SISÄ L LYS 3 Tässä ovat lukijoiden ehdottamat seudun merkittävimmät Tekijä ja Teot PÄÄKIRJOITUS 9 Pirketta Palsta ja Räpätäti neuvovat sinut Sananvapauden sankariksi Juhlimme teitä kaikkia! 10 Tämä yritys ilmoitti jo 110 vuotta sitten Loimaan Lehdessä 19 Mandariinimafia on seudun tuoreimpia yrityksiä 23 Sukutilalla tehdään töitä seuraavia sukupolvia varten 27 Kolme perhettä muutti saman tien varteen puolen vuoden aikana 32 Lukijoilta: Kodin arvoinen kaupunki 33 Testaa tietämyksesi kylistä 36 Nuoret päättäjät etenevät elämässään 39 Kolmen lajin palloilijat kertovat tiestään maailmalle 42 Mälläisissä uppoudutaan eilispäivään paikallislehden sivuilta 43 Vain meillä -juttusarjassa vieraillaan Sarassa T änä vuonna tuli kuluneeksi 110 vuotta Oy Kuntain Lehden perustamisesta. Yhtiö kustansi Loimaan Lehteä, joka alkuvuosiensa ajan ilmestyi nimellä Kunnallisia Sanomia. Nyt elämme jo toista vuosituhattakin, mutta lehden perustajien ajatus lehden tarkoituksesta pitää paikkansa edelleen. Loimaan Lehti on edelleen seudun äänenkannattaja ja edunvalvoja. Samalla lehti antaa lukijalleen mahdollisuuden osallistua oman kotiseudun elämään, kuten Kari Nummilan Loimaan Lehdestä ja Loimaan kirjapainosta kirjoittama 80-vuotisjuhlavuoden historiateos Saviseudun silmä (1995) sitä summaa. Muuttuvassa maailmassakaan lehden tehtävä ja työmme lehdentekijöinä ei ole muuttunut. Edelleen välitämme lukijoillemme vain vastuullisesti tuotettua ja luotettavaa tietoa. Totta tosin on sekin, että kun 110 vuotta sitten paikallisuus oli syy perustaa lehti, näinä kansainvälisyyden aikoina paikallisuuden merkityksestä pitää puhua aivan eri tavalla ja tuoda sitä jopa erityisesti esiin. Lehden syntymäpäivän aattona (LL 11.1.) totesimme pääkirjoituksessa, että vaikka pyörisimme millaisissa tietoverkoissa ja digikanavissa, elämä on sittenkin paikallista. Elämme lähiympäristömme ja sen ihmisten kanssa. LOIMAAN LEHDESSÄ on aina haluttu kehittää lehteä ja siitä todistavat lukuisat lehden saamat palkinnotkin. Samoin lehdessä on haluttu osallistua tiiviisti alamme kehittämiseen. Tämän näemme tärkeäksi edelleen. Uutismedian liiton paikallislehtijaosto koostuu kymmenestä itsenäisten paikallislehtikustantajien ja mediakonsernien edustajasta ja istun jaostossa TS-Yhtymän paikalla. Liiton Kilpailukyky ja mielikuva -työryhmässä edustan kaikkia suomalaisia paikallislehtiä ja lisäksi toimin Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen hallituksessa. Näissä olen mukana yksinkertaisesti siksi, että koen tärkeänä puolustaa aiempien sukupolvien meille nuoremmille taistelemaa demokraattista yhteiskuntaa. Siinä on erityinen osa sananvapaudella, vapaalla tiedonvälityksellä ja tiedon luotettavuudella – sekä paikallisuudella. Näistä viesteistä olemme tänä syksynä keskustelleet niin eduskunnassa kuin tasavallan presidentti Alexander Stubbia tavatessamme. Eduskuntaan veimme tuliaisina Loimaalta hankitut huovutetut pannunaluset, jotka muistuttavat ruisleipää. Me paikallislehdet olemme kuin ”ruisleipää” – samoin kuin leipä, lehtemme tehdään yksinkertaisista aineksista. Meistä ei tarvitse tihrustaa tuoteselosteesta ”yllätyksiä”. Presidentti sai tuliaisiksi paikallislehdiltä loimaankoivun. Niin kuin lehdetkin, tämä erityinen rauduskoivun liuskalehtinen muoto on syntynyt paikallisissa oloissa, omintakeiseksi ja erityiseksi. Molemmat myös voivat niin hyvin kuin ympäristönsäkin. Syksy pudottaa koivun lehdet, mutta luotettavaa ja vastuullisesti tuotettua tietoa ja sitä tarjoavia paikallislehtiä ei Suomella ole varaa lakastuttaa, kirjoitimme presidentille luovutettuun korttiin. 110 VUODEN LEHDISTÄ Loimaan seudusta piirtyy kuva paikallisylpeistä ja aikaansaavista ihmisistä, jotka osaavat myös toimia yhdessä. Tämä näkyy juhlalehtemme jutuissakin. Kun juhlimme lehteä, juhlimme itse asiassa teitä kaikkia – kiitos lukijoillemme ja asiakkaillemme sekä Loimaan Lehdessä vuosikymmenten varrella työskennelleille. Työ jatkuu. KATI UUSITALO päätoimittaja Loimaan Lehti 110-VUOTISJUHLALEHTI 2025 Julkaisija: Priimus Media oy/Loimaan Lehti Vastaava päätoimittaja: Kati Uusitalo Toimitus: Lari Kiviranta, Sampsa Hakala, Sari Holappa ja Kalle Rajala Ulkoasu: Mari Knuutila, Etusivupaja Ilmoitusvalmistus ja -suunnittelu: Päivi Ehrnsten, Taina Leppänen Myynti: Riina Karila, Tiia Virtanen Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2025 Kuvat: Lari Kiviranta, Sari Holappa, Kalle Rajala, Kati Uusitalo, LL Arkisto/Marianna Langenoja ja Kiti Salonen, Loimaan teatteri/Sari ÄikääTorkkeli ja Jani Hägg, Aake Alisaari, Linda Tikkanen, Jani Vuorela/@janishoots_sports, Saana Lindgrenin Kotialbumi, Juuso Koro, Emma Paasio, TS Arkisto/Marttiina Sairanen ja Anne Savolainen

KÄÄNNÄ SIVUA JA KATSO millaisia ehdotuksia tuli ja miten niitä perusteltiin – jopa uunimakkara mainittiin! S U U R K Y S E LY VUOSISADAN TEKIJÄT JA TEOT LOIMAAN SEUTU KATI UUSITALO Loimaan Lehti kysyi lukijoiltaan 110-juhlavuoden kunniaksi seutuun eniten vaikuttanutta henkilöä, vuosisadan Tekijää. Eri ehdotuksia tuli kaikkiaan 32. Eniten ehdotettiin yrittäjä Markku Helanderia ja valtiopäiväneuvos Olavi Ala-Nissilää. Lähes yhtä suosittuja olivat entiset kansanedustajat Mauno Kurppa ja Heikki Perho sekä täkäläiset konepajojen perustajat Vilho Lankisesta Teuvo Syväseen ja Pentti Ala-Nissilään. LOIMAAN LEHTI 110 3

POI MI NTOJA KUKA ON SEUDUN SEUDUN TÄRKEIN TEKIJÄ? SANOTTUA Kaikki luottamushenkilöt/valtuutetut, jotka olivat mukana valtuustojen kokouksissa sekä kunnassa että kaupungissa vuonna 2004, jolloin päätettiin Loimaan kaupungin ja Loimaan kunnan yhteen liittymisestä 1.1.2005. Lasse Laaksovirta. Jokakesäinen Kuissi-tapahtuma kokoaa entisiä ja nykyisiä loimaalaisia yhteen! Kesän huipputapahtuma, kiitos. LEENA VIRTANEN NÄIN KYSYTTIIN Pyysimme lukijoitamme miettimään, kuka on seudun tärkein Tekijä. Kuka tai ketkä ovat vaikuttaneet eniten Loimaan seutuun 110 vuoden aikana ja kenen tai keiden ansiosta olemme tällä seudulla sitä, mitä olemme – kenelle pitäisi osoittaa kiitokset täkäläisestä kehityksestä ja mahdollisuuksista viimeisten 110 vuoden ajalta. Lukijat saivat myös miettiä, mikä on tärkein seudun hyväksi tehty teko viimeisten 110 vuoden aikana ja minkä teon ansiosta Loimaan seutu on tänään sellainen kuin se on ja mitä tekoa siis pitäisi nostaa viimeisten 110 vuoden ajalta esiin. Vastata sai nettikyselyssä tai lähettämällä postia toimitukseen. Vastauksiin on poimittu ehdotukset vain niiltä lähettäjiltä, joiden henkilöllisyys on toimituksen tiedossa. Osa vastaajista ehdotti useampaa henkilöä ja sekin sallittiin. Lukijoiden ehdotukset Paavo Laapotti Mato Valtonen Markku DeFrost Veikko Hulkko Olavi Ala-Nissilä Lasse Laaksovirta Maija Koskenniemi Pekka Heikonen Heikoset Heikki Perho sr. Perhot Loimaan Lehti Kari Kivimäki Pauli Salminen Aleksi Valavuori Katariina Kojo Alpo Jaakola Pirkko Jaakola Martta Aaltonen Loimaan soittokunta Karjalaiset Pentti Mäkilä Mauno Kurppa Kalevi Koivisto Markku Helander Raija Kouri Teuvo Syvänen Vilho Lankinen Pentti Ala-Nissilä Eino Vuori Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry ■ Loimaiden yhdistymisestä päättäneet luottamushenkilöt ja valtuutetut ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ 4 LOIMAAN LEHTI 110 Markku Helander on kehittänyt Loimaan teollista rakentamista ja muuta kiinteistötoimintaa. Oman yrityksensä myytyään käyttänyt paljon aikaa ja rahaa alueen kehittämiseen ja elinvoiman ylläpitoon, todetaan eräässä Markku Helanderia esittäneen ehdotuksen perusteluissa. Merja Säteri puolestaan aloittaa perustelunsa Markku Helanderin urasta, jonka tämä aloitti teurastamo- ja lihakauppayrittäjänä ja toteaa, että mies ei edelleenkään lepää laakereillaan vaan rakentaa asuntoja ja halleja. – Ja lienee myös monessa yrityksessä osakkaana. Ymmärtääkseni on ollut monen yritysen toimeenpaneva tekijä – siis yrittäjä isolla Y:llä. Ei ole poliitikko eikä ole luultavasti koskaan hakenut tai saanut yhteiskunnalta tukea toimintaansa. Hän nimittää Markku Helanderia työmieheksi, joka ei häpeä tarttua lapioonkaan. – Uunimakkarakurssilla olin samaan aikaan ja Markku kyllä näytti miten homma hoidetaan ja hyvää tuli! Olisi varmaan aineksia omaelämänkerran kirjoittamiseen – varmasti löytyisi tapahtumia, joista ei muilla ole tietoa, Merja Säteri vinkkaa. TODELLAKIN LÖYTYY. Markku Helander on itse yllättynyt saamastaan suosiosta 110-juhlalehden kyselyssä ja sanoo, että elämässä on tapahtunut hyvvää ja huanoo, mutta hän katsoo eteenpäin. – Peruutuspeiliin katsotaan ainoastaan autoa peruutettaessa. Markku Helander sanoo, että on aina koittanut tehdä töitä vaan. – Niin tarvitsisi kaikkien tehdä, ja mieluummin enemmän kuin vähemmän, hän toteaa ja laskee työvuosia tulleen täyteen jo 58, sillä ennen pantiin ihmiset töihin 15-vuotiaana. – Kysyttiin vaan, että kumman otat, kravatin vai kinttaat. Kotitilan heinäpellollakin nuorempi sisko kulki perässä ja laittoi heinäseipäisiin välitappeja ja kantoi mehukannua. – Jokainen teki sen, mihin kykeni. Nykymaailma on hänen mielestään mennyt kyllä pölhöksi kaiken maailman byrokratian takia. – Kun jotain yrittäisi, niin sanotaan, että kuule, ei sillai voi tehdä. Suunnilleen kukkapurkinkin kun ostat, niin on 50 sivun ohjeet, miten sitä kuuluu käyttää. Hän sanoo kantavansa aika isoa huolta Suomen taloudesta. – Kaikki vaan pyytävät ja ovat käsi ojossa. Aina pitäisi vaatia vastine tuelle, hän pohtii ja kertoo esimerkin Virosta, jossa hänellä on kesämökki. Suomalaisporukalla oli naurettu, että onpa tyhmää, kun erääseen saareen vieneen lossin liikenne oli loppunut jo 11 vuotta aiemmin, mutta lossivahti tuli joka aamu paikalle silti. – Vahti meille sitten sanoi, että Suomessa olette vielä tyhmempiä, kun teillä ihmisille maksetaan kotio. – PÖRSSILLÄ elän, muut on harrastuksia, hän selittää rahaliikennettään ja listaa rikkaudeksi kaksi asiaa. Kaverit ovat rikkautta, heitä ei saa pettää, sillä luottamusta ei saa koskaan takaisin. – Ja raha ei ole rikkautta, elämä on. Kotiseuturakkaus saa yrittämään ja olemaan monessa puuhassa mukana. – Aina muistan kehua seutua ja meillähän onkin täällä aika hyvin asiat. On aika lailla kaikkea. No ehkä ooppera puuttuu, hän virnistää. Rakennusprojekteja on kuulemma hyvä pistää pystyyn, kun on hyvä tekijät, joihin voi luottaa ja joita ei tarvitse neuvoa. – Sanon aina niille, että tehkää niin kuin parhaaksi näette, mää lähden mettätöihin. Se on kuule ihana olotila, kun olet nähnyt omien käsiesi jäljen, olet työstä väsynyt ja sammut sitten sohvalle ko saunalamppu. VIRPI LEVONPÄÄ-LÄHTEENMÄKI Olavi Ala-Nissilä on monella tavalla vaikuttanut seudun kehitykseen valtuutettuna ja kansanedustajana sekä Varhan hallinnon kautta. Hänen saavutuksistaan voin mainita kuntaliitoksen, Sarka-museon, Pro Ysitien ja yritystoiminnan edistämisen sekä julkisten palveluiden vaalimisen Loimaalla, Pertti Vesanto listaa. – Pitkäaikainen loimaalainen vaikuttaja. Ajaa joka käänteessä seudun asiaa pitkällä tähtäimellä ja innostaa myös nuoria mukaan päätöksentekoon, hän perustelee. Kaarina Johansson toteaa, että valtiopäiväneuvos Olavi Ala-Nissilä on valtakunnan tasolla vienyt Loimaan asioita eteenpäin ja samoin koko maakunnan. – On vaikuttanut esimerkiksi Sarka-museon perustamiseen ja edelleen toimii valtakunnallisissa elimissä muun muassa palloilun puitteissa. Tiedän, että paikassa kuin paikassa hän nostaa Loimaan asioita esille. Olavi Ala-Nissilä itse nostaa esiin Pemamekin perustaja Pentti Ala-Nissilän ja sen kehittäjä Pekka Heikosen sekä kaikki teknologiaklusterin tekijät Loimaalla. Samoin kiitosta ansaitsisivat hänen mukaansa kaikki Suomen Maatalousmuseon Loimaalle saamiseksi töitä tehneet ja sen kehittämiseksi ahkeroineet tahot ja ihmiset. – Loimaata ja seutua on koetellut erittäin iso maatalouden muutos ja murros. Teknologiaklusteri nousee ja pitää ja kehittää elinvoimaa Loimaalla ja tuo uskottavuutta. Valtakunnallinen vastuumuseo Sarka jatkuvasti kehittyy ja tuo tunnettavuutta, kulttuuria ja matkailua Loimaalle.

LUKI J O ILTA Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. Kokoonnuttiin Mellilän Tammikodilla 1. joulukuuta 2004 ja kuntien edustajat päättivät perustaa Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset -yhdistyksen. Siihen kuuluvat myös Oripää ja Ypäjä. Vastaavaa yhdistystä ei ollut aikaisemmin. Yhdistyksen tehtävänä on antaa tietoja omaishoidon asioista ja tarjota vertaistuen tukiverkostot. Heimolinnankatu 3:ssa kokoonnutaan viikoittain. ARVO SAARIO K onepajojen perustajat, ehdotetaan useammassa vastauksessa ja mainitaan Teuvo Syvänen, Vilho Lankinen, Mauno Kurppa ja Pentti Ala-Nissilä sekä Pekka Heikonen ja Heikoset, jonka perheyritys Pemamek on. – Mauno Kurppa, Kalevi Koivisto, Markku Helander. Vieläkin yritystoimintaa heidän jalanjäljissään, toteaa eräs. – Teuvo Syvänen, Vilho Lankinen, Pentti Ala-Nissilä ja Mauno Kurppa. Miehet mahdollistivat Loimaan säilymisen rakennemuutoksessa, missä maatalous ei enää työllistäkään kaikkia, muistuttaa toinen vastaaja. – Kaikki konepajojen perustajat ovat olleet vaikuttamassa metallialan teollisuuden vahvaan asemaan ja monipuolisuuteen Loimaalla. Kaikki nykyiset tehtaat ovat Loimaan elinvoimaisuuden kannalta hyvin merkittäviä. Ne antavat työtä suoraan ja välillisesti sadoille loimaalaisille, Ilkka Uusitalo pohtii ja nostaa ehdolle myös Pauli Salmisen, entisen Loimaan seudun kehittämiskeskuksen toimitusjohtajan. – Hänen johdollaan kehittämiskeskuksen toiminta oli vilkasta ja innovatiivista. Vihreän kolmion toiminta oli näkyvää ja Loimaalle syntyi uusia matkailukohteita. – Mauno Kurppa olisi minun ehdotukseni, Kalevi Suvila kirjoittaa ja toteaa, että koko Loimaan maatalous tuottaa hänen koneidensa jälkeen. – Tosi suuri mies jossa markut on pikkupoikia. Myös Martta Aaltosta ehdotettiin. – Loi menestyvän ja laajenevan yrityksen ja toiminnalla on ollut suuri vaikutus kauppalan kehitykseen ja muihin yrittäjiin. Etenkin Martta Aaltosen leipomo ja isot, modernit kahvila- ja kauppatilat keskustassa ovat luoneet hyvän palvelun lisäksi paikkakunnan identiteettiä, Merja Murtonen muistuttaa. – Heikki Perho ja Olavi Ala-Nissilä. Kansanedustajat, joiden vaikutuksesta Loimaa sai maatalousmuseon, ehdottaa eräs vastaaja. Heikki Perhoa perustellaan merkittävimmäksi henkilöksi myös siksi, että vastaajan mu- kaan hän sai valtion sijoittamaan Loimaalle siementarkastuslaitoksen, joka nykyään on Ruokaviraston toimipiste. Koko Perhon suku, ehdottaa taas Kaarina Johansson. – Heikki Perho, kansanedustaja, hänen tyttärensä Maija, lapsenlapsensa Anna ja niin edelleen. Perhon suku on valtakunnallisesti ja paikallisesti vaikuttanut Loimaan asioiden esilläpitämiseen. Rohkeat yrittäjät, autotallista isoihin teollisuuslaitoksiin. Hyvinvointi rakennetaan koulutuksella ja työtä tekemällä oman seutukunnan parhaaksi. TUIJA-MAIJA ARVOLA Eino Vuori, ehdottaa Mikko Isomäki. – Hän tuli Loimaan seudun sairaalan lääkäriksi 1939 ja hän toimi tässä virassa vuoteen 1953 asti, jolloin sairaala muuttui aluesairaalaksi ja Vuori nimitettiin sairaalan kirurgian ylilääkäriksi ja koko sairaalan johtavaksi lääkäriksi. Näitä virkoja hän hoiti eläkkeelle jäämiseensä saakka vuoteen 1970, Mikko Isomäki listaa ja lisää, että Eino Vuorella oli suuri ansio siinä, että Loimaalle saatiin aluesairaala, josta myöhemmin tuli yksi valtakunnan suurimmista aluesairaaloista. Eino Vuorella oli lisäksi monia luottamustoimia niin kunnallisesti kuin valtakunnallisestikin ja tiesitkö, että hän on myös suunnitellut ensimmäisen Loimaan kaupungin, silloisen kauppalan vaakunan. KULTTUURIAKAAN EIVÄT lukijat unohtaneet. – Alpo ja Pirkko Jaakola. Ovat loimaalaisen sielunmaiseman tunteiden tulkkeja, Irma Hokka muistuttaa. – Alpo Jaakola oli monipuolinen taitelija, joka vuosikymmenten ajan oli näkyvä hahmo Suomen taidepiireissä ja medioissa. Hänen teok- sensa ovat koko ajan läsnä loimaalaisten elämässä ja jätti pysyvän jäljen loimaalaiseen sielunmaisemaan. Hänen lempinimensä ”Loimaan shamaani” merkitsee yhteisön jäsentä, jolla uskotaan olevan erityisiä yliluonnollisia kykyjä. Kenellä muulla loimaalaisella olisi ollut niitä enemmän vuosina 1915–2025, Sampsa Heinonen kysyy. Anna-Liisa Kastio ehdottaa merkittävimmäksi henkilöksi monipuolisesti loimaalaista kulttuurielämää rikastuttanutta ja myönteisesti edelleen siihen vaikuttava Raija Kouria. – Kotiseutuneuvos, rehtori, äidinkielenopettaja, kielen ja murteen tutkija, ennen kaikkea kirjailija Raija Kouri on tehnyt merkittävän elämäntyön opetustyön lisäksi synnyinseudullaan Loimaalla. Raija on tallentanut monipuolisesti perinnetietoutta, murteen ja kielen sisältöä ja seudun kädentaidonrunsautta, mutta myös useiden yhdistysten ja harrastuspiirien historiaa kirjoiksi asti. Hän on ehdottajan mukaan myös auliisti jakanut aineistojaan muille kirjoittajille ja neuvonut reittejä ja tapoja tehdä tutkimusta sekä kirjoittaa sisältöä muiden luettavaksi. – Ehdotan Loimaan Soittokuntaa, jolla on 140-vuotinen historia. Soittokunta on esiintynyt paikkakunnalla ja sen ympäristössäkin vuosien saatossa ” kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa ”. Vapun avajaiset, Vappuprutkaukset, Kevätkonsertit, lukemattomat julkiset juhlatilaisuudet ja kokoukset Heimolinnassa. Itsenäisyyspäiväsoitot hautausmailla ynnä monet muut julkiset soitot, puhumattakaan yksityisistä tapahtumista ympäri maakuntaa, Seija Kylämarkula kirjoittaa. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA Alpo ja Pirkko Jaakola. Ovat loimaalaisen sielunmaiseman tulkkeja. Kun nyt katselee E lettiin 1949 alkupuolta. Kaksi kaverusta, Pentti ja Mauno, istuivat Loimaan Maamieskoulun pulpeteilla ja katselivat tylsistyneinä ulos. Heitä ei sitten yhtään kiinnostanut lammastalous ja lehmän anatomia. Maunolle syntyi idea sementtikattotiiliä valmistavasta yrityksestä ja sai houkuteltua Pentin mukaan. Näin syntyi Kate-Tiili, Pentin ja Maunon yritystoiminnan alku. Pruukan kanat häädettiin yhteen nurkkaan ja toiseen tuotiin tiilikoneet. Talvella 1953 Pentti ja Mauno alkoivat suunnitella kylän muutaman muun kaverin kanssa paikkaa kesätansseille. Ripeän suunnittelun ja tuloksellisten talkoiden ansiosta tanssipaikka valmistui nopeasti ja avajaistansseja tanssittiin 1953, viikko ennen juhannusta. Tanssipaikan nimeksi tuli Urheiluhalli. Urheiluhalli oli aikanaan suosittu kesän tanssipaikka. Pääsylippujen myynti oli keskimäärin 1000 lippua per ilta. Urheiluhallista löytyi monelle “maajussille morsian”! Samoihin aikoihin Mauno oli alkanut tehdä pajatöitä navetassa. Lehmät olivat saaneet väistyä tieltä vanhaan kanalaan. Raivauskauha oli keskeinen tuote. Samalla Mauno katseli kotitilallaan ison Clevelandin salaojan kaivua ja mietti, että eikö tuota ojaa voisi kaivaa pienemmälläkin koneella. Näin alkoi salaojakoneiden suunnittelu ja valmistus. Ensimmäiset salaojakonekurssit, joihin osallistui tulevia salaojaurakoitsijoita pidettiin 1959. Kaiken kaikkiaan nämä, Kurpan konepajalla valmistetut salaojakoneet mullistivat salaojituksen Loimaalla ja koko Suomessa. 1961 Pentti osti ensimmäisen salaojakoneen Kurpan konepajalta. Kaikkiaan Pentin salaojayrityksellä oli parhaimmillaan viisi salaojakonetta ja oli tiettävästi 1960- luvun loppupuolella alallaan Suomen suurin. Myös Pentin konepajatoiminta alkoi aluksi vanhassa navetassa. Talvisin salaojakoneiden korjausta ja huoltoa. 1970 Eräänä päivä Pentti poikkesi Kurpan konepajalle tapaamaan Maunoa. Siellä oltiin ostamassa saksankielisen esitteen mukaista hitsauspöytää Kempiltä. Kuultuaan pöydän hinnan, Pentti tokaisi, että me teemme sellaisen puolella hinnalla siitä. Niin Pentti otti saksankielisen esitteen mukaansa ja lähti pajalleen suunnittelemaan hitsauspöytää. Tästä alkoi Pemamakin kunniakas kehitys! Kun salaojakauppa Kurpan konepajalla hiljeni, oli vuorossa Dino-nosturin suunnittelu ja valmistus. Dinon alku oli lähtenyt Pentin kynästä 1970- luvulla ja hän myi Dinon idean ja prototyypin Maunolle. Valmistusta jatkaa nykyään Dinolift. Mauno vaikutti aikoinaan ansiokkaasti kunnanvaltuustossa, eduskunnassa ja monissa muissa järjestöissä. Hän oli rakennustoimikunnan puheenjohtajana Hirvihovin ja Vesihovin suunnittelu- ja rakennushankkeessa. Liekö niitäkään Hirvikoskella ilman Maunoa? Hän oli avittamassa useita yrityksiä Loimaalla, kuin myös Loimaan rajojen ulkopuolella. Kaiken kaikkiaan, tässä on pintaraapaisu Pentti Ala-Nissilän ja Mauno Kurpan yrittäjyydestä. Kun nyt katselee Pemamekin ja Dinoliftin kookkaita tehdasrakennuksia Loimaalla ja miettii, kuinka monta loimaalaista ja muualtakin tulevia ihmisiä, ne ovat työllistäneet, voi todeta, että paljon ovat Pentti ja Mauno tehneet kotiseudun hyväksi. LEENA KURPPA LOIMAAN LEHTI 110 5

POI MI NTOJA MIKÄ ON MERKITTÄVIN SEUDUN HYVÄKSI TEHTY TEKO? SANOTTUA Arja Sikiön mielestä merkittävin loimaalainen olisi Veikko Hulkko. – Ammattitaitoinen, laaja-alainen, kuvat puhuvat puolestaan. Nostan hattua vielä jälkikäteenkin. Moni kerää hänen kuviaan ja muistelee, millaista oli ennen Loimaalla. Paavo Laapotti, Mato Valtonen, Markku DeFrost, ehdottaa puolestaan eräs vastaaja. – Jokainen heistä on kerännyt mainetta Suomen musiikkipiireissä sekä yksi heistä jopa maailmalla ja mielestäni se itsessään riittää, koska ei ole itsestäänselvää, että täältä tulee muusikoita, varsinkaan menestyviä sellaisia. Ajattelen, että Maija Koskenniemellä oli merkittävä rooli lasten ja nuorten luku- ja kielitaidon sekä lukuharrastuksen kehittänänä ja ylläpitäjänä. Anneli Notko nimeää merkittävimmäksi henkilöksi Maija Koskenniemen, joka toimi Loimaan yhteiskoulussa kieltenopettajana ja rehtorinakin ja lisäksi perusti Loimaan kauppalaan kirjakaupan. – Se oli laajoine kirjavalikoimineen merkittävä paikkakunnan kulttuurikeskus. Sieltä ostettiin vuosikymmenien ajan niin kaikki koulutarvikkeet kuin oppikoulun ja lukion kirjatkin, joita ei silloin annettu koululaisille ilmaiseksi. Hinnatkin olivat varsin kohtuulliset. Ajattelen, että Maija Koskenniemellä oli merkittävä rooli lasten ja nuorten luku- ja kielitaidon sekä lukuharrastuksen kehittäjänä ja ylläpitäjänä. HARRI SALONEN lähetti pitkän ja kauniin kirjeen perustellakseen, miksi merkittävin loimaalainen olisi Pentti Mäkilä. – Hän on ollut loimaalaisen urheilun ja nuorisotyön sydän, joka on vuosikymmenten ajan ohjannut, kannustanut ja tukenut nuoria urheilukentillä ja saleilla täysin vapaaehtoisesti ja ilman henkilökohtaisen edun tavoittelua. Hänen pyyteetön työnsä, talkoohenki ja esimerkki ovat olleet ratkaisevia monen nuoren terveellisen ja aktiivisen elämäntavan syntymisessä. Eräs lukija ehdottaa Jankko Lentopallon toiminnanjohtaja Katariina Kojoa. 6 LOIMAAN LEHTI 110 Yhteiskoulun perustaminen. Oli poikkeuksellisen edistyksellistä, että keskelle laajaa maaseutua perustettiin ei vain keskikoulu, vaan myös lukio. Sarka-maatalousmuseon saaminen Loimaalle. Se on ainutlaatuinen ja valtakunnallisesti tärkeä museo. Myös Viljavarasto on näkyvä rakennus Loimaan keskustassa. Siihen liittyvä siementutkimus ja viljelyn laajuus alueella on merkittävä MERJA MURTONEN KAARINA JOHANSSON – Lentopalloa on Loimaalla pelattu jo pitkään, mutta viime vuosina Katariina Kojon johdolla uutta toimintaa on tullut paljon. Pienimmille lapsille on liikkareita ja joukkueita on kaikissa ikäluokissa. Katariina on viime vuosina ollut myös enemmän mukana Hurrikaani Loimaan toiminnassa. Mestaruusliigassa pelaaminen tuo Loimaalle mainetta ja kunniaa. Jankon ja Hurrikaanin yhteistapahtuma Trombilandia liikuttaa lapsia monta kertaa vuodessa. Kirsikkana kakun päällä on ehdottajan mukaan hyvin onnistunut Power Cup 2025 Loimaalla. – Se oli valtava lasten ja nuorten lentopallotapahtuma, jossa Katariina oli päävastuuhenkilö. Lentopallo tuo iloa ja toimintaa kaiken ikäisille loimaalaisille. Lentopallotyöhön on tarvittu koko suku, useita sukupolvia ja iso joukko talkoolaisia, mutta nostaisin Katariinan tämän hetken loimaalaiseksi tekijäksi. – SYNNYIN talvisodan pakkasiin ja lapsuuteni varhaisimmat muistot liittyvät kodissani asuneisiin Muolaan evakkoihin. Muistan myös kolmen Kurkijokelaisperheen tulon ja asettumisen kotini pihapiiriin. Merkittävä muisto on myös 1940– ja 50-lukujen vaihde, jolloin kurkijokelaiset rakensivat uutta kotiseutuaan Loimaalle, Juhani Naula kirjoittaa. Hän arvioi, että se oli kulttuurimuutoksen ja toivon aikaa ja kovaa vasaroiden pauketta, jonka tulokset näkyvät Loimaan maisemassa vieläkin. – Katsoitpa mihin suuntaan tahansa, hän sanoo ja kiittää, että karjalaisen väestön tulo ja heidän tähän päivään ja tästä tulevaisuuteen jatkuva monipuolinen aktiivisuutensa ja kyvykkyytensä on ollut ja on Loimaalle aito onnenpotku. Juhani Naula muistuttaa, että Loimaan seutu sai Karjalasta muiden mukana muun muassa kolme teollisuusneuvosta Vilho Lankisen, Petter Sairasen ja Teuvo Syväsen, jotka yhdessä muiden yrittäjen kanssa työllistivät aikanaan jopa tuhatkunta loimaalaista. – Minkä muuttotappion Loimaa olisikaan kokenut, suurten ikäluokkien aikuistuessa, ilman noita neuvoksia. Myös monien karjalaisten eri yhteiskunta-alojen ja kulttuurin sekä entisten että nykyisten vaikuttajien Loimaan hyväksi tekemä työsarka on ollut ja on yhä varsin mittava. Karjalaisen väestön saapumisella oli ja on edelleenkin suurin merkitys Loimaan seudulle yli sataan vuoteen. Kiitos kuuluu myös loimaalaisille karjalaisten vastaanottajille. ■ Loimijoen hyödyntäminen ajan hengen mukaisesti. Ilman Loimijokea ei olisi Loimaata, eikä ehkä tulevaisuuttakaan. Lentopalloa on Loimaalla pelattu jo pitkään, mutta viime vuosina Katariina Kojon johdolla uutta toimintaa on tullut paljon. Airi Mäntyharju ehdottaa Loimaan Lehteä merkittävimmäksi tekijäksi. – Paikallislehti on lukijoidensa ääni vauvasta vanhukseen. Se kertoo ajantasaisesti jokaiselle hyödyllistä tietoa niin koulutuksesta, työstä, vapaa-ajasta, arjesta ja juhlasta. Lehti on mukana kulttuurissa paikkakunnalla ja urheilun ytimessä. Lehti kertoo laajasti lehden eri levikkialueen elämästä ja antaa äänen myös aivan tavalliselle lukijalle, vuorovaikutteisesti niin toimituksen kuin muiden lukijoiden kanssa. Lehti toimii aisteina meille lukijoille, vuosikymmenistä toiseen. Se on luotettava lähde muuttuvassa maailmassa, hän kiittää ja arvioi, että tavallaan nimityksen ansaitsisivat kaikki Loimaan Lehden levikkialueen asukkaat, yritykset ja toimijat. – Sadan kymmenen vuoden aikana paikkakunnalla on tarvinnut olla ihmisiä, jotka huolehtivat perustason elämästä, mutta siellä heidän joukossaan on aina ollut myös ihmisiä, joilla on visioita tulevaisuudesta, yrittämisestä ja kehittämisestä. Monet ovat käyttäneet tietojaan, taitojaan ja kokemustaan paikkakunnan hyväksi ja joskus uhkarohkeastikin lähteneet toteuttamaan haaveitaan. Paikkakunnalle on hänen mukaansa näin saatu eri alojen teollisuutta, vaikuttava kulttuurielämä, Suomen huipulla olevat urheilijat ja kokonaisvaikutelma,että Loimaan seutu on turvallinen ja kehittyvä ympäristö, minne kannattaa sijoittaa ja mihin voi pysyvästi asettua. – Loimaan luontoarvot ovat myös merkittävät, kun maailman erilaiset katastrofit luovat merkityksen sille, että voi mennä vapaasti uimaan, kävelemään, pyöräilemään, marjastamaan ja sienestämään, ja nyt viimeksi ihastelemaan Loimijoen Rantabulevardia keskellä kaupunkia. – Pitää aina muistaa, että jokainen meistä luo itse omaa ympäristöään, myös mielikuvilla, jos niistä löytää myönteisiä elementtejä, ei ehkä tarvitse niin kiihkeästi ajatella, että jossain muualla on paremmin. HEIKKI HELMINEN ■ Sallilan Sähkölaitos. Sähkö on jokapäiväinen energialähde niin kodeissa kuin teollisuudessa myö maa- ja karjataloudessa. Ilman sähköä eläisimme pimeällä keskiajalla. Myös maatalouden ja koneistumisen kehitys, paikallinen asiantuntemus ja rohkeus kehittää tekniikkaa, nyt teknologiakusterin yhteistyö. TUIJA-MAIJA ARVOLA ■ Kunnan ja kaupungin yhteenliittyminen oli hyvin merkittävä tapahtuma. Raja keskellä poistui. Voitiin aloittaa koko uuden kaupungin kehittäminen yhdessä ilman rajan aiheuttamia erimielisyyksiä ja näkemyseroja. LEENA VIRTANEN ■ Loimaan ambulanssin perustaminen vuonna 1973. Sen myötä moni silloinen paikkakuntalainen sai nopean avun hätätilanteissa ja säästi henkensä. ■ Loimaalla tuotetaan ruokaa koko Suomelle. Loimaan pelloilla tuotetaan viljaa ja muita elintarvikkeita yli oman tarpeen. Erityisesti kananmunilla ja broilerilla ruokitaan muuta Suomea. Alueella toimii myös useita maataloustuotteisiin tai elintarvikkeisiin liittyvää yritystä kuten kananmunapakkaamoita, lemmikkiruokatuotantoa, hunajayritys, kurkkukasvihuone ja niin edelleen. Hyvää omavaraisuutta ja näinä päivinä tärkeää huoltovarmuutta ei saisi pitää itsestäänselvyytenä. On hyvä muistaa ja kiittää maanviljelijöitä ja alan yrityksiä.

Juhlat ja tilaisuudet! Varaa omasi! Häät, ristiäiset, muistotilaisuudet, pitopalvelu! LAKIASIATOIMISTO ARTO PAPPINEN Avustan oikeudenkäynneissä riita- ja rikosasioissa. Teen pesänselvitykset, perunkirjoitukset, perinnönjakokirjat ja ositukset. LUVAN SAANUT OIKEUDENKÄYNTIAVUSTAJA 045 1202 140 Kysy myös majoitusta! www.ryotintila.fi artopappinen@gmail.com artopappinen.com Loimaantie 272, Alastaro P. 040 752 7353 Käsityöläiskatu 10, Loimaa SERTIFIOIDUT SIEMENET PAIKALLISELTA Sollan Pakkaamo PELTOSIEMENPAKKAAMOLTA Samuli Suvila • 0500 535325 www.sollanpakkaamo.fi Sollan Pakkaamo www.peltosiemen.fiSamuli Suvila • 0500 535325 www.sollanpakkaamo.fi www.peltosiemen.fi Parhaat heinät Palvelemme: ja oljet ma-pe klo 9–17 la-su klo 9–13 hevosille! VESIKOSKENKATU 11, LOIMAA P. 02 763 1193 Uudentalontie 31a, 32300 Mellilä puh. 0400114470 • info@pollenpaali.fi Loimaa, Piltola | OKT 104 m² Karhulankyläntie 317. 3h+k+ph+s. -*. Sovi esittely! Mäkinen 0400 536 941 Mh. 79.500 € | 606543 Loimaa, Kartanomäki | OKT 177 m² Hietakankaanlenkki 16. 6h+k+rt+ask.h+khh+s/ph+v+at+ak. -*. Sovi esittely! Harteela 050 918 5364 Mh. 332.000 € | 591128 Loimaa, Kartanomäki | OKT 200 m² Torpparinkatu 20. 5h+k+ph+s. D2018*. Sovi esittely! Kärri 0406308535 Mh. 195.000 € | 599756 Loimaa, Hirvikoski | OKT 116/172 m² Tonttitie 4. 4h+k+wc+khh+sauntilat. -*. Sovi esittely! Harteela 050 918 5364 Mh. 86.000 € | 607024 Loimaa, Suopelto | RT 65 m² Harmaakalliontie 2 as. 2h+k+s. -*. Sovi esittely! Kärri 040 630 8535 Mh. 60.100 € | Vh. 76.000 € | 576897 Loimaa, Keskusta | KT 83 m² Vesikoskenkatu 45. 3h+k+khh+s. D2018*. Sovi esittely! Mäkinen 0400 536 941 Mh. 98.500 € | 597088 Loimaa, Keskusta | KT 54 m² Seppälänkatu 12 A. 2h+k. E2018*. Sovi esittely! Harteela 050 918 5364 Mh. 34.394 € | Vh. 38.000 € | 592540 Ypäjä, Perttula | OKT 136 m² Muuntajantie 4. 4h+k+takkah+ph+s. -*. Sovi esittely! Mäkinen 0400 536 941 Mh. 128.000 € | 574524 HELI HARTEELA Kiinteistönvälittäjä LKV 050 918 5364 SAMI KÄRRI Kiinteistönvälittäjä LKV 040 630 8535 MATTI MÄKINEN Myyntineuvottelija 0400 536 941 OP KOTI VARSINAIS-SUOMI OY LKV OP KOTI LOIMAA, Väinämöisenkatu 6 etunimi.sukunimi@op.fi LOIMAAN LEHTI 110 7

TEHTAANMYYMÄLÄ • Kotimaisia puruluita ja herkkuja Aukioloajat • Laadukkaita pakasteita koiralle ja kissalle Maanantai 10–17 Tiistai 10–17 Keskiviikko 10–18 Torstai 9–16 Perjantai 9–16 Lauantai 9–13 Sunnuntai SULJETTU • Suomalaista käsityötä 155-vuotias LähiTapiola Loimi-Häme onnittelee 110-vuotiasta Loimaan Lehteä! Paikallisen puolella. Voimassa toistaiseksi RAUH! by Nutriment Aristo Oy Tehtaanmyymälä Hämeentie 168, Loimaa 040 120 4401 tehtaanmyymala-loimaa @nutriment.com Paikallisen puolella. KÄDENTAITOJEN ERIKOISLIIKE NYYTTI / KEHYSTÄMÖ SUOMEN KASVIÖLJYKIERRÄTYS OY Satakunnantie 5, LOIMAA p. 040 535 6973, minnasikio27@gmail.com Avoinna ti ja to klo 15-17, muina aikoina sovitusti! Taloushallintopalvelut perheyhtiön palvelualttiudella kaikille Yrittäjille ja Yrityksille - jo vuodesta 1960 Tarjoamme kattavat taloushallinnon palvelut kaiken kokoisille Yrityksille ja Yrittäjille. Meiltä saat tukea koko yrityksesi elinkaaren ajan, olipa kyse arjen käytännön asioista, vaativista veroasioista, fuusioista tai vaikka yrityskaupoista. Kauttamme onnistuvat myös maatalouskirjanpito ja veroilmoitukset. Asiakkaanamme saat oman asiakasvastuuhenkilön, jonka kanssa asiointi on sujuvaa ja luottamuksellista. Sydämellä jokaisen Yrittäjän tukena. Meille ei ole väliä autammeko sitten suurta konsernia lakiasioissa tai sivutoimista pienyrittäjää kirjanpidossa. Palvelemme jokaista Yrittäjää yhtä arvokkaasti. Tiedämme parempaa taloushallintoa Lue lisää sivuiltamme ja ota yhteyttä! www.aarnio.fi Myrskylinnankatu 2 C, 32200 Loimaa Avoinna: ma-pe 8-16 8 LOIMAAN LEHTI 110 Yksikönvetäjä: Heli Känkänen +358 24784363 Net Tilitoimisto Aarnio Loimaa Oy tisiv uille mm e KEHYSTYKSET • TAIDETARVIKKEET • ASKARTELUTARVIKKEET • KÄDENTAITOTUOTTEET • KURSSIT Paikallisen puolella. Paikallisen p Paikallisen pu Paikallisen p

a ruokaa ja ulussa olisi parempa ■ Haluaisin, että ko n kouluun isi oka poistuisi. Halua että kasvispastavu nnua. pa tti py a ja useammin enemmän liikunta Ihminen 1&2 erianeitten/ imaalla pidetää th ■ Haluaisin, että Lo en jne. tapahtuma. quadrobiksien/turri Kapi_pupu ■ Sinne meni Jaakon kauppa. MikuTheDev ■ Minusta koulun perunat pitäisi poistaa ruokalistalta. Shanchu ■ Haluaisin, että Loimaalla olisi lentokoneajelua ja muuta kivaa. Kukko ■ Loimaalaiset lumiauraajat voisivat aurata tiet paremmin meikämandariini ■ Haluaisin, että Kauhan ojan koulussa olisi korkeammat kor it. Media ■ Eikä ihmiset tajua, ett ä kiusaaminen on väärin M.A. ■ Poliisit voisi lopettaa kylällä pyörimisen, kun ei voi heidän takiaan rällätä kylällä. Konsta ckeroida. Minä ■ Peleissä ei saa ha eloonista. sim ve haluaisin tykätä EL26 ■ Hirvikosken koulussa on supersankari hyvä ja ruoka. Supper pap pa ■ Haluaisin, että ko ulussa ketään ei jätetä yk sin. Kermatoffee pois■ Koulusta pitäisi pinaatja taa mantelikala lueet, tia un lit tikeitto ja vä olla t va isi sa i ikk jotta ka kaikilla alueilla. mi Fiihuli, Hilumim että ■ Pidän tärkeänä, täkin nis pie lla oja an uh Ka a, olt hu n ää teistä pidet äsepä t se lai ulu ko tä et kiksi vät kouluun. Esimer un up ka a iss m m iso ulugeissa joidenkin ko n ine lum a oll aa att sa tie ta ja kuoppainen, mut pistä nii lla oja an uh Ka a. olt hu vin detään hy Lentävät Aromur melit Näin tehdään SANANVAPAUDEN SANKAREITA! LOIMAA KATI UUSITALO Selfiekeppi viuhuu ja Räpätäti-hahmo striimaa kaiken ja kaikki. Pirketta Palsta saapuu paikalle ja valistaa Räpätätiä siitä, mikä on sallittua. Pirketta kuitenkin itsekin kämmää ja tulee kirjoittaneeksi epäsopivia asioita nettiin. Mitä saa julkaista ja miten omia mielipiteitä olisi hyvä ilmaista, he pohtivat. Ja sitten, esiin astuu trollaaja Anon123, joka levittää naamion ja nimimerkin takaa väärää tietoa ihan tarkoituksella. Miksi? LOIMAAN LEHTI 110 9

■ Haluaisin, että Loimaalla olisi sisäleikkipuisto. Haluaisin, että Loimaan Prismassa olisi liilaa redbullia ja että Loimaalla olisi toinen uimahalli. Elli a Bemarin tek■ Mersu on parempi kuin Bemari, kosk crossirata. olla niikka ei toimi kauan. Loimaalla pitäisi Jorm ■ Parempi kouluruoka ja Särkänniemi Loimaalle! Moro n ■ Bensa on kamalan kallista ja tarjoillaa (ja a kasv ri nuo ei Sillä kaa. vaan kasvisruo traktorikortti pakolliseksi). Jonesi inen tekonurimaalle tehtäisiin to ■ Haluaisin, että Lo . Haluaisin, että Loimaalla järnttä minen pesäpalloke padel-kilpailuja. ille or Anon567 jestettäisiin nu en ■ Haluaisin, että maatalousoppilaitoks iin! paal John Deere heivattaisiin Kiljami ■ Miksi kiusata toisia? Kun se on aivan tyhmää! Tajutkaa ihmiset, että ei kiusata toisia. Ei jätetä ketään yksin! Alexandra.H RÄPÄTÄTI JA PIRKETTA NEUVOVAT Näin sinusta tulee Sananvapauden sankari! 1. Mieti, millä tavalla ilmaiset mielipiteesi. Ilmaise negatiivinenkin mielipide rakentavasti. 2. Sananvapauteen kuuluu myös sananvastuu. Ilmaisemiensa mielipiteiden takana pitää pystyä seisomaan. 3. Sananvapauden sankarin pitää pystyä myös kuuntelemaan muita. Yksipuolinen mielipiteiden ilmaisu on vain huutamista. 4. Sinullakin on oikeus ilmaista mielipiteesi. 5. Uskalla olla eri mieltä. 6. Toisten kunnioittaminen ei ole pelkkä tyyliseikka, vaan rakentavan vuoropuhelun ja väittelyn kivijalka. 7. Yhdelle sopii keskustelu, toinen mieluummin kirjoittaa, kolmas tekee oivaltavan meemin. Mielipiteensä voi esittää monella tavalla. 8. Tutki ennen kuin hutkit eli tarkista faktat ennen kuin levität sanaa. 10 LOIMAAN LEHTI 110 L oimaan seudun koululaiset saivat viime talvena osallistua mediakasvatustyöpajoihin, joissa käytiin draaman keinoin läpi sitä, mikä on julkisessa sanankäytössä sallittua ja mikä ei ja pohdittiin myös syitä siihen, miksi emme aina osaa ilmaista mielipiteitämme rakentavalla tavalla. Työpajoja pidettiin lähes 20 ja osallistujia oli alakoulun kolmasluokkalaisista 18-vuotiaisiin. Ne toteutettiin Loimaan teatterin ja Loimaan Lehden yhteistyönä ja teatteri sai projektia varten Suomen kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston apurahan. Projektin tarkoituksena oli myös kannustaa koululaisia tuomaan esiin omia mielipiteitään – pajasessioiden lopuksi luokissa kirjoitettiin lyhyitä mielipidetekstejä ja niitä julkaistiin Loimaan Lehdessä legendaarisella Kopit-tekstiviestipalstalla. – Työpajoissa saa kokeilla, millaista on olla sananvapauden sankari, Loimaan teatterin ohjaaja Sari Äikää-Torkkeli sanoo. – OMAT sanottavat olivat aika syvällä omassa mielessä. Paljon tunnusteltiin, että voiko tätä minun sanomaani sanoa ääneen saati että se tulisi lehteen edes nimimerkillä, sanataideohjaaja Susanna Huolman toteaa nuorten tunnoista. Hän esitti työpajassa tubettaja-hahmo Räpätätiä ja media-alan yrittäjä Katriina Reijosen hahmo oli Pirketta Palsta, joka ojensi kaikkea koko ajan striimaavaa Räpätätiä. – Paljon pelätään muiden reaktioita ja moni miettii, saako kaikupohjaa muilta omille mielipiteilleen, hän sanoo ja kaksikko toteaa, että nuoret ovat todella epävarmoja omista mielipiteistään. Pajoissa käytiin läpi myös sitä, mikä merkitys mielipiteiden esiintuomisella on. – Että jos muutkin näkevät tämän mielipiteen, niin se voi poikia muutoksia, joita toivotaan. Moni menee heidän mukaansa ”läpän” taakse piiloon, eli tuo esiin mielipiteitään vitsaillen, vaikka mielipiteet voivat olla hyvinkin skarppeja. Nuorille korostettiin Anon123-hahmon kautta, että sananvapautta seuraa myös vastuu. Trollaaja sai Susanna Huolmanin ja Katriina Reijosen mukaan aikaan hykerryttäviä tilanteita luokissa. – Jotkut alkoivat haastaa hahmoa, että ethän sä voi noin tehdä. Se osoitti heidän mielestään, että nuorilla on todellakin ymmärrys sa- Vuorovaikutus oli työpajojen A ja O, ja ihan yhtä avainasemassa se on mielipiteen ilmaisussakin. KATRIINA REIJONEN nanvapaudesta ja useimmat tietävät, miten kuuluu toimia. Kun työpajoissa kirjoitettiin omia mielipiteitä lehdessä julkaistavaksi, ne paljastivat työpajoja vetäneen kaksikon mukaan, miten paikallisia asioita nuorten mielipiteet koskivat. – Aika pitkälle niissä kirjoitettiin kaveripiirin, koulun, kylän tai asuinpaikan asioista. Kouluilta saatu palaute pajoista oli kiittävää. – Sana kiiri, he nauravat ja kertovat, että joihinkin pajoihin tuli opettajia muistakin luokista seuraamaan, että mitä niissä oikein tapahtuu. – LÄHDIN projektiin mukaan, koska halusin päästä näkemään läheltä, millaista keskustelua syntyy, kun kaksi roolihahmoa lähtee nuorten keskuuteen väittelemään Räpätädin maailmaa edustavan sosiaalisen median ja Pirketta Palstan hengenruokaa olevan perinteisen uutismedian roolista julkisen keskustelun mahdollistajana, Katriina Reijonen kertoo. Susanna Huolman halusi olla mukana luomassa elämyksellistä ja yllätyksellistä tapaa opettaa ja oppia tärkeää asiaa. – Halusin päästä käyttämään ammattitaitoani erilaisessa työympäristössä ja tehtävässä kuin yleensä. Opin myös itse paljon tämän projektin aikana, sekä faktatietoa että itsestäni. Katriina Reijonen sanoo, että työpajoista jäi fiilis, että sananvapaus

■ Haluaisin, että Lo imaalla olisi halpaa bensaa, niin voisi tykit tää kylällä. Bemarit voisi vaikka kaikki paalata. Meikäpoika nä, että jo■ Pidämme tärkeä a. Mielesoll kaisella olisi hyvä tä pitää et , öä lm hö tämme on an lla . ärsyttää toisia taha 123 ■ Haluan kiittää Lo imaata monipuolisista harrastu smahdollisuuksista. Tuskin olen ainoa, jonka mielestä tytö ille ei ole kaikista harrastuksista omia joukkueita. Toivon, että Loimaalle tulisi kuplahalli jalka pallokentälle. Bella 3 imaalla ■ Haluaisin, että Lo enem, olisi kauppakeskus ja että ä eit lin te män kiipeily i. iel m vä hy si oli kaikilla Teatteritytöt Teatteri saa Loimaan Lehden juhlavuoden Antti-patsaan K irkkoherra Antti Lizelius oli Suomen ensimmäisen suomenkielisen lehden, Suomenkielisten Tietosanomien kustantaja ja toimittaja. Hänen elämäntyönsä muistoksi jaetaan vuosittain Antti-patsaita tunnustuksena paikallislehdistön hyväksi tehdystä merkittävästä toiminnasta, tuesta tai pitkäaikaisesta yhteistyöstä. Loimaan teatteri saa Loimaan Lehden 110-vuotisjuhlavuoden Antti-patsaan. – On tärkeää, että nuoret tuovat esiin mielipiteitään ja että heidän äänensä tulee kuuluviin. Loimaan Lehti on koko historiansa ajan halunnut edistää ja olla paikka paikalliselle keskustelulle, jotta alueen asukkaat kokisivat tulleensa kuulluksi. Sananvapauden sankarit -projektin työpajoissa lapsia ja nuoria on rohkaistu tuomaan mielipiteitään julki ja kokemaan osallisuutta kotiseutunsa kehittämiseen. – Se kantaa hedelmää pitkään. trendaa, sillä sen rajoista on käyty paljon julkista keskustelua ja se puhutti myös nuoria. Hän uskoo, että työpajoissa pystyttiin tuomaan uutta tarttumapintaa ajankohtaiseen ja elintärkeään aiheeseen. – Teatteri on työkaluna erinomainen kaikenlaisten teemojen käsittelyyn. Sillä on kyky madaltaa kynnystä vaikeidenkin asioiden käsittelyyn, sellaisten, joissa ei ole yhtä oikeaa vastausta tai tapaa toimia. Perinteiset kalvosulkeiset sen sijaan jättävät hyvin vähän tilaa vuorovaikutukselle. – Vuorovaikutus oli työpajojen A ja O, ja ihan yhtä avainasemassa se on mielipiteen ilmaisussakin. PROJEKTI JATKUU vielä. Sen lisäksi, että lehdessä julkaistiin viime talven mittaan yli sata lasten ja nuorten pajoista peräisin olevaa tekstiviestipalstan Koppia, mielipiteistä on valmistumassa podcast-sarja ja Mekku Mutalan ohjaama Loimaan lapsilaulajat -kuoro laulaa niistä tätä varten sävelletyn biisin. Toivottavasti se jatkuu niinkin, että lapset ja nuoret saavat jatkossakin tuoda mielipiteitään esiin ja heitä rohkaistaan ja kannustetaan tuomaan niitä esiin myös julkisesti. Susanna Huolmanin (oik.) esittämä Räpätäti opettaa varoittavan esimerkin kautta mitä somessa saa ja ei saa tehdä. Katriina Reijosen esittämä Anon123 levittää naamion takaa pahaa mieltä, mutta paljastuukin yksinäiseksi ja kaltoinkohdelluksi ihmiseksi. LOIMAAN LEHTI 110 11

Onnittelut! Loimaan Lehti 110 vuotta LOIMAAN KORIKONKARIT 84x25.indd 1 14.10.2025 15.54.55 Loimaan seudun Näkövammaiset SAVISEUDUN JOULUN uusintapainoksia saatavana joka kuukauden ensimmäisenä arkimaa­ nantaina os. Toimistohotelli, Heimolinnankatu 10, Loimaa tai sopimuksen mukaan. Vuoden 2025 Saviseudun Joulun ilmestymis­ www.loimaaseura.fi päivä on 29.11.2025. Loimaa-Seura onnittelee 110-vuotiasta Loimaan Lehteä! Maataloushistoriaa ja elämyksiä vauvasta vaariin Lämpimät onnittelut 110-vuotiaalle Loimaan lehdelle! Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa (02) 763 7700, info@sarka.fi, www.sarka.fi 110 vuotta paikallista journalismia, upea saavutus! Onnittelut Loimaan Lehdelle toivottaa Loimaan kauppakamariosasto PERINTEISET ROMPEPÄIVÄT 2025 KIITTÄÄ alueen asukkaita, yrityksiä ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme sekä erityisesti talkoolaisiamme jälleen kerran onnistuneista rompepäivistä. Kylissä on elinvoimaa – ja siitä kertomaan tarvitaan oma paikallislehti. Onnittelut 110-vuotiaalle Loimaan Lehdelle! Peltoisten alueen kyläyhdistys ry. 12 LOIMAAN LEHTI 110

YR I T YS E L Ä M Ä LOIMAA/HIRVIKOSKENTIE SARI HOLAPPA Vahvasta viennistä huolimatta KOTIPAIKKA PYSYY LOIMAALLA Loimaan vanhin tehdas Nordic Traction sijaitsee edelleen samalla paikalla kuin lähes 140 vuotta sitten. LOIMAAN LEHTI 110 13

E Karkaisijana työskentelevä Juha Mäkitalo valmistelee ketjupanoksia karkaisua varten. 14 LOIMAAN LEHTI 110 nsi vuonna 140 vuotta täyttävä Loimaan vanhin tehdas Nordic Traction oy seisoo edelleen tukevasti Loimijoen varrella Hirvikoskella. Paikka on pysynyt kutakuinkin samana tehtaan perustamisesta lähtien. Toimitusjohtaja Tero Järvinen sanoo, että sijaintia puolsi aikanaan vastavalmistunut Turku-Toijala -rata sekä kosken tuoma käyttövoima. Sijainnilla on keskeinen asema edelleen, vaikkakin eri syistä kuin lähes puolitoistasataa vuotta sitten. Nyt tavara kulkee kumipyörillä ja käyttövoimakin on vaihtunut. Nauloista toimintansa aloittanut tehdas on tuottanut vuosien saatossa paljon muutakin. 1900-luvun alussa mukaan tulivat kettingit ja myöhemmin esimerkiksi seulakankaat, panssariverkot sekä ikkuna- ja ovisaranat. Nykyään tehtaassa keskitytään valmistamaan liukuesteketjuja teollisuuden sekä metsäja maatalouden tarpeisiin. Tuotannosta 70 prosenttia menee vientiin. – Meidän isoin markkina-alueemme on pohjoinen havumetsävyöhyke eli Pohjoismaat, Pohjois-Amerikka sekä Manner-Eurooppa. Noin viisi prosenttia menee Etelä-Amerikan ja Australian suuntaan. Vahvasta viennistä huolimatta kotipaikka on ja pysyy Loimaalla. Paikkakunnalla on sen verran paljon etuja puolellaan, ettei muuttoa esimerkiksi satamakaupunkeihin tarvitse Järvisen mukaan harkita. – Satamat ovat kuitenkin riittävän lähellä, hän toteaa ja viittaa noin tunnin, parin matkan päässä sijaitseviin Turun, Rauman ja Helsingin Vuosaaren satamiin. Sijoittuminen kätevästi valtatie 9:n varteen helpottaa myös raaka-ainekuljetuksia sekä asiantuntijoiden houkuttelemista Turun ja Tampereen suunnista. Etuja on muitakin. Pienellä paikkakunnalla yhteistyö kaupungin eri tahojen kanssa sujuu Järvisen mukaan jouhevasti ja asiat etenevät nopeasti. Myös yritysten välinen yhteistyö on vilkasta yrittäjäjärjestöjen, Loimaan kauppakamarin ja teknologiaklusterin ansiosta. – Täällä keskustellaan ja kehitetään ideoita yhdessä. Tukiverkoston vuoksi on myös helppo kysyä asioista, Järvinen kiittelee ja sanoo, ettei näin tiivis yhteistyö olisi mahdollista esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. TEHTAAN PITKÄN historian aikana omistajat ja nimet ovat vaihtuneet moneen kertaan. Myös ylä- ja alamäkiä on riittänyt. Kettinkitehdas tunnetaan vieläkin paikallisten keskuudessa parhaiten Ferrariana tai Ofana. Alun perin sen nimi oli kuitenkin Loimijoki Spikfabrik Aktiebolag, jonka omistajina toimi suomalaisten liikemiesten lisäksi norjalaisia. Sieltä tulivat myös koneet ja ensimmäiset työmiehet.

Loimaalla on monta vetoja pitovoimatekijää yrityksille LOIMAAN SEUTU SARI HOLAPPA T oista vuotta Loimaan kauppakamariosaston puheenjohtajana toimiva Tero Järvinen sanoo Loimaalla olevan monia veto- ja pitovoimatekijöitä yrityksille. Ensimmäiseksi hän nostaa toimitilojen saatavuuden, joihin myös kaupungissa investoidaan. Loimaan asemaa parantaa hänen mukaansa myös maakuntakeskuksen rooli sekä hyvä saatavuus. – Tässä on esimerkiksi kaksi satamaa Turussa ja Raumalla tunnin ajomatkan päässä. Täydennystä hän sen sijaan kaipaisi alihankintaverkostoon, jotta se kattaisi teknologiayritysten yhteisiä tarpeita. – Loimaallahan on teknologiayrityksiä paljon kokoonsa nähden, hän huomauttaa. Lisäksi hän sanoo, että Loimaalle tarvitaan laadukkaita vuokra-asun- Ensi vuonna 140 vuotta täyttävä Nordic Traction tunnetaan kaupunkilaisten suussa edelleen Ferrariana, Ofana tai kettinkitehtaana. Tero Järvinen on ollut toimitusjohtajana vuodesta 2010. toja, joita on hänen mukaansa liian vähän tai ei ollenkaan. – Ne olisivat tärkeitä, jotta yritykset pystyvät houkuttelemaan työntekijöitä tänne ja että työntekijät lähtisivät muuttamaan perheidensä kanssa. Kehityshankkeista kauppakamariosaston puheenjohtaja pitää pitkällä aikavälillä merkittävänä liikenneväylien edistämistä. Hän sanoo, että valtatie 9:llä ja rautatiellä on tärkeä rooli paikallisille yrityksille, ja siksi niiden kehittäminen on kauppakamariosaston listalla korkealla. Viimeisenä hän nostaa esiin paikallisen koulutuksen merkityksen sekä yritysten ja nuorten kohtaamisen. Hän kertoo panneensa huolestuneena merkille esimerkiksi sen, että tänä vuonna Novidan metallipuolella oli kovin vähän aloittajia. – On tärkeää, että koulutusta kohdennetaan oikein yritysten tarpeiden mukaan. Tätä viestiä viemme oppilaitoksiin ja teemme koko ajan yhteistyötä. YLEISESTI ottaen Tero Järvinen sanoo, että yrityksissä vallitsee tällä hetkellä melko vaikeat ajat, mikä johtuu suurimmaksi osin kysynnän heikkoudesta sekä geopoliittisesta tilanteesta ja Pohjois-Amerikan tulleista. – Turun kauppakamarin tekemän kyselyn mukaan 40 prosenttia varsinaissuomalaisista yrityksistä vastasi tunnelmien olevan pessimistisiä. Järvinen kuitenkin toteaa, että pahin suhdannekuoppa on takana ja isolla osalla yrityksiä on jo tilaukset kääntyneet nousuun. – Myönteistä on myös se, että Loimaalla on esimerkiksi rakennusalan yrityksiä, jotka ovat vaikeasta tilanteesta huolimatta voittaneet markkinoita itselleen. Nordic Traction, silloinen Ferraria, ilmoitti kaikkien aikojen ensimmäisessä Loimaan Lehden numerossa. Näytenumero julkaistiin 21.12.1914. Täällä keskustellaan ja kehitetään ideoita yhdessä. Tukiverkoston vuoksi on myös helppo kysyä asioista. TERO JÄRVINEN Yksi menestyksen peruspilareista koettiin Tero Järvisen mukaan jo vuonna 1903, kun tamperelainen oy Ferraria ab osti Loimaalla ja Jokioisilla toimineet rautatehtaat. Sen ansiosta Loimaalla alettiin valmistaa naulojen lisäksi kettinkejä. 1930-luvun alussa Ferraria liitettiin osake-enemmistön ostaneeseen Fiskars-yhtymään. Silloin alkoi myös ajoneuvojen lumiketjujen valmistus, mikä sopi hyvin maaseutuvaltaiselle Saviseudulle. – Maataloudessa työskentelevä väki pystyi olemaan tehtaassa töissä sesongin ulkopuolella. Seuraava isompi käänne tapahtui sotien jälkeen, kun Suomi rupesi maksamaan sotakorvauksia Neuvostoliitolle. Laiva- ja uittokettingit olivat laivanmoottoreiden ja paperikoneiden lisäksi ensimmäisten tuotteiden joukossa, kun idänkauppa lähti 1950-luvulla kunnolla käyntiin. Ferrarian tehtaalla tuotanto peräti kolminkertaistui. Idänkauppa jatkui menestyksek- käänä aina Neuvostoliiton hajoamiseen eli 1990-luvun alkuun saakka. KUN KONEELLINEN puunkorjuu lähti vahvemmin kehittymään 1970-luvulla, Ferrarialla alettiin keskittyä yhä enemmän metsäkoneiden liukuesteketjuihin ja traktoreiden lumiketjuihin. Saman vuosikymmenen lopussa saatiin myös uusi omistaja, kun Ovako osti tehtaan. 1990-luvun lama ja idänkaupan loppuminen pisti sen kuitenkin polvilleen ja tehtaan taru oli vähällä loppua. Yrityksen liiketoiminnan osti lopulta viiden hengen toimiva johto, johon kuului myös Loimaan tehtaan silloinen toimitusjohtaja Heikki Helminen. Nimeksi tuli oy Ofa ab. – Siinä vaiheessa tehdas keskittyi vain metsä- ja työkoneiden liukuesteketjujen valmistamiseen. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA LOIMAAN LEHTI 110 15

Kettinkityöntekijä Anssi Rajamäki työskentelee kettinkilinjalla. Vuosikymmenen loppupuolella ruotsalainen kilpailija Gunnebo ab lähestyi omistajia ja oli halukas ostamaan Ofan. Ruotsalaisten oli tarkoitus siirtää tuotanto omalle tehtaalle Ruotsiin, mutta toisin onneksi kävi. – He huomasivat, että täällä tehdään paremmin, joten tuotanto siirrettiinkin Ruotsista tänne. Vuonna 2010 Loimaalla nähtiin rekkaralli toistamiseen, kun tällä kertaa tuotanto siirrettiin Norjasta Suomeen. Norjalaisyhtiö Tellefsdal Kjetting ab oli ostanut Gunnebon vuonna 2004. – Pihalle tuli 20–25 rekkaa, kun tuotantokoneet siirrettiin Norjasta tänne, vuonna 2010 toimitusjohtajana aloittanut Järvinen muistelee. Seuraava omistajavaihdos tapahtui vuonna 2008, kun Segulah-niminen pääomasijoittaja osti yrityksen osakekannan. Nordic Traction nimi otettiin käyttöön viisi vuotta myöhemmin. NYT ON rönsyt viimein karsittu, sillä tämän vuoden alussa myös vuonna 2007 ostetun skotlantilaisen Clark Tracks ltd:n tuotanto siirtyi Loimaalle. Hirvikoskella työskentelee tänä päivänä tuotannon puolella 60 henkeä ja toimihenkilöpuolella 20. Rakennuspinta-alaa on vajaat 10 000 neliötä. Syystäkin Järvinen sanoo, ettei laajentumissuunnitelmia juuri nyt ole. Hän uskoo, että Nordic Tractionin yksi menestyksen salaisuus piilee juuri siinä, että neljän tehtaan toiminnot keskitettiin yhteen paikkaan. Myös sillä on hänen mukaansa tärkeä rooli, että 1990-luvulta lähtien katse on ollut koneellisessa puunkorjuussa. Lisäksi yrityksessä on panostettu automaatioon, tuotekehitykseen ja osaavaan henkilöstöön. Keskittymisen myötä myös asiakkaiden tarpeet ovat tulleet tutuiksi. – Meillä on nyt hyvät eväät ponnistaa täältä maailmalle. Lähteet: Tero Järvisen haastattelu, Loimaan Lehden arkisto sekä Arto Pietilän kirja Ferrariasta Ofaan. Toimintaa kolmella vuosisadalla 1886–2015. 16 LOIMAAN LEHTI 110 Toimitusjohtaja Tero Järvinen pitää hyvänä sitä, että toiminnot on nyt keskitetty Loimaalle, jossa on ammattitaitoinen väki ja hyvät tilat.

Loimaan Lehteä juhlavuonna onnitellen! Tervetuloa kaupoille! Tervetuloa lle!a poiulo Seppo kauvet Ter lle! kaupoiLindstén 0400 863 359 SÄÄSTÖPANKIN SIJOITUSILTA Someron Säästöpankin Loimaan konttorilla 5.11.2025 klo 18 Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu: TRAKTORIT,PUIMURIT PUIMURITJAJA TRAKTORIT, Luotettavaa konekauppaa Luotettavaa konekauppaa tapahtumat.saastopankki.fi/sijoitusilta_loimaa TRAKTORIEN TYÖLAITTEET TRAKTORIEN TYÖLAITTEET Tervetuloa Tervetuloa KOEAJOPÄIVÄ KOEAJOPÄIVÄ KAIKKEENTYÖHÖN TYÖHÖN KAIKKEEN torstaina 21.3. torstaina 21.3. kaupoille! kaupoille! Traktorit • Puimurit • Työkoneet AGCO SUOMELTA klo 10-15, Traktorit • SUOMELTA Puimurit • Työkoneet AGCOkonekauppaa Luotettavaa klo 10-15, Tervetuloa KOEAJOPÄIVÄ tervetuloa! Pehtoorinkuja Pehtoorinkuja 1, 1, Loimaa | Ark. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 21.3.tervetuloa! torstaina kaupoille! Loimaa www.loimitraktori.fi Timo Hulmi 0400 126 869 Henna Mikkonen pääekonomisti, Säästöpankkiryhmä htoorinkuja 1, LOIMAA Seppo Timo1, Loimaa | Ark. 8.30-16.30 Pehtoorinkuja Lindstén Timo Hulmi: 0400 Hulmi 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 Seppo863 359 Timo126 869 0400 0400 Lindstén Hulmi 0400 863 359 0400 •126 869 Traktorit Puimurit • Työkoneet Timo Hulmi: Pehtoorinkuja 1, Loimaa | Ark. 8.30-16.30 www.loimitraktori.fi 0400 869 Timo126 Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén: 0400 863 359 klo 10-15, tervetuloa! aotettavaa Luotettavaa konekauppaa konekauppaa Tervetuloa Tervetuloa KOEAJOPÄIVÄ KOEAJOPÄIVÄ Luotettavaa konekauppaa torstaina 21.3. kaupoille! Tervetuloa www.loimitraktori.fi KOEAJOPÄIVÄ www.loimitraktori.fi htoorinkuja 1, LOIMAA htoorinkuja 1, LOIMAA 359 Petri Sahlberg lakimies 050 5667 710 torstaina 21.3. Tervetuloa 21.3. kaupoille! KOEAJOPÄIVÄ kaupoille! klo 10-15, klo 10-15, torstaina Traktorit • Puimurit • Työkoneet tervetuloa! Traktorit • Puimurit • Työkoneet kaupoille! 10-15, Onneaklo 110-vuotiaalle torstaina 21.3. Loimaan Lehdelle! tervetuloa! tervetuloa! klo 10-15, 1, Loimaa | Ark. 8.30-16.30 oorinkuja 1, LoimaaPehtoorinkuja | Ark. 8.30-16.30 Timo Hulmi: 0400 0400 126 869, Seppo Traktorit •Lindstén: Puimurit • 863 Työkoneet Hulmi: 0400 126 869, Seppo 359 Lindstén: 0400 863 359 ORIPÄÄ ONNITTELEE, KIITTÄÄ JA Pehtoorinkujawww.loimitraktori.fi 1, Loimaa | Ark. 8.30-16.30KUMARTAA – jo 110 vuotta ww.loimitraktori.fi olleet Timo Hulmi: 0400 126 869, Seppo Lindstén:olette 0400 863silmät 359 ja korvat tervetuloa! 74- VUOTIAS VALTRA ONNITTELEE www.loimitraktori.fi 110-VUOTIASTA LOIMAAN LEHTEÄ Lähin jälleenmyyjäsi: Lähin jälleenmyyjäsi: Jukka Uusitalo, 040 745 7734 Jukka Uusitalo, 040 745 7734 jukka.uusitalo@agcogroup.com jukka.uusitalo@agcogroup.com Kartanomäenkatu 26, Loimaa Kartanomäenkatu 26, Loimaa Syksy on katon stressitesti Onko kattosi valmis talveen? Tilaa maksuton katon kuntokartoitus! Kysy lisää: Juhani Ruuth 0400 375 160 Loimaan seudun sydämessä. Ilman teitä emme tietäisi, kuka voitti mölkky-kisan, mitä päätettiin hallituksissa, kuka yrittäjä palkittiin Oripäässä Auranmaan Yrittäjägaalassa tai missä tarjotaan seudun parhaat munkit? Jatketaan yhdessä tarinaa – alkuun seuraavat 110 vuotta! Oripään kunta – kasvava 156-v Ota käyttöön uutissovellus Seuraa uutisia pitkin päivää ja lue näköislehteä. Lataa sovellus mobiililaitteesi sovelluskaupastasi ilmaiseksi. Lue lisää osoitteessa tilaajapalvelija.fi/ sovellus Vielä ehdit hyödyntää tämän vuoden 35 % kotitalousvähennyksen! Toimi ajoissa, syksyn asennusajat täyttyvät nopeasti. YRITTÄJÄN NEUVOVA KUMPPANI Hyvässä yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa Ota yhteyttä: salla.tossavainen@yplpalvelu.fi tai 044 545 9531 LOIMAAN LEHTI 110 17

- SINUN PUOLELLASI Lakikoskelta saat osaavaa ja ihmisläheistä ammattiapua kaikissa lakiasioissasi. INUN PUOLELLASI – LAKIASIANTOIMISTO- SLAKIKOSKI Vareliuksenkatu 2 B, 32200 LakikoskLoimaa elta saat osaavaa ja 040 124 0676, info@lakikoski.fi ihmisläheistä ammattiapua kaikissa lakiasioissasi. SILMÄLÄÄKÄRI Lakiasiaintoimisto Lakikoski MARKKU YLI-KOVERO VVaarreelliiuukksseennkkaattuu 22BB,, 3322220000 LLooiim maaaa PPuuhheelliinn 004400 11224400 667766 iinnffoo@ @llaakkiikkoosskkii..ffii Pidämme huolta omistamme. Turvallista, itsenäistä elämää Loimaan rauhassa VASTAANOTOT Asuminen – viihtyisät vuokra-asunnot ja ympärivuorokautinen palveluasuminen HUITTINEN, Silmäasema HUITTINEN, p. 020 760 8727 SALO,, Instrumentarium Plaza SALO p. 020 332 751 SASTAMALA,, Instrumentarium p. 020 332 886 SASTAMALA Tuki- ja hoivapalvelut asukkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan Ruokapalvelut - lounasravintola Tuulensuun Maukkaan lounas arkisin klo 10.45-13 Ota yhteyttä: 0400 152 557 Huvilakatu 32 32200 Loimaa www.tuulensuunpalvelukeskus.fi Vallox onnittelee 110-vuotiasta Loimaan Lehteä VALLOXILTA ILMANVAIHTOKONEET KAIKEN KOKOISIIN KOTEIHIN Loimaalla valmistettavien MyVallox-ilmanvaihtokoneiden sarja on laajentunut uusilla CFi-vakiovirtausominaisuudella varustetuilla koneilla. Valikoimasta löytyy sopiva vaihtoehto niin uudiskohteisiin kuin saneeraukseen ja pienistä asunnoista isoihin omakotitaloihin. MyVallox CFi -ilmanvaihtokoneella asunnon painesuhteiden hallinta on helppoa, sillä Valloxin kehittämä edistyksellistä mittausteknologiaa hyödyntävä CFi-vakiovirtausominaisuus pitää ilmavirrat halutulla tasolla kaikenlaisissa olosuhteissa. Erinomainen energiatehokkuus, sisäänrakennetut ilmanlaatuanturit ja matala äänitaso tekevät ilmanvaihdosta myös käyttäjälle huoletonta. Lue lisää www.vallox.com 18 LOIMAAN LEHTI 110

UU T TA K E H I I N Mandariinimafia haluaa kasvaa LOIMAA/KÄSITYÖLÄISKATU LARI KIVIRANTA Idea mainostoimiston perustamisesta kirkastui kävelylenkillä LOIMAAN LEHTI 110 19

Jenna Pennolalle on ollut aina selvää, että hän ryhtyy yrittäjäksi. Mandariinimafialla on toimitilat entisessä Loimaan seudun puhelimen talossa. V ielä yrittäjyys ei yksinään elätä, mutta vakaa tarkoitus on, että jonain päivänä siitä voi ansaita elantonsa. Se vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä. Näin ajattelee Jenna Pennola, joka on perustanut yhdessä Hannu Salon kanssa Mandariinimafia oy -nimisen mainostoimiston viime keväänä. Molemmat suhtautuvat yrittäjyyteen pitkänä projektina. Helmikuussa perustetun yrityksen alkutaival on ollut hyvä, ja loppuvuosikin näyttää aika kiireiseltä. Tähän mennessä asiakkaat ovat olleet pääasiassa paikallisia. Asiakassuhteet on Pennolan mukaan luotu sanansa mukaisesti suhteilla. Perinteinen puskaradiokin on auttanut. – Olen kuullut, että markkinatilanne on huono. Meillä se ei ole vielä näkynyt, hän luonnehtii ja myöntää, että alalla on kovaa kilpailua ja paljon toimijoita. MANDARIINIMAFIAN päätoimialaa ovat ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus. Arkikielellä puhutaan mainostoimistosta. – Teemme ja ylläpidämme verkkosivuja ja verkkokauppoja. Luomme brändi-ilmeitä yrityksille, Pennola havainnollistaa. Yrityksen tarjontaan sisältyy valokuvausta ja graafista suunnittelua. – Nämä kaikki kulkevat käsi kädessä. Käytännössä Salon ja Pennolan työ lähtee usein siitä, että he tutustuvat asiakasyrityksen arvoihin ja lähtevät tekemään tai uudistamaan sen verk- 20 LOIMAAN LEHTI 110 kosivuja, jotta yritys saisi enemmän yhteydenottoja ja sitä kautta myyntiä. Tässä vaiheessa Mandariinimafia työllistää yrittäjäkaksikon, mutta tarkoitus on kasvaa ja palkata työntekijöitä. Toimenkuvaa voidaan laajentaa esimerkiksi somemarkkinoinnin puolelle. JENNA PENNOLA on lähtöisin Espoosta. Vuonna 2017 hän muutti Turkuun, jossa hän opiskelee kasvatustieteitä yliopistossa. Vuonna 2022 Pennola muutti opiskeluiden perässä Loimaalle, ja hän valmistui Novidan media-alalta tänä keväänä. Nyt hän opiskelee Novidassa liiketoimintaa. – Tykkään täkäläisistä ihmisistä ja ilmapiiristä. Täällä on pikkupaikkakunnan meininki, mutta selkeä kaupunkikeskusta. Täältä on myös lyhyet välimatkat esimerkiksi Turkuun. Ennen yrittäjyyttä Pennola työskenteli myyjänä, vartijana sekä mainostoimistossa. Yksityiskohtana mainittakoon, että hän suoritti armeijan Santahaminassa. – Olen yhtä kertauspäivää vaille kersantti, hän naurahtaa. Loimaalaisella Hannu Salolla on puolestaan yli 20 vuoden työkokemus it-alalta. Hänellä on taustaa sekä teknisen asiantuntijan että markkinoinnin tehtävistä. – Vuodesta 2000 olen ollut it-alalla työssä niin sanotusti eri puolilla pöytää: internet-operaattorilla Telia Soneralla, konesalipalveluntarjoajilla Turussa ja Espoossa, järjestelmäasiantuntijana kolmessa eri it-yrityksessä ja teknisenä markkinointiasiantuntijana toisessa mainostoimistossa. SALON JA PENNOLAN tiet kohtasivat heidän työskennellessään aikoinaan palkollisina samassa mainostoimistossa. – Olimme kävelyllä alkutalvesta ja mietimme, pitäisikö perustaa yhteinen yritys. Tulimme hyvin toimeen jo mainostoimistossa. Olimme toki puhuneet aiheesta aiemminkin, Pennola muistelee. Hänen mukaansa heidän osaamisensa täydentävät hyvin toisiaan, sillä hän itse keskittyy visuaaliseen ja Salo ylläpitopuoleen. Yrittäjyydessä Pennolaa kiehtovat vapaus ja riippumattomuus paikasta. – Pystyn tekemään, koska haluan, ja voin tehdä vaikka kotoa käsin. Tärkeää on se, että hän pystyy vaikuttamaan asioihin eri tavalla kuin työskennellessään palkansaajana. Perfektionistina hän pystyy myös tekemään työt juuri niin hyvin kuin haluaa. – Palkollisena ei välttämättä pysty tekemään niin kunnolla. Pennolalla on myös viime syksynä perustettu kustomoituihin koruihin keskittyvä Myaurora-verkkokauppa. PENNOLA ON huomannut yrittäjyyden vaativan keskeneräisyyden sietämistä. – Jos sitä ei siedä, ei tule mitään. On uskottava itseensä. – Jos me emme itse usko, se alkaa näkyä ulospäinkin. Me tiedämme, että olemme tosi hyviä. Hän on oppinut katsomaan asioita positiivisuuden kautta. Osaltaan siihen vaikuttaa se, että hänellä on taustaa työuupumuksesta koronapandemiaa edeltävältä ajalta. Kokemus uupumuksesta on opettanut sen, että hän voi tehdä, mitä hän itse haluaa eikä sitä, mitä yhteiskunta tai muut ihmiset olettavat hänen tekevän. Pennola luonnehtii itseään perfektionistiksi ylisuorittajaksi, jolloin kaiken tekemisen täytyy aina johtaa johonkin. – Nykyään on ihan ok myös vaan olla. Voi pitää vapaapäivän ilman huonoa omatuntoa. Jotta omasta palautumisesta tulee huolehdittua, hän aikatauluttaa kalenteriin myös vapaat eli “oman upeusajan”, kuten hän luonnehtii. Silloin hän muun muassa lukee, liikkuu luonnossa (myös marjastaen ja sienestäen), hoitaa Fiona-kissaa ja tekee taiteellisia juttuja. – Harrastan myös meditointia ja itsetutkiskelua. Itse asiassa yrityksen nimi, Mandariinimafia, on meditoinnin tulosta. – Mandariini kuvastaa tuoreutta, mafia puolestaan rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. UUTTA KEHIIN -juttusarjassa kerrotaan yrityselämän uusista tulokkaista ja uudistuksista. Vinkkaa siis Loimaan Lehden toimitusta seudun uusista yrittäjistä ja yrityksistä sähköpostitse: toimitus@loimaanlehti.fi tai puhelimitse: (02) 588 8032.

Turvaamme suomalaisten työelämän käänteitä Ansioturva Maksamme noin 2 miljoonaa euroa ansiopäivärahaa joka päivä. Lakikaveri Autamme päivittäin kymmeniä henkilöitä työsuhteen kiperissä tilanteissa. YTK Sytyke Neuvomme ja ohjaamme satoja ihmisiä joka päivä kohti uutta työtä. Työllistämme Loimaalla noin 250 henkilöä monipuolisissa tehtävissä Joka neljäs suomalainen palkansaaja on jäsenemme – jo yli 530 000 jäsentä! Maksamme vuosittain noin 750 miljoonaa € ansioturvaa ytkpalvelut.fi Omaksi parhaaksi LOIMAAN LEHTI 110 21

MUISTA MUISTA MUISTA MUISTA PUIMURIHUOLTO PUIMURIHUOLTO PUIMURIHUOLTO PUIMURIHUOLTO PUIMURIHUOLTO MEILTÄ LAAJA MEILTÄ MEILTÄ LAAJA LAAJA MEILTÄ LAAJA www.autohuoltomaunu.fi MUISTA MEILTÄ LAAJA MUISTA MEILTÄ LAAJA MUISTA MEILTÄ LAAJA MUISTA MEILTÄ LAAJA Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 -otsikko otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 -- otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 - otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan Mat:26720alaosa, alaosa,yläosan yläosan kuva19736 19736 otsikko alaosaan Mat:26720 kuva - --otsikko otsikko alaosaan PUIMURIHUOLTO PUIMURIHUOLTO Mat:26720 alaosa, yläosan kuva19736 19736-- otsikko - otsikko otsikkoalaosaan alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva VALIKOIMA! sopivalla värillä ja tyylillä VALIKOIMA! sopivalla värillä ja tyylillä PUIMURIHUOLTO PUIMURIHUOLTO sopivalla sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä MEILTÄ sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä VALIKOIMA! sopivalla värillä ja tyylillä VALIKOIMA! sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä MEILTÄ alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 --otsikko alaosaan alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan Mat:26720 alaosaan alaosa, yläosan yläosankuva kuva19736 19736----otsikko otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan LAAJA sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä LAAJA Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 -- --otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 - otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 -- otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan sopivalla värillä jajatyylillä sopivalla värillä tyylillä Mat:26720 alaosa, yläosan kuva Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 - -otsikko otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva19736 19736-- otsikko - otsikko otsikkoalaosaan alaosaan VALIKOIMA! VALIKOIMA! VALIKOIMA! VALIKOIMA! sopivalla sopivalla värillä tyylillä sopivalla sopivalla värillä jaja tyylillä sopivalla värillä tyylillä sopivallavärillä värilläja jatyylillä tyylillä sopivalla värillä jaja tyylillä sopivallavärillä värilläja jatyylillä tyylillä sopivalla sopivallavärillä värilläjajatyylillä tyylillä sopivalla sopivallavärillä värilläjajatyylillä tyylillä • huollot • korjaukset Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 ----otsikko alaosaan alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan yläosan kuva 19736 alaosaan alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, alaosa, yläosan kuva 19736 --otsikko otsikko alaosaan Autohuolto Maunu Ky • kolarikorjaukset • maalaukset Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan sopivalla värillä ja sopivalla värillä jatyylillä tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä tyylillä sopivalla värillä jaja sopivalla värillä jatyylillä tyylillä Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 -- otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 ----otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 -- otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 alaosaan • tuulilasin vaihdot / korjaukset Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan 19736 Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 ----otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan ma-pe 7.30-17.00 Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 - otsikko otsikkokuva alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 -sopivalla alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 - otsikko otsikko alaosaan alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 -otsikko otsikko alaosaan värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 --otsikko otsikko alaosaan sopivalla värillä ja tyylillä Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä • muovikorjaukset sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja sopivalla värillä ja tyylillä puh. 02 762 8326 sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä jatyylillä tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan Mat:26720 • rengasmyynti maalaus@autohuoltomaunu.fi Mat:26720 alaosa, alaosa, yläosan yläosan kuva kuva 19736 19736 -- otsikko otsikko alaosaan alaosaan Huolto 040 521 55 80 Vauriokorjaus 0500 815 086 24h palvelunumero 0300 247 247 www.incar.fi VALIKOIMA! PIDÄ KONEESI KONEESI PIDÄ KONEESI VALIKOIMA! KONEESI PIDÄ KONEESI KONEESI PIDÄKEVÄT KONEESI KONEESI TULEE, TULEE, KEVÄT KESÄKUNNOSSA KESÄKUNNOSSA KUNNOSSA KUNNOSSA KESÄKUNNOSSA KESÄKUNNOSSA KUNNOSSA KUNNOSSA PIDÄ KONEESI Varaosat liikkeemme PIDÄ KONEESI KONEESI liikkeemme KONEESI Varaosat liikkeemme NYT ON AIKA HUOLLATTAA KEVÄT TULEE, MYÖS SYKSYLLÄ! liikkeemme AIKA HUOLLATTAA TULEE, SYKSYLLÄ! Varaosat liikkeemme MYÖS NYT ON AIKA HUOLLATTAA KEVÄT TULEE, SYKSYLLÄ! KESÄKUNNOSSA AIKA HUOLLATTAA laajasta valikoimasta: TULEE, SYKSYLLÄ! KESÄKUNNOSSA valikoimasta: laajasta KESÄKUNNOSSA valikoimasta: KESÄKUNNOSSA laajasta valikoimasta: KEVÄT TULEE, • nivelakselit • laakerit Varaosat liikkeemme nivelakselit laakerit KEVÄT TULEE, NYT ON AIKA HUOLLATTAA •• nivelakselit Varaosat liikkeemme ••• laakerit liikkeemme AIKA HUOLLATTAA KONEET KUNTOON! nivelakselit laakerit Varaosat liikkeemme NYT ON KONEET KUNTOON! AIKA HUOLLATTAA valikoimasta: ••laajasta akut •• öljyt ••• Stiga -varaosat AIKA HUOLLATTAA KONEET KUNTOON! valikoimasta: öljyt Stiga -varaosat KONEET KUNTOON! laajasta valikoimasta: akut öljyt Stiga -varaosat valikoimasta: öljyt • Stiga -varaosat NYT ON AIKA HUOLLATTAA ••Quicke nivelakselit • laakerit •••NYT -etukuormaajan •Quicke nivelakselit • laakerit ON AIKA HUOLLATTAA -etukuormaajan nivelakselit •• laakerit KONEET KUNTOON! -etukuormaajan nivelakselit laakerit • •Quicke Quicke -etukuormaajan •••varaosat akut ••• öljyt ••• Stiga -varaosat KONEET KUNTOON! KONEET KUNTOON! akut öljyt Stiga -varaosat ••• maatilatarvikkeet akut öljyt Stiga -varaosat varaosat maatilatarvikkeet •varaosat akut • öljyt • Stiga -varaosat maatilatarvikkeet KONEET KUNTOON! ••• Quicke varaosat •••-etukuormaajan maatilatarvikkeet Quicke -etukuormaajan ym. ym. KUNTOON! -etukuormaajan ym. ym. • Quicke Quicke•KONEET -etukuormaajan ym. varaosat ym. ym. ym. varaosat •••maatilatarvikkeet maatilatarvikkeet Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 ---otsikko alaosaan sopivalla värillä ja tyylillä Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan sopivalla värillä ja tyylillä Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 ---otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 ---otsikko alaosaan sopivalla värillä ja tyylillä Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan sopivalla värillä ja tyylillä Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 ---otsikko alaosaan sopivalla värillä ja tyylillä Mat:26720 alaosa, yläosan kuva 19736 otsikko alaosaan sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä jatyylillä tyylillä sopivalla värillä jaja sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla värillä tyylillä sopivalla värillä ja tyylillä sopivalla sopivallavärillä värilläjajatyylillä tyylillä Mat:26720 Mat:26720 alaosa, alaosa, yläosan yläosan kuva kuva 19736 19736 -- otsikko otsikko alaosaan alaosaan Mat:26720 alaosa, yläosanvärillä kuva 19736 - otsikko alaosaan sopivalla ja tyylillä tyylillä sopivalla värillä ja sopivalla värillä ja tyylillä MUISTA PUIMURIHUOLTO MUISTA PUIMURIHUOLTO PUIMURIHUOLTO MUISTA PUIMURIHUOLT MUISTA MUISTA PUIMURIHUOLTO MUISTA PUIMURIHUOLTO PUIMURIHUOLTO MUISTA PUIMURIHUOLTO PUIMURIHUOLTO MUISTA PUIMURIHUOLTO Alastaron Rakennustarvike MUISTA MUISTA MUISTA PUIMURIHUOLTO MUISTA PUIMURIHUOLTO PUIMURIHUOLTO MUISTA MUISTA PUIMURIHUOLTO PUIMURIHUOLTO MUISTA PUIMURIHUOLTO MUISTA PUIMURIHUOLTO MUISTA MUISTA PUIMURIHUOLTO MUISTA PUIMURIHUOLTO PUIMURIHUOLTO MUISTA PUIMURIHUOLTO MUISTA PUIMURIHUOLTO PUIMURIHUOLTO PUIMURIHUOLTO MUISTAMUISTA PUIMURIHUOLTO MUISTA PUIMURIHUOLTO PUIMURIHUOLTO VARAOSAT MUISTA PUIMURIHUOLTO VARAOSAT VARAOSAT VARAOSAT VARAOSAT VARAOSAT A V VARAOSAT VARAOSAT EVARAOSAT VARAOSAT PALVELVARAOSAT VARAOSAT VARAOSAT VARAOSAT VARAOSAT VARAOSAT VARAOSAT VARAOSAT JA HUOLTO VARAOSAT JA HUOLTO VARAOSAT VARAOSAT VARAOSAT VARAOSAT VARAOSAT VARAOSAT HUOLTO JA HUOLTO JA HUOLTO JA HUOLTO VARAOSAT VARAOSAT JA VARAOSAT HUOLTO JA HUOLTO VARAOSAT 1989 VARAOSAT VARAOSAT JA HUOLTO JA VARAOSAT VARAOSAT A VARAOSAT VARAOSAT JA HUOLTO VARAOSAT VARAOSAT VARAOSAT P VARAOSAT HUOLTO VARAOSAT P JA HUOLTO Konehuolto Hannu Onnela Oy VARAOSAT JA HUOLTO VARAOSAT JA U HUOLTO AJA JA HUOLTO Konehuolto Hannu Onnela Oy VARAOSAT VARAOSAT JA HUOLTO KVARAOSAT JA HUOLTO Konehuolto Hannu Onnela Oy Konehuolto Hannu Onnela Oy VARAOSAT JA HUOLTO HUOLTO TAVARAOSAT JA HUOLTO VARAOSAT VARAOSAT JA HUOLTO JA HUOLTO Konehuolto Hannu Onnela Oy Konehuolto Hannu Onnela Oy JA UVARAOSAT HUOLTO VARAOSAT AJA JA HUOLTO JA HUOLTO Konehuolto Hannu Onnela Oy JA Konehuolto Hannu Onnela Oy RVARAOSAT JA HUOLTO HUOLTO JA HUOLTO JA HUOLTO JA HUOLTO VARAOSAT JA HUOLTO Konehuolto Hannu Onnela Oy JA HUOLTO JA HUOLTO JA HUOLTO VARAOSAT HUOLTO Konehuolto Hannu Onnela Oy HUOLTO JA HUOLTO JA HUOLTO JA JA HUOLTO JA HUOLTO JA HUOLTO JA HUOLTO VARAOSAT JA HUOLTO JA HUOLTOJA HUOLTO HUOLTO JA HUOLTO JA HUOLTO JA HUOLTO JA JAJA HUOLTO HUOLTO JA HUOLTO JA HUOLTO JA HUOLTO JA HUOLTO HUOLTO ILMOITUKSET 2024 22 • LoKoKo 2017 22 VEDOS LoKoKo varaosat maatilatarvikkeet varaosat varaosat •••••maatilatarvikkeet maatilatarvikkeet ym. ym. ym. •• ym. ym. ym. ym. ym. Rautakauppaa vuodesta MEILTÄ MYÖS PIENKONEHUOLLOT MEILTÄ MYÖS PIENKONEHUOLLOT MEILTÄ MYÖS PIENKONEHUOLLOT MEILTÄ MYÖS PIENKONEHUOLLOT MEILTÄ MYÖS PIENKONEHUOLLOT MEILTÄ MYÖS PIENKONEHUOLLOT MEILTÄ MYÖS PIENKONEHUOLLOT MEILTÄ MYÖS PIENKONEHUOLLOT MEILTÄ MYÖS PIENKONEHUOLLOT MEILTÄ MYÖS PIENKONEHUOLLOT MEILTÄ MYÖS PIENKONEHUOLLOT MEILTÄ MYÖS PIENKONEHUOLLOT MA -- PE MA PE MA -- PE MA PE MA -- PE MA PE p. 050 514 1169/huolto || 050 339 3151/varaosat MA -- PE MA -17.00 PE 8.00 ---17.00 050 514 1169/huolto || 050 339 3151/varaosat p. 050 514 1169/huolto 050 339 3151/varaosat MA PE 8.00 MA PE 8.00 17.00 050 514 1169/huolto 050 339 3151/varaosat 8.00 17.00 050 514 1169/huolto | 050 339 3151/varaosat p. 050 514 1169/huolto | 050 339 3151/varaosat MA PE 8.00 17.00 8.00 17.00 050 514 1169/huolto | 050 339 3151/varaosat 050 514 1169/huolto | 050 339 3151/varaosat p. | 8.00 17.00 8.00 17.00 p. 050 514 1169/huolto | 050 339 3151/varaosat p. 050 514 1169/huolto | 050 339 3151/varaosat 8.00 17.00 Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa || www.konehuoltohannuonnela.fi p. 050 514 1169/huolto | 050 339 3151/varaosat p. 050 514 1169/huolto | 050 339 3151/varaosat 8.00 17.00 Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi p. 050 514 1169/huolto | 050 339 3151/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi 8.00 17.00 p. 050 514 1169/huolto 050 339 3151/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa Lopotintie, 32210 Loimaa| |www.konehuoltohannuonnela.fi www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa ||||www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa || www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa ||| www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie,32210 32210 Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi Alastaro p. 02 7641 955 Arkisin 8–17, lauantaisin 8–13 MA –– PE MA PE MA PE 8.00 17.00 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 8.00 ––––17.00 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 8.00 17.00 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 33912, 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 315 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 050 339 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 050 339 3151 varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 315 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. 050 050 514 514 1169/huolto, 1169/huolto, 050 37312, 3788/varaosat Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 33 P. 050 373 3788/varaosat Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 050 339 3151 P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514339 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa |Orikedonkatu www.konehuoltohannuonnela.fi Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 050 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Turun varaosamyymälä 12, 050 339 3151 P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat varaosamyymälä 12, 050 339 3151 P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 varaosamyymälä Orikedonkatu 050 339 3151 Lopotintie, 32210 Loimaa || 1169/huolto, www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa |Orikedonkatu www.konehuoltohannuonnela.fi Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa ||P. www.konehuoltohannuonnela.fi Turun varaosamyymälä 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Lopotintie, 32210 Loimaa ||Orikedonkatu www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 050 373 3788/varaosat 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 Lopotintie, 32210 Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi P.P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Turun varaosamyymälä 12, 050 339 3151 P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 050 373 3788/varaosat 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 050 339 3151 Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | 1169/huolto, www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P.514 050Turun 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa |P. www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa |Orikedonkatu www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Turun P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Turun varaosamyymälä Orikedonkatu 12, 050 339 3151 P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosa Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosa Lopotintie, 32210 Loimaa |P. www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 050514 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela www.konehuoltohannuonnela Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa |Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 | Lopotintie, 32210 Loimaa | P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosa P. 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonne Lopotintie, 32210 Loimaa || 514 www.konehuoltohannuonnela.fi 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonne Lopotintie, 32210 Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonne Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat P. 050 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | |www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 1169/huolto, 050 373 Lopotintie, Loimaa || 3788/varaosat www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa Lopotintie, 32210 Loimaa | 32210 www.konehuoltohannuonnela.fi P. 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa |||www.konehuoltohannuonnela.fi www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi 514 1169/huolto, 050 373 3788/varaosat Lopotintie, Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 1169/huolto, 050 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa|||32210 Lopotintie, 32210 Loimaa ||www.konehuoltohannuonnela.fi www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi P. 050 514 514 1169/huolto, 050 373 373 3788/varaosat Lopotintie, 32210 Loimaa www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi Lopotintie, 32210 Loimaa | www.konehuoltohannuonnela.fi info@varmaturva.fi www.varmaturva.fi Kauppalankatu 9-11, Loimaa

M A ATA LO US Olli Lankinen tähtää siihen, että 30 vuoden päästä hänen seuraajansa pystyisi jatkamaan maatilaa vaivatta. Lankisen maatilaa johtaa VIIDES ISÄNTÄ ORIPÄÄ/MAKKARKOSKI LARI KIVIRANTA LOIMAAN LEHTI 110 23

Kevät- ja syyskiireiden aikana maatilalla työskennellään aamusta iltaan. Olli Lankinen luonnehtii työtään sitovaksi, etenkin kun tilalla on eläimiä. – Ei tästä voi kauaksi karata. O ripääläiselle Olli Lankiselle, 34, oli pikkupojasta saakka selvää, että hänestä tulee maanviljelijä ja vanhempiensa maatilan jatkaja. Pienestä pitäen maatilan töihin kasvanut nuori mies tuli tilan osakkaaksi 12 vuotta sitten ollessaan 23-vuotias. Tuolloin maatilalla toteutettiin osittainen sukupolvenvaihdos ja järjestelyjä, joissa nauta- ja broileripuoli erotettiin toisistaan. Tila jaettiin kahdeksi osakeyhtiöksi. Tänä päivänä Olli Lankinen on mukana johtamassa kokonaisuutta, jossa on 800 sonnipaikkaa, 115 000 broileria ja 360 hehtaaria viljeltävää peltoa. Puhutaan Loimaan seudun mittapuulla isosta maatilasta. – Tämä on tosi monipuolista työtä. Jokainen päivä on erilainen. Tilanpito vaatii sekä kokonaisuuden että talouden hallintaa. Tilan historia juontaa yli sadan vuoden taakse, kun yläneläinen kauppias Frans Wahlberg (myöhemmin Varho) osti Mäkitalo-nimisen kantatilan vuonna 1907. Vuosien saatossa tilan kehityskaareen ovat kuuluneet monipuolinen kotieläintuotanto, kasvinviljely ja metsätalous. – Tila on äidin suvun puolelta, Lankinen kertoo. VUONNA 2013 tilan jakaantuessa rotukarjapuolesta tuli Lankisen Tila oy ja broileripuolesta Lankisen Broileri oy. Samalla osittaisen sukupolvenvaihdoksen myötä Olli Lankinen ryhtyi omistamaan Lankisen Tilaa 69 prosentin osuudella. Viisi vuotta myöhemmin hän tuli samalla omistusosuudella mukaan Lankisen Broi- 24 LOIMAAN LEHTI 110 leriin. Vuonna 2018 broileripuolella toteutettiin myös laajennus ja tuplattiin tuotanto. – Meidän naudanlihamme myydään valtakunnallisesti Tammisen Rotukarja -nimellä. Sitä myydään esimerkiksi jauhelihana, fileinä ja kokolihana. Broileri puolestaan myydään Karinimen brändinimellä. Lankisen vanhemmat ovat vielä mukana molempien firmojen toiminnassa ja omistuksessa, mutta he ovat hiljalleen eläköitymässä. – Isoveljeni tekee kirjanpitohommia, Lankinen kertoo ja sanoo, että veljen olisi tarkoitus tulla mukaan tilan osakkaaksi lähitulevaisuudessa. Pihvirotuisten sonnien loppukasvatus alkoi tilalla 1970-luvun alussa. Broilerintuotanto puolestaan aloitettiin vuonna 1975. – Vuonna 2003 vanhempani laajensivat broilerintuotantoa, ja samalla luovuttiin emolehmien pitämisestä. Tilainvestointeja maatilalla on riittänyt vuosien saatossa, ja rakennuspinta-alaa löytyy yhteensä pitkälle yli 10 000 neliötä kahdessa eri tilakeskuksessa. Esimerkiksi vuonna 2021 tehtiin 130 sonnin loppukasvattamo, ja vuonna 2019 vanha broilerihalli muutettiin osittain navetaksi. Maatilalla on investoitu myös aurinkosähkön tuotantoon. Ensimmäinen voimala rakennettiin vuonna 2016, ja nyt niitä on kaikkiaan kuusi. Tuotannolla saadaan katettua puolet tilan tarvitsemasta sähköstä. TILALLA TYÖSKENTELEE vakinaisesti kaksi työntekijää. – Hyvät työntekijät ovat tärkeitä. Lisäksi paljon käytetään urakoitsijoita. Onneksi niitä on hyvin tarjolla lähiseudulla. Lankinen sanoo, että naapureiden kanssa tehdään muutenkin paljon yhteistyötä, mikä näkyy muun muassa yhteisissä koneissa ja laitteissa. Esimerkiksi tänä syksynä Lankisen pelloilta korjattiin satoa viiden eri tilan puimureilla. – Peltoa on ostettu vuosien varrella, ja peltotyöt kylvötöistä puintiin on tehty yhteistyössä naapuritilojen kanssa. Suurin osa pelloista sijaitsee melko lähellä tilakeskusta, noin kymmenen kilometrin säteellä. Tilan 360 peltohehtaarista 273 on omaa peltoa. Loput on vuokra- tai sopimusviljelyssä. – Vuokraviljely on kallista, Lankinen huomauttaa. Tänä kesänä runsaat 200 hehtaaria oli viljalla ja loput rehunurmena. Suurin osa viljasta oli sekaviljana, eli samaan peltoon kylvettiin ohran ja kauran sekoitusta. Kaikki oman pellon antimet käytetään tilan eläinten rehuksi. – Sadot olivat todella hyviä tänä syksynä. Sekaviljan keskisato oli kuusi tonnia hehtaarilta ja syysvehnällä 7,5 tonnia. Pellolta kerätään myös olkea kuivitusta varten. – Meillä on nyt 2 500 paalia varastoissa. Se on noin puolentoista vuoden varasto. Tilalla on myös omaa metsää, josta saadaan osa hakkeena poltettavasta energiapuusta. Katri Juhannusvuori työntää pyöräkuormaajalla apetta lähemmäksi sonneja. Työn ohessa hän opiskelee agrologiksi Mustialassa. LANKINEN ARVIOI, ettei seuraavaan kolmeen vuoteen ole tulossa mitään merkittävämpiä investointeja, mutta kehittämistyötä riittää aina. Hänen mukaansa rahoituksen saaminen investointeihin on vaikeutunut huomattavasti vuosien saatossa ja vaatii huolelliset suunnitelmat ja laskelmat. Lankinen perustelee investointeja sillä, että hän haluaa pysyä kehityksen kärkipäässä ja jotta 30 vuoden päästä hänen eläköityessään tilaa pystyisi jatkamaan vaivatta. Hänellä on kaksi poikaa, jotka ovat 5- ja 7-vuotiaat. He ovat tilan askareissa mukana.

FAKTA LOIMAA ORIPÄÄ YPÄJÄ Maatiloja yhteensä 527 72 109 Keskimääräinen tilakoko 78,61 hehtaaria 78,32 hehtaaria 66,96 hehtaaria Yleisin tuotantosuunta viljanviljely 71,3 % viljanviljely 62,5 % viljanviljely 67,9 % Viljelijöiden osuus ikäryhmittäin (2024) Alle 30-v. 2,5 % 0% 0% 30–39 v. 15,6 % 12,5 % 17,4 % 40–49 v. 21 % 27,8 % 22,9 % 50–64 v. 40,8 % 43,1 % 42,2 % Yli 65-v. 20,1 % 16,7 % 17,4 % Lähde: Loimaan maaseutupalvelut. Viljelijäksi on luokiteltu tilan ensisijainen viljelijä (yhteyshenkilö). Rotukarjasonneja kestokuivikepihatossa, joka on rakennettu vuonna 2021. Nämä sonnit ovat 700– 900 kiloa painavia ja 17–19 kuukauden ikäisiä. Lankinen pyrkii välttämään ylivelkaantumista ja pitämään tilansa kannattavana, mikä puolestaan vaatii pitkäjänteisiä investointeja. – Kaikki investoinnit on mietitty tarkkaan, ja pitkälle on menty vanhoilla koneilla. Tulevaisuuteen Lankinen suhtautuu luottavaisin ja avoimin mielin. Maailmanlaajuiseen väestönkasvuun peilaten hän luottaa siihen, että lihaa syödään 30 vuoden päästäkin. – Ja että Suomi on hyvä maa tuottaa sitä. Viljelijän on kuitenkin oltava ajan hermolla eli seurattava, mitä maailmalla tapahtuu. – Esimerkiksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti sen, kuinka nopeasti kustannukset nousevat. Maatalouden rakennemuutosta, jossa pienet tilat lopettavat ja isot kasvavat, Lankinen luonnehtii isoksi ja nopeaksi. – Nuoria viljelijöitä pitäisi tukea ja kannustaa maatalousalalle. Loimaan seutu on pitänyt pintansa maatalousalueena, mistä on Lankisen mukaan osoituksena se, kuinka korkeita myyntiin tai vuokralle tulevien peltojen hinnat ovat. – Kysyntää on tällä alueella. Tilojen määrä sen kun vähenee LOIMAAN SEUTU LARI KIVIRANTA M aatalouden rakennemuutos ilmenee muun muassa siten, että tilojen määrä vähenee seudulla tasaista noin kolmen prosentin vuosi- vauhtia. – Nuoria, korkeintaan 40 vuoden ikäisiä, viljelijöitä on Loimaalla aloittanut keskimäärin kuusi vuodessa viimeisen viiden vuoden aikana. Loimaalla tilaluku tulee nykykehityksellä laskemaan 15 seuraavan vuoden aikana lähes 200 maatilalla. Kotieläintilojen väheneminen ei näytä olevan yhtä nopeaa, Loimaan maaseutupalveluiden johtava maaseutuasiamies Markku Paija arvioi. Hän muistuttaa, ettei tuotantomäärissä tapahdu vastaavaa muutosta, sillä pellot siirtyvät yleensä toisille aktiiviviljelijöille. Viime vuonna Loimaalla oli 527 maatilaa, joka on 144 tilaa vähemmän kuin vuonna 2015. LOIMAALLA noin joka viides viljelijä on täyttänyt kansaneläkeiän. – Toki monet heistä ovat edelleen täydessä iskussa ja turvaavat osaltaan muun muassa huoltovarmuutta, Paija muistuttaa. Loimaalla ikäryhmittäin katsottuna selkeästi suurin ryhmä ovat 50–64-vuotiaat noin 40 prosentin osuudella. 50 vuotta täyttäneiden viljelijöiden osuus lähentelee kahta kolmasosaa kaikista Loimaan viljelijöistä. – Nuoret tuottajat ovat vähemmistönä lukumäärällä mitattuna. Toisaalta nuorilla on tilakoko suurempi, nuoret ovat koulutettuja ja toiminta usein ammattimaisempaa. Nuorten viljelijöiden maatiloja myös kehitetään aktiivisesti, Paija luonnehtii. LOIMAAN LEHTI 110 25

Elämässä tarvitaan energiaa www.sallila.fi Virtaa ja välittämistä o id ol l a ha jo p a a + 40 % u ksi ss en em m ä n t lo nh enn rv a Taimiko Muodosta oma maailmankuvasi u METSÄSI TÄRKEIN TYÖKALU Taimikonhoito on satsaus tulevaisuutesi metsään. 26 LOIMAAN LEHTI 110 Tämän lehden tehtävä ei ole kertoa, mitä ideologiaa sinun tulisi kannattaa tai mitä mieltä sinun pitäisi asioista olla. Tehtävämme on tarjota monipuolista, luotettavaa, journalismin vastuullisten periaatteiden mukaan toimitettua tietoa ja erilaisia näkökulmia. Saat mukaasi aiheita pohdittavaksi, eväitä keskusteluihin ja rakennusaineita oman maailmankuvasi kokoamiseen. Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä

ASUMINEN Kun näkee koiraa ulkoiluttaessa kolme muuttokuormaa puolessa vuodessa saman vajaan viiden kilometrin tienpätkällä, alkaa tuntua siltä, että on uutisen äärellä – onpa kylillä vetovoimaa. Millainen on kolmen perheen tie Annisiin? Kävimme kylässä. Eino tykkää liikkua ja siihen riittää Kojonkulmalla tilaa. LOIMAA KATI UUSITALO KYLÄTIETÄ KOTIIN LOIMAAN LEHTI 110 27

Aulis Juvonen ja Tuula Raikari päätyivät Loimaalle vähän sattumalta. Keltainen talo joen rannalla sai tekemään muuttopäätöksen nopeasti. E i meillä ollut mitään hajua Loimaasta, Tuula Raikari ja Aulis Juvonen sanovat. He asuivat Liedossa ja katselivat taloa maaseudulta. Ajatuksena oli löytää maaseudulta vähän vanhempi talo, jossa olisi ulkorakennuksia. – Asuimme joskus modernissa talossa ja kolmessa vuodessa kypsyin, Tuula Raikari virnistää. Aluksi oli tarkoitus löytää eläkevuosien kesäpaikka, mutta nyt aiempi koti on myynnissä ja pariskunnasta on hyvää vauhtia tulossa vakiloimaalaisia. AULIS JUVONEN työskenteli Suomen isoimmassa leipomossa ensin leipurina, sitten työnjohdossa ja varastopäällikkönä. Eläkkeellä ei enää tarvitse hoidella miljoonien kilojen jauhokuormien rekkavirtaa, mutta kokonaan hän ei ole kuljetusjärjestelyistä päässyt. Haastatteluhetkellä vuodelta 1957 peräisin oleva Buick oli vielä muualla säilössä, mutta tarkoitus on jatkaa Loimaallakin vanhojen autojen parissa harrastelua. – Parkkiruutu on tuolla jo piirrettynä, hän nauraa ja näyttää makasiinin suuntaan harrastetiloihinsa – ja tiedossa on jo, että Loimaalla on vahvaa alan harrastusta ja autotapahtumiakin. – Makasiini on Auliksen, Tuula Raikari kertoo ja sanoo pystyttävänsä kangaspuunsa pihan toiseen rakennukseen. Hän on eläkkeellä mielenterveys- ja päihdetyöstä ja harrastaa käsitöitä – ihan kaikenlaista näpertämistä. Piharakennukseen tulee kesäpaja ja talon yläkerrassa hän aikoo puuhailla talvisin. Paikkakunnan kirppiksille hän on jo löytänyt ja liittynyt Marttoihinkin. Ja entä sitten metsät. – Ne ovat uskomattoman hienot. On mustikkaa, puolukkaa ja sieniäkin olen kerännyt, hän luettelee ja kertoo, että viettää aikaa metsissä perheen kahden koiran kanssa joka päivä vähintään tunnin. Pihaan on jo ensimmäisen kesän jälkeen ilmestynyt istutuksia ja joen rannalla olevan saunan eteen haaveillaan köynnöksiä kiipeilevästä pergolasta, jossa voisi sitten istuskella nauttimassa pihasta ja jokimaisemastakin. – Me tulemme toimeen tälla lailla vähän vaatimattomasti. Taloon on ostettu uusi jääkaappi ja ilmalämpöpumppu ja keittiötä on hieman uudistettu. Pikkasen jotain maalaillaan ja laitellaan, mutta aikatauluja ei ole. Jälkikasvua asuu Turussa ja hekin ovat Loimaalla käyneet. – Junalla pääsee tänne alle tunnissa ja lippukin maksoi vain 8 euroa. – Samat palvelut täällä on kuin Turussakin, he sanovat, ja Tuula Raikari toteaa päälle, naapurit ovat käyneet esittäytymässä ja ja juttelemassa. Ja missään ei kuulemma ole niin ystävällisiä ihmisiä kuin Loimaalla, menee sitten kauppaan tai terveyskeskukseen. Terveyskeskuksessa kysyttiin jopa sitä, että kummasta kädestä otetaan verikoe, he sanovat hymyillen. Ainoa ongelma on se, että kun pitäisi asettua kuvattavaksi tontin lempipaikkaan, niin tulee valinnanvaikeus. Niitä on niin monta. 28 LOIMAAN LEHTI 110

Artturi Uusitalo ja Noora Luoto sekä Eino (vas.) tykkäävät asua Kojonkulman rauhassa. Einon mielestä pihan kiipeilypuu on hyvä juttu! A rtturi Uusitalo ei mihinkään synnyinkylältään lähtisikään. Sopiva talo Kojonkulmalta oli ollut kiikarissa jo vähän aikaa ja lopulta se löytyi lähempää kuin hän oli osannut arvatakaan. Hän kun oli käynyt naapurin, Erkki Nurmen luona kylässä ja auttamassa tätä muun muassa nurmikonleikkuussa. – Hän tiesi, että olen katsellut taloa ja oli niin ystävällinen, että kysyi ostanko talon. Päätös oli kuulemma helppo, vaikka alunperin haussa olikin rintamamiestalo isolla hallilla. Nyt hän asuttaa 2000-luvun alussa rakennettua taloa kihlattunsa Noora Luodon ja tämän pojan Einon kanssa. Muuttomatkaa tuli lopulta noin puoli kilometriä. – Minulta ei kyllä kysytty, Noora Luoto sanoo pilkettä silmäkulmassa. – RAUHALLISTA, he sanovat asuinpaikan parhaiksi puoliksi. Talo on hiekkatien päässä ja tiekin on rauhallinen ja sitä paitsi useimmat tiellä liikkuvat ovat tuttuja. Pensasaitaa ehkä vähän joskus vielä madalletaan, jotta tielle näkyisi vähän paremminkin. – Vaikka ei tässä miksikään Ulla Taalasmaaksi ole tarkoitus ruveta, Artturi Uusitalo nauraa ja viittaa Salatut elämät -tv-sarjaan, jossa Maija-Liisa Peuhu näytteli yliuteliasta ja tietäväistä rouvaa. Puiden ympäröimältä tontilta muuttaneet ovat huomanneet, että puita saisi olla uudellakin pihalla enemmän, sillä peltoaukealla todella tuulee. Ensimmäisen asuinvuoden aikana onkin jo istutettu puita, mutta tuulensuojaa pitää niistä vielä muutama vuosi odotella. Eino kyllä kommentoi, että pihassa on jo hyvä kiipeilypuu ja antaa tietenkin taidonnäytteenkin! Asvaltoidussa pihassa on hyvä skuuttaillakin, hän pohtii ja tramppakin tontilta löytyy. Artturi Uusitalo sanoo tykkäävänsä siitä, että käytössä on pienimuotoinen verstas. Metallimies rassaa autoja ja harrastaa muutakin motorismia ja myös metsästystä. Käsillä tekijä on puolisokin, sillä kaupassa työskentelevä Noora Luoto rentoutuu vapaa-aikanaan käsitöiden ja askartelujen parissa. He eivät osaa ajatella, että Kojonkulmalta puuttuisi mitään. – Auto varmaan pitää täällä maalla olla, he pohtivat, sillä molemmille tulee työmatkaa – Noora Luoto käy töissä Hirvikoskella ja Artturi Uusitalo Vampulassa. Hän miettiikin, että maalla sellainen puolen tunnin työmatka on aika normaalia. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA LOIMAAN LEHTI 110 29

Elias tykästyi ensimmäisenä Loimaan kesänään Loimijokeen ja erityisesti onkimiseen. Rantasauna on ihan luksusta. T äällä on vietetty synttäreitä. Ilmapallot sen paljastavat kolmannen muuttajaperheen pihaan ajaessa. Talossa asuvat Martti ja puoliso Noora sekä eskarilainen Elias, joka kertookin melkein heti, että on nyt 6-vuotias ja juhlissa oli melkein 40 vierasta. Perhe muutti Forssasta keväällä. Sinne he päätyivät mutkien kautta: synttärisankari Elias asui siellä äitinsä Nooran kanssa, joka on alunperin kotoisin Kuopion läheltä ja hevosalan ammattilaisena löysi Ypäjältä alansa töitä. – Minä taas olen kaupunkilaispoika, Keski-Uudeltamaalta kotoisin ja Turussa töissä. Kun muutin aikoinaan Turusta Nooran ja Eliaksen luo Forssaan, sinne muuttoa sai kyllä enemmän selittää kuin tätä talon ostamista Loimaalta, Martti virnistää, mutta kertoo saaneensa töissä kyllä kuulla muutamaankin kertaan vanhan rallatuksen: Iso pää, vähän voimaa, kotipaikka Loimaa. Pariskunta kertoo aina haaveilleensa muutosta maalle ja Eliaskin on ollut asialle myötämielinen – ehkäpä siksi, että hänelle luvattiin pitkään toivottu kissa sitten maalle. Niitä tulikin kaksi. Miisun hän tuo näytille, mutta Mörkö on kuulemma arempi ja pysyy piilossa vierailun ajan. Koirakin tarvitsisi Eliaksen mukaan kyllä saada. VAIKKA MAALLA ollaankin, niin pariskunta toteaa, että naapureita kuitenkin on ja Eliaskin on löytänyt kavereita pyöräilymatkan päästä. – Päivähoito ja koulukyyti toimii ja Loimaa ja Alastaro ja niiden palvelut ovat lähellä, he sanovat ja kertovat jo Eliakselle katselleensa harrastuksiakin – tarjontaa riittää ja ehkä jokin palloilulaji saakin pian jälleen yhden uuden harrastajan. Myös rautatie pitää mainita. Sitä pitkin pääsee kätevästi Kuopioon. – Mummin ja ukin luo, Elias kertoo ja sanoo, että liput matkaa varten on jo ostettuna. Maalaisidylli, jossa on palvelut, he kuvaavat uutta kotiaan ja asuinpaikkakuntaansa. Elias ihastui ensimmäisen kesän aikana onkimiseen ja veneliikenne joella on saanut heidät miettimään oman veneen hankkimista. – Rantasauna on ihan luksusta, pariskunta sanoo ja kehuu myös saunalta avautuvaa näkymää auringonlaskuun. Ensimmäinen Loimaan kesä on mennyt pihalla kaikenlaista puuhaillessa vuorotöiden lomassa ja muun muassa hevosaitausta rakentaessa. Välillä valoisat kesäillat ovat huijanneet ja pihalla on tullut oltua myöhään. – Kellonajat meinaavat unohtua puuhaillessa, pariskunta nauraa. LOIMAAN LEHTI Kylille! Kylien neuvottelukunta 1 Paikallisen puolella. Kertulla kukkivat jouluruusutkin Virttaa s. 14 Kylille! ! Valmiina hommiin Kauhanoja s. 3 2025 ista Kannatetaan paikall kaikin tavoin Karhula-Piltola s. 6 Porojakin, kun itse tekee Haara-Onkijoki s. 4 on julkaissut jo vuodesta 2018 saakka joka vuosi Kylille!-erikoislehden, jossa perheet kertovat elämästään kylissä ja sen sivuilla esittäytyy myös maaseudun yrityselämä palveluineen. Lehti tehdään yhteistyössä Loimaan kylien neuvottelukunnan kanssa. Seuraava Kylille-liite ilmestyy helmikuussa 2026. Loimaan Lehden nettisivuilla voit tavata parin viikon ikäisen Papu-vauvan ja yli 90-vuotiaan Kertun sekä monta muuta maaseudulla viihtyjää – nämä viime vuosina jutut löydät kirjoittamalla hakukenttään Kylille! loimaanlehti.fi 30 LOIMAAN LEHTI 110

MONIPUOLINEN PALVELEVA Aleksis Kiven Katu 7, 32200 Loimaa puh. 02 763 6840 ma-pe 8-20 la 9-17 su 10-16 Orion Perusvoiteet Sinun ihollesi. -25 % Tarjous voimassa 30.11. asti. norm. 11,20-14,00 DeviSol 20 mcg 200 tabl Beko Strong B12 + foolihappo + B6 Mustikka, sitrus tai neutraali Kampanjapakkaus 150+20 tabl nieltävä tai purutabletti 14,90 27,90 norm. 18,80 Tarjous voimassa 31.10. asti. norm. 32,70 Kosmetologin palvelut Terveydenhoitajan palvelut Kasvohoidot Ripset ja kulmat Sokeroinnit Hieronnat Muistitesti Tukisukkamittaus Laboratoriopalvelut Verkkoapteekki Noutoautomaatit Kehonkoostumusmittaus Puristusvoimamittaus Tarjous voimassa 31.10. asti. 110 vuotta paikallisia menestystarinoita Loimaan kaupunki onnittelee Loimaan Lehteä satakymmenvuotisjuhlavuoden kunniaksi ja kiittää luotettavaa kumppania pitkästä, hyvästä yhteistyöstä. Olemme ylpeitä siitä, että olemme saaneet kulkea tätä matkaa yhdessä ja rakentaa Loimaata – kertomus kerrallaan. loimaa.fi LOIMAAN LEHTI 110 31

LU K I J OI LTA Loimaa on kodin arvoinen kaupunki K oti ja juuret. En kaihda tunnustaa, että kadehdin niitä ihmisiä, jotka ovat juurtuneet kasvuympäristöihinsä ja löytäneet sieltä oman onnensa ja elämänsä tarkoituksen – nurkkapatriootteja, joista osa tekee vielä pyyteetöntä työtä elinympäristönsä hyvinvoinnin ja kehittämisen eteen tulevia sukupolvia ajatellen. Vuosirenkaiden kertyessä omien juurien ja eletyn elämän pohdinta ovat käyneet ajankohtaisiksi: mistä tulen, missä olen elänyt ja minne olen menossa? Filosofi Esa-Pekka Saarinen on todennut, että ajatus oman ajattelun ajattelusta on hyvä ajatus. Saarisen oivallisen ajatuksen ja pitkällisen pohdiskelun jälkeen luonnehtisin itseäni pikkukaupungin pojaksi, joka syntyi Loimaalla 1961, vietti kaikki lapsuutensa ja nuoruutensa vapaa-ajat pääosin Hämeessä perheensä mökillä, lähti koulujen jälkeen varusmieheksi Säkylään ja jäi sille tielle, palveli Suomen puolustusvoimissa yli 30 vuotta mukaan lukien kriisinhallintatehtävissä Lähi-idässä ja Afrikassa vietetyt vuodet, asui Säkylässä, pitkään Eurassa ja sitten Loimaalla, yli vuosikymmenen Pöytyällä, kunnes tuli aika muuttaa vielä kerran Loimaalle. Takaisin tänne pikkukaupunkiin vaimon ja omasta mielestään taloyhtiömme valppaimman vahtikoiran, jackrussell-poika Sulon kanssa - kotiin, juurilleen. Elämän kiertokulkua? Tahkoa ja vähän muutakin ja muuallakin kuin Loimaalla kiertäneenä on aina ollut mielenkiintoista seurata paikallislehdestä, miten kotiseutu on muuttunut ja muuttuu. Lapsuudessani ja nuoruudessani kaupungin sykkeen voi aistia torilla ja sen ympäristössä: Kempen pesula ja sen alakerrassa toiminut Urpon Auto, viereinen postitalo nykyi- 32 LOIMAAN LEHTI 110 sen Osuuspankin paikalla, Toivosen huonekaluliike, Hulkon Veikon valokuvaamo, kemikalio, maitokauppa, Oravapankki, Loimaan Lehden kirjapaino, OH-halli, kaupungintalo ja sen alakerrassa ollut viinakauppa ja viereinen yleinen vessa (jolla muistaakseni oli jopa oma hoitaja), Säästöpankki, Mäkelän Liisin ja Eikan kelloliike, yläkerrassa Lintuparvi, Tuomisen kioski, Loimaan Sähkö (myöhästyneet kiitokset Koverskoin Markukselle hyvin teroitetuista luistimista), Saviseudun osuuskauppa, Kuva-Paavo, Centrum, kirja- ja kangaskauppa Aula, torin taksikoppi ja nakkari, Yhdyspankki, Tapetti ja Väri, puukirkko vastapäätään hautaustoimistoa ja kadun päässä uljas Heimolinna ja paljon, paljon muuta. Toripäivinä riitti ihmisiä eri puolilta tulleiden myyjien kojuille ja muun muassa rulettiteltalle, jonne pikkupojilla ei ollut mitään asiaa. Mitä näistä on vielä jäljellä: hiljentynyt tori sekä hautaustoimisto ja Heimolinna, jonka viereen on noussut Hese. Omalta osaltani koulutien aloitus tapahtui Liukkosen Meerin turvallisessa opetuksessa Vanhalla koululla Lemmensillan takana, jatkui Keskuskoululla ja sitten myöhemmin keskikoulun ja lukion myötä nykyisellä Puistokadun koululla. Lukion opettajista itselleni Lahden Lippo jätti pysyvän jäljen. Äitini oli ostanut minulle ruudullisen, ns. metsuripaidan, ja Lippohan tarttui hetkeen: ”Tulepas Matti tänne eteen ja lausu seuraava runo: Kävin tässä Ottawassa uuden paidan ostamassa”. Ujona ja punastellen tein kuten Lippo käski, ja mutta arvelen, ettei se ollut kummoinenkaan taiteellinen elämys luokkatovereilleni. Ainekirjoituksessa sain Lipolta kohtuullisia ja kannustavia palautteita sepustuksistani. Niiden arvon ja hänen opetuksensa ymmärsin vasta viiveellä, kun Puolustusvoimissa palvellessani tulin määrätyksi pr- ja viestintäalan tehtäviin, joihin sisältyi paljon kirjoitus- sekä erilaisten julkaisujen toimitustyötä. KOTI JA juuret. Miksi palasimme Loimaan kaupunkikeskukseen, jossa olimme jo aiemmin asuneet, remontoineet entisen kotitaloni ja sitten lähteneet eteenpäin? Reumasairauteni pakotti meidät uuden, esteettömän kodin etsintään. Eri hakukoneet tarjosivat lukuisia vaihtoehtoja hintakatossamme. Turun seudulla tarjontaa oli vanhoista kerrostaloasunnoista, joihin todennäköisesti olisi luvassa lähitulevaisuudessa mittavia taloteknisiä kunnostuksia. Loimaan asuntotarjonta alkoi kiinnostamaan niin laadultaan kuin hintatasoltaan. Turussa pitkään asuneena, myöhemminkin siellä työskennelleenä ja sitten viikkoasujana pyysin puo- lisoani kertomaan, miten hän nyt katsoi Loimaata sitten viimekäynnin (2006–2012). Jotain oli muuttunut tai sitten poissaolo oli saanut silmät avautumaan, koska luettelo oli pitkä. Sen ensimmäisenä kohtana oli turvallisuus, jolla hän tarkoitti muun muassa poliisin ympärivuorokautista läsnäoloa, terveyskeskusta ja aluesairaalaa iltaan jatkuvine päivystyksineen ja päiväaikaisine erikoissairaanhoidon poliklinikkoineen. Hänen mukaansa Loimaan kauppakeskuksessa ovat lähes samat palvelut, jotka ovat tarjolla - toki miniatyyrikoossa - myös Turussa. Erona on se, että Loimaan kantakaupungissa ne ovat miltei kävelymatkan päässä. Mikäli mieli hamuaa Turkuun, VR tarjoaa seitsemän päivittäistä edestakaista junavuoroa noin 40 minuutin matka-ajalla ja linja-autovuorot

Loimaan kylissä pistettiin viisaat päät yhteen ja keksittiin Loimaan Lehden110-vuotisjuhlalehden lukijoille tietovisa, jonka aiheena ovat kylät. Testaa, oletko KYLÄTIETÄJÄ! 1. Koska oli ensimmäiset Rompepäivät? 17. Kuinka monta kuusta on Metsämaan vaakunassa? 25. Milloin Kojonkulman koulu on perustettu? 2. Mikä rakennus Loimaan Taidetalo oli alkujaan? 18. Minä vuonna Metsämaan kirkko on rakennettu? 26. Kuinka pitkä on Korkeusvuoren luontopolku? 3. Missä oli Loimaan satama? 19. Metsämaan luontopolun varrella sijaitseva Riutan kallio on yksi Loimaan korkeimmista paikoista. Kuinka monta metriä merenpinnan yläpuolella se on? 27. Minkä kuntien alueella Kojonjoki virtaa? 4. Mikä oli Loimijoella liikennöineen laivan nimi? 5. Kuinka monta ambulanssiasemaa on Peltoisissa toiminut? 6. Mikä juhlatila sijaitsee Alastaron Sikilän kylässä? 7. Mikä on Alastarolla leivotun suositun ruisleivän nimi? 8. Mistä Alastaron kirkon hirret on uitettu? 9. Mistä löytää Alastarolta seepran näköisen aasin? 10. Missä voit tavata Alastaron iloiset uimarit? 11. Mikä tunnettu maatalouskonekorjaamo sijaitsi Karsattilassa? 12. Minä vuonna Loimaan Nuorisoseura ry:n seuratalo on siirretty nykyiseen paikkaan Kurittulaan? 13. Minä vuonna Vakkatie on valmistunut? vielä niiden päälle. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut, kaupungin kuntosalit ja muun muassa hieno ulkokuntosali torin ja puiston jatkeena, Loimaan Teatteri, elokuvateatteri, ravintolat, uimahalli, SM-tason urheiluseurat junioritoimintoineen, laaja koulutustarjonta ynnä muuta. Näillä faktoilla löysimme pienen perheemme uuden kodin Satakunnantieltä todella mukavasta taloyhtiöstä. Mitä halusinkaan sanoa? Nyt olen taas juurillani perheeni kanssa, ja tuntuu turvalliselta ja hyvältä monessakin mielessä. Joskus vaan pitää mennä riittävän kauaksi, jotta pystyy näkemään tarpeeksi lähelle ja tarkasti. Loimaa on kodin arvoinen kaupunki. Kirjoittaja Matti Vihurila, puolisonsa Berit ja Sulo-koira ovat tyytyväisiä paluumuuttajia. 14. Mikä pururata sijaitsee Kurittulassa? 15. Haitulan uusi silta valmistui vuonna? 16. Minä viikonpäivänä Metsämaan Kalliohovissa pelataan bingoa? 20. Olet matkalla valtatie kakkosta pitkin Huittisista Forssaan. Ohitat myös Orisuon. Minkä maakunnan/maakuntien alueella ajelet? (järjestys Huittinen-Forssa) 21. Orisuo sijaitsee maakuntien rajamailla, ja ennen kuntaliitoksia kyläkunnan katsotaan levittäytyneen neljän eri kunnan alueelle. Minkä kuntien alueita Orisuo käsitti ennen 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun kuntaliitoksia? (siis 4 kuntaa) 22. Orisuon pienviljelijäin yhdistys, joka hoitaa kyläyhdistyksen tehtäviä, täytti tasakymmeniä vuonna 2023. Paljonko yhdistys täytti? 23. 1900-luvun alkupuolella Orisuolla oli voimakasta muuttoliikettä. Millä lempinimellä kylää sen vuoksi on kutsuttu? 24. Orisuolla sijaitsee Museoviraston arkeologisiin muinaisjäännöksiin kuuluva kohde. Mikä? 28. Minkä niminen on Kojonkulman liikuntahalli? 29. Mikä tapahtuma järjestetään Kojontuvalla vuosittain elokuussa? 30. Mitä muuta Kojontuvan pihalla on kuin parkkipaikka? 31. Milloin Kojontupa on rakennettu? 32. Minä vuonna pidettiin Kauhanojan hyppyrimäkien avauskilpailut? 33. Kenen nimissä on sen mäkiennätys ja mikä se on (metriä)? 34. Mitä erikoista on Kauhanojan koulun pihalla sijaitsevassa katajassa? 35. Minkä niminen mylly löytyy Karhulan kylältä? 36. Mikä joki virtaa Karhulan ja Piltolan kylien läpi? 37. Mikä on Holy Calf? Missä se sijaitsee? 38. Entä missä Karhulassa sijaitsee Taiteen kivinen polku? 39. Kuinka monta kyläyhdistystä Loimaalla toimii? 40. Nimeä Loimaan kyläyhdistysten kylät. VASTAUKSET: 1. 1994 2. Sahanjohtaja Alfred Lylyn asuintalo ja samalla Rantatiellä sijainneen höyrysahan pääkonttori. 3. Taidetalon takana Loimijoen rannassa. 4. Oli kuulemma kaksikin Ferraria I ja Ferraria II. Liikennöivät Loimaa-Jokioinen väliä. 5. Kaksi. 6. Alastaron Nuorisolava. 7. Peltopoika. 8. Loimaalta Loimijokea pitkin. 9. Kanniston kotieläintilalta. 10. Loimijoen rannasta Ilolasta. 11. Veljekset Toivonen. 12. 1923. 13. 1991 14. Vast. Rydönrinki 15. 2018. 16. Torstaina. 17. Viisi. 18. 1777. 19. 134 metriä. 20. Satakuta, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme. 21. Alastaro, Loimaa, Metsämaa, Punkalaidun 22. 100 vuotta. 23. Suomen Ameriikka. 24. Tuomolan rautakautinen hautaröykkiö 25. 1917. 26. n. 3,2 km. 27. Humppila, Urjala, Jokioinen, Forssa, Loimaa. 28. Ahjo. 29. Elotori. 30. Moukarihäkki, mattojen pesupaikka ja kierrätyspiste. 31. 1951. 32. 1998. 33. Pasi Kytösaho, 29 m. (1999). 34. Se on Suomen vanhin kataja. 35. Tohnan mylly. 36. Petäjoki. 37. Miina Äkkijyrkän teos Maatalousmuseo Saran pihalla 38. Alpo Jaakolan patsaspuistossa. Alpo Jaakolan patsaspuistoon pääsee tutustumaan kävelemällä pitkin taitelijan luomaa ”Taiteen kivistä polkua”. Polku on tasainen, eli sitä pitkin pääsee kulkemaan myös pyörätuolilla tai lastenvaunuilla. 39. 13. 40. Metsämaa, Virttaa, Kojonkulma, Alastaro, Kauhanoja, Karhula-Piltola, Mellilä, Niinijoki-Pappinen, Kurittula, Peltoinen, Haara-Onkijoki, Orisuo ja Hirvikoski. LOIMAAN LEHTI 110 33

NUORET KUNTA-ASIAT saisivat kiinnostaa nuoria enemmän Lilli Reittonen on syntynyt 2007, Aura Löfstedtin ja Roger Penterin syntymävuosi on 2006. Heidät valittiin kotikuntiensa valtuustoihin kevään kuntavaaleissa ja he ovat valtuustojen nuorimmat seudulla. He sanovat valtuustotyön vastanneen odotuksia ja arvioivat, että nuoria saisi lisääkin mukaan vaikuttamaan, kunhan he kokisivat, että heitä kuunnellaan. LOIMAA/YPÄJÄ KALLE RAJALA AURA LÖFSTEDT 1. Olen aina ollut kiinnostunut politiikasta ja vaikuttamisesta. Haluan olla mukana tuomassa uutta energiaa päätöksentekoon. Kuntapolitiikkaan mukaan lähteminen oli luonnollinen askel nuorisovaltuustoajan loputtua. Katseet tulee kääntää menneestä tulevaan. AURA LÖFSTEDT 34 LOIMAAN LEHTI 110 2. Tuomalla päätöksenteon lähemmäksi nuoria ja osallistamalla heitä siihen riittävästi. Päätöksentekoon tarvitaan mukaan uusia nuoria tekijöitä, jotka eivät epäröi tarttua toimeen. Uudet päätökset osoittavat nuorille, että politiikka on täynnä mahdollisuuksia. 3. Oman kokemukseni mukaan nuoria kuunnellaan Ypäjällä hyvin. Nuo- risovaltuustolla on edustajat jokaisessa tärkeässä lautakunnassa ja jopa kunnanhallituksessa, joka on harvinaisuus. Toki aina on mahdollisuus parantaa ja kuunnella lisää. 4. Täällä on rauhallista kasvaa ja nuorten tarpeet huomioidaan kohtuullisen hyvin, esimerkkinä tästä toimii hyvin uudehko nuorisotila, jonka suunnittelussa nuoret saivat itse olla mukana. 5. Ypäjällä on kattavat liikunta- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet, joihin on panostettu viime vuosina merkittävästi. 6. Kehitettävää löytyy aina. Yhtenä esimerkkinä julkiset kulkuyhteydet naapurikuntiin sekä sieltä eteenpäin voisivat olla paremmat. 7. Ypäjän tulisi olla houkuttelevampi kunta uusille yrityksille ja innovaatioille. Meidän on katsottava enemmän tulevaisuuteen ja vähemmän menneisyyteen 8. Kunnanvaltuustoon siirtyminen ei ole itselleni ainakaan toistaiseksi ollut suuri muutos. Toki asiat ovat ehkä muuttuneet konkreettisemmiksi kuin aikaisemmin. Itselläni vapaaehtoinen asepalvelus hieman rajoittaa ensimmäisen vuoden osallistumista kokouksiin, enkä siitä syystä olekaan ollut vielä monessa kokouksessa mukana.

Nuorten pitää tietää, että heitä oikeasti kuunnellaan. LILLI REITTONEN K YSYMYKSET 1. Mikä on kannustanut sinua lähtemään kuntapolitiikkaan? 2. Miten nuoria saisi kannustettua enemmän vaikuttamaan kuntiensa nykytilaan ja tulevaisuuteen? 3. Miten hyvin nuorten ääni (Nuva jne.) otetaan huomioon kunnassasi? 4. Mikä kunnassasi on nuorten silmin hyvin? 5. Entä yleisesti positiiviset asiat? 6. Entä missä olisi parantamisen varaa nuorten osalta? 7. Yleiset kehityskohteet? 8. Teillä jokaisella on kokemusta vastuutehtävistä jo ennen kunnanvaltuustoa. Millainen hyppäys tämä ”seuraava steppi” oli? LILLI REIT TONEN 1. Olen ollut pienestä pitäen kiinnostunut vaikuttamisesta ja ollut mukana monenlaisessa toiminnassa. Nuorisovaltuusto on antanut sen verran kosketuspintaa kuntapolitiikkaan, ettei ehdolle lähteminen tuntunut turhan kaukaiselta. 2. Ehkäpä korostamalla sitä, että heitä oikeasti kuunnellaan. Lisäksi lisäämällä tietoisuutta nuorisovaltuustojen toiminnasta ja madaltaa kynnystä lähteä mukaan nuorisovaltuustoon tai jakamaan ajatuksiaan nuorisovaltuutetuille tai kunnan päättäjille. 3. Oman kokemukseni mukaan aika hyvin. Nuorisovaltuuston edustajat ovat olleet tervetulleita lautakuntien, valtuuston ja jopa hallituksen kokouksiin ja nuorisovaltuustoon sekä ylipäätänsä nuorten asioihin on pääosin suhtauduttu vakavasti. 4. Ypäjän nuorisotila on hyvä ja siihen on todella panostettu. Nuorisotila Haavi on nuorten keskuudessa suuressa suosiossa, eikä siellä käy vain ypäjäläisiä nuoria. 5. Positiivista on se, että Ypäjällä on viime vuosina panostettu liikuntamahdollisuuksiin. Pieneksi kunnaksi täällä onkin melko monipuoliset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa. 6. Kulkuyhteyksissä olisi kehittämisen varaa. Ilman omaa autoa tms. Ypäjältä ei pääse oikeastaan mihinkään. Myös toisen asteen oppilaitoksiin kulkeminen on usein haasteellista ja kyydit on järjestettävä itse. 7. Yksi kehityskohteista voisi olla Ypäjän työttömyystilanne. Kyse on toki valtakunnallisesta ongelmasta. 8. Tämän “seuraavan stepin” ottamista helpotti huomattavasti se, että kunnanvaltuuston toiminta oli jo suhteellisen tuttua nuorisovaltuuston ansiosta. Lisäksi ehdolle ei tarvinnut lähteä yksin. Kunnanvaltuusto ei siis loppujen lopuksi ollut kovin suuri hyppäys. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA LOIMAAN LEHTI 110 35

ROGER PENTER 1. Ensimmäisen kosketuksen kuntapolitiikkaan sain jo Loimaan nuorisovaltuustosta, jossa heräsi palo ja intohimo vaikuttaa yhteisiin asioihin. Ne herättivät halun siirtyä vaikuttajasta päätöksentekijäksi. 2. Nuorille on annettava tietoa, tukea ja tunteita siitä, että heidän mielipiteillään on merkitystä. Jos nuoret näkevät, että heidän ideoitaan toteutetaan, he motivoituvat vaikuttamaan lisää. Pienetkin onnistumiset, kuten uusitut oleskelupaikat tai mopokatos koulussa, lisäävät uskoa vaikuttamiseen. 3. Koen Loimaan nuorisovaltuuston perusedellytysten olevan kunnossa. Näen kuitenkin tulevaisuudessa kehitettävää siinä, että nuoret olisi hyvä ottaa mukaan suunnitteluun jo alkuvaiheessa, ei vasta kuulemisvaiheessa. 4. Loimaalta seutukunnan keskuksena löytyvät nuorelle monet tärkeät palvelut:monipuoliset toisen asteen koulutukset, kaupat ja kauppakeskukset, oleskeluja hengailualueet, erinomaiset julkisen liikenteen yhteydet koko Suomeen sekä laajasti liikuntaja harrastusmahdollisuuksia. 5. Päätöksentekijöiden vahva yhteisymmärrys siitä, että lasten ja nuorten palveluista ja hyvinvoinnista halutaan pitää kiinni. 6. Kaupungin on panostettava enemmän lasten ja nuorten oikeuteen väkivallattomaan sekä turvalliseen koulu- ja kasvuympäristöön. Meidän päätöksentekijöiden on keksittävä uusia keinoja ja panostettava resursseja uusien kokeiluiden muodossa nuorten lisääntyvän pahoinvoinnin vähentämiseksi ja opettajien työn tukemiseksi. Pienetkin onnistumiset lisäävät uskoa vaikuttamiseen. ROGER PENTER 7. Toivon, että Loimaalla päätöksentekijöiden jo pitkään kestänyt yhdessä tekemisen meininki jatkuu, eikä täällä vajota sooloiluun ja valtakunnallisen politiikan repivyyteen. 8. Istuin jo nuorisovaltuuston edustajana kaupunginvaltuustossa, sekä puhuin ja jätin ensimmäiset aloitteenikin valtuustolle jo silloin. Tuttua juttua, mutta erona vaan se, että pelkän vaikuttamisen ja edunvalvonnan sijaan toimin myös päätöksentekijänä. Nuorisovaltuusto oli merkittävä kasvun paikka. 36 LOIMAAN LEHTI 110

Seutukaupunki Loimaa ja Loimaan seutu ovat tarvinneet ja erityisesti juuri nyt tarvitsevat oman viestijän ja vahvan äänenkannattajan. Onnea ja menestystä Suomen parhaalle paikallislehdelle tuleville vuosikymmenille. Opiskele nyt Loimaalla SÄHKÖASENTAJAKSI! Yhteistyöstä kiittäen, Olavi Ala-Nissilä Valtiopäiväneuvos Koulutus alkaa 2.2.2026 ja kestää noin 2 vuotta. Lähiopetusta järjestetään kolmena iltana viikossa. Hakuehtona 18 vuoden ikä. Hae nyt jatkuvassa haussa! P. 02 763 65100 hotel@loimaanseurahuone.fi Onnea Loimaan Lehti, 76 vuotta yhteistyötä! Kaupungin hauskimmat PIKKUJOULUT Isänpäivän Lauantailounas 8.11 klo 11-15 25 € lapset alle 12 v. 1 €/ikävuosi - Paras joulupöytä ja sesongin drinkit - Isänpäivänä Su 9.11. Tsekkaa esiintyjät ja varaa päiväsi! La-Su Aamiaisbrunssi Klo 12-18 isännän Jättipihvi 28 € ja a la carte Lisätietoja: puh. 040 623 8048, jonna.ylenius@novida.fi ................................................................... TULOSSA... Suorita Tukesin vaatimat osat ja hanki KYLMÄALAN PÄTEVYYS. Seuraa Novidan nettisivuja ja somea! klo 7.30-10.30 20 € w w w . l o i m a a n s e u r a h u o n e . f i Novida onnittelee 110 vuotiasta Loimaan Lehteä! Varaosamyynti ONNITTELEMME Loimaan Lehteä! Huoltopalvelu Loimaan Eläkkeensaajat 010 5045 122 LOIMAA, Pehtoorinkuja 1 loimihuolto.fi www.loimaan.elakkeensaajat.fi sähköistä osaamista Sähköasennus ja-suunnittelu Sähköhuolto ja -kunnossapito Valaistusratkaisut Tarvikemyynti SÄHKÖFATBIKE PYÖRÄT HARJUREITISTÖLLE LAHJAKORTIT MATKOILLE JA PYÖRÄILYYN VIRTTAA BIKES Virttaanraitti 239, 32560 Virttaa 044 040 5140 / info@matkaviitala.fi antti aarnio 050 536 2398 • antti@aa-lux.fi ELUT LÄMPIMÄT ONNITT 110-VUOTIAALLE LE! LOIMAAN LEHDEL NETISSÄ LISÄÄ MATKOJA, KÄY SIVUILLAMME 15.11. Tre Kädentaidot Yläne - Riihikoski - Oripää - Loimaa��������46€/hlö 27.11. ”Helene” näytelmä H� Schjerfbeckistä�����������������������89€ 13.12. Porvoon Taidetehtaan joulu ��38€/hlö 22.-27.12. JOULU Haapsalu ����525€/hlö H2 ph 7.2. The Addams musik�-komedia Tku ��� 95€ 20.2. Iskelmägaala Tre ���������� 135€� Ilm heti 12.3. Don Carlos ooppera Tre �� 139€� Ilm 8�12� 26.-28.3. Tukholma aam�, bussi muk�, puutarhamessut ������244€/hlö B2 28.3.-2.4. Lapin keväthanget, puolih�, Ylläskaltio�839 €/hlö H2 15.-21.4. Irlanti patikkateema, uusi ohj� 2399€/hlö� Etu -50€ kun ilm� 15�11� 4.-11.4. Tulppaanimatka, opas, ph ���1469€/hlö H2� Ilm 30�1� 23.-24.5. Ahvenanmaa, ”viheriöi” teemalla 20.-21.7. Savonlinna, Olavinlinna Figaron häät �410€/hlö H2� Ilm 25�1� Syyskuussa ruska Saariselkä ja Norja��� 17.-23.9. Ruska patikkateemalla – Kuusamoon matkaviitala.fi virttaabikes.fi Tervetuloa joulupöytiimme! 10:30-14:00 JOULULOUNAAT LAAKEE DELI FARMI RAVINTOLA Prisma-keskus, Aleksis Kiven katu 7 Mettähannankatu 2 Pe La Ma Ti Pe Ke To Pe 21.11. 20.12. + lastenpöytä 22.12. + lastenpöytä 23.12. + lastenpöytä 28.11. 17.12. 18.12. 19.12. Hinta 15 € | Herkullinen kalalautanen erikseen ostettuna 6 € Pöytävaraukset: info@farmiravintola.fi, info@laakeedeli.fi FARMIRAVINTOLA.FI | LAAKEEDELI.FI LOIMAAN LEHTI 110 37

Lämpimästi onnitellen! HUITTISTEN PAIKALLISLEHTI PRODUCTION AND PACKAGING LINES VW, SEAT, SKODA, AUDI AUTOHUOLTO Purkuautoja varastossa n. 200 kpl Rengasmyynti ja asennus NASTARENKAAT asennettuina: 15” Myös kitka- ja kesärenkaat Melliläntie 6, 32300 Mellilä www.evehvilainen.fi 100% kotimainen asfalttiliike 340€ 16” 350€ Hinauspalvelu, purkuautojen virallinen vastaanottopiste, maksamme päivän hinnan! Ilmainen haku. Myyntiautot BENECARS KY nettiauto.com/benecars LOIMAA P. 0400 516 660 benecars.com KAIKKI MITÄ KATOLLA TARVITSET Suorittaa vaativimmatkin asfaltointikohteet timantinkovalla ammattitaidolla. www.superasfaltti.fi Super Asfaltti Oy Korvantie 11, 32500 ORIPÄÄ Puh. 0400 486 290 040 749 1515 Loimaalta maailmalle Yli 50 vuotta insinööritaitoa ja yhdessä tekemistä. Jo yli 50 vuotta olemme vieneet suomalaista osaamista maailmalle. Yli 420 ammattilaista, 10 toimipistettä ja 15 000 toimitettua automaatioratkaisua silti juuremme ovat edelleen täällä, Loimaalla.. pemamek.com/fi 38 LOIMAAN LEHTI 110 PEMAMEK T H E W E L D I N G A U T O M AT I O N C O M PA N Y

MEILTÄ MAAILMALLE PALLOILU KALLE RAJALA vie maailmalle MEILTÄ MAAILMALLE -juttusarjassa päivitetään Loimaan seudulta lähtöisin olevien ihmisten vaiheita. Sarjaan sopivia henkilöitä voi ehdottaa sähköpostitse: toimitus@loimaanlehti.fi tai puhelimitse: (02) 588 8032. LOIMAAN LEHTI 110 39

FUTSAL LENTOPALLO Aake Alisaari palasi Futsalliigaan Tornion paidassa PUOLASTA VIRTAA ARKEEN – JA ISKUIHIN PITKÄN MATKAN JOUKKUEPELAAJA V A utossa istuminen tulee futsalpelaaja Aake Alisaarelle tällä kaudella edelliskausia tutummaksi. Oulussa opiskelut aloittanut 20-vuotias Alisaari palaa liigakentille Tornion Palloveikkojen (ToPV) paidassa. Kotipeleihin ja treeneihinkin matkaa on siis lähes 150 kilometriä. – Toki menneillä kausillakin on ollut pohjoisen reissuja, mutta nyt pitkiä reissuja tulee paljon enemmän, kun täältä lähdetään etelään pelaamaan. Kotiin on pitkä matka, niin siellä ei ihan joka viikonloppu pääse käymään, Alisaari pohtii. ToPV:n kausi käynnistyi 27. syyskuuta kotitappiolla FC Kemiä vastaan. Viikkoa myöhemmin joukkue nappasi ensimmäisen voittonsa EBK:sta lukemin 6–1. Alisaari merkkautti tuossa pelissä tehot 1+1 ja jatkoi maaliputkeaan voittopelissä Vieskan vieraana. – Ensimmäinen peli ei ehkä antanut täyttä kuvaa meistä, kun ei ollut vielä kaikki kaverit mukana. Toinen peli antoi jo paremman kuvan, kun saatiin koko nippu kasaan. Uuteen pelisysteemiin totuttelua on helpottanut junnumaajoukkueesta tuttu ketjukaveri Otto Mäntylä. Nuori kaksikko on osa ToPV:n kakkosketjua, joka tukee tähtiä vilisevää ykköstä. – Espanjalainen Juanito ja venezuelalainen Enderson Suarez ovat käytännössä ammattilaisia ja on mukavaa päästä seuraamaan läheltä heidän päivittäistä tekemistään. Ilman pudotuspelipaikkaa viime kaudella jääneen ToPV:n rosteri uudistui tälle kaudelle rajusti, ja lisääntyneet panostukset näkyvät Alisaaren mukaan katsomossa asti. – Kun joukkue uudistunut ja tavoitteet noussut, niin futsal 40 LOIMAAN LEHTI 110 Omia polkujaan kulkenut Saana Lindgren uskoo tuloksen tulevan laadukkaan arjen kautta kiinnostaa enemmän, katsojia on enemmän ja peleissä loistava tunnelma. Uskon että tunnelma paranee vaan, kun kevättä kohden mennään ja pleijarit alkaa haisemaan. Kauden isoimpana tavoitteena Alisaari kertoo pudotuspeleihin pääsemisen ja siellä menestymisen. Henkilökohtaisia tavoitteita kysyttäessä vastaus oli loistavana joukkuepelaajana tunnetulta Alisaarelta odotetunlainen. – Yksilötasolla unelmana pelata maajoukkueessa, mutta ei sitä tällä hetkellä mieti. Enemmän keskittyy tähän kauteen ja sopeutuu uuteen jengiin. Koittaa pelata parhaansa mukaan. Tie Futsal-liigaan oli Alisaaren kohdalla sileämpi kuin mitä se Loimaalla on tänä päivänä. Kasvattajaseura LoPS pelasi P17- ja P19-sarjoissa liigatasolla ja AU:n miehet nousivat ennätysvauhtia sarjataso kerrallaan. Alisaari jakaa kiitosta Jouni Virralle, joka valmensi häntä monen vuoden ajan LoPS:n junnuissa ja AU:n miehissä. – Meikäläisellä ja ikätovereilla on ollut aika hyvät eväät varsinkin futsalin osalta. En tiedä, pääseekö Loimaalla niin hyvin pelaamaan nykyään. Valmennuksen osalta käy Alisaaren mukaan harmittavan usein niin, että treenejä vedetään valmentajiksi pakon edessä ajautuneiden vanhempien johdolla. Harjoittelusta tulee helposti pelailua, eikä kehittymiselle välttämätöntä haastetta tule riittävästi. – Aika useassa sarjassa LoPS pelaa jopa alimmalla sarjatasolla, jossa on sitten kärjessä kauhealla maalierolla. Rahkeet riittäisivät korkeammallekin, mutta ei ehkä ole riittävää kunnianhimoa. iimeiset kaksi kautta Ranskan liigassa lentopalloillut Saana Lindgren teki tälle kaudelle maisemanvaihdoksen ja siirtyi Puolan kakkostasolla pelaavaan MKS Kalisziin. Sopimuspäätöksen taustalla on Lindgrenin halu parantaa päivittäistä tekemistä, ja tähän viime kauden jälkeen Puolan liigasta pudonneen joukkueen tavoite takaisinnoususta sopii hienosti. – Hirveästi eroja ei periaatteessa ole. Pallo on edelleen pyöreä (vaikkakin eri merkkinen), ja pelataan kerran viikossa kuten Ranskassakin, Lindgren summaa. Vaikka Lindgrenin viime kausi sujui henkilökohtaisella tasolla hyvin, oli se joukkueelle vaikea. Terville-Frorange kärsi useista loukkaantumisista, eikä harjoitusvahvuus riittänyt esimerkiksi kunnollisiin treeneihin. – Henkisesti kausi oli hyvin raskas. Vaikka Puolan kakkostaso onkin hieman Ranskan liigaa perässä, niin uskon päivittäisen tekemisen parantuvan. Porukka on tosi tavoitteellinen. Päivittäistä tekemistä helpottavat myös joukkueen huipputason fasiliteetit. Lindgren asuu joukkueen kotiareenan yhteydessä ja esimerkiksi Elmeri Iivosen ensimmäinen leiri Sotkamon Jymyn kanssa on marraskuussa. Muutto Sotkamoon on edessä tammikuun puolella.

ruokalaan on huoneesta alle minuutin kävelymatka. Luppoaika soljuu osin virkkaamalla ja lukemalla, osin tulevaisuutta suunnitellen. – Vaikken nyt opiskele, niin yritän tehdä sellaista, mitä tulevaisuuden Saana voisi tarvita. Yritän aktivoida aivojani, ettei arki menisi ihan sumussa. ULKOMAALAISVAHVISTUKSIA Kaliszissa on ainoastaan Lindgren ja italialaispassari Veronica Allasia. – Ranskassa lähes kaikki pelaajat olivat ulkomaalaisia. Puolalaiset onneksi puhuvat hyvää englantia, vaikka kyllä itsekin yritän opiskella puolaa. On muuten todella vaikea kieli, Lindgren nauraa. MKS Kalisz on aloittanut kautensa kolmella voitolla. Omaan peliinsä Lindgren ei ole vielä lainkaan tyytyväinen, mutta hän on kärsivällinen. – Olen aina tosi luottavainen, enkä anna heikkojen pelien tai treenien määritellä tasoani. Teen kovaa töitä ja luotan, että tulosta tulee laadukkaan tekemisen kautta. AMMATTILAISURA EI ollut varsinainen lapsuudenhaave Lindgrenille. Vaikka paperilla hänen uransa näyttääkin edenneen määrätietoisesti, kertoo hän vain nauttineensa lento- pallosta. Rakkaus lajiin on ylläpitänyt treeni-intoa ja nostanut hänet Suomen ykköshakkuriksi. – Kun 15-vuotiaana lähdin Saloon, ajattelin vain, että nyt mennään ja nautitaan. Siellä ei ollut varaa löysäillä yhtään, mutta toisaalta pystyin treenaamaan tosi paineettomasti. Vaikka Mellilästä Saloon ei matkaa hirveästi olekaan, olivat teinivuodet LP-Viestissä raskaita. – Siinä piti urheilla, hoitaa itsensä ylioppilaaksi ja yrittää kasvaa aikuiseksi. OMAA TIETÄÄN kulkenut Lindgren kannustaa nuoria ottamaan hänestä mallia mieluiten siinä, ettei ota mallia muista tai yritä sopeutua tiettyyn muottiin. – Olen halunnut junnuille kertoa, että tehkää omanlainen urapolku. Älkää verratko itseänne muihin – urheilussa tai muussakaan elämässä. Loimaalta voi Lindgrenin mukaan ponnistaa huipulle. Se ei välttämättä ole helppoa, vaan vaatii tinkimätöntä työntekoa ja useimmiten myös väsymättömiä tukijoukkoja. – Suurin kiitos menee vanhemmilleni, jotka edelleen kuskaavat aina tarpeen tullen. He ovat mahdollistaneet sen, että saan nyt pelata lentopalloa ammatikseni. Saana Lindgren siirtyi täksi kaudeksi Puolan toiseksi korkeimmalle tasolle sarjanousua tavoittelevaan MKS Kaliszin joukkueeseen. Hän odottaa siirron tuovan ammattimaisuutta päivittäiseen tekemiseen, sillä viime kausi oli hankala loukkaantumisten riivaamassa ranskalaisjoukkueessa. (Kuva: Saana Lindgrenin kotialbumi) PESÄPALLO PIHAPELIEN KASVATTI LÄHTEE MESTARUUSJAHTIIN Elmeri Iivonen siirtyy ensi kesäksi Sotkamon Jymyyn S uomen menestyneimmän pesäpallojoukkueen kotipesässä nähdään ensi kesänä loimaalainen hallitsija, kun Elmeri Iivonen pukee ylleen Sotkamon Jymyn pelipaidan. Ensimmäiset kolme kautta miesten Superpesiksessä Alajärven Ankkureiden riveissä lukkaroinut Iivonen on luonnollisesti innoissaan jo ennen ensimmäisiä harjoitusleirejä. – Kyllä se on sellainen paikka, johon jokainen pelaaja joskus haluaa. Älyttömän hyvät fiilikset mennä Sotkamoon – tässä voi vain odottaa, että hommat alkaisivat jo, Iivonen riemuitsee. Lukkarin ura on edennyt lähestulkoon käsikirjoituksen mukaan. Ainoan notkahduksen reitillä kohti lukkarieliittiä toi vuoden 2023 jalkavamma, joka piti Iivosen sivussa kolme kuukautta. – En pelannut yhdessäkään harjoituspelissä, vaan menin sarja-avauksessa kentälle. Peli ei oikein lähtenyt kulkemaan ja jouduin kokoonpanon ulkopuolellekin. Vauhtia haettiin Ykköspesistä pelanneesta kasvattiseurasta, johon Iivonen lainattiin kolmen pelin ajaksi. Loimaan reissulta hän toi mukanaan itseluottamusta, josta saatiin Ankkureissa nauttia tämän vuoden syksyyn asti. Hyppäys Alajärveltä Sotkamoon on iso, eikä vähiten paineiden vuoksi. Kun Ankkureilla tavoitteet ovat olleet sarjapaikan säilyttämisessä, tavoitellaan Jymyssä ainoastaan mestaruuskylpyjä Sapsojärven viileässä syysvedessä. – Totta kai tiedän, että nyt odotetaan tulosta. Paineet pitää pystyä käsittelemään oikein. Ihan jokainen pelaaja ei pääse tällaiseen paikkaan, niin tästä pitää osata nauttia. Pesäpallo on noin 10 000 asukkaan Sotkamossa erittäin tärkeä palanen paikallista identiteettiä. Jos peli kulkee, niin kehuja satelee – ja päinvastoin. – Mahtavaa mennä sellaiseen paikkaan, jossa pesäpallo on todella iso juttu. Vaikkei huono palaute aina hy- vältä tunnu, niin olen oppinut siitäkin nauttimaan. Yleisölle tätä kuitenkin pelataan. Vastustajien faneilta Iivonen ei kehuja odota. Viimeistään edellisvuoden loukkaantumisen jälkeen hän löysi peliinsä sellaista juonikkuutta, jota huippulukkarilta vaaditaankin. – On aika herkullinen tilanne ja tuntuu hyvältä, kun vastustajien fanit pitävät ärsyttävänä, Iivonen virnistää. Loimaalaista junioritoimintaa Iivonen seuraa mielenkiinnolla. Tämä lienee molemminpuolista, sillä vaikka LP:n f-poikien joukkueen (LL 20.9.) pelaajat jakaantuivat Superpesisfinaaleissa tasan Mansen ja Sotkamon välillä, ei suosikkipelaajan nimeksi mainittu ketään finaalijoukkueiden pelaajaa, vaan eräs Alajärvellä pelaava 21-vuotias lukkari. – Sen verran urani on vielä alussa, etten osaa ajatella olevani esikuva. Tuntuu kyllä hyvältä, kun nuoret fanit arvostavat. – Haluan näyttää junnuille sellaista suuntaa, että Loimaalta on mahdollisuus päästä ylös, kunhan tekee paljon hommia. Eikä hommia Iivosen kannata rajoittaa pelkästään pesäpalloon, vaan hän kannustaa urheilemaan mahdollisimman laajalla skaalalla. Omalta osaltaan hän uskoo jääkiekon ja pesäpallon tukeneen toisiaan ja osaltaan mahdollistaneen nousun huipulle. Usean lajin harrastamisen lisäksi tavoitteelliselta juniorilta vaaditaan mielenkiintoa tehdä esimerkiksi pesisjuttuja myös treenien ulkopuolelta. Varsinkin junnujen omat pihapelit lämmittävät Iivosen sydäntä. – Me pelattiin aika jäätävän kovia pihapelejä Hulmilla kavereiden ja isoveli Joonan kavereiden kanssa. Niistä on jäänyt mielettömän hienoja muistoja. LOIMAAN LEHTI 110 41

Vanhojen lehtien selailusta on tullut Saija Seppälälle harrastus, jonka parissa vierähtää tovi jos toinenkin, sillä historian sivuilta pois hyppääminen on usein vaikeaa. – Usein on ihan pakko etsiä edellinen numero, jos jossain mielipiteessä viitataan aiemmin julkaistuun juttuun. Historian ja vähän tuoreempienkin LEHTIEN HAVINAA LOIMAA/MÄLLÄINEN KALLE RAJALA M iten maailmanmeno Loimaan Lehden sivujen kautta tutkailtuna lienee muuttunut vuosikymmenten varrella? Tätä pohdittiin syyskuussa järjestetyssä Wanhojen lehtien lukuillassa Mälläisten wanhalla kaupalla. – Koska itse rakastan niiden selailua, ajattelin, että olisi kiva jakaa sitä iloa myös muille, tapahtuman järjestänyt Saija Seppälä kertoi. Wanhan kaupan tiloihin lehtiä lukemaan saapui seitsenhenkinen poppoo: Saija ja Jouni Seppälä, Kerkko Vihava, Irma Hokka, Minna Lahti, Markku Erelä ja Anja-Maija Eskola. Lehtiä oli esillä 40-, 60-, 70- ja 80-luvuilta. Eli osittain ihan kohtalaisen tuoreita numeroita, mikäli Kerkko Vihavaa on uskominen. – Ei 1970-luvun lehdet ole mitenkään historiaa, kun olen niitä itse ollut tekemässä. Vuonna 1933 syntynyt Anja-Maija Eskola kertoi opetelleensa lukemaan sota-ajan Loimaan Lehtiä selaillen ja vanhemmilta sisaruksilta kirjaimia tiedustellen. Monet lehdistä olivatkin samoja, joita hän lapsena selaili, sillä lehdet olivat hänen isänsä peruja. 42 LOIMAAN LEHTI 110

Mälläisten wanhan kaupan pöydät täytettiin lukuillassa vanhoilla Loimaan Lehdillä. Takavuosien keskiviikkoextrojakin oli luettavana vino pino. Tulevia lukuiltoja varten ei materiaali lopu ihan heti kesken. Saija Seppälä kertoi saaneensa lahjoituksena useita Jaffa-laatikoita täynnä eri vuosikymmenten lehtiä. Esillä oli Vihavankin asteikolla historiallisia lehtiä, aina 1920-luvun lopulta asti. Saija Seppälä kertoi tilaisuutta suunnitellessa pohtineensa, että pitäisikö 1940-luvun vaihteen lehdet jättää kuitenkin laatikkoon. – Ne ovat hyvin surullista luettavaa, kun lehdet ovat täynnä ilmoituksia kaatuneista. Kyseiset lehdet olivat Anja-Maija Eskolan käsissä toista kertaa, sillä ne olivat päätyneet Mälläisiin hänen isänsä Kalle Tuomiston perikunnalta. Suhde Eskolan ja Loimaan Lehden välillä alkoikin jo vuonna 1939, sillä tuolloin kuusivuotias Eskola opetteli lukemaan sodassa kaatuneiden nimiä tapaillen. – Eihän silloin lapsille sota-asioita paljoa selitelty. Vanhemmat sisarukset lukivat niitä minulle ja kirjain kerrallaan aloin ymmärtämään. Kankeasti se tietysti kävi, mutta yhtenä päivänä äitini sitten ihmetteli, että “hyvänen aika, ossaatko sinä lukkee?”. Historian sivut olivat tuttuja muillekin. Saija Seppälä kertoi oppineensa lukemaan viisivuotiaana, ja LL on kuulunut aamupalapöytään noin 50 vuoden ajan. – Äärimmäisen tärkeä lehti minulle. Asuin välillä Ruotsissa, niin sinnekin Loimaan Lehti tuli kirjekuoressa noin viikon viiveellä. – Ei maistu puuro, jos ei ole lehteä luettavana. Jos joskus jotkut sanovat, ettei tässä ole mitään, niin kyllä on. Lukuillan seitsikko kertoi lukevansa paikallislehtensä tarkkaan. Irma Hokka totesi ohittavansa urheilusivut, mutta muuten lehti luetaan tarkasti kannesta kanteen. Sastamalan Keikyällä asuva Minna Lahti oli porukasta ainoa ulkopaikkakuntalainen. – Alueviesti tulee luettua tarkasti kannesta kanteen. Olen Loimaalta lähtöisin ja kun ikää tulee, niin sukuhistoria alkaa kiinnostamaan. Tämä tilaisuus tuli kuin taivaan lahjana, Lahti kertoi. Tilaisuudesta Lahti sai lahjana mukaansa hänen kasteilmoituksensa sisältäneen Loimaan Lehden ja hieman myöhemmän numeron, jossa kerrottiin hänen sijoittuneen tietokilpailun kolmannelle sijalle. – Enää en voi väittää, ettenkö olisi koskaan pärjännyt tietovisoissa. Nykypäivän lehtiin verratessa löytyi arkistolehdistä yhtäläisyyksiä, mutta myös eroavaisuuksia. Vuonna 1929 lompakkovarkaudesta tuomittu kolmikko oli lehdessä mainittu nimeltä, ja rangaistuksetkin näpistyksestä olivat kohtalaisen kovat. – Tähän aikaan sai ainakin kunnollisia rangaistuksia. Kolmelle miehelle annettiin tuomio lompakkovarkaudesta – yksi sai vuoden ja kaksi miehistä kaksi vuotta kuritushuonetta. Kansalaisluottamuksetkin lähtivät, Irma Hokka luki. Nimeltä mainittiin myös tuomion viinanpoltosta saanut mies. – Silloin jo yrittäjiä sorrettiin, Jouni Seppälä nauroi. Mainosten ja kunnallisten ilmoitusten näkyvyys on Erelän mielestä pysynyt samalla tasolla, mutta yksityisten myynti-ilmoitukset ovat vähentyneet huomattavasti. Kaupallisten mainosten sävyssä poppoo huomasi kuitenkin muutoksia. – Vielä 1980-luvullakin mainoksissa luki paljon niin, että “tarvitset tämän tai sinulla pitää olla tämä”. Nykyään ehkä mennään enemmän laatu edellä. Mainokset olivat myös hyvin sukupuolittuneita, lukijat pohtivat yhdessä. Ensimmäistä kertaa järjestetty lukuilta ei Saija Seppälän mukaan tule jäämään viimeiseksi. – Tällainen ilta olisi hyvä jollekin vanhemmille porukoille tai nuoremmillekin. Voin myös itse kerätä porukan, sillä näiden lukeminen on ihan äärimmäisen mielenkiintoista. LOIMAAN LEHTI 110 43

VAIN MEIL L Ä Museo saa sanomaan AHAA! LOIMAA KATI UUSITALO Väinö, Mauno ja Hermanni Paasio tulivat Turusta vierailulle Sarkaan. Traktori, johon pääsi kyytiin oli veljesten suosikkeja. 44 LOIMAAN LEHTI 110

Suomen maatalousmuseo Saran johtaja Lauri Viinikkala toivoo, että maataloutta ei pidettäisi itsestäänselvyytenä kaupungistuvassakaan Suomessa. Suomen maatalousmuseo Sarka avattiin kesäkuussa 2005. Vuosien varrella siellä on käynyt satojatuhansia ihmisiä miettimässä entisaikojen eloa. Mikä on maaseudun ja museon paikka kaupungistuvassa Suomessa ja maailmassa? E Loimaan Lehti 2.6.2005 sineitä menneiltä vuosisadoilta risuäkeestä länkiin ja viime vuosikymmeniltä maitolaiturista tuulimyllyyn saakka sekä tarinoita ihmisistä niiden ajoilta. Kurkistuksia nykyaikaankaan ei ole unohdettu – simulaattorissa pääsee ajamaan puimuria ja traktorin ratissa voi yhdessä näyttelyhuoneessa tutustua maatilan töihin virtuaalipelinä. Suomen maatalousmuseo Saran johtaja Lauri Viinikkala toivoo, että ihminen, joka tulee museoon käymään, lähtee pikkuisen muuttuneena pois. – Olennaisempaa eivät ole niinkään tiedot, vaan ne ajatukset, joiden kanssa ihminen täältä lähtee. Toki tietoa täällä tarjotaan, mutta vielä parempi, jos se tieto mitä täällä tarjotaan saa ihmisen ajattelemaan itse, käynnistää uusia ajatuskulkuja. Avaa itsestäänselvyyksiltä tuntuvia asioita ahaa-elämyksiksi. – MUSEON tehtävä on kaksijakoinen. Toinen osa siitä on nykyisyyttä varten, ja juuri sitä, mitä kerrotaan nykyisille yleisöille täällä museolla tai nettisivuilla tai somessa tai mitä kautta nyt aina esillä ollaankin, Lauri Viinikkala sanoo. Toinen tehtävä on ikään kuin tulevaisuutta varten – että taltioidaan kulttuuriperintöä, sekä esineitä että valokuvia, tarinoita, kontekstitietoa. – Varmistetaan, ettei maaseutuun, maatalouteen ja ruoantuotantoon kytkeytyvä kulttuuriperintö pääse unohtumaan ja että se säilyy myös eteenpäin. Tieto ja kulttuuriperintö unohtuu nopeasti. – Asiat, mitkä itselle maaseudun ja maatilan kasvattina ovat itsestäänselviä, rupeavat olemaan vieraita tosi isolle osalle ihmisistä. Hän kuvaa, että kun hän itse näkee jonkin vanhan työväli- neen, hän saattaa maaseudun kasvattina pystyä yhdistämään sen johonkin tiettyyn työhön tai tehtävään, vaikka ei ole itse koskaan kyseistä työkalua käyttänytkään. – Että tällä on tehty sitä ja sitä ja että tämä on vastaava, kun nyt on tuollainen ja tuollainen laite. Mutta sitten taas monelle parin kolmen polven kaupunkilaiselle on hankala edes ikään kuin saada jäämään mieleen sen kaltaisia asioita, jos ei ole valmiiksi mielessä sitä kontekstia tai sellaista runkoa, mihin kiinnittää niitä asioita. Museossa mietitäänkin koko ajan sitä, miten rakentaa museon sanoma niin, että se on ymmärrettävä myös niille, joilta maaseutuelämän antama tukirakenne puuttuu. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA LOIMAAN LEHTI 110 45

Kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkän Holy Calf -veistos tervehtii museoon tulijoita. Tässä taiteilija ohjaa teosta paikoilleen kesällä 2018. – Omasta taustasta johtuen asiat ovat itselle tosi olennaisia, mutta miten kertoa niitä sellaiselle ihmiselle tai innostaa sellaista ihmistä, joka ei lähtökohtaisesti ole niistä kiinnostunut. Miten saada tarttumapintaa urbaanin ihmisen maailmaan, millaisten vertailujen kautta saa esimerkiksi selitettyä asioita tai tehtyä niitä ymmärrettäväksi ja mielenkiintoisiksi, miten saa innostettua keräämään lisätietoa tai ylipäänsä ajattelemaan itsenäisesti. MUSEO HALUAA kertoa kävijöilleen miten nykyhetkeen on päädytty ja antaa kokonaiskuvan siitä, mikä on ollut maatalouden rooli siinä, että Suomesta on tullut sellainen kuin se nyt on. – Maatalous on ollut niin hallitsevassa asemassa yhteiskunnassa ja ohjannut kehityskulkuja, Lauri Viinikkala sanoo ja nostaa esimerkiksi museon konenäyttelyn, jossa hänen mielestään on saatu hyvin esille se, miten maaseudun koneellistuminen ja kaupunkikehitys ovat jatkuvassa vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Kun kaupungit vetävät enemmän väkeä, se kannustaa maataloutta koneellistumaan, mikä taas puskee enemmän väkeä pois maaseudulta. – Näin maaseutu pikkuhiljaa hiljenee tai tyhjenee väestöstä. Kun kaupunkeihin, teollisuuteen ja palveluammateihin pitää saada enemmän ja enemmän ihmisiä, yhteiskunta muuttuu, koska aikaisemmin on pääasiassa tuotettu ruokaa ja ylipäänsä tyydytetty perustarpeita. Yhtäkkiä ollaankin sellaisessa tilanteessa, että on mahdollista tai pakko tuottaa kaikenlaisia muita asioita ja luoda ikään kuin uusia tarpeita ja sitten täyttää niitä tarpeita, hän kuvaa. – Ja samalla yhteiskunta monimutkaistuu ja irtautuu maatalouden kaltaisista perusasioista, ja niistä alkaa tulla niitä itsestäänselvyyksiä. Tämä on hassu ristiriita ihmisenä olemisessa, että kaikkein tärkeimmät asiat muuttuvat itsestäänselvyyksiksi ja itsestäänselvyydet unohtuvat. Aiemmin käytännössä useimpien ihmisten työ tähtäisi oman elannon saamiseen, omaan ruoantuotantoon. Mitä enemmän väestöä irtautui omavaraistaloudesta kaupunkeihin, sitä enemmän ihmiset ovat joutuneet Timo Järvinen teki Köyrimarkkinoilla haapapäreitä Sarka-museon pärehöylällä vuonna 2015. 46 LOIMAAN LEHTI 110 käyttämään muualta ansaittua rahaa myös ruokaan. 1900-luvun alussa keskimäärin työläistalouksissa kolme neljäsosaa ihmisen tuloista saattoi mennä ruokaan. – Nyt asuminen on suurin meno ja ruoan osuus on keskimäärin 10 prosenttia kulutusmenoista. Ihminen kuitenkin edelleen tarvitsee ruokaa ja jostain sen ruoan täytyy tulla. Jonkinlaista maataloutta, jonkinlaista ruoantuotantoa tarvitaan siis tulevaisuudessakin. – Nyt taas nämä 2020-luvun kriisit ja puhe huoltovarmuudesta ensin koronan suhteen ja sitten Venäjän ja Ukrainan sota ovat nostaneet enemmän tietoisuuteen sitä, että myöskään elintarvikkeiden saanti ei ole täysin itsestäänselvää. Täytyy ajatella sitä, että mitä jos kansainväliset kaupan ketjut katkeavat, että mistä elintarvikkeita sitten saadaan. Toisaalta suomalainen maatalous on hänen mukaansa havahtunut myös siihen, että vaikka ruokaa tuotetaan täällä ja monen elintarvikkeen osalta ollaan lähes omavaraisia, se on omalla tavallaan näennäistä omavaraisuutta. – Viljely riippuu polttoaineista, jotka biodieseliä lukuunottamatta ovat kaikki tuontitavaraa, samoin lannoitteet tai ainakin niiden raaka-aineet. Mitä jos yhteydet ulkomaailmaan katkeaisivat? Epävarmuudesta, joka ei nyt koskekaan enää pelkästään maanviljelijöitä tai maataloustuottajia, vaan

Museon historiaa 1940 Ensimmäiset keskustelut maatalousmuseon tarpeesta Suomessa käytiin jo 1940-luvulla. 1970 Tervetuloa puimurisimulaattorin kyytiin, Iina Wahlström tervehtii. 1973 aktiivinen Loimaa-Seura teki aloitteen Varsinais-Suomen maakuntaliitolle maatalouskonemuseon perustamiseksi alueelleen. 1980 Opetusministeriö merkitsi valtakunnallisen maatalousmuseon saamisen tavoiteohjelmaansa vuonna 1985. 1990 Suomen maatalouskonemuseosäätiö perustettiin 10.12.1992. Perustajina olivat Loimaa-Seura, Loimaan kunta sekä joukko yksityishenkilöitä. Museossa ja sen pihamaalla järjestetään monenlaisia tapahtumia. Sen takakonttikirppikset ovat jo suorastaan perinne. koko yhteiskuntaa, on ehkä tultu aiempaa tietoisemmiksi. – Ja sitä kautta taas ehkä maatalousalankin arvostus on kasvanut, hän arvioi ja palauttaa mieleen 1970-luvun puheet suomalaisen maatalouden ylituotannosta, voivuorista ja peltojen paketoinneista. Silloin alkoi hänen mukaansa joidenkin mielissä syntyä ajatus siitä, että maataloustuotanto on turhaa ja jotain sellaista, mitä valtio tukee ilman mitään syytä. – Euroopan Unioniin liittymisen yhteydessä kytkeydyttiin Euroopan laajuiseen markkina-alueeseen, mikä laski elintarvikkeiden hintoja. Silloin moni kyseenalaisesti, että onko järkeä enää viljellä Suomessa yhtään mitään, koska halvemmalla pystyttäisiin tuottamaan elintarvikkeet muualla ja kun kuljetusketjut toimivat, niin miksi tuottaa täällä. MIKÄ ON Saran paikka tässä historian, nykyisyyden ja tulevan välissä? – Ehkä juuri tällainen muistuttajan rooli siitä, että maatalous ei kuulu pelkästään museoon, vaan tulevaisuuteen. – Joka tapauksessa maatalous tai maan hyödyntäminen eri tavoin ovat asioita, joita tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta se voi muuttaa muotoaan ja vaikka irtautua ruoantuotannosta ja tuottaa energiakasveja tai pistää pellot täyteen aurinkopaneeleja. Museo tuo esille sitä, miten aikaisemmin on toimittu ja mitä sieltä voidaan oppia, mutta toisaalta taas koittaa nostaa esille myös mahdollisia tulevaisuuksia. Ja niin, ne ahaa-elämykset. Joskus sellaisia jaetaan museonjohtajallekin. – Eräs kävijä kerran kommentoi maatalouden globaalia asetelmaa. Hän sanoi näyttelyssä havahtuneensa siihen, että maailmankartalta pitäisi osoittaa ne leveyspiirit, joissa maataloutta harjoitetaan. Suomi on oikeastaan kaikkein pohjoisin maa, jossa maataloutta harjoitetaan näin laajamittaisesti. VAIN MEILLÄ! Loimaan Lehden Suvilehdessä on jo useamman vuoden ajan julkaistu juttu paikasta tai tapahtumasta, jollainen löytyy vain Loimaan seudulta. Nyt esitellään Sarka ja aiemmin on vierailtu niin Alpo Jaakolan patsaspuistossa, Pyramidipiknikissä kuin Tiibetin taiteen museossa. Ehdota sinä seuraavaa Vain meillä -kohdetta – mikä meillä täällä on ainutlaatuista? toimitus@loimaanlehti.fi 1996 maa- ja metsätalousministeriön työryhmä esitti, että museo toteutetaan valtakunnallisena maatalousmuseona, jonka valtio rakentaa ja omistaa ja jota hallinnoi säätiö. 1998 työryhmä esitti määrärahaa valtion talousarvioon museon suunnittelua, rakennuttamista ja vuokrakustannuksia varten. 2000 19.5.2003 Senaatti-kiinteistöt teki investointipäätöksen maatalousmuseon rakennuksesta. 15.2.2005 valmistui uusi museorakennus Loimaan kaupungin Puujalkalan kylään. 1.6.2005 Suomen maatalousmuseo Saran ovet avattiin yleisölle. 2010 1.1.2010 Suomen maatalousmuseo Sarka siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja sai valtakunnallisen erikoismuseon statuksen. Aikaisemmin Sarka toimi maa- ja metsätalousministeriön valtionavun turvin. 2021 Suomen maatalousmuseo Sarka valittiin Vuoden museoksi. Lähde: Suomen maatalousmuseo Sarka LOIMAAN LEHTI 110 47

WITRAKTORILTA LOIMAAN ALUEEN LIIKKUVAT HUOLTOPALVELUT 25KM SÄTEELLÄ LOIMAAN KESKUSTASTA HUOLLOT ILMAN MATKAKULUJA! Kampanja on voimassa 31.12.2025 asti JOHN DEERE HUOLLOT JA VARAOSAT VALTUUTETUTTU JOHN DEERE MAAHANTUOJA VARAOSAT - 045 490 4064 HUOLLOT - 045 490 3929 KYSY MYÖS VANHEMPIIN MALLEIHIN EDULLISIA ALTERNATIVE OSIA! www.witraktor.fi 48Loimaan-lehti-5.4.2025-216x260-huoltov2.inddc LOIMAAN LEHTI 110 1 9.10.2025 10.49.47