia oppaamme kans- sa kaupunkia ja saimme ainakin pintasilauksen kaupungin merkittävistä kohteista ja nähtävyyksistä. Kevään ensimmäiset helteet noina päivinä auttoivat kummasti vaatekerrosten vähentämisessä. Brandenburgin portin läpi kävelimme 69 metristä Voitonmerkkiä katsellen. Parlamenttitalon tiukkojen turvatarkastusten läpi päästyämme tutustuimme sen moderniin lasikupoliin. (Kuva 2.) Saksan 80 miljoonaisella kansalla on Kiinan jälkeen suurin parlamentti, 634 liittopäiväedustajaa. USA:n lähetystön viereisellä kentällä sijaiseva, vaikuttava juutalaismuistomerkki koostuu 2000:sta erikokoisesta kivipaadesta, joiden lomassa yleisö voi kulkea. Vuonna 1936 Saksassa pidettiin sekä talvi- että kesäolympialaiset. 100 000 kävijää vetävä massiivinen Berliinin stadion oli osin Hitlerin suunnittelema. Matkalla 800 000 asukkaan naapurikaupunki Potsdamiin näimme runsaasti hienostohuviloita, joista monet sijaitsivat järven rannalla. Potsdam elää matkailulla. Siellä on mm 8 eri linnaa, joista yhteen tutustuimme tarkemmin. Preussin kuningas Fredrik I rakennutti SansSoisse linnan 1747 ja hänen poikansa Fredrik II Suuri keräsi sen taideaarteet ja kehitti vaikuttavan viinipuutarhan. 47 retkeläistämme nautti kotiin lähtöä edeltävän päivän lounaan kuninkaalliseen hevostalliin tehdyssä ravintolassa. (Kuva 3.) Entiseen DDR:ään kuuluneeseen Potsdamiin johtava vihreä rautasilta erotti aikanaan valtiot ja kummankin puolen silta oli ja on edelleen maalattu eri vihreällä. Sillalla USA ja NL vaihtoivat useaan otteeseen vakoilijoita. DDR:n aikana alueen kasarmeissa oli 180 000 venäläistä sotilasta. Kun venäläiset jättivät Potsdamin, arvokkaat rakennukset olivat käyttökelvottomassa kunnossa. Liittoutuneet vetäytyivät Berliinistä vasta 1994. Potsdamin haasteena ovat nykyisin useat vanhusten hoitokodit ja -laitokset, joiden henkilökunnasta on huutava puute. Sanni Junnila 65

Äitienpäivän historiaa ja muisteloita Karjalasta Y hdistyksemme kokoontui toukokuun alkupuolella Jokioisten Paanan koululle äitienpäiväjuhlan merkeissä. Kuulimme paikallisten laulajien ja muusikoiden esityksiä ja tilaisuuden päätteeksi kaikki mukana olleet äidit kukitettiin. Karjalaiset juureni ovat aina kiinnostaneet itseäni. Selvittelin millä tavoin äitienpäivää on vietetty Karjalassa ja karjalaisten keskuudessa Äitienpäivän viettäminen alkoi Amerikassa vuonna 1904. Suomeen äitienpäivä rantautui Amerikan mallin pohjalta pääasiassa 1920 -luvulla. Äitienpäivää on vietetty Suomessa Kotikasvatusyhdistyksen aloitteesta heti kansalaissodan päättymisen jälkeen vuodesta 1918. Karjalassa äitienpäivä oli hyvin suosittu. Se oli Äitienpäivän etkot Paanalla. 66 myös siirtoväen suosima juhla uusilla asuinpaikoilla. Äitienpäivä oli yksi karjalaisista vuotuisperinteistä. Muita vuotuisperinteitä oli paljon. Niitä olivat laskiainen, paastonaika, palmusunnuntai ja virpominen, pääsiäinen, helatorstai ja helluntai, juhannus, kihupyhät, praasniekat, syyskestit, mikkelinpäivä, kekri, joulu, uusi vuosi ja loppiainen. Koko maailmassa äitienpäivää vietetään nykyään yli viidessäkymmenessä maassa. Virallisesti äitienpäivää alettiin Suomessa liputtaa vasta vuonna 1947, joten luovutetussa Karjalassa ei sitä ainakaan virallisesti liputettu. Aluksi äitienpäivää vietettiin syksyllä, sitten toukokuun kolmantena sunnuntaina ja aika pian se vakiin- tui nykyiselle paikalleen toukokuun toiseksi sunnuntaiksi. Mahdollisesti syynä juhlan muuttamiseen toukokuun lopulta alkupuolelle on se, että juhla näin häiritsi vähemmän viimeisiä koulupäiviä ja maatalouden toukotöitä. Jatkosodan aikana, äitienpäivänä vuonna 1942, sotamarsalkka Mannerheim myönsi antamallaan päiväkäskyllä kaikille Suomen äideille yhteisesti neljännen luokan vapaudenristin kunniamerkin. Sen perusteena oli äitien tekemä lasten ja nuorison kasvatustyö ja suuret uhraukset maan vapauden puolesta. Äitienpäiväjuhlia vietettiin Karjalassa Länsi-Suomen tavoin yleensä kylän kansakoululla. Jos kylässä ei ollut koulua, niin juhla voitiin järjestää jossakin muussa yhteisessä rakennuk-

sessa. Muolaan Moiniemen kylästä on tieto, että äitienpäiväjuhlat olivat hyvin suosittuja ja koulun puuttuessa ne järjestettiin maamiesseuran talossa. Äitienpäiväjuhlissa ohjelmaan saattoi kuulua opettajan puhe, lasten laulua ja kuorolaulua sekä yhteislaulua. Usein äideille voitiin kiinnittää puvun etumukseen sinivuokko. Kotioloissa ei tuohon aikaan isompia lahjoja juuri annettu äitienpäivänä. Lapset olivat ehkä koulussa valmistaneet äidille kortin. Äidille voitiin tuoda sinivuokkoja, valkovuokkoja tai ainakin leskenlehtiä, jos muita kukkia ei vielä luonnosta löytynyt. Karjalasta evakkoon tulleet ovat kertoneet kokemuksistaan äitienpäivän vietosta: – Ne, jotka olivat olleet sotalapsena Ruotsissa, eivät nuoren ikänsä vuoksi voineet muistaa äitienpäivän vietosta Koti-Karjalassa. Ruotsista palattiin Länsi-Suomeen ja täkäläisiin käytäntöihin. Erityisempiä lahjoja ei äidille annettu, mutta kortteja tehtiin ja valkovuokkoja annettiin. – Viipurin läänin Pyhäjärveltä Pohjanmaalle tullut evakko huomasi äitienpäiväkukkien värin muuttuneen, kun valkovuokot vaihtuivat evakkopaikan sinivuokkoihin. – Telkkälän-Himalan seudulla äitienpäivä oli iso juhla, joka pidettiin joko koululla tai nuorisoseuran talolla. Juhlassa oli laulua ja lapsilla ohjelmaa. Kotona lapset tekivät kortteja äidille ja keittivät aamulla kohvit. Risto Klemelän puhe äideille. Musiikista vastasi Kari Raiskio. Kirjallisuudesta löytyi hyvin vähän tietoa erityisesti karjalaisista äitienpäivän viettotavoista: – Kirjassa ”Kotikylämme Muolaassa” on kuvat Telkkälän rukoushuoneella 1920-luvun alkupuolella ja v. 1929 pidetyistä äitienpäivätilaisuuksista, joihin tultiin koko perheen voimin. – ”Muolaan Ylämaa” -kirjassa on mainintoja äitienpäivästä: – Lehtokylän koululla vuonna 1924 pidetystä äitienpäiväjuhlasta on valokuva, jossa paikalla oli noin 80 henkeä. Kokonaiset perheet osallistuivat. – Magdaleena Horttanainen on kirjoittanut kirjassaan, että 1930-luvulla koululla oli toukokuussa aina äitienpäiväjuhlat. Me oppilaat suoritimme ohjelmaa opettajan johdolla. Joku nokkela poika kirjoitti pienoispakinan äideistä. Hän muisteli lap- suusaikaa ja koulukuria. Hän sanoi saaneensa jopa maistaa – siis kokea – koivurieskaa, mutta myönsi saaneensa sen kurituksen ansaitusti. Naapurin pellossa kasvoi paljon makeampia herneitä kuin omat herneet ja ne Mattilan puutarhan omenat vasta makeita olivat. Meitä oli kolme poikaa yhtä aikaa puussa, kun se vanha vaari huomasi meidät. Paksu oksa katkesi. Meillä oli tuhat jalkaa yhtä aikaa ilmassa, kun aidan yli loikkasimme. Vaarin nuhteita emme ehtineet kuulla siinä vauhdissa. Kalle oli saanut taskuun vain kolme omenaa. Niitä rouskutellessamme totesimme, että varkaus ei kannata. Kyllä äideillä oli hauskaa kuunnellessaan. – Heimalan-Sakkalilan Marttayhdistyksessä äitienpäiväjuhla pidettiin joka toukokuu. Sunnuntaina aamuyöstä käytiin äidin ikkunan takana laulamassa ja kutsumassa mukaan juhliin. Valkovuokot laitettiin äidille rintaan ja sitten kahville. – Aaro Närvänen on kirjoittanut otsikolla ”Käki kukkuu ja on kevät”: Valkovuokot olivat lapsuudessani kevään kukkia, jotka tavallisesti olivat kukassa äitienpäivän aikaan ja joilla juhlistettiin kyseistä merkkipäivää. Niitä poimittiin äideille isot kimput, ja niillä koristeltiin koulunkin luokkahuonetta, jossa järjestettiin äitienpäiväjuhla. Äitienpäivä on ollut suuri juhlapäivä jo ennen minun muistiani ja se on sitä edelleen. Teksti: Risto Klemelä Kuvat: Pauli Marttila 67

Sokkoretki 9.6.2025 Kemiönsaareen 68 Ensimmäisenä kohteena Söderlångvikin kartanon päärakennus. On nykyisin Amos Anderssonin taide- ja henkilöhistorian museona. Pienessä ruokasalissa on Kim Simonssonin Valveuni-teos. Söderlångvikin kartanon oleskelutila. Söderlångvikin kartanon opasteviittoja.

Kuvat: Pauli Marttila Söderlångvikin puistoa ja rakennuksia. Jungfrusunds museo Högsåran saarella. Lounasta nautimme Kasnäsin kylpylähotellissa. Jungfrusunds museossa oli näytillä pienen kalastajakylän menneen ajan arkea. 69

JOKIOISTEN FY Fysioterapeu Fysioterapeutti Keskuskatu 1 Terhi Tuomola 04 p. 0500 828 477 Humppilantie 9 A, Jokioinen (Tietotalo) Pekka Kujanpää Oy Kauneushoitola Sofia Humppilantie 2, 31600 Jokioinen p. 050 435 3930 www.kauneushoitolasofia.fi OISTEN FYSIOTERAPIA OY Fysioterapeutti Arja Yli-Liipola Eija Ojala SKY-kosmetologi, Keskuskatu 14, 31600 Jokioinen Oy jalkojenhoidon AT 040 550 0255 kauneushoitolasofia@gmail.com Puh. 0500 480 840 www.konepajaevirtanen.fi Koirakoulu JOKIOISTEN FYSIOTERAPIA OY JOKIOISTEN FYSIOTERAPIA OY PiskiPalvelu Fysioterapeutti Arja Yli-Liipola Fysioterapeutti Arja Yli-Liipola puh 040 833 6903 Keskuskatu 14, 31600 Jokioinen S-MARKET JOKIOINEN | KENTTÄTIE 1 | P. 03 438 3385 Keskuskatu 14, 31600 Jokioinen JOKIOISTEN MA–PE 9–18, LA 9–14TILITOIMISTO | JOKIOISTENAPTEEKKI.FI OY 040 550 0255 040 550 Keskuskatu 19,0255 31600 JOKIOINEN p. 03-4382700 PARTURI-KAMPAAMO IRMA Hannele Merivirta www.konepajaevirtanen.fi www.konepajaevirtanen.fi Koirakoulu Koirakoulu 70 PiskiPalvelu PiskiPalvelu puh puh 040 040 833 8336903 6903 Kesku ma-p Puh. 040 505 2914 (kirjanpito) Puh. 040 523 5900 (isännöinti) Keskuskatu 12, 31600 Jokioinen Puh. (03) 438 3447 Avoinna ma-pe 09 - 17.00, la 08 - 14.00 PART p. 03-4382700 p. 03-4382700 PekkaKujanpää KujanpääOy Oy Pekka Puh. Puh.0500 0500480 480840 840 PARTURI-KAMPAAMO IRMA PARTURI-KAMPAAMO IRMA Hannele Merivirta Hannele Merivirta Keskuskatu 12, 31600 Jokioinen Keskuskatu 12, 31600 Jokioinen Puh. 3447 Puh. (03)(03) 438438 3447 Avoinna Avoinna ma-pe 09 -09 17.00, la 08la-08 14.00 ma-pe - 17.00, - 14.00

Kiitämme kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää ja Rauhallista Joulua! Tavataan jälleen tulevana kesänä! Tervehtien Kyläsepän Kulttuuripäivät Sirpa ja Eero Mäkelä Luodesuontie 97, 31600 Jokioinen p. 044 321 5232 www.kylaseppa.com Eläkeliiton Jokioisten yhdistys ry kiittää tukijoitaan ja toivottaa lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 71

Kalvolan yhdistys → Perustettu 29.12.1989 → 322 jäsentä → kalvola.elakeliitto.fi Äijätoiminnan haasteet E läkeliitto toivoo ja jopa edellyttää, että yhdistyksissä pidetään yllä äijätoimintaa. Tavoitteena on saada ”mökkiytyneet” Äijät ulos kotinurkistaan järjestämällä mahdollisimman monelle mukavaa yhdessäoloa ja/tai jotain kiinnostavaa toimintaa tai tutustumista. Siinäpä onkin äijätoiminnan yksi keskeisistä haasteista. Mitä toimintaa? Ja missä? Mutta ennen kuin tähän asti päästään, on selätettävä aivan ensimmäinen haaste: Kuka tätä ryhmää vetää? Kuka tätä ryhmää vetää? 72 Jonkun on kutsuttava ryhmä kokoon ja laadittava toiminnalle suunnitelma. Halukkaita vetäjiä ei niin vain löydykään. Mitä ryhmän vetäjä sitten tekee? Hän hoitaa tiedotuksen ja kutsuu äijät kokoukseen. Hän järjestää kokoukseen luennoitsijan pitämään alustuksen päivän aiheesta. Hän järjestää kahvitarjoilun. Hän järjestää vierailukäyntejä tehtaisiin, museoihin, näyt- telyihin tms. Hän järjestää matkoille kuljetukset, kahvituksen ja ruokailun. Onhan siinä hommaa, mutta tietyn rutiinin saavutettuaan mikään ei ole ylivoimaista. Helppo nakki, kunhan vaan keksii vierailukohteita. Ja niitähän löytyy, kun käyttää mielikuvitusta. Meillä Kalvolan yhdistyksessä kolme tapahtumaa oli yli muiden (yli neljäkymmentä osallistujaa, se on 1/3 koko yhdistyksen miesjäsenmäärästä): vierailu Meyerin telakalla Turussa, ylilääkäri Arvo Haapasen luento Kylätalolla ja vierailu Hangon sota-

"Smurffit" vierailulla Meyerin telakalla Turussa. Vierailu Hangossa tutustumassa sotahistoriaan. paikoilla. Kylätalolle kokoonnutaan yleensä kuukauden ensimmäisenä maanantaina, ellemme ole menossa johonkin vierailemaan. Olemme keskustelleet monenmoisista aiheista, kuten esimerkiksi Vanajaveden tila, tietotekniikan vaarat, HPK: n tilanne jne. Aiheita on ollut paljon, ja vaikeutena on saada eri aihealueille alustajia. Jos emme saa sivullisia mukaan, on omasta joukosta löytynyt tilaisuuksiin asiantuntijoita. Vierailukohteemme ovat olleet todella mielenkiintoisia. Ensimmäinen kohteemme oli Vihavuoden kotiseutumuseo ja koski Hauhon ja Pälkäneen rajalla. Upea retki, jolloin päätimme, että tällaista pitää saada lisää. Erään kerran teimme retken Turengin jäätelötehtaalle, jossa saimme nauttia erilaisia tuutteja ja puikkoja niin paljon kuin jaksoimme. Hieno vierailu oli myös Lahden moottoripyörämuseoon. Paluumatkalla saimme esittelykierroksen Vääksyn panimolla. Ruokailu Keppanakellarissa jäi myös mieleen, kuten myös vierailu Tampereen vakoilumuseossa. Vierailukohteita siis löytyy, kun vaan jaksaa niitä etsiä. Kun osallistujiakin löytyy joka tilaisuuteen lähes kolmekymmentä, kannattaa näitä äijätilaisuuksia jatkaa tulevaisuudessakin. Teksti: TV Kuvat: TtK Tarkkaavaisia kuuntelijoita. Lahden moottoripyörämuseo. Lahden moottoripyörämuseoon. Vihavuoden kotiseutumuseo ja koski. Ruokailu Keppanakellarissa. 73

Naisten matka Herrankukkaroon Vieläköhän pitäisi suunnitella Naisille oma matka? Onhan niitä jo neljä toteutettu ja kovasti ovat olleet suosittuja, joten kyllä kai se viideskin matka tehdään. Katsotaan sitten sen jälkeen, että vieläkö lisää... Näin tuumailtiin kevättalvella 2025. Meillä Kalvolassa Naisten muistaminen alkoi siten, että naiset kutsuttiin yhteisiin tiloihimme kahville. Koska naiset olivat aina huolehtineet tarjoiluista, päätettiin vaihtaa vuoroja siten, että nyt miehet toimivat tarjoilijoina. Tumma puku ja solmio, jokaiselle naiselle ruusu ja lasi kuohuvaa, kakkukahvit ja lisäksi pientä ohjelmaa. Siitä se alkoi. Muutama kerta kahviteltiin tällä kaavalla, kunnes päätettiin luopua kahvitilaisuudesta ja järjestää naisille oma matka. Nyt niitä on siis neljä tehty ja vuorossa on jo viides perättäinen matka. Ensin vaikein juttu eli matkakohde. Pitää järjestää matkalle kahvit, perille ruokailu ja tietenkin itse kohde ohjelmineen. Mikähän olisi tarpeeksi erikoinen paikka, mutta samalla kiinnostava? Löytyyköhän sellaista? No, kyllä sellainen löytyy: Turun saaristosta, tarkemmin Rymättylästä. Herrankukkaro! Eläkkeellä oleva muusikko, Seitsemän seinähullun veljeksen perustaja Pentti-Oskari Kangas perheineen on rakentanut Rymättylään aivan hulvattoman lomakylän. Pääsisimmeköhän sinne? Sähköpostillahan asia selviää, ja nopeasti. Löimme päivämäärän lukkoon, ja matkan suunnittelu alkoi. Menomatkan kahvit Urjalan Kahvila-ravintola Pionissa, siitä yhtä soittoa Naantalin ohi Rymättylään, Kirveenrauman sillan yli Röölän kylään ja Airismaan saarelle ja hups: olimme perillä. Vuonna 1966 Pentti-Oskari Kangas perusti opettajakavereidensa kanssa orkesterin, jonka tarkoituksena oli tanssittaa ja huvittaa Suomen kansaa. Lähes kuusikymmentä vuotta myöhemmin, tuhansien keikkojen jälkeen, Seitsemän Seinähullua Veljestä vetäytyi ansaitulle eläkkeelle. Kuva: Tanssiin.fi. Karioskari Ukkopekka Kangas nuorempi isäntä, joka toimi meille opastajana. 74 Teija Ekholm ja itse Pentti-Oskari, tyylikkäästi harmaantunut herrasmies, joka oli meitä vastaanottamassa.

Teksti: TV Kuvat: TtK ja EV Saimme rauhassa tutustua rannan lukuisiin savusaunoihin ja muihinkin kiinnostaviin rakennuksiin. Kuohuviinit oli katettu rantaterassille, jossa Karioskari kertoi paikan historiasta. Kiirettä ei ollut. Majoitushuoneet olivat aivan erikoisen tyylikkäitä, ja maisema Airiston selälle oli suorastaan mykistävä. Kuka onkaan kokonaisuuden suunnitellut, on todella tehnyt täyden kympin työn. Ruokailu Herrankukkaron ravintolassa niin sanotusti räjäytti potin. Voi sitä herkkujen määrää! Kolmea erilaista silakkaa, savuahventa, savukampelaa, savulohta, uunilohta, salaatteja, stroganoffia, tyrnikanaa ja mitä kaikkea olikaan tarjolla. Tyrnimarja olikin monen ruoan maustajana, sillä Pentti-Oskari on kuulemma erityisen ihastunut Tyrnimarjoihin. Kaikki kuitenkin päättyy aikanaan. Haikein mielin mutta tyytyväisinä hyvästelimme henkilökunnan ja lähdimme kotimatkalle. Ei yhtään moitteen sanaa matkasta, joten täytynee todeta, että jälleen oli onnistunut Naisten matka. Vieläkö tulee kuudes, se tiedetään ensi keväänä? 75

Aurinkosähköjärjestelmät Ilmalämpöpumput Sähköautojen laturit Älykkäät kuormanohjaukset Sähköasennukset p. 050 577 4064 | myynti@hameenaurinkosahko.fi | www.hameenaurinkosahko.fi ILM J R-KIOSKI IITTALA HALLINTOTIE 1, AVOINNA: ma-pe 7–20.30, la 9–20, su 10–19 Lontilanraitti 38 37800 Akaa p. 03 543 6750 Jari Rämö p. 040 554 9148 jari.ramo@ maajaviherrakennusramo.fi Harri Rämö p. 040 583 2975 harri.ramo@ maajaviherrakennusramo.fi www.maajaviherrakennusramo.fi 76 Ilmalämpöpumput ja lämmitysjärjestelmät omakotitaloihin Onko asumismukavuus kateissa? Tarjoamme helpotusta talven lämmityskuluihin ja kesän helteisiin. Kartoitamme kohteen ja teemme tämän perusteella laskelman ja tarjouksen kohteeseen sopivasta järjestelmästä avaimet käteen asennettuna. • Ilmainen kohteen kartoitus • Ilmainen mitoitus • Tarjous järjestelmästä/laitteista • Asennus pitävällä aikataululla • Laadukkaat laitteet pitkällä takuulla Pyydä tarjous ilmalämpöpumpuista tai lämmitysjärjestelmän uusimisesta WWW.HEATUP.FI tai soita 050 4620 293 Sinikka Haapsamo Haapsamooe 137 0400 950 704 sinikka.haapsamo@gmail.com Maalaiskirppis ja kahvitupa

Maailman myrskyt ravistelivat myös hämäläiskylän arkielämää 1 950-luvun Iittalassa lapsuus sujui sangen sujuvasti ilman suuria mullistuksia. Hämäläinen lasikylä eli muun Suomen tapaan jälleenrakennuksen aikaa. Usko tulevaisuuteen eli vahvana, sotavuodet haluttiin painaa lopullisesti unhoon. Siihen työnteko oli parasta lääkettä. Suomessa oli tekemisen meininki, vaikkakin keskeneräisyyden tuntu. Rakennustyömaita oli kaikkialla, kun Karjalan evakoille ja rintamamiehille rakennettiin uusia taloja vielä 1950-luvun puolivälissä. Monesti niihin muutettiin puolitekoisina, yläkerrat olivat puruvintteinä, talousrakennukset tekemättä ja pihat laittamatta. Työttömyyttä ei juuri ollut, sillä kouluttamattomallekin työvoimalle oli maataloissa rengin paikkoja, metsätöitä riitti, rakennuksilla ja tietyömailla lapiotöitä ja hanttihommia. Sota kuului ja näkyi kuitenkin ihmisten arjessa. Viimeistään muutaman ryypyn jälkeen miesporukoissa käytiin taisteluja uudestaan kerta toisensa jälkeen. Rintamavuodet olivat monelle miehelle ainoita aikoja, jolloin he olivat poissa kotoa, pitkään erossa tutuista ympyröistä. Iittalasta puuttuivat Alko ja kenkäkauppa 1950-luvulla kaupoissa alkoi olla tavaraa riittävästi eikä säännöstelyyn enää ollut tarvetta. Ainoastaan rahapula hillitsi kulutushaluja. Kuva: Iittalan pieni kauppamuseo/R.Ö. Iittalan palveluvarustus oli monipuolinen ja noin 3 000 asukkaalle riittävä. Ruokakauppoja oli kymmenkunta, pankkeja neljä, apteekki, huoltoasema, posti, kioskeja, partureita ja kampaajia. Jokaisessa kylässä oli oma kauppansa, parhaassa kaksi. Ja mikä parasta, kaupoissa oli myös tavaraa. Pula-aika ostokuponkeineen oli enää kalpea muisto. Vain rahan niukkuus rajoitti kulutushaluja. Viina- ja kenkäkauppaa ei Iittalassa ollut, mutta niiden puute oli erinomaisen hyvä syy kaupunkimatkaan. Se tehtiin enimmäkseen linja-autoilla, sillä omaa autoa ei monellakaan perheellä vielä ollut. Muutoin ajeltiin polkupyörillä, mopoilla tai moottoripyörillä, hevosilla ja traktoreilla. Yleistä järjestystä ja lainkuuliaisuutta valvoi neljä kyläpoliisia ja nimismies piti vastaanottoa kerran viikossa kunnantalon alakerrassa. Kunnanlääkäri Veikko Seittu piti huolta asukkaiden terveydestä ja hänella oli apunaan kunnankätilö ja terveyssisar. He pitivät terveystalolla äitiys- ja lastenneuvolaa ja kulkivat polkupyörällä ja talvisin potkukelkalla kodeissa hoitamassa ihmisiä. Suomalaiskansalliseen tapaan Iit- 77

talassa toimi kaksi urheiluseuraa, SVUL:n Keihäs ja TUL:in Isku. Johtajaopettaja Hannu Vaaramon luotsaama Sauvolan kansakoulu vastasi perusopetuksesta. Kalvolan yhteiskoulu tarjosi keskikoulun oppimäärän rehtori Erkki Sarasteen komennossa. Palveluiltaan Iittala muistutti tyypillistä maaseudun kirkonkylää, mutta sellainen se kuitenkaan ollut. Kalvolan kirkonkylä on Keikkala, jossa on kirkko ja hautausmaa ja myös pappila, kanttorila ja suntion asunto. Vieras saattaa kysyä, miksi näin. Näin se on vanhastaan ollut. Pitäjän hengellinen keskus on ammoisista ajoista ollut Keikkala, maalliset asiat hoidettiin Iittalassa. Kuurilan junaonnettomuus Olin kevättalvella 1957 kotipihalla leikeissäni, kun kuului kova pamaus. Ajattelin armeijan paukuttelevan Parolannummella. Hetken kuluttua Iittalan palopilli alkoi soida ja se soi pitkään. Pihasta näkyi maantielle ja näin, kun paloauto meni Kuurilan suuntaan ja autoja, traktoreita, moottoripyöriä ja kaikkia kulkuneuvoja matkasi samaan suuntaan. Kun hälyä oli jatkunut jo jonkin aikaa, kaksi poliisia kurvasi pihaan ja kyseli isää. Kun hän ei ollut kotosalla, poliisit kuiskuttelivat jotakin äidille ja jatkoivat matkaansa. Sitten alkoi kuulua lentokoneen ääntä ja pian näin sen lentävän radan suuntaisesti pohjoista kohti. Levottoman oloinen äitini ei asian todellista laitaa minulle, nelivuotiaalle vielä kertonut, puhui vain joitain ylimalkaista jostakin onnettomuudesta. Kun isä tuli illalla kotiin, hän kertoi poikkeuksellisen vakavana olleensa raivaamassa Kuurilan junaonnettomuuden tuhoja. Hajonneista vaunuista oli kaivettu vainajia ja heidän tavaroitaan. Vasta aikuisena minulle selvisi lentokoneen tarkoitus. Helsingin Sanomissa oli ilmakuvia Kuurilan junaonnettomuudesta. Tuoreet ilmakuvat olivat tuolloin hyvin harvinaisia suo- 78 Kuurilan junaonnettomuus oli rauhanajan pahin. Siinä kuoli 26 ihmistä ja loukkaantui kuutisenkymmentä. Kuva: Finna. malaisissa sanomalehdissä. Kuurilasta puhuttiin pitkään ja se on syöpynyt kansakunnan mieliin rauhanajan pahimpana junaonnettomuutena. Siinä kuoli 26 ihmistä ja loukkaantui useita kymmeniä. Valtiomiehet menivät läheltä Keväällä 1963 Hämeen Sanomista luettiin ja radiosta kuultiin, että Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin on presidentti Kekkosen vieraana. Kylällä levisi tieto, että valtiomiehet matkustavat juhlajunalla Tampereelta Helsinkiin tiettynä päivänä. Sitähän piti lähteä katsomaan. Iittalan asemalla oli joukko ihmisiä. Meitä poikia tietysti, mutta myös aikuisia. Paraatipukuinen kyläpoliisi oli määrätty pitämään järjestystä. Kun asemamies Unto Saari veivasi ylikäytävän puomeja alas, poliisi ryhdistäytyi ja oli vetämässä kättä lippaan. Asemapäällikkö Veli Kolamo seisoi aseman rappusilla ja mainitsi konstaapelille, että se on muuten tavarajuna ja tulee etelästä. Yleisö nauroi ääneen, kun poliisi veti vaivihkaa kätensä alas lipalta. Kun juhlajuna vihdoin porhalsi Iittalan läpi, korkeista vieraista ei nähty vilaustakaan. Vain veturin keulalla lepatttavat Suomen siniristi ja Neuvostoliiton punalippu viestittivät, että arvovieraita on kyydissä. Kosygin ja Kekkonen jäivät näkemättä, mutta mieltä lämmitti ajatus, että mahtimiehet olivat kuitenkin menneet läheltä, muutaman kymmenen metrin päästä. Rovasti rauhoitti kuohuvia mieliä Marraskuun 23.päivänä vuonna 1963 STT:n aamu-uutissa kerrottiin Yh- Presidenttien Urho Kekkosen ja John F. Kennedyn tapaamiset johtivat maiden suhteiden lähentymiseen. Dallasin laukaukset järkyttivät suomalaisia. Kuva: Finna.

dysvaltain presidentin John F. Ken- geille, lehtikauppa syntyi välittömäs- jälkeenkin yhteisöllisyys ja yhteisvastuu oli arvossaan. nedys salamurhasta. Uutinen järkytti, ti. Koko kylä kasvatti. Kennedyähän pidettiin tolkun mie– Niille pojille Jallu tulee tosi tarLapsia oli paljon, luokkakoot alahenä, Suomen ystävänä ja Kekkosen peeseen, tokaisi Lilja Väisänen. koulussa olivat nykyisiin verrattuna kaverina. suuret. Lähes 40 oppilaan luokat eivät Matkalla koululle joukkoomme liit- Suomalaiset kauhistuivat olleet harvinaisia. Oppimistuloksiin tyi Kalvolan kirkkoherra Suomi Huo- Tsekkoslovakian miehitystä Sinikka Haapsamo suuret ryhmät eivät kovinkaan paljon lila. Rovasti tuli pitämään koko kouHaapsamooe 137 vaikuttaneet. Sinikka Haapsamo Sinikka Haapsamo lun yhteisen aamuhartauden. Elokuun 21. päivän aamuna 1968 Sinikka Haapsamo 0400 950 704 heHaapsamooe 137 sinikka.haapsamo@gmail.com Haapsamooe 137 Haapsamooe 137 Suurluokissakin oli sekä kympin Hän puhui rauhalliseen tapaansa räsin isä-Veikon kovaääniseen kiroi0400 950 7040400 950 7040400 950ja704 Maalaiskirppis kahvitupa tyynnytellen kuohuvia mieliä ja ke-sinikka.haapsamo@gmail.com luun. sinikka.haapsamo@gmail.com sinikka.haapsamo@gmail.comtyttöjä ja viitosen poikia, kuten kaija kahvitupa Maalaiskirppis ja kahvitupa ja kahvitupa hotti luottamaan Jumalan johdatuk- Maalaiskirppis – EiköMaalaiskirppis sille perkeleelle mikään rii- ken kokoisissa opetusryhmissä. Kun ihmiseltä ei vaadita aivan seen. tä? Täytyykö tästä taas heittää reppu kohtuuttomia, niin ahkeria ja reArvostetun rovastin puhe saavutti ja kivääri selkään ja lähteä? Sinikka tarkoituksensa. Toki Haapsamo salamurhasta ja STT:n aamu-uutisissa oli juuri ker- hellisiä kansalaisia näistäkin pojista Haapsamooe 137 sitä seuranneista tapahtumista riitti rottu Varsovan liiton joukkojen Neu- kasvoi. 0400 950 704 sinikka.haapsamo@gmail.com pähkäiltävää pitkäksi aikaa, mutta pa- vostoliiton johdolla miehittäneen Maalaiskirppis ja kahvitupa himmat pelot laantuivat. Tsekkoslovakian. Panssarit vyöryivät Teksti: Jukka Viitaniemi Dallasin tapahtumien jälkeen tun- Prahan kaduilla ja Suomessa pelättiin Kuvat: Finna ja Iittalan pieni kauppamutui, että paha on tullut lähelle. Tun- pahinta. seo/R.Ö. netta täydensi hiljattain hankittu Vaikka sodasta oli kulunut jo hyvän televisio, joka toi koko maailman olo- joukon kolmattakymmentä vuotta, huoneeseen. luottamus itänaapuriin ei juhlapuheista ja virallisesta liturgiasta huolimatta ollut täydellistä. Jallu vangeille Moni naapurin poika oli parhailNoina vuosina pitäjän halki rakennet- laan armeijassa ja heidän kaikki lotiin uusi kolmostie. Samoilla rahoilla mansa peruutettiin. Heidän omaitehtiin myös yhdystie Iittalaan ja osin siaan pelotti erityisen paljon. Jälkeenpäin tuli tietoon, että Parovankityönä. Rehtori Erkki Saraste kielsi ankaras- lannummella panssarivaunuihin oli ti tuntuvan rangaistuksen uhalla kai- jaettu tuliannokset ja ne oli ajettu ken yhteydenpidon vankeihin. Mutta lähtöasemiin lähimetsiin. Muutaman viikon jälkeen tilanne jo ennen kieltoa tienasin taskurahoja viemällä heidän kirjeitään postiin ja Tsekkoslovakiassa rauhoittui, kun hankkimalla heille postimerkkejä ja maan johtajat oli vaihdettu Moskovalle kuuliaisiin ja ”neuvostovastainen kirjepaperia. Nopeasti liiketoiminta laajeni sät- aines” eliminoitu. Mutta noiden tapahtumien jälkeen käpaperiin ja tupakkaan. Niitä myykansalaisten luottamus Neuvostoliitiin estoitta myös alaikäisille. Kerran muuan vanki pyysi tuomaan ton rauhantahtoon sai vakavan kolakioskilta miestenlehti Jallun. Kioskia uksen. Maailman myrskyistä huolimatta Tsekkoslovakian miehitystä piti Lilja Väisänen, joka kuului yhteislapsuus Iittalassa oli kaiken kaikkiaan vastaan osoitettiin mieltä ympäri koulun johtokuntaan. Hänen mielestään Jallu ei ollut ol- hyvää ja onnellista aikaa. Tyydyttiin Eurooppaa. Usko Neuvostoliiton lenkaan sopivaa luettavaa ikäiselleni siihen, mitä oli ja toki haaveiltiin pa- rauhantahtoon sai vakavan kolapojalle. Kun sanoin vieväni sen van- remmasta. 1950-luvulla ja vielä sen uksen. Kuva: Finna. JJL SERVICE JJL SERVICE JJL SERVICE OyOyOy Oy JJL SERVICE SERVICE Oy 040 199 0553 040 199 0553 040 199 0553 040 199 0553 040 199 0553 79

Isot ja pienet retket tai matkat, TAKSILLA tai LINJA-AUTOLLA www.mikkola.info * 0500 600 600 Sinikka Haapsamo Haapsamooe 137 0400 950 704 sinikka.haapsamo@gmail.com Maalaiskirppis ja kahvitupa maanrakennusjokinen.com R-KIOSKI IITTALA HALLINTOTIE 1, AVOINNA: MA–PE 8–20.30, LA 9–20.30, SU 9–20 80 JJL SERVICE Oy

SUOMALAISEN MUOTOILUN YHTEISÖMYYMÄLÄ “Kaikkea kaunista kotiin ja lahjaksi” JJL SERV 18 suomalaista brändiä saman katon alla AVOINNA TI-SU 11-17 KÖNNÖLÄNMÄENTIE 2, IITTALA PUIDEN KAADOT, LEIKKAUKSET JA KUNTOARVIOT p. 040 572 5049 / Hilla p. 0400 151 561 / Jaakko SinikkaHaapsamo Haapsamo Sinikka tarmo.maenluoma@gmail.com Lennintie 10, 14500 Iittala Haapsamooe137 137 Haapsamooe 0400950 950704 704 0400 sinikka.haapsamo@gmail.com sinikka.haapsamo@gmail.com Maalaiskirppisjajakahvitupa kahvitupa Maalaiskirppis JJL SERV Huoltopalvelu Nyqvist Oy METALLIRAKENNE ARI HEINONEN Tilavuokraus, piha-apu, asiointi, siivousapu Erilaiset metallirakennustyöt metallirakenne.ariheinonen@gmail.com p. 0500 711 350 p. 050 350 5967 tero.nyqvist@hotmail.com Teatteria kylässä tarjoaa KOTKAJÄRVENTIE 1 B, 14500 IITTALA www.mysteeriteatteri.com JUHLATILA & JJL SERVICE SERVICE Oy JJL Oy Iittalan maalaiskirppis ja kahvitupa CAMINI OY NUOHOUKSET, ANVAIHDON PUHDISTUKSET HORMIEN SANEERAUKSET liikennerajala.fi HOITAA CAMINI OY Avoinna toukokuusta syyskuuhun la–su klo 11–16 osoitteessa Haapsamontie 137 Sinikka Haapsamo Sinikka Haapsamo • p. 0400 137 950 704 Haapsamooe sinikka.haapsamo@gmail.com 0400 950 704 Olemme myös Facebookissa! sinikka.haapsamo@gmail.com Maalaiskirppis ja kahvitupa Maalaiskirppis ja kahvitupa KÖNNÖLÄN MATKAILUTILA Haapsamooe 137 0400 950 704 WWW.KONNOLA.FI sinikka.haapsamo@gmail.com Maalaiskirppis ja kahvitupa Sinikka Haapsamo Haapsamooe 137 0400 950 704 sinikka.haapsamo@gmail.com Maalaiskirppis ja kahvitupa Nuohoojamestari Jukka Matero puh. 050 520 7584 MKM KONETEAM OY Monipuolista koneurakointia Tarpeenmäentie 22 14500 IITTALA p 0400 510 342 MÖKIT IITTALASSA Sinikka Haapsamo Eläkeliiton Kalvolan yhdistys ry kiittää tukijoitaan! Vuokraamme Kylätaloa 15 € /tunti p. 050 511 8065 JJL SERVICE Oy JJL SERVICE Oy 040199 1990553 0553 040 81

Lammin yhdistys → Perustettu 31.8.1979 → 97 jäsentä → lammi.elakeliitto.fi Kevään toimintaa ja tapahtumia T eimme teatterimatkan Riihimäelle 16.3.2025 ”Saa rumiakin tanssittaa”, joka oli kuvausta Siiri Angerkosken elämästä. Hengellistä iltapäivää vietimme 16.4.2025 yhteistyössä Lammin seurakunnan kanssa. Toukosiunaus tapahtuma pidettiin 21.5.2025 Ronnin kylässä, Olli Lehtosen isännöimälle Myllypuron tilalla, kun perunat siunattiin ennen maahan laittamista. Luoja antoi meille kauniin sään, joten väkeä oli saapunut runsaasti paikalle. Teksti ja kuvat: Pirkko Mattila Henkilöt vasemmalta oikealle: Ahti Isomöttönen, Heikki Heinäjoki, Olli Lehtonen ja seurakuntapastori Kirsi Auranen. 82

Yhdistyksen kevätkokous K evätkokous pidettiin Turvantalolla 19.3.2025 ja samalla ojennettiin ansiomerkit ja kukkaset viidelle yhdistyksessä aktiivisesti ja pitkään toimineelle henkilölle. Hopeiset ansiomerkin saivat Virpi Kuortti -Lahdenpohja ja Olli Toivo Lehtonen. Kultaisen ansiomerkin saivat Aila Keto, Anja Pasuri, Liisa Peippola. Teksti ja kuva: Pirkko Mattila Kuvassa vasemmalta oikealle ovat: Anja Pasuri, Aila Keto, Olli Lehtonen, Liisa Peippola ja Virpi Kuortti-Lahdenpohja. Merkkipäivän juhlintaa Pellavakodilla 8.8.2025 V ietimme Antero Ahon 80 vuotta merkkipäivää Lammilla Pellavakodilla. Juhlatunnelmaa hanurimusiikin siivittämänä nostatti Hauholainen musiikkitaituri Seppo Soittila. Yhdistyksemme onnitteli päivänsankaria. Teksti ja kuva: Pirkko Mattila 83

Elokuinen sokkomatka Sokkomatkalla olimme 6.8.2025 Mutan Liikenteen autolla ja kuljettajana Kari Mutta. Kohteena oli Viinikahvila Pajuparvi Pälkäneellä ja viiniteemalla jatkoimme Rönnvikin viinitilalle Laitikkalaan, jossa tuote-esittelyssä oli viinejä ja juustoja. 84

Teksti: Pirkko Mattila Kuvat: Kaj Björkroth Lamminraitti 18 • p. 075 758 0901 85

Muistokirjoitus K eskellä kauneinta kesää 19.7.2024 iäisyyskutsun oli saanut yhdistyksemme entinen pj. Kyllikki Papinkivi, os. Pasuri. Hän oli syntynyt Äyräpäässä 24.10.1936. Sodan jaloista lähtemään joutuneelle evakkoperheelle uusi väliaikainen kotipaikka löytyi Nastolasta, Hamaran kartanosta. Evakkomatkalla Kyllikki joutui hoivaamaan vuoden ikäistä veljeään Marttia sekä kahta lammasta karisoineen. Perhe muutti Lammille vuonna 1949. Avioliiton myötä Kyllikistä tuli maatilan emäntä. Työntäyteiset päivät haastoivat aina vuodenaikojen mukaan. Kyllikki toimi yhdistyksemme pj. roolissa vuodet 2017 – 2021. Otin vastaan pj. tehtävät hänen jälkeensä. Kyllikistä huokui karjalaisen naisen tarmokkuus. Hän sai elää pitkän elämän iloineen ja suruineen aina 87 vuoden ikäiseksi. Teksti: Pirkko Mattila Kuva: Anja Pasuri Enemmän kuin maatalouskauppa! info@tippavaaranmaatalouspalvelu.fi puh. 0400 137 361 • Ma–Pe 9–17 www.tippavaaranmaatalouspalvelu.fi Myllyn kuppi ja kakku Oy - Logosuunnitelma - Tekstilogo - Chopin Script Raparperivaahto 86

TALOUDELLINEN HYVINVOINTI KUULUU KAIKILLE Ylinen Viipurintie 2 A, LAMMI Tutustu palveluihimme info@lsimola.fi saastopankki.fi/lamminsp www.lsimola.fi 041 457 8831 Tutkittuja, turvallisia ja innovatiivisia ratkaisuja rakentamiseen. lammi.fi Häkylätie 12, 16900 Lammi Puh 040 555 69 57 www.lamminlaakariasema.fi Terje Ari 040 960 2604 0400 716 081 Eläkeliiton Lammin yhdistyksen hallitus esittää lämpimät kiitokset vuosijulkaisuun ilmoituksensa antaneille yrityksille. Toivotamme lehden lukijoille Rauhallista joulua ja Siunausta tulevalle vuodelle 2026! – Eläkeliiton Lammin yhdistys ry 87

Lopen yhdistys → Perustettu 11.12.1974 → 290 jäsentä → loppi.elakeliitto.fi Retki Tampereen Viikinsaareen 12.6.2025 A amu valkeni sateisena ja harmaana. Me odottelimme Kuntalan edessä linja-autoa. Bussissa kävi iloinen puheensorina. Touko soitteli meille viulua. Jossain vaiheessa aurinko pilkisti. Viimein edessä oli Laukontorin laivalaituri. Bodaajat ja hyväjalkaiset pääsivät laivan Silver Skyn yläkannelle. Me toiset asettauduimme buffetpöydän vierelle. Pöydässä oli tarjolla todellinen kattaus, erilaisten herkkuruokien runsaus. Syötyämme aloimme katsella maisemia. Me seilasimme puolitoista tuntia pitkin Pyhäjärven rantoja. Viikinsaaressa me ulkoilmateatterin penkeille istuuduimme, villatakkeihin pukeuduimme. Eipä päässyt vilu enää yllättämään, kun me rupesimme Vanhoja poikia -esitykseen eläytymään. Neljä kalastajaa istui metsässä nuotiolla tuulisella, jossakin Saimaan saaren luodolla. Osuuskauppias Lati 88

murehti vaimonsa kovaa kuria.Nuorin mies Pekka kaipasi elämäänsä naisia ja unelmia. Hänen isänsä Arvi oli tämän ankara alistaja. ”Eihän sinusta tuollaisena mitään voi tullakaan. Ole, kuin kalastaja Niilo, joka käy yhä verkoillaan.” Päivän mittaan nuotiolla kului kahvia monta pannua, kun kalastajat pohtivat maailman menoa. Yleisössä lopuksi iloittiin, sillä nahjus Pekka merikapteenikurssille oppilaaksi valittiin. Rooleissa Taneli Mäkelä, Esko Roine, Tuomas Uusitalo ja Pentti Valtonen esiintyivät. He upeasti lauloivat. Ammattitaidolla roolinsa suorittivat. Teatteriesitys eteni Junnu Vainion lauluja mukaillen. Soittajina toimi yhtye Kiharakolmio ja Antti Paalanen. Teatterikappaleen sanoma: Sinun ei tarvitse välittää, jos joku Sinua mollaa ja lyttää. Sinun kannattaa uskoa unelmiisi, olla vain ihan oma itsesi. Teksti: Marja Kerovuori Kuvat: Tuula Salmi ja Eila Hutri Yhteisöllistä ja turvallista asumista ATTENDO POMMERI Opintie 14-16, Loppi p. 044 494 1760 attendo.fi/pommeri Surun hetkellä, mukana lemmikkisi viimeisellä matkalla Sa lan et enkaarisil PIENELÄINKREMATORIO www.sateenkaarisillan.fi Puhelin 0400 466 337 Rautakoskentie 871, 12750 Pilpala 89

Karaokekerhossa 16. vuosi Lopella Aimo ja Eila Hutri ovat innostaneet laulajia ja myös kuuntelijoita kokoontumaan karaoken pariin Lopen Kuntalaan. Kerhossa ei pidä paikkaansa jo kulunut fraasi laulajista, jotka eivät pääse alkuun, mutta sitten alkuun päästyään eivät malttaisi lopettaa. Kerho on aloittanut toiminnan vuonna 2009 Aira Ravantin ollessa puuhaamassa sitä Aimon kanssa. Kokoonnumme torstaisin kerran kuukaudessa kolmea kesäkuukautta lukuun ottamatta. Illan aloitamme lauluvuorotoivomuksia tuoden. Joku aina pääsee ensimmäiseksi. Yhdessä laulaminen on hauskaa. Sopii usein myös kuuntelijoille. Sitä toivotaan, siinä on yhteislaulun riemua. Vuokko Ruokonen on uusin kerhomme jäsen, joka otti osaa myös piirin kilpailuun. Joskus tapahtuu, että koneet eivät suostu heti toimimaan, silloin tunnemme pientä hermostuneisuutta kerholaisten sekä vetäjien keskuudessa. Onneksi aluksi on tarjolla pullakahvit, joten siinä on aikaa vaihtaa kuulumisia kavereitten kanssa. Riveistä lähtee vuosittain muutamat kokeilemaan siipiään piirin karaokekisoihin, tavoittelemaan jatkopaikkaa liiton kisoihin. Aika hyvin on pärjätty. Ikäväksemme joku lähtee myös porukastamme enkelikuoroon. Sellaista elämä on. 90 Teksti: Eila ja Aimo Hutri Kuvat: Eila ja Aimo Hutri, Osmo Oksanen

Retki Kalamajan kämpälle 22.5.2025 E läkeliittolaiset kokoontuivat Nesteen parkkipaikalle, josta matka jatkui Kalamajalle, Lopen Samoojien kämpälle. Kalamaja rakennettiin 1940-luvulla, sillä sotakorvauksia maksettiin osaksi puulla, lankuilla, tukeilla. Tukkijätkien tukikohdaksi maja rakennettiin. Talo kahteen osaan jaettiin. Länsipäässä ns. terävässä päässä metsätyönjohtaja asusti. Keskellä, keittiön vieressä emäntä majaili. Hän keittiön elämänluukusta jätkille ruokaa tarjoili. Jätkät asuivat talon itäpäässä. He peseytyvät saunassa ja järvessä. Vuosien varrella Kalamaja koki monia vaiheita. Vuonna 2008 siitä tuli Lopen kunnan omistama. Vuonna 2010 Samoojat majan Lopen kunnalta vuokrasi. Sen sadoilla talkootunneilla kunnosti. Nyt Kalamaja toimii Samoojien kiintopisteenä. Meidän eläkeliittolaisten retkipaik- kana hyvänä. Toukokuinen retkipäivä alkoi puheenjohtaja Osmon tervehdyssanoilla. Toiminta jatkui Eilan jumppatuokiolla. Sai jumpassa ojentaa hartiaa, lapaa, taivuttaa selkää oikein olan takaa. Marja väkeä leikitti, siinä samalla kovasti nauratti. Tuula sanaristikon laati, joka älynnystyröitä vaati. Ratkoimme ristikkoa maastossa. Ratkaisu: Kuntoilua Lopen luonnossa. Lassi piti frisbeegolfia laavulla. Hannu ja Alpo hoitivat sählyä, tonkkumia ja mölkkyä. Emän- tänä toimivat Ritva ja Arja. Saunan lämmitti Marja. Saunan jälkeen yhteen kokoonnuttiin. Kilpailuiden palkinnot jaettiin. Retkipäivä sisälsi paljon juttua, iloa, naurua. Tätä me muistelemme kotona. Teksti: Marja Kerovuori Kuvat: Tuula Salmi Kalamajan kämppä, Hirvenharjuntie 145, Loppi. Vuokrataan ulkopuolisille, www.lopensamoojat.fi. 91

TERVETULOA SALE LÄYLIÄISIIN! Palvelemme: ma-pe 7-21 la 8-21 su 9-20 Kylänraitti 2, 12600 Läyliäinen LOPEN APTEEKKI Palveluihimme kuuluu verkkoapteekki, annosjakelu, kotiinkuljetukset ja rokotukset. MeKa-Rakennus Oy Läyliäinen 0400 421 651 www.lopenapteekki.fi Lopen apteekki Kauppatie 7 12700 Loppi ma-pe 8.30-18 la 8.30-15 019 440 017 • sähkösuunnittelu • sähköasennukset • sähköhuolto ja vian korjaukset • antenniasennukset • ilmalämpöpumput ENERGIATALO • ilmavesilämpöpumput •PALVELEVA maalämpöpumput • aurinkosähköjärjestelmät HA KE Tupatie 3, Loppi 0500 457 112 NK IN TAT U RVALII Erkki: 0400 483 230, ma-ti ja to-pe 9-14, erkki.voivala@layliaistensahko.fi sähkösuunnittelu sähköasennukset sähköhuolto ja vian korjaukset Kimmo: 040 591 5056 antenniasennukset ilmalämpöpumput ilmavesilämpöpumput ke ja la suljettu maalämpöpumput aurinkosähköjärjestelmät Nyynäistentie 1, 12640 Jokiniemi leander@co.inet.fi l l l l l Erkki 0400 483 230 Kimmo 040 591 5056 l lsähkösuunnittelu lsähköasennukset lsähköhuolto ja vi lantenniasennukset lilmalämpöpumput lilmavesiläm lmaalämpöpumput laurinkosähköjärjestelm l Erkki 0400 483 230 Kimmo 040 591 5056 Nyynäistentie 1 www.layliaistensahko.fi 12640 JOKINIEMI KENTÄNKULMAN 10 YRITTÄJÄT Jokiniementie 10, Loppi • Myös Riihimäellä! Jalkaterapia Anne Pietiläinen PL-Hierontastudio Petri Lindberg Jalkaterapia Suvi Laine p. 0400 420 626 pietilainenanne@gmail.com Varaa aika soittamalla p. 0400 242499 Varaa aika soittamalla p. 044 500 1599 88 Taarin Tila Oy taarin.tila@gmail.com 88 Taksi Jaanan Taksi p. 040 738 7521 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 040 510 8179 / 040 938 8769 92 HA l PAL 8 Nyynä 12640 JO

Otteita Aulis Hutrin runokokoelmasta T yttäret Eila ja Hannele löysivät isänsä jäämistöstä runokokoelman. Runot kertovat Auliksen elämän vaiheista. Aulis Hutri oli Eläkeliiton Lopen yhdistyksen puheenjohtajana 1997–2001, ja myöhemmin kunniapuheenjohtajana. Hän oli piirin varapuheenjohtajana vuonna 2006, sekä toimi myös hallituksen jäsenenä. Maria Margareta Hutri, s.14.5.1935–18.3.2025 ja Aulis Hutri, s.11.11.1931–27.8.2016. Kuva on otettu äitienpäivänä vuonna 2000 /EiriKuva. Aulispapan ATK Lapsuuteni pihamaa Jyrki vanhan koneen papalle kantoi, opettelu rankin papalle alkoi. Sormi meinas mennä suuhun. Pappa tottunut oli aivan muuhun. Kuin santa vierii vuodet elämämme. Se peittää jäljet pienten kenkien. Me tuskin tämän päivän vaellusta näemme. Mut joskus nousee alta sannan sen kuin hennot kukat, vaiheet lapsuuden. Lapsen lapsia kovasti nauratti, kun pappaa ei kiinnostanut internetti. Lapset sujuvasti konetta käytti, ja papalle mallia näytti. Pappa päätti: Koneen käytön vielä opin. Aivot eivät ole vielä tehneet topin. Jollei muu auta ATK kurssille menen. Ja lapsille näytän pitkän nenän. Monta viikkoa kyllä harjoittelu kesti, ennen kuin löytyi oikea teksti. Opettelu oli mitä rankin, tulostimen hankin. Siinäpä papalle älytesti ja uusi pesti. Koneen kanssa pappa illat ährää, välillä sen kanssa kovasti sählää. Tekstiä se nykyisin käsittelee, hiirellä se pappa vain näpyttelee. Ei ole enää runot pöytälaatikossa, vaan tietokoneen korpun muistiossa. Niitä sieltä pappa tulostelee, ja hyville ystäville lähettelee. Rattoisasti nyt kuluu papalla aika, kovin ihmeellinen on tämä koneen taika. Mummo välillä pappaa komentaa, kun pappa vain koneeseen tuijottaa. Niin sanoa voi, sillä monin vammoin on runneltu jo mun elämäin. Siks satu kaukainen on mun syntymäin. Sain päähänpiston käydä ohimennen lapsuusmaisemissa, kotipihallakin. Mä pihan löysin, niin se oli sama mut ajan armottoman pieneks puristama. Mut sentään monta seikkaa löysin sieltä. Ne haastoi vallan ihmeellistä kieltä. Taas pieneks tulin ja suurek muuttui piha. Näin kierrän pihaa aivan ihmeissäni. En käsittää voi, ett lapsuusmaani on kaikki tässä, aivan edessäni. Mua joku seuraa, kysyy asiaani. Mä sanon etsiväni poikaa – itseäni – Ei asu täällä, erehdyitte varmaan. Niin uskon itsekin ja jätän pihan armaan. Taas palaan paikalleni maailmaan ja aika kulkee – on pihasantaa kengissäin. Aulis Hutri 07.11.1997 Reippaat eläkeläiset Taas jälleen laulumme raikaa ja reippaasti taas helkähtää. Vaikka harmaiden hapsien aikaa viettääkin joukkomme tää. Näin tunteita helkyttäin laulu soi taivasta päin. Jäi taaksemme nuoruuden päivät työmme ja toimemme nuo. Ne muistoiksi mieliimme jäivät, kun hiljeni askeleemme nuo. Näin on, elämä lahjomaton, varmaankin määräys kohtalon. Vaan turhaan yksinään loukkoon on vaipua käpertymään. Kun tulla voi toisien joukkoon näin vaikkapa esiintymään. Näin hauskaa on jotain harrastaa näin vanhankin se nuorentaa. Ei ahdista elämän ilta ei pelota huominenkaan, kun toisilta samanlaisilta saa tukea, jos tarvitaan. Näin yhdessä toimien rinnakkain näin vain, on matkamme onnekkain. Aulis Hutri 06.04.1997 Aulis Hutri 02.11.2001 93

p. 020 7552 500 www.vleino.fi p. 020 7552 550 Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n jäsen • • • • • Laadukasta, luotettavaa ja lämminhenkistä palvelua yli 20 vuoden kokemuksella Sidonnat omasta kukkakaupasta Asianajaja käytettävissä perunkirjoitus- ja perinnönjakoasioissa Hautakivet, nimien uusinnat, korjaukset Riihimäen liikkeessä Keikyän Kiven hautakivinäyttely      
       ­­­€­‚ ƒ„      ­­­€­‚ Joustavaa tilausajopalvelua 48-, 51- ja 59-paikkaisilla linja-autoilla sekä 16-, 19-, ja 22-paikkaisilla pikkubusseilla. Hämeen Matkamyynnin ryhmämatkat kotimaassa sekä Baltiaan ja Pohjoismaihin. Pyydä tarjous! 94

KARKKILA Puh: 0400 421 651 Loppi LÄYLIÄINEN LÄYLIÄINEN Huoltoasema Uotila Oy KARKKILA Lopen TeatteriLÄYLIÄINEN kiittää kuluneesta näytäntökaudesta Toivotamme rauhaisaa joulua ja onnea uudelle vuodelle! Läyliäistenraitti 116 12600 Läyliäinen p. (019) 443 249 WWW.KOSKICAFE.FI A Tarvontie 1 12920 Topeno P. 040 0483 772 Pysykää kuulolla ja seuratkaa toimintaamme: www.lopenteatteri.fi Hyvää Joulua! t. Räyskälän kyläkauppa TAKSI LEENA 0500 203 205 TAKSI LEENA 0500 203 205 KARKKILA Ota yhteyttä! JAANA TAKSI p. 0400 481 647 040 738 7521 mustajoki.fi Pelto-Seppälän tila Maatila - Tilapuoti - Hevostalli Vuokramökki 0400 878938/Tiina, 0400 373533/Tommi www.peltoseppala.fi LÄYLIÄINEN puoti@peltoseppala.fi Maatila - Puoti - Mulli&Mallas - Hevostalli - Vuokramökki Tiina 0400-878938 Tommi 0400-373533 puoti@peltoseppala.fi Lop p. T Kyläsillantie 184 12750 Pilpala www.peltoseppala.fi T:mi Lopen Jätehuolto TIMO RANTA JAANA TAKSI myös juhlapalvelua 040 738 7521 Niittypellontie 10, 12540 Launonen 0400 875 743 • joonas.rantalaa@lar.fi Tmi Niittumäki Puh.Terhi (019) 443 488 Kauppatie 4, 12700 Loppi auto 0500 486 788 0400 849 577 www.lar.fi myös juhlapalvelua Tmi Terhi Niittumäki Kauppatie 4, 12700 Loppi 0400 849 577 0500 203 205 NK HA TAKSI LEENA KE PALVELEVA ENERGIATALO IN TAT U RVALII lsähkösuunnittelu lsähköasennukset lsähköhuolto ja vian korjaukset lantenniasennukset lilmalämpöpumput lilmavesilämpöpumput lmaalämpöpumput laurinkosähköjärjestelmät Erkki 0400 483 230 Kimmo 040 591 5056 Nyynäistentie 1 12640 JOKINIEMI 87 Jät T:mi Lopen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021! JAANA TAKSI Ulla ja Juhani Ahonen Tiina ja Matti Hakonen 040 Paula ja Seppo Kuparinen Kyllikki ja Alpo Laakso 738 7521 TIMO 95 RAN Kauko Ranta Terttu ja Raimo Rantala Puh. (019) 443

Rengon yhdistys → Perustettu 26.9.1988 → 194 jäsentä → renko.elakeliitto.fi Mikä ihmeen ITE-taide? EL Rengon yhdistys lähti retkelle ITE-taidepuistoon mutta mitä ihmettä ITE-taide oikein on? Omakuviako? Kyllä niitäkin, enemmän kuitenkin oman Elämän kuvia. ITE on lyhennys sanoista ”Itse tehty elämä”. Se kuvaa hyvin ITE-tekijöiden filosofiaa. Työt kumpuavat tekijän elämästä. Usein se on oman elämän pro- Renkolaiset Taidepuistossa. 96 sessia, selviytymistä. Voidaan myös kutsua nykykansantaiteeksi. Sanassa kansantaide sana ”kansan” kuvaa että tekijä on kouluttamaton taiteilija ja ”taide” ettei kyseessä ole käyttöön tarkoitettu esine. Pikemminkin niin päin, että tavallisesta käyttöesineestä muotoutuu tekijän käsissä taidetta, itse tehdyn elämän tarinaa. ITE-taiteilija ottaa tavallaan taiteen avulla oman elämänsä haltuun. Se ei tarvitse apurahoja eikä gallerioita. Oma ikkunalauta, piha tai autotalli riittää. Suomalainen ITE-taide on tunnettu samalla nimityksellä myös ulkomailla. Vastaavia taidemuotoja on ”art brut” joka on lähtöisin taidemaailman ulkopuolelta sairaalamaailmasta kuten myös ”Outsider”. Erään määritelmän mukaan nykykansantaide, ”Outsider” ilmaisee ihmismielen tiedostamattomia puolia. ”Contemporary folkart”

alkaa olla nimityksenä vakiintunut mutta suomalainen nykykansantaide tunnetaan kaikkialla ITE-nimellä. Erona perinteiseen kansantaiteeseen, joka on esteettistä ja korkeatasoista käsityötä, ITE-taiteessa näkyy ja saa näkyä käsillä tekemisen jälki. Se on kekseliästä, usein rujoa, hauskaakin, mutta merkityksellistä. Useat teokset voivat muodostaa kokonaisuuden, joka sopeutuu vaan siihen paikkaan mihin se on tehty. Niitä ei viedä museoihin eikä yleensä näyttelyihinkään. Ympäristöstään irtiotettuina saattaa olla, että niiden merkitys ja tarkoitus katoaa. Erona varsinaiseen taiteeseen on, että ITE-teokset elävät omaa elämäänsä sen mukaan, miten aika ja olosuhteet esim. sade, tuuli, pakkanen niihin vaikuttavat. Harvoin ITE-taiteilijoiden teoksia pidetään kunnossa jälkipolville. ITE-taiteilijoita Parikkalasta Hämeenlinnaan Pari esimerkkiä suomalaisista ITE-taiteilijoista, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia mutta yhteistäkin löytyy. Laajin kokoelma löytyy Parikkalan patsaspuistosta, jossa Veijo Rönkkösen betonista tehnyt patsaat on koottu ajatuksia herättäväksi ja liikuttavaksi puistoksi. Jumppaavia, joogaavia ja työtään tekeviä patsaita on satoja. Jooga kuului Rönkkösen itsensä aamurutiineihin. Kesäaikaan patsaiden ympärillä on kaunis kukkiva puistikko. Patsaspuisto on maailmanlaajuisestikin hyvin tunnettu ja merkittävä. Veijo Rönkkönen, äitinsä kanssa asunut taiteentekijä, on itse sanonut ”Kokeilustahan se sai alkunsa. Sitte ku oppi tekemään ei malttanut enää lopettaa”. Rönkkösen kuoleman jälkeen puistolle kävi hyvin. V 2011 patsaat osti yksityinen henkilö ja nyt niitä huolletaan puistopehtoorin ja kulttuuriyhdistyksen toimesta. Arkkiatri Risto Pelkosen kaarnaveistokset ovat ulkoisesti täysi vastakohta edelliselle. Myös tekemisen alku on erilainen. Risto Pelkonen aloitti veistelemällä puukolla pieniä satuhahmoja lastenlapsilleen. Mutta hänellekin kävi niin kuin monille, että tekeminen vei mennessään ja ”lähti lapasesta”. Arkkiatri Pelkosen käsistä syntyi kokonainen kylä kaar- nahahmoja, Tuohelan kylä. Kylä elää 1950-lukua mutta sen juuret ovat arkkiatrin lapsuudessa. Risto Pelkonen on miettinyt millainen kylä olisi, jos hän sijoittaisi sen nykyaikaan mutta ”ei taitaisi tulla mitään. Tämä on niin mahdoton maailma, ettei sitä voi kuvata. Kylät ovat pirstoutuneet. Ei ole enää kirkko keskellä kylää niin kuin ennen. Tuohelan kylän uudessa keskustassa olisi bensa-asema ja kaljabaari, laatikon muotoinen marketti ja parkkipaikka.” MSL, Maaseudun sivistysliitto on tehnyt merkittävää ITE-taiteen kartoitustyötä. Tällä hetkellä taitaa olla jo koko Suomen ITE-taiteilijat listattu ja heidän töistään on julkaistu kirjat maakunnittain. MSL valitsee myös vuoden ITE-taiteilijan vuosittain. Tänä vuonna (2025) vuoden taiteilija Markku Sarastamo tulee Hämeenlinnasta, Iittalasta. Paitsi että on ITE-taiteilija, hän on tarinankertoja, satukirjailija, taikuri, keksijä ja paljon muuta. Hänen työnsä ovat monipuolisia, värikkäitä jännittäviä luomuksia, maalauksia, veistoksia, mekaanisia teoksia jne. Esittelyssä mainitaan, että hän itse on ”Itse Tehdyn Elämän” henkilöitymä. Yksi pääteoksista on Karibujo-fantasiamaailma. Sen hän sanoo pohjautuvan poikavuosien seikkailukirjoihin ja harrastukseen mekaniikan ja elektroniikan kanssa eli siis oman elämän kuva. Lähdettiin keskelle ei mitään Retki tehtiin elokuun lämpimänä päivänä Hyvinkäälle ITE-Taidepuistoon ”Middle of Nowhere”, keskellä ei mitään. Mukaan löytyi reilut 20 ennakkoluulotonta ja uteliasta matkalaista. Itse paikka on jo taideteos, kaikki mahdollinen on kierrätettyä. Paljon oli käytetty aikaisemmin paikalla sijainneen kauppapuutarhan jäänteitä. Puutavarakin saatu puista, jotka olivat vallanneet puutarhan. Metsään oli raivattu 600m pitkä polku, jonka varrelle on sijoitettu eri ITE-tekijöiden persoonallisia veistoksia ja installaatiota. Teoksista kuulimme taidepuiston toisen perustajan opastuksen. Näimme ”merenpohjan” jossa lojui ihmisten heittämää rojua sulassa sovussa kalojen kanssa. Vai elivätköhän sovussa? Eivät osanneet kertoa. Laiturilla istuvalla ihmisellä oli ämpäri päässä, mitä se merkitsee? Kukin muodostaa tarinan omassa mielessään. Ladon seinään oli maalattu aikanaan aikansa poliittisia iskulausei- Pekka Lampinen, Baltic Sea. 97

TALOUSHALLINTOPALVELUT Rengonraitti 22, 14300 RENKO puh. 03 644 540 yrityssilta@yrityssilta.fi ta. Miten näyttivätkin niin tutuilta. Onko mikään muuttunut sittenkään? Vastapainoksi kiviin on kätkeytynyt hellyyttäviä ötököitä, karhupoikue telmii polun varressa, mosaiikkikäärJR-Monitoimi me roikkuu puun oksalta. Ja sitten rullaluisteluonnettomuus, siinä taisi Rakennus, maalaus ja metallityöt käydä huonosti. Kun polun loppu läMetsuri/klapienteko henee, alkaa oma pää olla jo sekaisin p. 0500 554 294 ajatusten sekamelskasta. Vielä täyjuha.3068@gmail.com tyy pysähtyä loppuunpalaneen työmiehen (pitää kai olla työhenkilön) kohdalle. Kirjaimellisesti loppuunpaYritysten, yhteisöjen ja maatilojen lanut, sillä enää ovat nuotiossa vain saappaanpohjat näkyvissä. Onneksi TALOUSHALLINTOPALVELUT huumorikin on olemassa ja helpottamassa. Ja mukavaahan oli lopuksi Rengonraitti 22, 14300 RENKO syödä mustikkapiirakkaa kahvin kera puh. 03 644 540 kauniissa puutarhakahvilassa lieripäinen luuranko turvana. yrityssilta@yrityssilta.fi Tilipalvelu Yrityssilta Oy Härkätien Puutavara Oy Sahantie 5, 14300 Renko Saha- ja höylätavaraa l Rakennustarvikkeet puh. 040 843 6064 fax. (03) 652 6235 myynti: harkatienpuutavara.fi JR-Monitoimi Rakennus, maalaus ja metallityöt Metsuri/klapienteko p. 0500 554 294 juha.3068@gmail.com a E Suokas Oy entie 1360, 14300 Renko Mika Rintamäki, Loppuun Palanut Työmies. 0500 711 554 Vain mielikuvitus on rajana. Emmekä saa ikinä unohtaa uteliaisuutta. Se auttaa selviämään muuttuvassa maailmassa. Todellisuutta voi esittää monin tavoin ja fantasia saattaa näyttää todelta tai päinvastoin. Mitä kaikkea aarteita navetat ja vintit kätkevätkään. Hihat vaan heilumaan ja itseä toteuttamaan! Erja Lukkari oraa, murskeita ) Mitä tästä opimme? 040 747 2687 Härkätien Puutavara Oy Sahantie 5, 14300 Renko Saha- ja höylätavaraa l Rakennustarvikkeet puh. 040 843 6064 fax. (03) 652 6235 myynti: harkatienpuutavara.fi Sertifioidut kylvösiemenet * sertifioidut kylvösiemenet Kaivinkone- ja maansiirtopalvelut * kaivinkoneja maansiirtopalvelut Energiapuun korjuu * kuljetuspalvelut ja sorastukset info@kultajyva.com a E Suokas Oy tentie 1360, p.14300 Renko www.kultajyva.com 050 320 8270 / Heikki Hakkotie 80, Renko 0500 711 554 info@kultajyva.com Seuraa meitä myös 050 320 8270/Heikki Soraa, murskeita Facebookissa! Hakkotie 80, Renko Seuraa meitä myös facebookissa Parturi-Kampaamo Rengonraitti 16, Renko Puh. (03) 6527 040444747 2687 Merja Uusitalo www.kampaamobella.net TOIVOTAMME ASIAKKAILLEMME RAUHALLISTA JOULUA * sertifioidut kylvösiemenet * kaivinkone- ja maansiirtopalvelut * kuljetuspalvelut ja sorastukset 98 www.kultajyva.com info@kultajyva.com 050 320 8270/Heikki Hakkotie 80, Renko Avoinna ma-pe 9–19, la 9–15 Harvialantie 5, Turenki Parturi-Kampaamo Rengonraitti 16, Renko Puh. (03) 6527 444 Pienet ja suuret remontit sekä uudisrakennukset laatutakuulla p. 044 334 4672 heinonen.oskari@outlook.com Saat S-Etukortilla Bonusta apteekkimyymälässä maksetuista tuotteista ja palveluista. Bonus ei kerry resepti- tai itsehoitolääkkeistä eikä verkkokauppaostoista. Avoinna ma 9–17, ti 9–18, ke-pe 9–17 Rengonraitti 10 b, Renko

Elämä on E n enää muista, mitä tällaisella lauseella televisiossa mainostettiin. Enkä tähän ikään tullessa ole siitä itsekään päässyt selvyyteen. Pirteä-äänisellä Teresa Roseniuksella oli 1960-luvulla hitti nimeltä Menolippu. ”Katson taaksepäin, vain kiskot sinne jää”. Niinhän se on, että meillä eläkeläisillä on yhä enemmän taaksepäin katsottavaa. Mutta elämän raiteilla häämöttää vielä horisontti. Sinne ajelemme, vaikka hiukan hiipuvin voimin resiinan lonksuttaessa. Tässä yksisuuntaisessa elämän ajoradassa riittää kiskoja niin kauan, kuin tarvitsemme. Jotkut sanovat, että elämä on suora lähetys. Livenähän se meillä kaiken aikaa pyörii aamusta iltaan. Joskus elämän filmi saattaa hiukan värähdellä ja mennä ylös alas, niinkuin vanhoissa mustavalkotelkkareissa. Rewind-nappulaa se ei kuitenkaan tottele. Toki voidaan ottaa videolle ja katsella vuosikymmenten päästä uudelleen nuoruuttamme. Mukavaa sekin. Joidenkin mielestä elämä on riskibisnes. Monille se sitä onkin. Omissa käsissämme kuitenkin on, että emme ota hallitsemattomia riskejä. Huumeet, holtiton ajo ja yltyvä välinpitämättömyys tekevät elämän riskeistä hallitsemattomia. Vitsikkäämmät sanovat, että elämä on syntymän ja kuoleman välinen häiriötila, pään sisällä, silmien edessä, silmäluomien alla tai sormien välistä valuva hiekka. Vai onko elämä käden ulottuvilla, horisontin takana tai ”Toisaalla” kuten Milan Kunderan kirjassa? Ei se nyt ihan aina niinkään ole. Tai voi se hyvinkin olla, jos meillä on kyky silmäluomiemme alla unelmoida, liikkua edestakaisin ajassa ja maapallomme pinnalla. The Beatles levytti kauan sitten kappaleen nimeltä Magical Mystery Tour. Ainahan se pirisstää, jos elämää makeuttaa taikuus ja mystiikka, mutta rajansa siinäkin, ettei ruveta salaiittoteorioihin uskomaan. Yksinäisen miehen juna on Mika Waltarin kirja. Tämän päivän ennuste tässä asiassa on huono. Yksinäisyys jatkaa kasvuaan, eikä siinä junassa kyökin ja kamarin välissä rollaaattorilla matkaajalla useinkaan ole kanssamatkustajaa. Olikohan se V.A. Koskenniemi, joka runoili: ”Yksin oot sinä ihminen, kaiken keskellä yksin.” Eläkeliiton ja muiden yhdistysten ystäväpalveluilla on tässä yksinäisyyden torjunnassa yllin kyllin työmaata. Moninkertainen mäkihypyn olympiavoittaja Matti Nykänen taisi sittenkin osata parhaiten kiteyttää elämän olemuksen: ”Elämä on ihmisen parasta aikaa” Muuta elämäähän ei meillä ole, joten tästä pitäisi osata tehdä mahdollisimman hyvä. Eiköhän me osata. Teksti: Antti Leinikka 99

Elämäni Joutsenlampi E lettiin talvisodan 1939 joulun jälkeistä aikaa. Sota oli pahimmillaan ja Helsingissä oli paljon pommituksia. Lapsia ja väkeä alettiin tuomaan maaseudulle pommituksia karkuun. Naapuriin Suotaka, tuli tyttö Tellervo Selinheimo, olimme saman ikäisiä ja menimme Pilpalan kouluun. Tellervo tuli kanssani jatkamaan koulua. Kuljimme aina samaa matkaa ja jätimme eväsleivistä vähän, jotka söimme paluu matkalla kuusen oksien suojissa. Tellervo oli hyvä piirtämään ja hän usein poikkesi kotiini ja piirsi minulle paperinukkeja. Tellervo oli käynyt Helsingissä konserteissa vanhempiensa kanssa. Hän kertoili minulle esityksistä, joita oli nähnyt ja muistakin kaupungin kotkotuksista. Minun kotonani oli lato tyhjänä heinistä ja yhdessä Tellervon kanssa tanssimme siellä Joutsenlampea ja muitakin esityksiä. Minulle 100 maalaiselle kaikki kaupungin jutut olivat uutta ja mietin että Joutsen lampi olisi hieno nähdä. Myöhemmin menin itse samaisen Suontaan emännän suosituksesta piikomaan Helsinkiin. Olin siellä 4-vuotta ja kävin iltakoulua samalla, kun olin kotiapulaisena. Kotiapulaisena oleminen oli minulle hyvää oppia erilaisista asioita, opin tapoja sekä pääsin tutustumaan kulttuuriin mm. teatterin muodossa. Palasin Helsingistä kotiin koska äitini toivoi minua auttamaan lehmien kanssa ja paikallinen kauppias tarjosi paikkaa kaupastaan ja sille tielle jäin. Toiveeni oli käydä oppikoulu loppuun ja kouluttautua kotitalousopettajaksi mutta se jäi haaveeksi. Vuonna 1959 lähdin nuorisofestivaaleille Moskovaan. Moskovassa saimme lippuja tilaisuuksiin ja sain liput Bolsoi-teatteriin, jossa pääsin Joutsenlampea katsomaan. Teatteri itsessään oli valtava ja esitys oli upea. Seuraavana päivänä saimme uusia lippuja, jolloin sain lipun Kremlini tanssiaisiin ja ystäväni sai lipun Joutsenlampeen, teimme vaihtokaupan, jotta pääsin uudestaan katsomaan Joutsenlampea. Joutsenlampi pysyin mielessäni ja muutama vuosi sitten sain serkultani syntymäpäivänä rahaa. Silloin Hämeenlinnan Verkatehtaalle oli tulossa Joutsenlampi baletti. Pääsin jälleen katsomaan Joutsenlampea ystäväni kanssa. Olin iloinen nähdessäni Joutsenlammen, kun se oli kulkenut mukanani lapsuudesta saakka. Tellervosta en tiedä enää mitään, elämä on erottanut meidät. Paperinuket vain jäivät muistoksi. Näitä muisteli 92-vuotias mummo. Tellervon tavatessa olin kymmenen vanha. Anja Uusitalo om. Telén

Tilipalvelu Yritysten, yhtei TALOUSHALL Yrityssilta Oy Rengonraitti 2 puh. 0 yrityssilta Yritysten, yhteisöjen ja maatilojen TALOUSHALLINTOPALVELUT Rake Rengonraitti 22, 14300 RENKO puh. 03 644 540 yrityssilta@yrityssilta.fi 20 JR-Monitoimi Hymyilevät taksimiehet Oy Rakennus, maalaus ja metallityöt Metsuri/klapienteko p. 0500 554 294 juha.3068@gmail.com +358 40 770 1863 Hämeenlinna KERAMIIKKASTUDIO Heli Valaja Härkätien Puutavara Oy Sahantie 5, 14300 Renko Saha- ja höylätavaraa l Rakennustarvikkeet Hyvikkäläntie 1304, Renko 050-5215581 (puoti avoinna sovittaessa) puh. 040 843 6064 fax. (03) 652 6235 myynti: harkatienpuutavara.fi K ja E Suokas Oy RENGON KERAMIIKKASTUDIO Heli Valaja Härkätien Puutavara Oy Sahantie 5, 14300 Renko Hyvikkäläntie 1304, Renko 050-5215581 (puoti avoinna sovittaessa) Vehmaistentie 1360, 14300 ja Renko Kebab Pizzeria Saha- ja höylätavaraa l Rakennustarvikkeet puh. 040 843 6064 0500 711 554 Kotiinkuljetus pe–su fax. (03) 652 6235 p. 040 462 1115 Soraa, murskeita Rengonraitti 18, 14300 Renko myynti: harkatienpuutavara.fi K ja E Suokas Oy JEMINA VANHATALO • Urheilu- ja klassinen hieroja • Personal trainer • Parturi-kampaaja pinnibody@gmail.com p. 045 119 7338 Rengonraitti 18, Renko kylvösiemenet Facebook: Pinni&Body Vehmaistentie 1360, 14300 Renko 0500 711 554 Soraa, murskeita Tilipalvelu Yrityssilta Oy * sertifioidut 040 747 2687 * kaivinkone- ja maansiirtopalvelut * kuljetuspalvelut ja sorastukset www.kultajyva.com info@kultajyva.com 050 320 8270/Heikki PALVELEVAA TILAUSLIIKENNETTÄ HÄMEESTÄ Hakkotie 80, Renko * sertifioidut kylvösiemenet Seuraa meitä myös facebookissa * kaivinkone- ja maansiirtopalvelut Yritysten, yhteisöjen ja maatilojen * kuljetuspalvelut ja sorastukset Parturi-Kampaamo TALOUSHALLINTOPALVELUT 92 www.kultajyva.com Rengonraitti 22, 14300 RENKO info@kultajyva.com 050 320 8270/Heikki Rengonraitti 16, Renko p. 0500 287 461 Puh. (03) 6527 444 Hakkotie 80, Renko yrityssilta@yrityssilta.fi Merja Uusitalo Seuraa meitä myös facebookissa HämeB us toivotta Rauha a llista joul un odotus ta! HämeBusin valmismatka on oikotiesi onneen. Kanssamme löydät kotimaan kiinnostavimmat kohteet ja mukavimmat maisemareitit. Ja mikä parasta, toimintasädettä piisaa ulkomaille saakka. Ota yhteyttä ja lähde kanssamme seikkailulle! Valmismatkat 040-6108631 valmismatkat@hamebus.fi www.hamebus.fi Tilausajot ja taksipalvelut 044-9886896 myynti@hamebus.fi www.kampaamobella.net 92 101 Partu Rengo Puh. (0 www.k

Riihimäen yhdistys → Perustettu 21.1.1981 → 212 jäsentä → riihimaki.elakeliitto.fi Evakkoperheen alkutaipaleelta I säni Matti Pullinen oli syntynyt Antrean Pöystin kylässä 8.7. 1919 ja äitini Martta (o.s. Hyrkkänen) vapunaattona Savitaipaleen Hyrkkälässä 1919. Seuraavassa kerron heidän yhteiselämänsä alkutaipaleesta heidän kertomansa mukaan. Isä oli ehtinyt talvisotaan 18 vuotiaana ja osallistui jatkosotaan ollen mukana lähes 20 taistelussa. Pisimmän ajan hän oli Syvärillä ja kotiutui sodasta marraskuun lopulla 1944. Äitini osallistui lottakoulutuksiin Taipalsaarella ja toimi Kannaksella rintamalottana puhelinvälittäjänä. Välirauhan aikana Matin ollessa sotilaspoliisitehtävissä Taipalsaaren sotilaslentokentällä nuoret tapasivat, kun sotilaat kävivät äidin kotona saunomassa. Isäni kertoman mukaan Martta joutui ”pidätetyksi”, kun kulkuluvissa oli epäselvyyksiä. Siitä alkoi nuorenparin 57 vuotta kestänyt yhteiselo. Häitä vietettiin ensin Martan kotona syyskesällä 1943 ja seuraavana päivänä jatkuen Antreassa, jonne hääväki matkusti junalla. Häät loppuivat kuulemma perunannostotalkoisiin. Keskikesällä 1944 Venäjä aloitti suurhyökkäyksen. Äitini, Hilja mummo ja isän sisar Helka olivat Antrean kirkossa sunnuntaijumalanpalveluksessa, kun pappi Kunnaalalle tuotiin kesken saarnan lappu, josta hän luki,että Antrean pitää olla evakuoitu klo 24 mennessä. Paljon ei jäänyt aikaa pakkaamiseen, eikä Hilja mummo olisi millään halunnut lähteä. Niin sitten hankkiuduttiin Antrean asemalle vain välttämättömät tavarat mukana ja matka tuntemattomaan määränpäähän alkoi. Evakkotaival vei heidät Ikaalisten Mansoniemeen. Matkalla sattui niin, 102

että isäni oli lomalla lähtenyt junalla kohden Itä-Suomea. Kun juna oli pysähtynyt Kerimäen asemalle, hän huomasi vieressä pitkän evakkojunan. Katsottuaan tarkemmin hän huomasi junassa äitinsä, siskonsa ja Martta vaimonsa. Ei muuta kuin junaa vaihtamaan ja evakkoreissua jatkamaan kohti Ikaalisia tutussa seurassa. Matin sairas isä Tuomas oli sairaskuljetuksella tullut myös Ikaalisiin. Siellä hänen vointinsa koko ajan heikkeni ja Matti vei hänet Ikaalisten vanhainkodin sairasosastolle, jossa Tuomas muutaman päivän kuluttua kuoli 50 vuotiaana. Ikaalisista evakkomatka jatkui Janakkalan Viralan kartanon torppaan. Kartanosta isä sai talveksi metsätöitä itselle ja hevoselle. Loppuvuodesta tuli hevosella lähtö Hämeenlinnaan Höyhensaaren synnytyslaitokselle, jossa äiti Martta synnytti Kalevin uudenvuoden aatonaattona 1945. Tuohon aikaan evakoiden asuttaminen kävi kiivaana. Niin vanhemmilleni ja Hilja mummulle tarjottiin maanhankintalain perusteella kylmää tilaa (pelkkää metsää) Erkylän kartanosta Hausjärvellä. Se oli pääradan itäpuolella 5 km Riihimäeltä etelään. Matti isä oli lähtenyt sitä katsomaan ja kahlannut syvässä lumihangessa paikan päälle. Vastassa oli sankkaa kuusimetsää. Palattuaan kotiin hän oli todennut, että ”kai me se otetaan kun on sen verran lähellä Riihimäkeä, ettei tarvitse eväiden kanssa kylille lähteä.” Perhe asui aluksi Arolammilla Katilan talossa ja aloitti uudisraivaus- ja rakentamistyöt Kuuselan tilalla, jonka pinta-ala oli 36 ha. Antreaan jäänyt Mäntymäki tila oli ollut 42 ha, josta peltoa 16 ha. Ensiasunnoksi rakennettiin hirsinen sauna saunakammareineen ja eläimille pieni talli. Eihän siinä liiaksi tiloja ollut vanhemmilleni, Hilja mummolle ja poikavauvalle. Positiivista oli se, että puutavara saatiin samalta tontilta. Rakennustyötä jatkettiin tiilisen navetan ja asuinrakennuksen (tyyppipiirustuksilla) sekä ladon rakentamisella.Naapureita Antreasta sekä omia lähisukulaisia oli suurena apuna rakentamisessa. Rakennustarvikkeista oli kova pula, etenkin sementistä ja nauloista.Isä haki joitakin kertoja ra- kennustarvikkeita Helsingistä, maksuvälineenä voi oli kysyttyä tavaraa. Rakentamisen ohella alkoi peltojen raivaus. Tilakarttaan oli merkitty viljelykelpoiset alueet. Aluksi peltoja oli vuokrattu lähitiloilta eläinten laitumiksi ja heinämaiksi. Pelloksi raivatuilta alueilta saatiin tietenkin myytävää puutavaraa, etenkin tukkia, joita sahattiin myös kotitarvepuuksi tilojen yhteisellä sirkkelisahalla. Kannot nostettiin kuivumaan pitkiksi pinoiksi ja kuljetettiin talven tullen lämmönlähteeksi Riihimäen taajamaan. Näin Kuuselan tilasta oli kasvanut keskikokoinen maatila, salaojitettua peltoa kymmenkunta hehtaaria ja hoidettavana lehmiä, hevonen, sikoja, lampaita ja kanoja. Olimme siis aika omavaraisia. Perheemmekin kasvoi, niin että meitä syntyi kaikkiaan viisi veljestä. Myöhemmin Hilja mummon sairastellessa, äitini hoiti myös häntä. Me kaikki pojat saimme olla mukana kaikissa maatalon töissä ja pienestä pitäen jo navetallakin. Äidin konsti oli laittaa meidät isoon saaviin, mistä saimme seurata lypsyhommia. Matti havaitsi, ettei pieni tila hevillä elättäisi näinkin suurta perhettä. Niin hän hankki 1952 ensimmäisen kuorma-auton. Muistan kun talvi-illan hämärissä jännittäen odottelimme isää saapuvaksi uutukaisella ajopelillä pihapiiriin. Myöhemmin kuorma-autoyritys kasvoi neljän täysperävaunuauton kokoiseksi kuljetusliikkeeksi ja muodostui isän päätyöksi. Karjalaiseen tapaan meillä kyläili paljon karjalaisia ja etenkin lähisukulaisia. Juhlapyhiä vietettiin ja joulua valmisteltiin ja odotettiin. Kynttilät sidottiin kuuseen langalla, lämpimät vaatteet, kengät, sukset ja luistimet olivat mieluisia lahjoja joita pukki toi. Hilja mummo oli laittanut vintin ikkunaan joulupukin naamarin tarkkailemaan lasten puuhia ja keittiön oven karmissa oli koivuvitsa varmuuden varalta. Meidän piti aika ajoin käydä tarkistamassa, vieläkö se pukki oli vartiossa. Joulukirkkoon Riihimäelle ajettiin alkuaikoina kirkkoreessä paksun vällyn alla, myöhemmin mentiin jo kuorma-autolla. Kirkkokahvit käytiin juomassa Pentti sedällä Jokikylässä. Vuonna 1966 perhettä koeteltiin jälleen. Keskikesäisenä sunnuntaina salama sytytti päärakennuksen ja se paloi perustuksiaan myöten. Ketään ei ollut kotona, kun kaikki olivat Riihimäen raviradalla maatalousnäyttelyssä. Palokunnan ehtiessä paikalle ei ollut enää mitään tehtävissä. Niin oli edessä taas evakkoon lähtö, tosin lähelle naapuriin Javanaiselle,jossa perheemme asui puolisen vuotta uuden rakennuksen rakentamisen ajan. Itse veljeni kanssa olimme armeijassa,joten yhdet siviilivaatteet säästyi tulipalolta. Niin oltiin taas uuden alun edessä, mutta se on jo toinen tarina. Kalevi Pullinen 103

Rollaattorimarssi 9.5.2025 R iihimäellä järjestettiin toukokuussa Rollaattorimarssi hyvän ja arvokkaan vanhuuden puolesta, organisoijana toimi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja järjestelyistä vastasivat muistiasiantuntijat Silja Nurmi ja Tiina Leiskamo. Lähtö Hämeenaukiolta. 104 Julkisessa keskustelussa puhutaan aina rahasta ja leikkauksista, ikääntyneiden todellinen arvo yhteiskunnalle ja ihminen itse unohtuu. Marssin slogan olikin ”Meissä on elämä”. Marssi lähti liikkeelle kauniilta, uudistetulta Hämeenaukiolta, missä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Miia Nahkuri tervehti marssijoita: ”On hienoa, että tällaisella tapahtumalla tuodaan esiin ikäihmisten arvo ja merkitys positiivisella tavalla.” Marssimme Hämeenkatua kohti Graniitin aukiota missä Hoitakoti Elämäntaival oli järjestänyt kahvitarjoilun, Vivo Hoiva Tyyni järjesti reitille levähdys- ja juomapisteen. Tapahtumassa oli paljon mukana yrityksiä ja yhdistyksiä yhteistyökumppaneina. Graniitin aukiolla ohjelmassa oli muutama puheenvuoro, tanhuesitys ja lopuksi Have Eskman esitti musiikkia, mikä sai tanssijatkin liikkeelle. Rollaattorimarssi sai alkunsa Tampereelta, kun Pirkanmaan hyvinvointialue ilmoitti siirtävänsä ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan etäpäivätoiminnaksi. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys tarttui ideaan ja järjesti Hämeenlinnassa ja Riihimäellä omat marssit. Riihimäellä oli 150 osallistujaa, joista moni osallistui elämänsä ensimmäistä kertaa mielenosoitukseen. Itse olen ollut kerran yli 30 vuotta sitten Helsingissä MTK:n mielenosoituksessa, kun vastustettiin EU:hun liittymistä. Tapahtuma onnistui hyvin ja iloinen puheensorina kuului koko marssin ajan. Mitä jos olisimme ottaneet Elokapinasta mallia ja istuneet Hämeenkadun ja Kalevankadun risteykseen, olisihan siinä aikaa kulunut, ennen kuin meidät kaikki olisi ylös saatu nostettua. Autoilijatkaan eivät kärsineet, he vain nopeasti muuttivat suuntaa ja kiersivät pari korttelia. Silja Nurmi kertoi, että tapahtuma onnistui hyvin, osallistujia oli mukavasti ja palaute oli varsin positiivista. ”Olemme saaneet paljon pyyntöjä vastaavan tapahtuman järjestämisestä uudelleen.” Seuraavaa kertaa odotellessa, sillä ”Meissä on elämä”. Raija Arminen

Rollaattorimarssin päätepiste Graniitin Aukio. JOKA KUUN 10. ON OMISTAJAN TILIPÄIVÄ Lataa S-mobiili ja seuraa bonuseurojen määrää tililläsi. LATAA SE Google Playsta 105

Vielä muistat lapsuuden joulun? E räs joulu joka tulee mieleen; asuimme kaupungissa, lapsuuden kodissamme, jossa useimmiten oli perheemme lisäksi myös muita sukulaisia tai ystäviä ja tuttavia viettämässä joulua. Perheessämme oli siihen aikaan neljä lasta, joista nuorimmainen vauvaikäinen. Jouluaaton aamuna isämme haki torilta kuusen, joka koristeltiin yhteisvoimin. Kuusenjalkana toimi puinen ristikko, jossa kuusi uljaana seisoi. Koristeena oikeat talikynttilät hopeanvärisissä alustoissaan sekä pumpulia, joka aseteltiin oksille, myös unohtamatta kovia hopeahapsullisia paperipäällisiä karkkeja. Yksi joulun kohokohtia oli perinteiden mukaisesti joulupöytä, kauniisti koristeltuna. Vanhempani ja useimmiten tätini valmistivat herkullisen joulupäivällisen, joka nautittiin kynttilöiden valossa. Kinkkua lipeäkalaa, laatikoita ja rosolli, kuuluivat joulupöydän antimiin, sekä jälkiruokana luumukiisseli. Eihän tuo ruokapuoli siinä joulupukin odottelussa ja jännityksessä paljon kiinnostanut, mutta syödä piti ainakin vähän, kun se oli edellytyksenä joulupukin ja lahjojen saantiinkin. Syötyämme, siirryimme sitten lapsen mielestä tietenkin parhaaseen osioon eli joulupukin odotteluun ja lahjojen saamiseen. Kun sitten oveen koputettiin, jännitti ja pelotti aivan hirveästi. Pukkihan sieltä tuli säkki mukanaan, yllään harmaa karvahattu ja lampaannahkaturkki. Hän kysyi: Onkos täällä kilttejä lapsia? Johon me hiukan hiljaisella pelon sekaisella äänellä vastasimme: kyllä on. Äitimme ehdotti suuremman jännityksen poistaakseen, että laulaisimme joulupukille laulun ja niinhän silloin tehtiin. Tuon jälkeen joulupukki alkoi säkistään jakamaan lahjoja. Kaikki saivat lahjoja ja yksi minulle merkittävä lahja oli kauniin kiiltävänauhainen enkelinukke, jota vaalien hoidin. Kaikki tytöt saivat ainakin nuken ja poika auton, jotka isämme oli Haaparannasta työmatkaltaan tuonut. Kaikki olivat tyytyväisiä saamiinsa lahjoihin. Silloin tuo tunnelma, läheisyys ja turvallisuus olivat tärkeä osa lapsuuttamme jonka hyvin muistan. Useimmillahan meistä on kokemusta myös omien perheidemme jouluista, jotka sittemmin Tervetuloa joulukirkkoon! Riihimäen seurakunta puh. 019 7481 ma–pe klo 9–13 www.riihimaenseurakunta.fi 106 ajan myötä ovat eri tavoin eronneet toisistaan. Lapsuuden lämpimät joulut ja muistot säilyvät koko iän. Valoa ja iloa Jouluunne! Saija Moisio Tapahtumien, musiikkitilaisuuksien ja Joulupuodin tarkemmat tiedot verkkosivuiltamme. Tervetuloa mukaan toimintaan ja tilaisuuksiin.

Väistyvän puheenjohtajan mietteitä O n tullut aika pysähtyä hetkeksi ja katsoa taaksepäin: kuusi vuotta Eläkeliiton Riihimäen yhdistyksen puheenjohtajana on ollut mielenkiintoinen ja opettava jakso. Sääntöjemme mukaisesti tämä jakso on nyt tullut päätökseensä. Haluan kiittää teitä jokaista – aktiivisia toimijoita, tapahtumiin osallistuvia, kahvinkeittäjiä ja hiljaisia taustavoimia. Ilman teitä ei yhdistys olisi siinä missä nyt olemme. Kiitos luottamuksesta, tuesta ja ystävyydestä, mitä olette minulle antaneet. Yksi merkittävimmistä voimavaroista on ollut saada toimia niin sitoutuneen ja toimeliaan hallituksen kanssa. Olemme jakaneet vastuita, ideoineet yhdessä. Haasteitakin on ollut, mutta niistäkin on selvitty. Kun ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa yhteistyö on luontevaa ja luottamuksellista, voi puheenjohtajakin hengittää hieman vapaammin – ja keskittyä olennaiseen. Olen saanut seurata, kuinka yhdistyksemme on kasvanut, saanut uusia jäseniä ja löytänyt yhä uusia tapoja tuoda iloa ja merkitystä jäsenilleen. Olemme retkeilleet, nauraneet, suunnitelleet – ja toisinaan jopa vähän riidelleetkin. Kuten elävään yhteisöön kuuluu. Mutta ennen kaikkea olemme olleet yhdessä. Toivotan seuraajalleni rohkeutta, intoa ja iloa tähän tärkeään tehtävään. Ja teille kaikille: jatkakaa osallistumista, tukekaa toisianne ja pitäkää yhdistyksemme elävänä ja lämpimänä paikkana meille kaikille. Kiitos, että sain kulkea tämän matkan kanssanne. Nähdään tapahtumissa, kahvihetkissä ja elämän eri poluilla – nyt vain hieman kevyemmin askelin. Lämpimin terveisin Tapio 107

(ma-pe klo 9-14) / www.riihimaenseurakunta.fi Sydämellistä joulua ja ja Sydämellistä joulua onnellista uutta vuotta! onnellista uutta vuotta! OmaSp Riihimäki OmaSp Riihimäki Hämeenkatu 9-15. 9-15. Hämeenkatu Kauppatori 1 Hyvinkää Puh. 019 431 465 Runsaiden valikoimien kukkakauppa laatua ja ammattitaitoa vaalien Aulin kukka ja sidonta Hämeenkatu 9–15, Riihimäki Ark. 9–18, la 8–15, su 10–15 p. 019 732 552 / 040 523 2343 Tervetuloa teatteriin Ravintola • Arkisin lounasbuffet Catering • Kokoustilat Saunakabinetti • Astiavuokraus Hyvinkääsalin väliaikamyynti Ravintola Harlekiini Lounasravintola Munckinkulma harlekiini.com munckinkulma.fi H YV I N K Ä Ä • • • • H YV I N K Ä Ä Katso myös: RIIHIMÄKI lounassali.fi Kokoukset Ruokailut Juhlat Teatteritarjoilut Ohjelmistomme löydät osoitteesta: www.riihimaenteatteri.fi Lipunmyynti 044 357 0300 / info@riihimaenteatteri.fi Hämeenaukio 1 . 11100 Riihimäki www.riihimaenteatteri.fi Hämeenkatu 3 (sisäänkäynti Kirkkomäen puolelta), Riihimäki p. 050 361 7101 • kukkakauppa@hortensia.fi • www.hortensia.fi Surun kohdatessa, olemme apunasi 108 Hämeenaukio 1, Riihimäki - puh. 0100 7721 info@teatterihotelli.fi - www.teatterihotelli.fi

ATERIAPALVELUA HELPOSTI KOTIIN MAISTUVAA KÄSINTEHTYÄ KOTIRUOKAA IKÄIHMISILLE Täyden palvelun autotalo Helpompaa arkea itsellesi tai läheisellesi! Valmiit ateriat - lämmitä ja nauti. Monipuoliset ja maukkaat vaihtoehdot jokaiselle päivälle. KOKEILUTARJOUS UUSILLE ASIAKKAILLE -20% KOKEILUJAKSO jopa 3 kk MINIMI 4 ateriaa/vko Tehtaankatu 6, 11710 Riihimäki 019 716 620 tai 019 268 0800 HÄME FOOD ATERIAPALVELU 010 321 6040 arkisin klo 9.00-14.00 asiakaspalvelu@hamefood.fi www.hamefood.fi/kokeile info@autosorsa.fi www.autosorsa.fi Terveydenhoidolliset jalkahoidot hoitoloissamme eläkeläishinnoin ja kotikäynnit lähialueilla. RIIHIMÄKI www.jalkakeidas.fi Riihimäki Torikatu 6 p. 0451369025 www.aurinkoapteekki.fi Hämeenlinna Saaristenkatu 10 p.0452086111 Kysy apteekista kotiinkuljetusta tai tilaa lääkkeet apteekin noutoautomaattiin. www.aurinkoapteekki.fi Voimalankatu 2, Prisma Riihimäki | Puh. (019) 536 3600 ma-pe 8–21, la 8–19, su 10–18 Kysy apteekista kotiinkuljetusta tai tilaa lääkkeet apteekin noutoautomaattiin. Voimalankatu 2, Prisma Riihimäki | Puh. (019) 536 3600 ma-pe 8–21, la 8–19, su 10–18 109

Tammelan yhdistys → Perustettu 14.11.1980 → 338 jäsentä → tammela.elakeliitto.fi Tammelan yhdistyksen merelliset kesäretket 2025 Sokkomatka 23.5. Aamulla bussi lähti Liesjärveltä Tammelan kirkonkylän kautta Forssan tilausajolaituriin. Matkamme jatkui hieman mutkitellen kohti tuntematonta määränpäätä ja kyydissä oli 44 yhdistyksen jäsentä. Raisiossa nousi kyytiin oppaamme ja jatkoimme Kustavin Savipajalle. Sämpylä ja kahvi maistuivat ja meillä oli ostosaikaakin riittävästi. Kustavin keskustan putiikeissa kiertelyn jälkeen suuntasimme Vartsalan lossille ja eteenpäin Vuosnaisiin lautalle, joka vei meidät kohteeseemme Brändön saarelle. Hotelli Gullvivanissa nautimme maistuvan lounaan ja sulattelimme sitä kiertelemällä Brändön kirkossa. Kotiin pääsimme myöhään lauttamatkan, lossimatkan ja bussissa köröttelyn jälkeen väsyneinä, mutta matkasta paljon iloa saaneina. Rauman ja Kylmäpihlajan retki 12.8. Tammelasta bussi lähti aamulla kohti Raumaa mukanaan 26 henkilöä. 110 Brändön karua luontoa. Poikkesimme Huittisten Härkäpakarissa kahvilla ja jaksoimme taas istua maisemia katsellen. Rauman Pyhän Ristin kirkossa oli luultavasti tulevaa esiintymistään harjoittelevan laulutaiteilijan konserttiharjoitus ja kuulimme yllättäen taitavaa laulantaa, mutta muuten kirkko jäi omatoimisen katselun varaan, kun ei taiteilijaa voinut häiritä. Opas saapui kaupunkikierrokselle, jonka aluksi kuulimme kirkon luona historiaa ja bussikierroksella näimme kaupungin kohteita. Lounas oli herkullinen ja sen nautimme Savila-nimisessä ravintolassa kaupungin keskustassa. Neljä retkeläistä jäi tutustumaan tar- kemmin kaupunkiin muiden suunnatessa kohti Kylmäpihlajan majakkaa. Laiva poikkesi Kuuskajaskarin saaren kautta ja matka kesti tunnin verran. Reippaimmat kiipesivät majakan huipulle ihailemaan maisemia. Kotimatka alkoi majakkaretkeläisten saavuttua maihin ja kahvihetki Huittisissa katkaisi bussissa istumisen. Majakka oli kiintoisa kohde jo luontonsakin vuoksi ja siitä jäi mukavat muistot. Saarella kasvoi paljon villejä tyrnipensaita, valitettavasti marjat eivät olleet kypsiä poimittaviksi matkaevääksi. Pirjo Mikkola

Oppaamme kertoi Brändön kirkosta ja historiasta tarkkaavaiselle joukollemme. Brändön kirkon komea votiivilaiva. Rauman Pyhän Ristin kirkon uskollinen läsnäolija. Joukkomme on lähdössä kohti Lounais-Hämettä. Näkymä Kylmäpihlajan majakan huipulta. Runsas lounasbuffet klo 11-14 12 20 € eläkeläiset Urheiluopistontie 138, Tammela p. 0201 108 200 111

Tammelan yhdistyksellä juhlavuosi K uluva vuosi 2025 on ollut todellinen juhlavuosi, Eläkeliitto täyttää 55 vuotta, Etelä-Hämeen piiri 50 vuotta ja Tammelan yhdistys 45 vuotta. Tammelan yhdistys näki päivänvalon 14.11.1980. Hieman etuajassa, 24.7.2025, juhlistettiin 45-vuotissyntymäpäivää. Keskikesän juhlan paikaksi valikoitui Mustialan yhteismetsän laavu Kiimalammilla. Paikalla tuli lähes 80 juhlavierasta. Yhdistyksen hallitus hoiti juhlan organisoinnin autojen parkkeerauksen ohjauksesta, juhlapaikan järjestelyyn ja juhlapöydän antimien tarjoiluun. Päivä oli helteinen, mutta iso laavu ja ympäristön puusto tarjosivat varjoisan juhlapaikan. Nautittiin ruuasta, kakkukahveista, mukavasta yhdessäolosta ja hauholaisen Seppo Soittilan jutustelusta, haitarin soitosta ja laulusta. Tästä on hyvä jatkaa. Viiden vuoden päästä juhlitaan puolta vuosisataa. Taina Lilja Joustavaa tilausajopalvelua 48-, 51- ja 59-paikkaisilla linja-autoilla sekä 16-, 19-, ja 22-paikkaisilla pikkubusseilla. Hämeen Matkamyynnin ryhmämatkat kotimaassa sekä Baltiaan ja Pohjoismaihin. Pyydä tarjous!          – Ohjattuja retkiä luontoon – Teemallisia luontotapahtumia – Yksilöllistä tukea luontoretkelle – Erä -ja maastoruokailupalvelut www.elsiluontopalvelut.fi 112

Tavallisen näköinen siirtolohkare, jolla on pitkä historiallinen merkitys T ammela tunnetaan luonnonkauneudesta ja kulttuurikohteista. Monille kauempaakin tuleville tuttuja ovat Tammelan kansallispuistot, Saaren kansanpuisto, Kaukolanharjun näkötorni, Lounais-Hämeen pirtti, Mustialan historiallinen kartano- ja koulumiljöö ja 1500-luvulta peräisin oleva harmaakivikirkko. Tässä haluan esitellä kuitenkin vähemmän tunnetun kohteen. Pohjois-Tammelassa Kuurilantien varrella sijaitseva Saarnakivi ei ole mikä tahansa jääkautisen mannerjään jälkeensä jättämä hiidenkivi. Mutta mikä on tämä Toraharjun nelikulmion muotoinen kivenlohkare, jonka ääreltä avautuu näkymä alas Torajärvelle? Monesti siirtolohkareet ovat historiallisia rajakiviä. Niin on Saarnakivikin Kalvolan kylien Keikkalan ja Heinun rajamerkki. Saarnakivellä on myös vahva uskonnollinen merkitys. Paikalla on ollut tärkeä asema jo suomalaisten muinaisuskonnossa. Saarnakiven merkitys uskonnon harjoittamisen paikkana ei hävinnyt keskiaikaisten ristiretkien ja kristinuskon myötä vaan muinaisuskon pyhä paikka valjastettiin kristinuskon käyttöön. Olihan Saarnakivi, mitä parhain paikka munkkien ja pappien julistaa kristinuskoa kansalle ja kastaa ihmisiä. Paikka on itsessään kuin kirkko alttareineen, ja läheinen järvi soveltui kastamiseen. Ja ennen kaikkea Saarnakivi sijaitsi Pohjois-Hämeestä tulevan ratsutien ja Satakunnasta Lietsaan kulkevan tien risteyskohdan läheisyydessä eli sillä oli entisajan liikkumisen kannata erityisen keskeinen sijainti. Todennäköisesti alueella liikkui niin paljon ihmisiä, että toiminta Saarnakivellä ei rajoittunut pelkästään uskonnon harjoittamiseen. Mahdollisesti siellä pidettiin markkinoita kaikkine oheistoimintoineen. Edelleen uskonnolliset perinteet jatkuvat Saarnakivellä. Tammelan seurakunta järjestää siellä kerran vuodessa hartaustilaisuuden. Ensimmäinen pidettiin jo vuonna 1955. Rinteeseen on rakennettu Patakankaan nuorisoseuran toimesta penkkirivistöt, ja kiven viereen on pystytetty puinen risti. Ympäristö on yksityinen Saarnakiven luonnonsuojelualue. Saarnakivellä voi hiljentyä luonnonrauhassa, pohtia paikan vaiheita tai vain kuunnella linnunlaulua ja katsella kaunista järvimaisemaa. Taina Lilja 60x62 mm 110€ Hyvää Joulua ja onnea vuodelle 2026 Lounas-kahvila Tammelan sydämessä. Myös pitopalvelu. Hakkapeliitantie 2, 31300 Tammela 0400 930 118 cafetammela.ct@gmail.com Kirsin KOTISIIVOUS Kirsi Ryhtä, Tammela kirsinkotisiivous@gmail.com 113

Metsään meneminen kannattaa L uonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ovat kiistattomat, perustuvat ne sitten omakohtaisiin kokemuksiin tai tutkittuun tietoon. Luonnossa ihminen palautuu ja rentoutuu. Jo luonnon näkeminen saati luonnossa liikkuminen kohentaa mielialaa, rauhoittaa, vähentää stressiä ja lisää vastustuskykyä. Tutkimuksissa on selvinnyt, että myös astman ja allergioiden, kakkostyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä luontokäynneistä on hyötyä. Luonnon terveyshyötyjä ei tarvitse lähteä hakemaan kaukaa, oma lähiluonto riittää. Suomalaiselle metsään meneminen on helppoa. Muutamia vuosia sitten tehdyn selvityksen mukaan lähimetsään on matkaa keskimäärin 700 metriä. Puolet suomalaisista asuu alle 200 metrin päässä metsästä. Eikä metsään menemiseen tarvitse kysyä lupaa. Suomen jokamiehenoikeudet ovat ainutlaatuiset, sillä ne antavat jokaiselle vapauden liikkua luonnossa. Luonto elvyttää ja lisää hyvinvointia sitä enemmän, mitä enemmän huomiota suuntaa ympäristöön, omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Seuraavan kerran kun menet luontoon ota käyttöön vain omat aistisi: katsele lähelle ja kauas, haistele, tunnustele, sulje silmäsi ja keskity vain kuuntelemaan. Älä vilkuile kännykkää ja kelloa vaan unohda hetkeksi arki, kiire, rutiinit ja ole läsnä hetkessä. Opettele havainnoimaan luontoa, kasveja, puita ja eläimiä. Jos et pääse ulos esimerkiksi liikuntarajoitteiden takia suuntaa katseesi ikkunasta avautuvaan luontonäkymään ja anna katseen levätä hetki. Luonto hoitaa huomaamatta. Taina Lilja Etuja elämäsi tärkeimpiin asioihin MYYMÄLÄSTÄ SAAT seinä- ja lapetikkaat, kourut, kattosillat, lumiesteet, peltilistat ja kattopellit Paljon tuotteita eri väreissä, tervetuloa ostoksille! Sipilänkatu 14, Forssa p. 050 517 8989 / Teemu Valkama www.valkamanrakennetyo.fi 114 Omistaja-asiakkaana hyödyt parhaista alennuksista pankkija vakuutuspalveluista. Lue eduistamme: op.fi/lisaedut Palvelun tarjoaa osuuspankki.

 Hormien ja tulisijojen nuohoukset  Keskuslämmityskattiloiden puhdistukset TT A M M EE LL A N A M M A N KONEKAIVUU KONEKAIVUU OY OY 050 300 8807 Nuohouspalvelu R. Paassilta Oy nuohouspaassilta@gmail.com Rakennusten pohjatyöt Rakennusten pohjatyöt Tiehöyläpalvelut • Jätevesijärjestelmät Tiehöyläpalvelut • Jätevesijärjestelmät Kaivuukoneurakointi Kaivuukoneurakointi Maa-ainestoimitukset • Salaojitukset Maa-ainestoimitukset • Salaojitukset Kuljetusliike TAMME L AN KONEKAIVUU OY 050 491 3606 Joni Syrjälä 050 491 3606 Joni Syrjälä p.03- 43 55 670 Hyvää Joulua ja onnea vuodelle 2026 Karjalan varhaisperunatila info@konekaivuu.fi info@konekaivuu.fi www.konekaivuu.fi www.konekaivuu.fi Mikko Meri Oy Lehmusvuori Suojoentie 475, 31340 Porras, p. 0500 307 757 Laadukasta ja luotettavaa kuljetusta vuodesta 1950 PUUTAVARAKULJETUKSET TAMMELAN APTEEKKI HIUSPORRAS Parturi-kampaaja Tiina Halonen Hernehuhdantie Rakennusten pohjatyöt 60, 31340 PORRAS Tiehöyläpalvelut • Jätevesijärjestelmät Ajanvaraus 050 919 0436 Kaivuukoneurakointi Maa-ainestoimitukset • Salaojitukset PALVELEMME Palvelemme: ma–pe 9–18 - MA-PE 9-19 la 9-15 9–15 - LA 050 491 3606 Joni Syrjälä info@konekaivuu.fi 6.30-22 www.konekaivuu.fi 7-22 6.30-22 7-22 9-22 9-22 Hakkapeliitantie 5, Tammela Hakkapeliitantie 4, 31300 Tammela p. 436 (03)0266 436 0266 Puh. (03) www.tammelanapteekki.fi www.tammelanapteekki.fi PALVELEM - MA-PE 9 - LA 9-15 TAMMELAN APTEEKKI PALVELEMME - MA-PE 9-19 - LA 9-15 Hakkapeliitantie 4, 31300 Tammela Puh. (03) 436 0266 www.tammelanapteekki.fi 6.30-22 7-22 9-22 PORTAAN NAHKURINVERSTAS TAMMELAN APTEEKKI Ravintola, museo, juhlat, kokoukset, majoitus www.nahkurinverstas.fi Kappelintie 26, Tammela PALVELEMME - MA-PE 9-19 - LA 9-15 Hakkapeliitantie 4, 31300 Tammela Puh. (03) 436 0266 www.tammelanapteekki.fi Cafe Tammela 6.30-22 7-22 115 Mietitkö juhlatarjoilua, C M hy

Urjalan yhdistys → Perustettu 17.4.1974 → 208 jäsentä → urjala.elakeliitto.fi ÄijäVirtaa-ryhmä ja Urjalan laavut – tarina luonnosta ja yhteisöllisyydestä U rjalan luontoon kuuluvat laavut ovat jotain aivan erityistä: ne eivät ole pelkkiä grillipaikkoja vaan yhteisiä olohuoneita, joissa jokainen voi hetken levätä, nauttia nuotion lämmöstä ja jakaa tarinoita. Niitä pitkin usein kulkee myös ÄijäVirtaa-ryhmä: joukko urjalalaisia ukkoja, jotka löytävät luonnosta voimaa, ylläpitävät ystävyyttä ja luovat yhteisiä muistoja. Kokon laavulla 23.4.2025. 116 Mistä laavuja Urjalasta löytyy? Urjalassa on yhteensä seitsemän laavua ja kaksi nuotiopaikkaa, joista kunnan ylläpidettäviksi kuuluu neljä laavua ja yksi nuotiopaikka Kannonkolon laavu: upealla paikalla Soutumiesten lenkillä, reitin huipennuksena. Reitti on viitoitettu ja kulkeminen helppoa. Kirkonkylän eli Laukeelan laavu: hel- posti saavutettavissa Sarkatien kautta, varusteluna puucee ja polttopuita. Kuulammin laavu: Punavuoren tien varrella – mukavuuksia: puucee ja polttopuut. Mieliön laavu: Hanhisuontien ja Mieliöntien opastein löytyvä, viihtyisä paikka laavulle. Lisäksi laavuja ylläpitävät yhdistykset, kuten Kokon laavu, Kokon Metsästäjät ry.

Särki-Tiirin laavulla 10.5.2023. Särki-Tiirin laavun sijainti. Menosten laavulla 24.4.2024. Lammiharjun ulkoilualueen laavu, jossa on myös leikkipuisto, frisbeegolfrata ja uimapaikka lähellä, Sutostenmäen laavu kävelyreitin varrella. Menosten laavu kylätalon lähellä. Särki-Tiirin laavu.Laavulta avautui upea näköala Särki-Tiirin lammin koskemattomaan erämaisemaa. Lisäksi kunnan ylläpitämä nuotiopaikka Kortejärven lintutornin yhteydessä lintubongareille. Virtaa-ryhmän miehet kokoontuivat Kannonkolon polun alkuun. Jokainen tuli omalla tavallaan: joku pyörällä, toinen autolla, kolmas oli tullut jalkaisin jo pidemmän matkan. Ei ollut kiirettä, ei aikatauluja – vain yhteinen sopimus siitä, että tänään mennään laavulle. Polku kulki metsän siimeksessä. Kuuset kohosivat korkeina ja jylhinä, ja polun varrella oli sammaloituneita kiviä, joista saattoi kuvitella vanhoja tarinoita. Joku pysähtyi kuuntelemaan käen kukuntaa, toinen osoitti muurahaispesää, joka kuhisi elämää. Metsässä oli kevään tuoksu: kostea maa, silmuissa olevat koivut ja ilmassa kiertävä linnunlaulu. Kun ensimmäiset miehet saapuivat laavulle, alkoi tuttu touhu. Puita haettiin pinosta, halkoja pilkottiin ja tuli sytytettiin. Pian ritisevä nuotio loi lämpöä ja savun tuoksua. Nokipannu nostettiin kivien päälle, ja vesi alkoi kohista. ”Ei se kahvi missään niin hyvää ole kuin metsässä,” tokaisi yksi äijistä, ja muut nyökkäilivät. Kun ensimmäiset kupit täyttyivät, tunnelma laavulla oli täydellinen. Makkarat paistuivat tikkujen nokassa. Liekit loivat niiden pintaan kullanruskean värin, ja pian koko ryhmä söi hymyillen, suupielissä nokihiiltä ja hyväntahtoista naurua. Tarinat kiersivät ringissä: joku muisteli lapsuuden heinätöitä, toinen armeija-aikoja, kolmas kertoi, kuinka kävi ensimmäistä kertaa samassa laavussa lastenlastensa kanssa. Kannonkolon laavu tarjosi samalla myös näkymän – maisema avautui kauas metsien yli, ja auringonsäteet osuivat puihin niin, että vihreys heh- kui kirkkaana. Joku istahti hiljaa ja sanoi: ”Tämä on parempaa kuin mikään lääkitys. Metsä hoitaa.” Kun kahvipannu oli tyhjennetty ja tuli saanut rauhoittua, miehet lähtivät paluumatkalle. Askeleet olivat kevyemmät, vaikka ikä painoi hartioilla. Metsästä saatiin taas se, mitä varten sinne lähdettiin: virtaa, ystävyyttä ja rauhaa. ÄijäVirtaa-retki ei ollut vain ulkoilua. Se oli muistutus siitä, että luonto ja ihminen kulkevat yhdessä. Ja että Urjalan laavut, nuo vaatimattomat mutta lämpimät pysähdyspaikat, kantavat mukanaan enemmän kuin savun ja kahvin tuoksua – ne kantavat tarinoita, ystävyyttä ja elämän voimaa. Mutkaton luontoyhteys on yksi suomalaisen onnellisuuden resepti. Metsät ja puhdas ilma ovat koko Suomen matkailuvaltteja ja siksi Urjala tarjoilee tätä samaa reseptiä niin matkailijoille kuin asukkailleen. Luonnossa liikkumista pidetään yhtenä tärkeimpänä hyvinvoinnin edistäjänä. Jo viisi minuuttia metsässä rauhoittaa mieltä ja jo noin 10–15 minuutin samoilu puolestaan laskee sykettä ja verenpainetta. Metsä onkin mitä mainioin lääke stressin hoitoon. Laavujen ansiosta luontomatkailu on Urjalassa turvallista ja helppoa. Useimmista laavuista löytyvät valmiina polttopuut, saha tai kirves sekä puucee. Laavujen ylläpidosta vastaa joko kunta tai yhdistykset ja tavoitteena on tarjota mutkaton luontoelämys kaiken ikäisille päiväretkeilijöille. Miksi laavut ovat tärkeitä? Helppoa ja turvallista retkeilyä: Useimmista laavuista löytyy polttopuita, saha tai kirves ja puucee valmiina – helppoja ja luontoystävällisiä pysähdyspaikkoja Luontoyhteys ja terveys: Luonnossa liikkuminen laskee stressiä, rauhoittaa mieltä ja tarjoaa hyvinvointia arkeen. Osallistaminen ja kampanjat: Kunta on kannustanut laavuille tutustumista vaikkapa “Viikon laavu” -kampanjoin ja retkeilytempauksilla. ÄijäVirtaa-retki Kannonkolon laavulle “Kun 12 kipuaa laavulle – niin sanotusti – se retki on elämän juhlahetki,” muistelee vanhahko urjalalainen ÄijäVirtaa-ryhmästä. Monasti retkipäivä alkaa herätyksellä ennen luonnon valtaa, kuljen ajoittain hitaasti, pysähdyn katsomaan muurahaisia tai kuuntelemaan lintua. Laavulle saavutaan, tulta sytytetään, kahvi kuumenee ja makkarat maistuvat – siinä kokemus, jossa menneiden vuosien muisto ja tämän päivän rauha kohtaavat. Aamu valkeni kirkkaana, kun Äijä- ÄijäVirtaa-Tervehyzin, Unto Murto Äijä 117

Parhaita puolia Urjalasta ”O manpesän likaajia” meillä on kyllä riittämiin. Rehellisyys on eri asia, kuin pahantahtoisuus. Toisaalta eivät hyvä asiat kiinnostakaan ihmisiä. Murhat, pahanteot, rattijuoppoudet ja monet muut yhteiskunnan vastaisuudet luetaan ensimmäisiksi lehdistä, jos vain mahdollista. Jokaisessa kunnassa on valo ja varjopuolensa. Jokaisella on myös asioista omat mielipiteensä, mikä on hyvä, mutta on muistettava, että toisen oikea voi olla toisen väärä. Tämä kirjoitus on ainoastaan hyvistä puolista joita on paljon ja joista Urjala voi olla ylpeä. Aloittakaamme kirkosta joka on keskellä kylää. Korkea rakennus ja vielä korkeampi torni, jonka ristissä loistaa valo. Valo loistaa kauaksi kertoen: Luojamme ”majakasta.” Kirkko kohoaa kauniina korkealla paikallaan, kiviaidan ja hautausmaan ympäröimänä. Raivaajapatsas kuokkineen, muistuttaa meitä menneen ajan raivaajista, jolloin kaikki ei ollut valmista, eivät pellotkaan. Säätiötalo monine vaiheineen ja historioineen, Kirjasto lukusaleineen, Väinö Linnan huoneineen ja vaihtuvine näyttelyineen tekevät vaikutuksensa kävijään. Urjalantori on myös kuuluisa, siellä käy paljon kauppiaita ja väkeä ympäri Suomen, varsinkin kesäaikaan. Jokaisella kylällä on omat nähtävyytensä. Nuutajärvellä on Suomen vanhin lasitehdas (1793). Nuutajärvi sijaitsee joen rannalla, Nuutajärven ja Rutajärven välissä, se on myös taiteen ja elämysten kylä. Siellä sijaitsee museo, lasigalleria, ja monta yrittäjää, joilta voi ostaa taidetta, niin kuin käyttöesineitäkin. Urjalan-kylässä: Museo, vanha Kivisakasti ja kivisilta, jonka ylitse vie Taikayöntie. (Urjala–Huittinen) Urjalankylässä sijaitsi, ellei ensimmäinen, niin ensimmäisiä Suomen pitäjänkuljetusleppalat.fi Hannu 0400 405 748 Janne 0405 915 938 Mika 0400 404 784 LOGOT Muista lahjakorttimme pukinkonttiin ;-) tilaukset@urjalansanomat.fi Puh. 040 181 3020 hoitolavoihyvin.bemergroup.com hoitolavoihyvin.fi Maija Leppälä 0400 211 994 Pihlajatie 5, Urjalankylä Alueellista asiainhoitoa Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan, Ypäjän, Urjalan ja Akaan -seudulla yli 35 vuoden kokemuksella T:mi Kirsti Toivonen Kisatie 2, 31760 Urjala Osuuspankin kiinteistö, 2. kerros p. 040 934 3334 kirsti@kirstitoivonen.fi www.kirstitoivonen.fi K Viho Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta tori- ja mansikka-asiakkaille Maurialan tila Eija, Ville, Heikki, Jussi K PAJA OY urjalansanomat.fi 118 URJALA Uudistuva SIIVOUSPALVELUA Kaikki kodin siivoukset. Kirsi Harju 040 7200 523 Leikkaa talteen! KARHUKORVEN

kouluista (1.2.1858). Kartanoita on ympäri pitäjää, niistä ehkä kuuluisin: Furuhjelmien omistama Honkolan kartano. Honkolassa on paljon muutakin nähtävää. Väinö Linna on myös syntynyt siellä ja varttunut nuorukaiseksi. Rauniot vain ovat enää jäljellä hänen kotipaikastaan ja palaneesta koulusta missä hän aloitti opintonsa. Patetunkulman lenkki, jota myös Pentinkulman kierrokseksi sanotaan. Palokunnantalo, Ittellisen pirtti, Koskelantorppa ja Pappila sijaitsevat kierroksen varrella, samoin Työväentalon rauniot. Linnan kirjasta: ”Täällä pohjan tähden alla”, löytyvät nämä rakennukset. Jokainen pitää tietenkin omaa ympäristöään parhaana osana Urjalaa. Se on kyllä niin, kuin murre, joka on ainoaa ja oikeaa, missä sitten sattuu asumaankin. Kuuluisuuksia Urjalassa on ollut lukuisia; Amiraali Hampus Furuhjelmista lähtien (1821–1909), joka toimi Alaskan kuvernöörinäkin. Heitä ovat myös olleet monet; lasi, tekstiili, veisto ja maalaustaitelijat, samoin kirjailijat, (mm. Väinö Linna) poliitikot ja monet urheilijat. Kuuluisia ovat myös lasitaiteilijat, Kai Frank, Kerttu Nurminen, Oiva Toikka ja Markku Salo. Tietokirjailija Valo Saikku on tehnyt valtavan työn Urjalalaisuuden eteen, samoin Arvo Kytölä. Mainittakoon myös ex. koulunjohtaja ja monitoimimies Seppo Pirhonen. Urheilijoista ehkä kuuluisin on, nyt jo uransa lopettanut kävelijä, Aleksi Ojala. Tapahtumista kuuluisin on jokavuotinen Pentinkulmanpäivät. Suuri valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma, jakaa kuntalaiset kahteen leiriin. Vastustajat sanovat sen olevan ”eliit- ti-tapahtuma”, ja mihin kunta jakaa turhan takia eurojaan. He eivät käy ”päivillä” periaatteen vuoksi. Tapahtumasta kannattaisi kyllä ottaa selkoa, samoin rahoituksesta. ”Eliittitapahtuma” se ei ole missään muodossa, vaan se on tarkoitettu jokaiselle. Nuutajärven lasiin puhaltaa uutta hehkua, helsinkiläinen Mari Vatanen. Toivotaan, että hän saa Nuutajärven ja koko Urjalan hehkumaan kansan silmissä. Pienellä kunnalla on suuret murheet ja varmaankin joudumme liittymään johonkin suurempaan kokonaisuuteen. Mutta niin kauan, kun olemme Urjalalaisia olkaamme ylpeitä siitä. Ja eihän Urjala mihinkään häviä, liitymme sitten mihin tahansa. Hyvää Joulua kaikille! Asko Viholainen Kyllä eläkkeellä on mukavaa Kello soi ei koskaan – ja hyvä niin, nyt nukun kuin kissa lämpimään syliin. Ei kukaan huuda, ei työvuoro paina, aamukahvi keitetään rauhassa aina. Sukat saa olla eriparia, ei kukaan huomaa – ei ole palaveria! Voi lähteä kävelylle tai jäädä vaan, ja telkkarista katsoa vaikka Maajussin rakastajaa. Jos muistan missä mun silmälasit, niin luen lehden ja ratkon sanaristikot hassut. Jos en muista, niin ei sekään haittaa – mikä kiire muka, kun elämä on laittaa? Ja hän – kunnanjohtaja kerran, nyt vetäytyy saunaan joka ikinen perjantain verran. Ei enää budjetteja, ei valtuuston vääntöä, vain löylyä, kahvia ja vähän pientä päättöä. nyt ohjaa vaan mopoaan kohti kylän raivaa. Koko kylä huikkaa: ”Siinä se Unto taas menee!” Hän hymyilee vastaan – ja vähän keulia sennee. Lääkkeet otan, kun muistan nekin, (paitsi jos jää jääkaappiin ne retin). Mutta muisti on kuin sorsan pesä, aina jotain uutta, aina vähän kesken. Ja lastenlapset – oi, ne tuovat virtaa, vaikka välillä energia vähän kirraa. Ne painaa päälle kuin pieni tornado, mutta silti: elämässä paras palkinto. Niin että jos joku vielä joskus valittaa: ”Eläkeläinenkö? Sehän vaan lorvii ja laiskottaa!” Niin vastatkaa näin, vaikka vähän naureskellen: ”Me ollaan kiireisiä – ihan vapaudella eläkkeellä!” Unto Murto Hän aikanaan johti kuin kapteeni laivaa, 119

Luojan majakka Yli aikojen, kylmien, vaikeiden meidän maallinen matkamme käy Herra armosi suo turvan matkalle tuo kun me kuljemme Luojamme luo Kiitos virsi nyt soi sävel mieliimme loi hartaan tunnelman, tunteellisen Juhlan aika Mäen päällä seisova kirkkomme ilot, murheet ihmisen nähnyt Vuodet vierii Kellot kertoilla saa nuoruus haihtuu menneen historiaa lapsuus Aika juossut on, aikojen taa vanhuuteen jo vaihtuu Harmaapäiset Risti kirkon välkehtii kirkkaana muiden mukaan yli maiden ja mantereiden joukosta Valon säteiden vuo ei pois jää kukaan meille loistonsa suo ja on oppaana Luojamme luo Kaikki ikäluokat tässä Jouluaan on viettämässä Kiitos virsi nyt soi Muistikuva maalaa taulun sävel mieliimme loi mieleen tuo myös Joululaulun hartaan tunnelman, tunteellisen Piiri pyörii Asko Viholainen laulu luistaa Vanhus nuoruuttansa muistaa Saman laulun sanat silloin kaikuivat ain’ joulu illoin Asko Viholainen 120

Eläkeliiton väki nautti 2.9.2025 ulkoilupäivästä Ilvesmajalla H alkivahan metsästysyhdistys ry on Urjalan kunnassa toimiva metsästysseura. Yhdistys on perustettu vuonna 1956 ja sen omistamalla Ilvesmajalla pidettiin Eläkeliiton Urjalan yhdistyksen perinteinen ulkoilupäivä tiistaina 2.9.2025. Se kokosi jälleen runsaan joukon jäseniä Ilvesmajalle. Sää suosi tapahtumaa, ja syksyinen metsä tarjosi raikkaan taustan päivän ohjelmalle. Tarjolla oli myös kahvia ja kotipullaa, jotka täydensivät tunnelmaa. Päi- vän ehdoton kohokohta oli makkaran paisto – siinä kuumassa ilmassa paistui makkara yhtä hyvin kuin iloiset jutut ja naurut! Päivän mittaan pelattiin mölkkyä ja lantinheittoa, jossa pelaajat heittävät vuorollaan lanttia kohti tikkua. Palkintona oli viinipullo. Nauru ja hyväntuulinen kilpailu pitivät mielen virkeänä. Moni totesi päivän päätteeksi, että tällaiset hetket antavat voimia ja vahvistavat yhteenkuuluvuutta. Ulkoilu, yhdessäolo ja pieni herkuttelu tekivät päivästä unohtumattoman, ja kotiin palattiin täynnä lämpimiä muistoja – ja ehkä hieman savun makua nenässä. Eläkeliiton Urjalan yhdistys kiittää lämpimästi kaikkia osallistujia sekä pääemäntä Seijaa ja muita talkoolaisia, jotka mahdollistivat tämän onnistuneen ulkoilupäivän. Tervehyzin, Unto Murto 121

tapion autopesu tapion mattopesu Peltorinteentie 23, URJALA Puh. 050-439 5001 www.tapionautopesu.com Kiinteistönhoito • Pihatyöt • Korjaukset ja remontit • Mökkitalkkarintyöt • Kesä- ja talvikunnossapito Peltorinteentie 23, 31760 Urjala Tapio Jokinen 050-593 7168 Päivystys 044-984 4139 Koneurakointi Viholainen H ja T Ky 31730 HONKOLA p. 0400 694 037 info@urjalankiinteistonhoito.fi www.urjalankiinteistonhoito.fi kuljetusleppalat.fi Hannu 0400 405 748 Janne 0405 915 938 Mika 0400 404 784 kuljetusleppalat.fi Hannu 0400 405 748 Janne 0405 915 938 Mika 0400 404 784 hoitolavoihyvin.bemergroup.com hoitolavoihyvin.bemergroup.com kuljetusleppalat.fi hoitolavoihyvin.fi hoitolavoihyvin.fi Hannu 0400 405 748 Maija0405 Leppälä 994 Leppälä 0400 211 994 Janne 9150400 938 211Maija Pihlajatie Urjalankylä Pihlajatie 5, Urjalankylä Mika 04005,404 784 hoitolavoihyvin.bemergroup.com hoitolavoihyvin.bemergroup.com kuljetusleppalat.fi hoitolavoihyvin.fi hoitolavoihyvin.fi Hannu 0400 405 748 Maija Leppälä Maija Leppälä 0400 211 994 Janne 0400 0405211 915994 938 Pihlajatie 5, Urjalankylä PihlajatieMika 5, Urjalankylä 0400 404 784 Elämyspuutarha Pölkinvuori LÄHES PUOLEN MILJOONAN SIPULIKUKAN PUISTO ON SUOMEN KEUKENHOF M RYHMÄMATKAT: korkeampivuori@gmail.com 040 501 69 33 IKAALANTIE 105 31700 URJALA AS PUISTOSSA NÄHTÄVÄÄ MYÖS KOKO KESÄN. LUE LISÄÄ WWW.POLKINVUORI.COM MARI MARI Tampereentie1Tamp Tampereentie1 31760 URJALA 31760 31760 URJALA Puh. (03) 384 4400 Puh. (0 Puh. (03) 384 4400 Siunattua Vapahtajan syntymäjuhlaa! Urjalan seurakunta Harjutie 11, 31760 Urjala Puh. 020 722 9400 www.vallarinpuusepanliike.fi Koneurakointi Koneurakointi Viholainen H ja T Ky Harjutie 11, 31760 Urjala Puh. 020 722 9400 www.vallarinpuusepanliike.fi Harjutie 11, 31760 Urjala Pu Viholainen H ja T Ky KoneurakK 31730 HONKOLA Jouluaattona 24.12. kirkossa klo 14 perheiden aattohartaus klo 15 perinteinen aattohartaus klo 22 Jouluyön messu 31730 HONKOLA p. 0400 694 037 p. 0400 694 037 ViholainenVih H 31730 HONKO p. 0400 694 0 109 109 Joulupäivänä 25.12. klo 8 joulukirkko kirkossa klo 10 joulukirkko Halkivahan kirkossa 122

Unilotolla joulurahaa Mustavalkoisessa tv-ruudussa har- viimeistään keskiviikkona, maksettiin, uniin voi sittenkin luottaa, vaikka en maat lottopallot tipahtelevat harvak- otettiin alimmainen jäljennetty osa aivan kaikkia numeroita tarkasti muisseltaan arvontarummusta ja tekoi- visusti talteen ja jäätiin odottamaan tanutkaan. Olisiko alitajuntaan sittenkin jäänyt jonkinlaiset piilomerkit loinen lottotyttö todistaa tuntevansa lauantain arvontaa. uninumeroista. Ensimmäisessä saraknumerot sanomalla ääneen kunkin Toki olin aikaisemminkin satunnaisesti keessa oli nimittäin 5 oikein. Hieman esiin tupsahtaneen pallon kylkeen lotonnut ilman mainittavaa menestysharmitti, sillä ei olisi tarvinnut tuhlamerkityn numeron. Lopuksi toistePerusjalkahoidot Varvasortoosit tä. Näkemäni uni oli erittäin todellisen ta rahaa muihin sarakkeisiin. Toiseksi taan vielä oikea lottorivi viikolle 48. kuljetusleppalat.fi hoitolavoihyvin.bemergroup.com tuntuinen ja kierrosnumero saman Vaativat jalkahoidot Tukisukat hoitolavoihyvin.fi parhaalla lottorivillä sai melko hyvän Sitten säpsähdin hereille. Hannu 0400 405 748 viikon lottokierros. Opiskelijalla on Maija Leppälä 0400 211 potin. En tarkasti muista summaa, 0405 915 938 Kynnen oikaisut Pirha 994 palvelusetelit Elettiin pikkujoulun aikaa vuon- Janne krooninen uupelo rahasta, ja joulukin mutta se vastasi sen aikaisen ylemPihlajatie 5, Urjalankylä 0400Eihän 404 784 na 1972. Televisiot olivat tuolloin Mika on jo ovella. tuo paljon ota, jos män virkamiehen kuukausipalkkaa. ei annakaan. otin 674 tyhjän lo-/ www.hoitolacoconainen.com vielä mustavalkoisia ja presidentit Urjalantie 26, Urjala / Keskuskatu 39, Viiala /Niinpä Puh. 045 2612 Aika mojova jouluraha opiskelijalle. Kekkosia. Lotto oli tullut Suomeen OY makkeen ja aloin muistella näkemiäni Veikkaus AB:n peliohjelmaan perin- numeroita. Olipa yllättävän hankalaa. Ehkä tässä kuitenkin oli mukana enemteisen jalkapalloveikkauksen lisäksi Taisin muistaa vain yhden numeron män onnea kuin unta. Tosiasiassa tupari vuotta aikaisemmin. Silloin ar- varmasti: 14. Siispä ensin jokaiseen hosin mahdollisuuteni täysosumaan vottiin vain 6 varsinaista numeroa, ruudukkoon ruksasin numeron nel- luottamalla uneeni. Nimittäin ainoa eikä lotota voinut on-linena, koska jätoista, mutta vaikka kuinka yritin väärä numero voittorivissäni oli juutietokoneet ja internet odottivat vielä kaivella muistilokeroita, en saanut rikin numero 14. Jos olisin vaihtanut kehittäjiään. Lottokupongit piti nou- palautetuksi mieleeni muita unirivin sen numeroksi 17, olisin saanut päätaa asiamiesliikkeestä (ohje: ota riit- numeroita. Täytin loput ruudukoihin voiton. Myöhemmin olen muistellut tävästi kuponkeja, mutta älä tuhlaa) tarvittavat viisi numeroa satunnaises- asiaa huvittuneena ja uskoni uniin Muista nuohous! Santaranta Ky menettäneenä. Sen verran kuitenkin toivoen niiden edes osittain vastaaja sitten ruksattiin kupongin kymme- ti Maanrakennus Tampereentie1 uni vaikutti, että se edesauttoi lotunessani näkyneitä. Sitten vain nestä ruudukosta haluttu määrä sa- van 0400 710 742 www.santaranta.fi • 0400 229 879 31760 juuri sillä rakkeita kuudellaURJALA ruksilla per sarake. osoitetiedot niille varattuihin paikkoi- toamaan 0400 742 798kierroksella. Siitä lähtien olen ollut kaukaa viisas: toishin ja kuponki asiamiehelle. Itsejäljentävän kupongin päällimmäiPuh. (03) 384 4400 Nuohousliike Järvinen KAIVAA • KUORMAA • KULJETTAA tawww.nuohousliikejarvinen.fi kertaa en samaa virhettä tee, sillä nen osa pelaajan nimellä ja osoitteelMiten kävi? Johan otsikostakin ilmelottorivissäni on aina numero 17. Saa la varustettuna vietiin asiamiehelle nee, että ei käynyt ihan huonosti. Ehkä nähdä, milloin tärppää… Tervetuloa Lasikylään! TERVEYTTÄ EDISTÄVÄÄ JALKOJENHOITOA Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle! MARI P Hyvää joulua ja uutta vuotta! Taksi Mauri Mäntytörmä p. 0500 950 861 Pirkanmaan kelaajot • Tuomilogistiikka ajot Huollot ja asennukset Tuomo Hemmilä Harjutie Harjutie 11, 31760 Urjala Puh. 020 722 9400 www.vallarinpuusepanliike.fi Koneu Viholaine Koneurakointi holainenp.H Ky 03 ja 546 T 0971 31730 HONKOLA p. 0400 694Joulua 037 asiakkailleni! Hauskaa toivottaa Torikauppias Ville Mauriala Huittisista VIESTIPISTE l 31730 p. 040 KAMERAPISTE Kalliorinne, 31760 URJALA Puh. (03) 546 0669 Faksi (03) 546 0056 0400 485 595 110 Iso Kiitos kuuden vuoden mittaisesta matkasta. Mukavaa elämää ja terveyttä kaikille lukijoille. Matkaa muistellen Maija 109 123

Valkeakosken yhdistys → Perustettu 27.9.1988 → 147 jäsentä → valkeakoski.elakeliitto.fi Kotiseutu tutuksi -tapahtuma SäRes-Centerissä Sääksmäellä 21.5.2025 V alkeakosken Sääksmäelle on Sääksmäen reserviläisten toimesta rakentunut yli 40 hehtaarin kokoinen harjoitus- ja tapahtuma-alue. Se on vakiintunut alueelliseksi harjoituspaikaksi, jota rakennetaan erityisesti Puolustusvoimien, Poliisin ja Pelastustoimen näkökulmasta. Siellä on myös valtakunnallisesti merkittävä Airsoft-pelialue. Koska tänä vuonna oli Valkeakosken yhdistyksen vuoro järjestää kolmen yhdistyksen yhteinen Kotiseutu tutuksi -tapahtuma, niin meillä oli mainio tilaisuus kutsua Akaan ja Urjalan yhdistyksien väki tutustumaan SäRes-Centeriin. Suunnittelimme keväisen ulkoilupäivän erilaisten pelien, leikkien ja lopuksi musiikin merkeissä. Airsoft-peliä, eli maissikuulilla ”ampumista” oli myös mahdollisuus kokeilla. Ehkä pelin vaativuus meidän ikäisille tai sitten pelaamisen korkeahko hinta vaikutti, ettei osanottajia ilmaantunut. Lisäpaineita järjestelyyn aiheutti sääennuste, joka lupasi tapahtumapäiväksi sadetta ja tuulta. Mutta onneksi ennusteet eivät aina osu kohdalleen, tuulta oli vähän ja aurinkokin välillä pilkahteli. Puoli kymmeneltä bussit toivat vieraita Urjalasta, Akaasta ja Valkeakoskelta, yhteensä 70 henkilöä. Kiinnostus tapahtumaa kohtaan oli iloinen yllätys. Päivä aloitettiin aamukahvilla kasvis-fetapiirakan kera. Sen nautittiin ravintolatilassa, joka on rakennettu 124 Tonkkumi vaatii tarkkoja heittoja.

vanhojen tavaravaunujen ympärille. Yhdessä vaunussa on jo iso sauna valmiina ja toiseen vaunuun ovat keittiötilat rakentumassa. Nyt tarjoilut oli tilattu Maaseutu maistuu -yritykseltä. Puheenjohtaja Terttu Tuominen toivotti kaikki tervetulleeksi. SäRes-Centerin puheenjohtaja Matti Riekkola kertoi alueen syntyhistoriasta ja sen monipuolisesta toiminnasta. Hän myös esitteli Airsoft-pelissä käytettävää rynnäkkökivääriä. Kahvin jälkeen lähdettiin tutustumaan erilaisiin peleihin ja leikkeihin. Tonkkumi on uudehko peli, jossa välineenä ovat maitotonkka ja lypsylehmien nännikumit. Sitä pääsimme kokeilemaan, kun Akaalaiset harrastajat toivat ystävällisesti omat välineensä. Tonkkumi ja mölkky keräsivät eniten kokeilijoita. Lisäksi pelattiin polttopalloa ja arvattiin värejä. Kapteeni käskee -pelissä joutui tekemään kaikenlaista hassua. Polttopallossa tuli lämmin, kun siinä joutui väistelemään ja heittämään palloa. Osa väestä kierteli tutustumassa alueeseen. Laavulla oli mahdollisuus paistaa makkaraa, jos sitä oli tuonut mukanaan. Lähes kaikki osallistuivat Luontovisaan, johon Hannu oli tehnyt yhdeksän visaista kysymystä. Täysiä pisteitä ei saanut kukaan, mutta seitsemään pisteeseen Vieraat aamukahvilla. Polttopallo pisti juoksemaan. pääsi kaksi tietäjää. Parhaat neljä palkittiin karkkipusseilla. Lounaaksi syötiin jauhelihakeittoa ja jälkiruoaksi marjapiirakkaa kahvin kanssa. Jälkiruokakahvilta siirryttiin pikkuhiljaa Metsäteatteriin, jossa Martti Kuurila meitä jo odottelikin. Hän esitti tuttuja kappaleita ja yhdessä laulettiin monta laulua. Lähes kaikki mahtuivat istumaan teatterin näyttämölle, kun vettäkin alkoi ripsiä. Lauluhetki oli mukava päätös onnistuneelle yhteiselle päivälle, jonka jälkeen bussit olivat jo odottamassa ja kotimatka alkoi. Kiitos kaikille vieraille onnistuneesta tapahtumasta! Teksti: Maija Kärkäs Kuvat: Maija Kärkäs, Kirsti Syrjä ja Terttu Tuominen Päivän loppunäytös Metsäteatterilla. 125

Ikääntymisen kurjuus ja ihanuus Kannattaa ajatella – kuinka kannattaa ajatella H yviä uutisia ikääntyville: Omilla arjen valinnoilla voi vahvistaa mielen hyvinvointia. Hyvän vanhuuden avaimet löytyvät omasta ajattelusta ja asennoitumisesta. Näistä ajatuksista syntyi yhdistyksessämme idea järjestää meille ikääntyville yhteinen iltapäivätuokio, johon Valkeakoski-opisto iloksemme lähti mukaan. Keskiviikkona 3.9.2025 Kulttuurikeskus Luovan Rydman-Sali täyttyi yli 100:sta eläkeikäisestä, jotka halusivat kuulla miten omalla ajattelulla voi vaikuttaa elämäänsä. Luennoimaan ja kanssamme ideoimaan saimme VTM Veli-Matti Toivosen, jonka erikoisalaa on, miten sanoilla ja puheella voimme vaikuttaa mielemme ja ajattelumme kulkuun. Kuten hän sanoo: ”Vanhenetko, ikäännytkö, siirrytkö elämässä uuteen tai seuraavaan vaiheeseen vai mitä sinulle tapahtuu? Jotkut sanovat, että kiire helpottaa ja aikaa tulee lisää. Mihin sinulla on aikaa nyt työkiireiden jälkeen? Jotkut sanovat, että jokainen ikä on aikanaan juu- Veli-Matti Toivonen pisti meidät miettimään kuinka kannattaa ajatella. 126 ri se oikea ja paras mahdollinen. Miten tämä sinun nyky-ikäsi olisi sellainen? Millä sanalla sinun nykyvaiheesi kannattaisi nimetä? Jokainen sana avaa yhden puolen ja me kaikki nimeämme sen eri tavoin.” Kuulimme mielenkiintoisen ja tunteita herättävän luennon. Kannattaa todella ajatella – kuinka kannattaa ajatella. Teksti: Maija Kärkäs Kuvat: Maija Kärkäs, Paula Huoviala ja Terttu Tuominen.

Järviristeilyt Pirkanmaalla ja Hämeessä yrityksille ja ryhmille lisätiedot ja varaukset www.pirkkalines.fi info@pirkkalines.fi Tilaisuuden aluksi Aila Peräjoki jututti Toini Rautasta ja luki Nalle Puh -runon. Ryhmäruokailut Pikkujoulut Majoitus Maatilalomat Ilolan Maatilamatkailu Vedentaantie 24, 37850 Metsäkansa info@ilolanmaatila.fi | p. 040 596 8027 www.ilolanmaatila.fi Koskikaran Apteekki toivottaa kaikille Joululehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Valkeakosken yhdistyksen puheenjohtaja Terttu Tuominen toivotti kaikki tervetulleeksi ja kiitti Valkeakoski-opistoa yhteistyöstä. Avoinna: ma-pe 9-19, la 9-16 p. 029 3400340 Ajanvaraus ja lisätiedot: Puh. 044 986 8781 ma-pe klo 9-16 www.terveysloikka.fi Terveytesi kumppani Valkeakoskella Yli 100 kuulijaa sai uutta näkökulmaa omaan elämäänsä. Lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotot kotona ja etänä Avaamme lääkäriaseman Valkeakoskelle sykysllä 2025 127

Ikääntymisen ihanuutta Kuvat: Eija Höglund, Kirsti Syrjä, Terttu Tuominen 128 JML Global OÜ

Iloinen iltapäivä Roineen rannalla Eläkeliiton Valkeakosken yhdistys vietti heinäkuista iltapäivää Rissan laavulla Kuohenmaalla. Laavuretkestä on tullut jo vuosittainen perinne, kiitos aktiivisten kangasalalaisten yhteistyöstä. Ennusteista huolimatta sää oli tiistaina mitä parhain ja maastopalovaroituskin päättyi sopivasti. Pullakahvien, lettujen ja makkaran syönnin lomassa meillä oli ilo kuunnella mitä mainiointa musiikkia - tukkilaislauluja. Sitä meille tarjosi Pirkka-Hämeen Jätkäperinne ry. Teksti ja kuva: Maija Kärkäs Tili ja Isännöinti Peltola Oy Toimisto 040 8268 987 Kari Peltola 0400 697 998 kari.peltola@isannointipeltola.fi Sääksmäentie 9 Lh3, Valkeakoski 129

Terttu Tuominen EDUNVALVONTAVALTUUTUKSET TESTAMENTIT PERUNKIRJOITUKSET OSITUKSET JA PERINNÖNJAOT AVIOEHTOSOPIMUKSET OTA YHTEYTTÄ 0400 831 601 terttutuominen@yahoo.com TILITOIMISTO Anne Nevasto ky Painontie 13 Valkeakoski VALKEAKOSKI p. 040 545 9958 anne.nevasto@tilitnevasto.fi mallaspidot.fi Kauppatori 5, Valkeakoski Hyvää Joulua ja kiitos menneestä vuodesta! HiusDuo | Valtakatu 9–11 | p. 044 989 4460 www.hiusduovalkeakoski.fi 130

Valtakatu 13, Valkeakoski • p. 03 584 1717 • www.mäkipää.com VALKEAKOSKI ammonkatu 19, 37600 VALKEAKOSKI Neulelangat Istex ja Drops ym. puh. Ompelutarvikkeet, 020 763 0850vetoketjut, napit, nauhat ja paljon muuta. Valmiit tuotteet. Lahjatavarat, esim. tekstiili, puu, keramiikka. Askartelutarvikkeet. Ompelupalvelu, tilaustyöt TILITOIMISTO Anne Nevasto ky Valtakatu 15, Valkeakoski P. 040 593 3208 Valtakatu 12 B 11, Valkeakoski p. 584 4406 anne.nevasto@tilitnevasto.inet.fi Vuokravälitystä Teille tarjoaa Toivotamme Rauhallista Joulua ja Iloista Uutta Vuotta! Valkeakosken Asunnonvälitys Oy LKV Valtakatu 22–24, 37600 Valkeakoski p. 0400 104 120 hanna.johansson@vlk-asunnonvalitys.fi www.vlk-asunnonvalitys.fi Tuttu ja turvallinen Konepiste on täällä taas! Tule ostoksille! Valtakatu 31, Valkeakoski Apteekki toivottaa kaikille Joululehden Koskikaran Apteekki toivottaaKoskikaran kaikille Joululehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Koskikaran Apteekki toivottaa kaikille Joululehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! JOULUILOA JA ONNEA UUDELLE VUODELLE! TAHDOMME TALOUTESI PARASTA MYÖS VUONNA 2026! saastopankki.fi/aito | p. 010 311 6400 (mpm/pvm) UPPAA Ä Sammonkatu 1 Sammonkatu 19, 37600 VALKEAKOSKI puh. 0 puh. 020 763 0850 Avoinna: ma-pe 9-19, la 9-16 Avoinna: ma-pe 9-19, la 9-16 p. 029 3400340 VALKEAKOS Sammonkatu 19, 37600 VALKEA puh. 020 763 0850 TILITOIMISTO TILIT Anne N Anne Nevasto ky Hyvinvointia ja voimaa. Helposti, TILITOIMISTO turvallisesti ja hyvässä seurassa. Valtakatu 12 Valtakatu 12 B 11, Valkeakoski Anne Nevasto p.k p. 584 4406 Isännöinti ja Tilipalvelu Lehtonen anne.nevasto anne.nevasto@tilitnevasto.inet.fi Valtakatu 12 B 11, Valkeak p. 584 4406 37600 Valkeakoski | p. 045 648 2222 Oy p. 029 3400340 Avoinna: ma-pe 9-19, la 9-16 p. 029 3400340 Lempääläntie 39, VALKEAKOSKI 37630 Valkeakoski p. 040 526 0114 Koskikara 2. kerros, Valtakatu 9–11, lehtonen.um@gmail.com YS LKV VALK VALKEAKOSKI anne.nevasto@tilitnevasto.in Hyvää Joulua! I fi .fi 131 Sammonkatu 2 Sammonkatu 2

Ypäjän yhdistys → Perustettu 29.3.1982 → 235 jäsentä → ypaja.elakeliitto.fi Retkeillen maailmalle ­– vaikkakin lähelle L inja-auto lähestyy lähtöpaikkaa. Parikymmentä aamuvirkkua odottaa auton saapumista. Tuttu kuljettaja kaartaa auton parkkipaikalle. Ovet aukeaa, matkustajat liikehtivät kohti oviaukkoa. Kuljettaja aukaisee alakerran luukut. Siirtää sinne pari rollaattoria, tärkeät apuvälineet. Retkeläiset löytävät pian oman istumapaikkansa. Matkanjohtaja tarkistaa että jokainen ilmoittautunut on saapunut lähtöpaikalle. Kaksi henkilöä ei ole lähtenyt mukaan, on tullut muita esteitä. Harmi, jäävät pois tulevan päivän antimista. Kuljettaja suuntaa auton nokan ensimmäiseen kohteeseen. Matkanjohtaja vaihtuu oppaaseen, joka tuntee päivän aikana kierrettävät paikat. Kahvihammasta alkaa kolottaa, onhan edellisestä kerrasta kulunut jo pari-kolme tuntia. Oppaan johdolla saavuimme ensimmäisen kohteen äärelle. Ruusupuisto, erittäin kauniin lumoava paikka. Alppiruusut kukoistivat tähän aikaan vuodesta hehkuvan erivärisävyisinä. Tummaa, vaaleaa, kaunista kukkaloistoa. Aivan keskustan tuntumassa, kerrostalojen ikkunoiden ja parvekkeiden edustalla. Kelpaa siinä talojen asukkaiden nauttia kukkameren loistosta ja kauneudesta. Kerrassaan ihana asuinpaikka. Eipä tätä puiston kauneutta sallittu 132 ihastella liiaksi. Matka jatkui. Nyt oli aika siirtyä aamukahville. Torin laidalla oli pieni kahvila ja siellä oli meille varattu kahvia tuoreiden korvapuustien / munkkien kera. Tuota tuokiota oli monet varmaankin odottaneet vesi kielellä. Päivän aikana koimme lauttamatkaa tyynellä merellä. Olimmehan valinneet tämän päivän ohjelmaan ly- hyen rengastien saaristossa. Linja-auton kuljettajammekin pääsi hiukan huilaamaan, sen jälkeen kun hän oli ajanut bussin pieneen laivaan. Isommalla rengastiellä on hiukan isommat alukset. No, jopas sattui. Tapahtuman kirjoitus meinaa karata. Olihan meillä tässä vaiheessa erittäin maukas ja runsas saaristolaispöytä ja sen anti-

met. Oli sillejä, kalaa eri muodoissa. Oli erittäin hyvää saaristolaisleipää. Perunaa ja tietysti erilaisia salaatteja. Ja olisittepa olleet mukana nauttimassa pöydän antimista, puhumattakaan jälkiruokamenusta. Suosittelen lämpimästi tekemään ison tai pienen saariston rengastien ja nauttimaan päivän lounasta tai päivällistä saariston seisovan pöydän ruokaisesta tarjonnasta. Vatsat täynnä siirryimme saariston alukselle nauttimaan merellisestä tunnelmasta. Pieni tuulen vire välillä isompienkin aaltojen keinuttaessa laivaa, Pieniä saaria kiertelimme jättäen tai noukkien matkustajia eri retkikohteista. Seilin saarelta tuli matkustajia kaikkein eniten. Olivat nauttineet siellä päivän tai muutaman päivän. Pyörillä liikkuvia retkeläisiä näin useita. Saavuimme Nauvon vierasvene satamaan. Retkeläiset saivat ns. omaa aikaa. Käydä kahvilla, syömässä tai vaikkapa ostoksilla rantamyymälöissä. Ehkäpä joku kävi huoltamassa itseään hotelli helpotuksessakin. Tässä muutama ajan kuvaus yhdestä retkipäivästä maailmassa, mutta kuitenkin lähellä. Muistolokeroihin tämäkin päivä on jäävä. Yhdessä retkeillen on ollut mukava tehdä näitä retkiä. Niin lähelle kuin kauemmaksikin. Hyvien oppaiden johdolla on ollut hienoa kiertää niin tälläkin retkellä kuin aikaisemmillakin matkoilla. Kannatti lähteä mukaan hyvin ystävien ja eläkeliittolaisten kanssa. Olen muutaman vuoden ollut tekemässä näitä saariston rengastien reissuja. On kierretty niin pitempää kuin lyhyempää rengasta. Hyvät kuljettajat, toimivat kuljetusvälineet ja asiantuntevat oppaat ja erittäin hyvät kohteet ovat tuoneet uutta tietoa saaristosta. Unohtamatta reippaita ja iloisia retkeläisiä. He ovat tuoneet tunnelman ja ilon jokaiseen retkipäivään vuosien saatossa. Nähkäämme tulevilla retkillä, sokkomatkoilla, teatterireissuilla ja muissa tapahtumissa ympäri ihanaa suomen maata ja etenkin Ypäjällä. Nauttikaa Kausijulkaisun parissa ja tulkaa eri tapahtumiin mukaan. Syysterveisin, Keijo Leppänen Ypäjän Saarikosta 133

Kun vaadit kodillesi vain parasta, valitse meidät! Toteutamme remontit yli 25-vuoden kokemuksella - kotiasi kunnioittaen! Varaa huoleton kattoremontti meiltä! Ota yhteyttä: Niklas Linna p. 0400 214 288 Tervetuloa viihtymään jälleen ensi kesänä Ypäjän Musiikkiteatteriin! Tutustu kesän 2026 ohjelmistoon: www.ypajanmusiikkiteatteri.fi Joustavaa tilausajopalvelua 48-, 51- ja 59-paikkaisilla linja-autoilla sekä 16-, 19-, ja 22-paikkaisilla pikkubusseilla. Hämeen Matkamyynnin ryhmämatkat kotimaassa sekä Baltiaan ja Pohjoismaihin. Pyydä tarjous! WWW.LOIMIHUOLTO.FI » Varaosat » Huoltopalvelu Loimaa 134 010 5045 122

Äiti kertoisitko Olen kuusivuotias ihminen jo Äiti, voiko pelto ja kasvimaa niin, että äiti kertoisitko ihmisen taimia kasvattaa mistä meidät lapset on tehty? kuten porkkanaa, heiniä ja muuta? Se on rakennusainepakkaus, Olen tarhatädiltäkin kysynyt, Miten taimenet vauvaakin jonka päällä on teksti ” rakkaus” hän on vain hymyillyt, pienemmät tästä sinutkin, lapseni, tehtiin. ja talkkari oli hämmentynyt pellon mullassa pärjäävät, Siitä miljoonat lapset on he sanoivat: Odota nyt! kun siellä on madot ja jyrsijät? valmistettu. silti jokainen voi sitä omistaa! Siitä kaikki kaunis on rakennettu, Naapurin pihalla kerrottiin, Jos minut on tehty sairaalassa siitä onni on koteihin asennettu, että pienet lapset on tehty niin, tai tehtaassa, lapsia valmistavassa. sen avulla paha on karkoitettu. että vettä ja jauhoja sekoitettiin niin mistä rakennusaineen saivat? ja taikina lapsiksi muovailtiin. Mistä lämmön laittoivat Sen jälkeen uunissa paistettiin ruumiiseen, ja sitten vaan elämään käskettiin. miten jalkani saivat liikkeeseen, Äiti, tehdäänkö lapsia niin? mistä huono olo, kun tuhmasti Tuntematon kirjoittaja tein? Äiti, voidaanko tällaista pientä lasta tehdä lehmän pienestä vasikasta, Lapseni, pieni olet ymmärtämään, jos karvat vain otettaisi pois? mutta väärin teen jos ääneti jään. Et antais lupaa ammumaan Joten rakennusaineesta kerron: vaan käskisit sanoja sanomaan Se on ainetta kultaakin kalliimpaa, ja pyytäisit pottaan pissaamaan sitä ei rahalla ostaa saa. ja kahdella jalalla kulkemaan. Ei kasvata meret, ei metsät, ei maat, Siunattua joulua ja uutta vuotta! Ypäjän seurakunta 135

ömässä kin jäädä jaRastaat näyttää tuttavaperheen lapsille. pesän liiterin sisäpuolelle. Pesää saa käteenminutkin aika lähelle. stäkuvata poikasineen ja liiterin ottaa ovat usein tehneet pesiä pipesän sisäpuolelle. Pesää saa meinasin kolmen ,peuran että ovat päästäneet kin ja näyttää tuttavaperheen lapsille. alle, kun juoksivat metsästämunat pesästä, paitsi kun tekivät ässä ttuneet Rastaat olivat aivan rauhallisia ympäkuvata poikasineen ja ottaa käteennkin Rastaat ovat usein tehneet pesiä pijäädä kolmen kin ja näyttää tuttavaperheen lapsille. hapiiriin, mutta orava on aina vienyt kuvata olivat poikasineen ja ottaa käteenun juoksivat metsästäTänä keväänä meinasin jäädä kolmensisäpuolelle. helle. Rastaat aivan jää karkuun. Kyllä nejaehtivät kuitenkin pesän liiterin Pesää saarauhallisia ympäneet stäneet ristössä eivätkä hyökänneet eli luottikin näyttää tuttavaperheen lapsille. hapiiriin, mutta orava on aina vienyt ivat metsästäRastaat olivat aivan rauhallisia ympämunat pesästä, paitsi kun tekivät kin ja näyttää tuttavaperheen lläpeuran ne ehtivät alle,kuitenkin kun juoksivat metsästäristössä eivätkä hyökänneet eli lapsille. luottikuvata poikasineen ja ottaa käteenneet meinasin jäädä kolmen vat ”mökkihöperöön.” Rastaat olivat aivan rauhallisia ympämunat pesästä, paitsi kun tekivät tivät kuitenkin ristössä eivätkä hyökänneet eliaivan luotti-rauhallisia ympäpesän liiterin sisäpuolelle. Pesää saa olivat Rastaat jää karkuun. Kyllä ne ehtivät kuitenkin vat ”mökkihöperöön.” kin näyttää tuttavaperheen lapsille. n juoksivatkuvata metsästäristössä eivätkä eli luottiliiterin sisäpuolelle. Pesää saa vatja”mökkihöperöön.” poikasineen ja hyökänneet ottaa käteenristössä eivätkä hyökänneet eli luottikolmenpesän Rastaat olivat aivan rauhallisia ympälä ne ehtivät vat ”mökkihöperöön.” ja ottaa käteenkinkuitenkin japoikasineen näyttää tuttavaperheen lapsille. men vat ”mökkihöperöön.” etsästä-kuvata ristössä eivätkä hyökänneet eli luottija näyttää tuttavaperheen lapsille. olivat aivan rauhallisia ympästä- kin Rastaat uitenkin vatrauhallisia ”mökkihöperöön.” olivat aivan ristössä eivätkä hyökänneetympäeli luottinkin Rastaat ristössä eivätkä hyökänneet eli luottivat ”mökkihöperöön.” vat ”mökkihöperöön.” le! Tervetuloa ainoalle paikalliselle! inoalle paikalliselle! Tapani Siren paikalliselle! Tervetuloa ainoalleLiikenne paikalliselle!Oy Vuorisen kiittää lämpimästi tukijoitaan ja kiittää lämpimästi tukijoitaan ja toivottaa kaikille lehden lukijoille Vuorisen Liikenne Oy kiittää lämpimästi tukijoitaan Vuorisen Liikenne Oy noalle paikalliselle! toivottaa kaikillejalehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista kiittää lämpimästi tukijoitaan ja toivottaa kaikille lehden lukijoille kiittää lämpimästi Vuorisen Liikenne Oy Uutta Rauhallista Joulua jatukijoitaan Onnellistaja Vuorisen Liikenne Oy Vuotta 2021! toivottaa kaikille lehden lukijoille liselle! Rauhallista Joulua ja Onnellista toivottaa kaikille lehden lukijoille Puh. 040 140 88000 Uutta Vuotta kiittää lämpimästi tukijoitaan ja 2021! h.lle! 040 140 88000 Rauhallista Joulua Onnellista Vuorisen Liikenne Oy UuttajaVuotta 2021! Rauhallista Joulua ja Onnellista 40 88000 Puh. 040 140 88000 toivottaa kaikille lukijoille 121lehden Uutta Vuotta 2021! kiittää lämpimästi tukijoitaan ja Uutta Vuotta 2021! 121 Vuorisen Liikenne Oy kiittää Rauhallista Joulua ja Onnellista lämpimästi tukijoitaan ja 121 toivottaa kaikille lehden lukijoille . 040 140 88000 Vuorisen Liikenne Oy toivottaa Uutta Vuotta 2021! 121 kaikilleJoulua lehdenjalukijoille Rauhallista Onnellista 121 00 Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021! 121 Uutta Vuotta 2021! 121 121 Vuorisen Liikenne Oy kiittää lämpimästi tukijo toivottaaenergiaa kaikille lehden Elämässä tarvitaan Rauhallista Joulua ja On Virtaa ja välittämistä Uutta Vuotta 2021 www.sallila.fi 136

JOKIOISTEN MUSEORAUTATIE www.jokioistenmuseorautatie.fi www.facebook.com/museorautatie Tervetuloa ainoalle paikalliselle! Vuorisen Liikenne Oy Puh. 040 140 88000 kiittää lämpimästi tukijoitaan ja toivottaa kaikille lehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021! 121 Tapulikuja 6, (Prismakeskus) p. (03) 435 5545 Kukkaelämyksiä taidolla l Lisänimet l Pronssikirjaimet Kirsi Mäkelä | Elämystähti p. 050 562 3771 kirsi.makela@elamystahti.fi www.elamystahti.fi Seuraa Instagramissa! @Elamystahti_kirsi.makela l Kynttilälyhdyt l Kultaukset Yhteistyössä Röykkä Resort - koristeet ............................................ Kotiesittelyt pyydettäessä ............................................ Liikkeessämme ei ole ovelta ovelle- eikä puhelinmyyntiä l Uudelleenhionnat l Muut kunnostukset Hautakiviliike Veljekset Rautio Oy Sukulantie 430, 30100 Forssa (03) 435 0522 kib.rautio@gmail.com VARATTU Sibeliuksenkatu 1 KosmetologinForssa, palvelut Puh. (03) saatavilla Ypäjällä. 422 2438 p. 03 435 4665 www.forssanpoika.fi Varaa aika esim. jalka- tai kasvohoitoon. Myös kotikäynnit mahdollisia! Tuija Silvo, SKY-kosmetologi Leväntie 33, Ypäjä | p. 040 594 2575 t Koo XL 0 S-1 Lepistönkatu 16, Forssa p. (03) 4223 180 17 137

KUVARISTIKKO 138

KRYPTO SANAHAKU 139

Etelä-Hämeen piirin kuulumisia → 18 yhdistystä → etela-hame.elakeliitto.fi Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri 50 vuotta P iirin 50-vuotisjuhlaa vietettiin heti alkuvuodesta 20.2.2025 Läyliäisten Seuralassa Lopella. Juhlapäivä alkoi tervehdysten vastaanotolla ja kahvitarjoilulla. Juhlavieraita saapui yhdistyksistä Seuralan täydeltä, n. 140 henkilöä. Piirin puheenjohtaja Seppo Kuparinen avasi juhlan. Piirin 50v. historiikki ”Elämän parasta aikaa” julkaistiin. Kirjan koonnut tietokirjailija Seppo Pirhonen kertoi kirjan tekemisen vaiheista ja sen sisällöstä. Piirin kunniajäsenille, Eläkeliiton puheenjohtajalle ja naapuripiireihin ojennettiin historiikit mukaan. Juhlapuheen esitti Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen. Musiikkipitoisessa juhlassa esiintyivät Lopen Mieslaulajat ja muusikko Tapio Rannanmaa esitti harmonikkamusiikkia. Juhla päätettiin Hämäläisten lauluun. Teksti ja kuvat: Saara Kiuru-Sell Lopen EL-oisat laulutervehdys. 140 Historiikit piirin kunniajäsenille ja kutsuvieraille. Pirin puheenjohtaja Seppo Kuparinen ja tietokirjailija Seppo Pirhonen vasemmalla. Yleisöä.

Piirin mölkkykilpailut Piirin mölkkymestaruudesta kisattiin 6.8.2025 Akaassa Savolan kentällä. Mukana oli 17 joukkuetta. Kuvassa: 1. Jokioinen II 2. Tammela I 3. Forssa I Kuva: Saara Kiuru-Sell Piirin rantaongintakilpailut Eläkeliiton Etelä-Hämeen piirin rantaongintakilpailut 6.6.2025 Loimijoella Tammelassa. Tulokset: Naiset: 1. Ritva Hakkola Hauho 1318g. 2. Merja Tillikka Loppi 898g. 3. Marja Järvinen Hämeenlinna 862g. Miehet yli 70: 1. Jukka Simola Tammela 5360g. 2. Pekka Horkka Tammela 4006g. 3. Harto Tulinen Tammela 2038g. Miehet alle 70v: 1. Hannu Sorri Loppi 5996g. 2. Pertti Järvinen Hämeenlinna 3456g. 3. Martti Virtanen Hämeenlinna 1464g. Kuvat: Hannu Mansikkamäki 141

Juhlanäyttely E läkeliiton Etelä-Hämeen piirin 50v. juhlavuosi jatkui syksyllä juhlanäyttelyn merkeissä. Kädentaidot- ja taidenäyttelyn avajaisia vietettiin 18.9. Päivölän opiston näyttelyaulassa Valkeakoskella. Päivölän opiston rehtori Antti Jehkonen toivotti vieraat tervetulleiksi. Piirin puheenjohtaja Seppo Kuparinen lausui piirin terveiset. Kuvataidelinjan johtaja Satu Kiuru kertoi näyttelystä sekä alueen historiaa. Ripustus oli toteutettu kuvataide- ja arkkitehtuurilinjan sekä taideopettaja Kristiina Maijalan kanssa. Taiteilijoiden kunniaksi nostettiin maljat ja tietysti ihasteltiin teoksia. Osa taiteilijoista oli päässyt paikalle esittelemään teoksiaan. Teoksia näyttelyssä oli mukana 24. Suosikkiteostaan pääsi äänestämään. Näyttely oli avoinna yleisölle 18.9.–8.10. välisellä ajalla. Teksti ja kuvat: Saara Kiuru-Sell Ellen Klemelä, keramiikka. 142 Maija Kärkäs ja Paula Huoviala, akvarelli, guassi, tussi. Seppo Kuparinen, Satu Kiuru, Antti Jehkonen. Pirkko Kuusela, tekstiilitaide. Teoksia.

Kuvataide- ja arkkitehtuurilinjan opiskelijoita. Yleisön suosikki: Sininen uni, akvarelli, Leena Öfversten (Jokioisten yhdistys). Ravinnosta hyvinvointia tilaisuus R avitsemusluento järjestettiin 1.10. Kumppanuustalon auditoriossa, Hämeenlinnassa. Tilaisuudessa käsiteltiin ikääntyneiden hyvään ravitsemukseen liittyviä aiheita. Ohjelmassa oli pienet maistiaiset, infopisteitä ja materiaalia kotiin vietäväksi. Käytyjä aiheita • • • • • • • Ruokarytmi tuo ryhtiä päivään Lihakset tarvitsevat proteiinia Varmistetaan riittävä energian saanti Kasviksilla väri-iloa lautaselle Muistetaan hyvät rasvat Lautasmalli aterian koostamiseen Hyödynnetään puolivalmisteita tai valmisaterioita • Valitaan vähäsuolaisempi vaihtoehto Ravitsemusluento – Satu Nokkonen, Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset. Teksti ja kuva: Saara Kiuru-Sell 143

Yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit Akaa pj Hilla Huhturi p. 040 563 7287 siht Eva Munnukka p. 050 343 2076 Forssa pj Seppo Kolunen p. 045 101 2345 siht Hannele Mäki-Tulokas p. 045 675 1654 Hattula pj Arja Kartano p. 050 072 7991 siht Soile Parjanen p. 050 406 8498 Hauho pj Ismo Alanko p. 045 77301118 siht Leena Alanko p. 0400 472 232 Hausjärvi pj Sanni Häyrynen p. 040 592 6801 siht Raili Päivärinta p. 040 835 4439 Humppila pj Marja-Liisa Haapala p. 050 077 1879 siht Ritva Savolainen p. 050 400 4580 Hämeenlinna pj Leena Pietilä p. 040 048 5808 siht Ritva Hotti Janakkala pj Eila Jantunen p. 040 590 9914 siht Ulla-Maija Vainio p. 040 7591725 Jokioinen pj Eeva-Liisa Breilin p. 040 076 4682 siht Sanni Junnila p. 040 551 8264 Kalvola pj Raija Örn siht Ritva Rask p. 050 381 3880 Lammi pj Pirkko Mattila p. 044 584 1430 siht Sisko Ahinko p. 050 573 9913 Loppi pj Osmo Oksanen p. 0400 490 515 siht Irma Talvitie p. 040 5720 793 Renko pj Tuija Vahtero p. 040 5391 579 siht Sirpa Kinnunen p. 040 5752 472 Riihimäki pj Tapio Mäkelä p. 040 837 9602 siht Esko Simonen p. 040 021 4420 Tammela pj Asta Paakkunainen p. 0400 477 278 siht Ritva Lappi p. 050 569 7387 Urjala pj siht Maija Kyllönen Helena Koliseva p. 044 716 9964 p. 040 772 0609 Valkeakoski pj Terttu Tuominen p. 040 083 1601 siht Paula Huoviala p. 040 073 9577 Ypäjä pj Anne Karppelin-Nummela p. 044 596 9445 siht Hanna Laine p. 040 526 3986 144

Piirihallitus 2025 Puheenjohtaja Seppo Kuparinen   Lopen yhdistys p. 040 564 0554 Varapuheenjohtaja Pirkko Mattila   Lammin yhdistys (II alue) p. 044 584 1430 Piirihallitus 2024 Seppo Kaija   Forssan yhdistys (III alue) p. 044 236 2065 Tapio Vuorinen   Kalvolan yhdistys (II alue) p. 050 673 64 Sisko Kytösaari   Janakkalan yhdistys (IV alue) p. 0400 979 508 Hilla Huhturi   Akaan yhdistys (I alue) p. 040 563 7287 Maija Kyllönen   Urjalan yhdistys (I alue) p. 044 716 9964 Sinikka Suonpää   Ypäjän yhdistys (III alue) p. 0500 503 640 Pirkko Mattila   Lammin yhdistys (II alue) p. 044 584 1430 Mirja Lammi   Riihimäen yhdistys (IV alue) p. 040 763 1072 Piirin toimisto Toiminnanjohtaja   Hallituskatu 17 A 6, Saara Kiuru-Sell      13100 Hämeenlinna p. 0400 635 366, etela-hame@elakeliitto.fi etela-hame.elakeliitto.fi Eläkeliiton Etelä-Hämeen piirin vuosijulkaisu Julkaisija   Päätoimittaja Graafinen suunnittelu ja taitto Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri ry   Saara Kiuru-Sell Mari Välkki   Myyntihinta Kannen kuva   10 euroa Valokuva Leena Öfverstenin akvarellista Sininen uni. 40. vsk Julkaisutoimikunta Seppo Kuparinen Sinikka Suonpää   Painopaikka Maija Kyllönen   Printall AS Saara Kiuru-Sell 145

RATKAISUT Eläkeliiton oma lomapaikka! Opiskele ja harrasta Päivölän opistolla Tulevia lyhytkursseja Kuvanveisto 1.–3.12.2025 Kevät 2026: Studiovalokuvauksessa dramaattinen glamour-kuvaus 6.–8.3. Puupiirros 10.–12.4. Japanilainen vesiväripuupiirros 22.–24.5. w w w . l e h m i r a n t a . f i opintolinjoja, lyhytkursseja, kokous- ja juhlatiloja, majoitusta ryhmille Lehmirannantie 12, 25170 Salo lehmiranta@elakeliitto.fi www.paivola.fi, Päivöläntie 52, 37770 Tarttila, Valkeakoski Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2026! 146

Seuraa tilisi saldoa ja tapahtumia tekstiviesteillä OP Tiliviesti lähettää puhelimeesi tekstiviestin, kun tilillesi tulee tai siltä lähtee rahaa. Näin tiedät aina heti, kun laskusi maksetaan, ja halutessasi näet viestissä myös tilisi saldon. Ota käyttöön OP Tiliviesti. OP Tiliviestin saat käyttöösi tekemällä sopimuksen palvelusta soittamalla asiakaspalveluumme 0100 0500 (pvm/mpm) tai käymällä osuuspankin konttorissa. OP Tiliviestin tarjoaa osuuspankki. KYSY AJANKOHTAINEN TALLETUS- JA YHDISTELMÄTARJOUKSEMME Asiakaspalvelu p. 029 041 2300 ma-pe 8-20, la 10-14 saastopankki.fi/someronsp | saastopankki.fi/varaa-aika AKAA - FORSSA - KEMIÖNSAARI - KOTKA - LOIMAA - LOVIISA MARTTILA - PERNIÖ - SALO - SOMERO - TURKU - URJALA 147

Suomen järkevimmät katto- ja julkisivuremontit! Järki-Saneeraus Oy toivottaa iloista joulunaikaa! Pyydä tarjous: www.jarkisaneeraus.fi Puh. 010 326 5140